Historiikki

Möykyn-Heikkilän ja Leppikylän historiaa

Asutus aluelle on levinnyt Hämeen - Satakunnan - Kauhajoen ja ruotsinkielisen

rannikon alueilta metsästajien jäädessä asumaan mesästysretkillään jokien

varsille. Myös kaskenpoltto ja viljely sekä tervanpoltto olivat uudisasukkaille

merkittäviä elinkeinoja.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Möykyssä Halkolan uudistila 1669 omistajana Erkki Pietarinpoika joka oli

tiettävästi ikaalisissa syntynyt 1656 on ollut hyvin nuori isänyysaikanaan,

vaimona Anna Jaakontytär. On myös mainintoja vuodelta 1776 , että Erkin

sisko Marketta Pietarintytär olisi ollut talon isäntänä. Talon nimeksi on

kirjoitettu 1600-1700 lukujen vaihteessa Halko, mutta 1706 yksinomaan

Halkola.

Möykyn tilan perustamisvuosi 1670 uudistilan isäntinä olivat Erkki

Antinpoika ja Helka Tuomaan tytär mainitakoon että verotietojen 1682

mukaan tilan pintaala oli 1/4 manttaalia. Möykyn entinen nimi on ollu

t Möykkykoski (Mäkikoski).

Kolmas tila Möykyssä oli Tuominiemi eli myöhemmin Saari, tila on perustettu

1705. Ensimäiset uudiasukaat Yrjö Erkin poika ja vaimo Maija, jotka on

mainittu aikaisemmin Möykyn talossa , jossa menneet naimisiin 1702, Yrjö

oli Möykyn isännän Erkki Antinpojan poika.

Forsbyn uudisasutus on saanut alkunsa 1680- luvun puolivälissä. Isäntänä

Matti Juhonpoika ja hänen vaimonsa Marketta. Vuosisadan vaihteessa talon

nimenä esiintyy Låhlbygg, mikä viittaa siihen että asukkaat olisit siirtyneen

Lapväärtistä. Forsby nimi esiintyy v. 1702 lähtien.

Savuja Heikkilänkylässä vuonna 1881 oli seuraavasti; talonsavuja 37,

torpansavuja 33, muita savuja 28.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Kuntakokouksessa 7.2.1898 pyysivät Heikkilänkylän ja Möykyn isännät päästä

rakentamasta Vanhankylän ja Kodesjärven kouluja, ehdottaen että he omalla

kustannuksella rakentaisivat itselleen oman koulun. Kuntakokous suostui

pyyntöön.Heikkilän koulurakennus valmistui vuonna 1899,oltuaan yhden

vuoden vuokrahuoneistossa Kristian Teikarin talossa . Alakoulu aloitti

toimintansa 1926 vuorotellen Leppiniemen koulun kanssa, aina vuoteen 1930,

jolloin Heikkilän koulua jouduttiin laajentamaan nykyiseen asuunsa. Kolmas

opettajan virka perustettiin 1935 ja lakkautettiin 1968. Heikkilänkoulu

päätettiin lopettaa 2005, samalla myös muista sivukylistä oppilasmäärien

käydessä vähäisiksi. Opetus siirtyi kirkonkylälle.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Möykyn kivisilta rakennettiin 1915-16. Sillan suunnitteli silloinen Karijoen

kirkkoherra Tobias Palonen. 1914 pidetyssä Isojoen pitäjän kuntakokouksessa

Möykyn kivisen Ponsiansassillan rakentajaksi valittiin Lauti Kuusimäki.

Kivet hakkasi Kangasjärvenmäen kalliosta ja kivistä Jaakko Korpi-Heikkilä.

Mainittakoon että sillan rakentaja antoi 5 vuoden takuun työlleen. Silta on

edelleen vanhassa kuosissaan paikoillaan ja palvelee lähinnä kylän

nähtävyytenä ja kävelytienä.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Isojoen puhelinosakeyhtiö perusteiin 9.2 1925. Vuoden lopulla Kulkulaitosten

