Historiikki

        

                                         Möykyn-Heikkilän ja Leppikylän historiaa

 
Asutus aluelle on levinnyt Hämeen - Satakunnan - Kauhajoen ja ruotsinkielisen
rannikon alueilta metsästajien jäädessä asumaan mesästysretkillään jokien
 varsille. Myös kaskenpoltto ja viljely sekä tervanpoltto olivat uudisasukkaille
 merkittäviä elinkeinoja.

¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤ 
 Möykyssä  Halkolan uudistila 1669 omistajana  Erkki Pietarinpoika joka oli
 tiettävästi ikaalisissa syntynyt 1656 on ollut hyvin nuori isänyysaikanaan,
vaimona Anna Jaakontytär. On myös mainintoja vuodelta 1776 , että Erkin
 sisko Marketta Pietarintytär olisi ollut talon isäntänä. Talon nimeksi on
 kirjoitettu 1600-1700 lukujen vaihteessa Halko, mutta 1706 yksinomaan
Halkola. 
               
    Möykyn tilan perustamisvuosi 1670 uudistilan isäntinä olivat Erkki
Antinpoika ja Helka Tuomaan tytär  mainitakoon että verotietojen 1682
 mukaan tilan pintaala oli 1/4 manttaalia. Möykyn entinen nimi on ollu
Möykkykoski  (Mäkikoski). 

Kolmas tila Möykyssä oli Tuominiemi eli myöhemmin Saari, tila on perustettu
 1705. Ensimäiset uudiasukaat Yrjö Erkin poika ja vaimo Maija, jotka on
 mainittu aikaisemmin Möykyn talossa , jossa menneet naimisiin 1702, Yrjö
oli Möykyn isännän Erkki Antinpojan poika.

 Forsbyn uudisasutus on saanut alkunsa 1680- luvun puolivälissä. Isäntänä
Matti Juhonpoika ja hänen vaimonsa Marketta. Vuosisadan vaihteessa talon
nimenä esiintyy Låhlbygg, mikä viittaa siihen että asukkaat olisit siirtyneen
Lapväärtistä. Forsby nimi esiintyy v. 1702 lähtien.
 

Savuja Heikkilänkylässä vuonna 1881 oli seuraavasti; talonsavuja 37,
 torpansavuja 33, muita savuja 28.
¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤    ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤

Kuntakokouksessa 7.2.1898 pyysivät Heikkilänkylän ja Möykyn isännät päästä
rakentamasta Vanhankylän ja Kodesjärven kouluja, ehdottaen että he omalla
 kustannuksella rakentaisivat itselleen oman koulun. Kuntakokous suostui
pyyntöön.Heikkilän koulurakennus valmistui vuonna 1899,oltuaan yhden
 vuoden vuokrahuoneistossa Kristian Teikarin talossa . Alakoulu aloitti
 toimintansa 1926 vuorotellen Leppiniemen koulun kanssa, aina vuoteen 1930,
 jolloin Heikkilän koulua jouduttiin laajentamaan nykyiseen asuunsa. Kolmas
 opettajan virka perustettiin 1935 ja lakkautettiin 1968. Heikkilänkoulu
päätettiin lopettaa 2005, samalla myös muista sivukylistä oppilasmäärien
 käydessä vähäisiksi. Opetus siirtyi kirkonkylälle.

¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤      ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤

Möykyn kivisilta rakennettiin 1915-16. Sillan suunnitteli silloinen Karijoen
kirkkoherra Tobias Palonen. 1914 pidetyssä Isojoen pitäjän kuntakokouksessa
Möykyn kivisen Ponsiansassillan rakentajaksi valittiin Lauti Kuusimäki.
Kivet hakkasi Kangasjärvenmäen kalliosta ja kivistä Jaakko Korpi-Heikkilä.
Mainittakoon että sillan rakentaja antoi 5 vuoden takuun työlleen. Silta on
 edelleen vanhassa kuosissaan paikoillaan ja palvelee lähinnä kylän
 nähtävyytenä ja kävelytienä.
¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   

Isojoen puhelinosakeyhtiö perusteiin 9.2 1925. Vuoden lopulla Kulkulaitosten
 ja yleisten töiden ministeriö myönsi yhtiölle luvan puhelinliikekenteen
harjoittamiseen 10 vuodeksi. 1926 perustettiinHeikkilänkylään uusi 
keskusasema, jonka hoitajana toimi kauppias Oskar Mikkola. 1934 Möykyn
 piirissä oli puhelimia 12. Seuraavaksi keskus siirrettiin Nestori Ranta-Möykyn
 taloon, jossa se oli 1952 asti. Sieltä keskus siirrettiin Arvo Pihlajan taloon
 Möykyn ja Heikkilän kylien väliin, jossa oli sitten jo oma keskuspöytä
puhelujen välittämiseen. Vuonna 1960 Möykyn automaattikeskus tuli käyttöön,
 jonne myös Leppikyläläiset rakensivat linjan talkoilla. Vuonna 1963
 Isojoen puhelinosakeyhtiö myytiin valtiolle.Yhtiöllä oli tilaajia liittymisen
yhteydessä 258. Sonera hoiti puhelinkeskusta vuoteen 2009, jolloin sonera
 keräsi kuparilinjat pois Möykystä ja Leppikylästä. Matkapuhelimien aika
alkoi n.1990. Kyliin rakennettiin valokaapelilinjat 2006, Suupohjan
seutuverkon toimesta, Josta saatiin hyvät ATK yhteydet sekä puhelin
 liittymät. Liittymän otti tässä vaiheessa 23 asiakasta. Keskus jakamo
 tuli Möykyn Pontelaan.
¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤     ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤

Sähköt