ja yleisten töiden ministeriö myönsi yhtiölle luvan puhelinliikekenteen

harjoittamiseen 10 vuodeksi. 1926 perustettiinHeikkilänkylään uusi

keskusasema, jonka hoitajana toimi kauppias Oskar Mikkola. 1934 Möykyn

piirissä oli puhelimia 12. Seuraavaksi keskus siirrettiin Nestori Ranta-Möykyn

taloon, jossa se oli 1952 asti. Sieltä keskus siirrettiin Arvo Pihlajan taloon

Möykyn ja Heikkilän kylien väliin, jossa oli sitten jo oma keskuspöytä

puhelujen välittämiseen. Vuonna 1960 Möykyn automaattikeskus tuli käyttöön,

jonne myös Leppikyläläiset rakensivat linjan talkoilla. Vuonna 1963

Isojoen puhelinosakeyhtiö myytiin valtiolle.Yhtiöllä oli tilaajia liittymisen

yhteydessä 258. Sonera hoiti puhelinkeskusta vuoteen 2009, jolloin sonera

keräsi kuparilinjat pois Möykystä ja Leppikylästä. Matkapuhelimien aika

alkoi n.1990. Kyliin rakennettiin valokaapelilinjat 2006, Suupohjan

seutuverkon toimesta, Josta saatiin hyvät ATK yhteydet sekä puhelin

liittymät. Liittymän otti tässä vaiheessa 23 asiakasta. Keskus jakamo

tuli Möykyn Pontelaan.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Sähköt kylään saatiin 1922, kun Eemeli Ohriluoma laittoi Möykyn myllyyn

tasavirtadynamon. Aluksi sähköistettiin vai pieni ryhmä taloja myllyn

ympärillä, sähköverkkoa laajennettiin vähitellen ja kohta sähköt oli koko

kylässä.. Kangasjärvellekkin sähköjä kokeiltiin, mutta sinne todettiin

olevan vielä liian pitkä matka. Sähköpulmia hoiteli monitoimimestari

Pikku-suutari Nestor Backren, siihen saakka kunnes isommat firmat alkoivat

jakaa sähköä. Möykyn mylly jauhoi tasavirtaa kolmen vuosikymmenen ajan

, koulunmäkeä myöten.

Leppikylässä Mäkisalon veljekset Armas, Eino ja Niilo rakensivat vuonna

1936 sähkölaitoksen Kärkiluomaan. Laitosta oli rakentamassa

yliasentaja Toivo Häkli Tampereelta. Valaitus otettiin vain veljesten taloihin.

Laitos toimi yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Leppikylä sai muuntajan

valtakunnanverkosta vasta 1966.

Toisen sähkölaitoksen rakensivat Martti ja Armas Leppäranta 1946, josta

sai valoa 8 taloa. Laitos jakoi virtaa 18 vuotta.

Heikkilänkylässä vuonna1932 isännät pyysivät Toivo Häkliä katsomaan

Kukkamaan myllyn jäännöksiä Heikkilänkoskessa, jos entisen myllyn

paikalle voitaisiin rakentaa sähkölaitos. Häkli ihastui paikkaan ja lupasi

muuttaa Tampereelta Isojoelle ja rakentaa sähkölaitoksen. Talvisodan jälkeen

Häkli sitten ilmestyi Heikkilään ja vähän yli vuoden kuluttua 1941-42

vaihteessa sähkölamput syttyivät kylässä, kun sähkötöitä oli koko kylän

voimin tehty. Suurjännite linjan ja muuntajakopin ilmestyminen maisemiin

katkaisi tylysti "Häklinin" ajan kylässä.

¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤ ¤

Mörsky niminen henkilö piti kauppaa Möykyssä 1900- luvun molemmin puolin. Juho Möykky piti kauppaa Reino Uusitarkan tilalla vuosina 1910-34, hänen jälkeensä leski Amalia Möykky Eino Saarikosken tilalla 1940 saakka. Oskari Mikkolalla oli kauppa vuoteen 1034 Leppikylään johtavan tien varrella.Kaupassa oli myös puhelinkeskus. Isojoen Osuuskauppa osti Mikkolan kaupan 1934. Toiminta jatkui 1971 saakka, jolloin tulipalo tuhosi kaupan. Ennen Mikkolaa myös Myllykorven Sandra piti kauppaa porstuakamarissaan

Niko Mäkelällä oli kauppa samaan aikaan 1930-34. Sen jälkeen Vilj. Niittykoskella 1934-45. Liikettä jatkoi Paavo Vuori, kunnes Eino Vainionpää rakensi uuden kaupan 1960. Vainionpään kauppaa jatkoivat Pirjo ja Seppo Pihlajaviita 1993-2007.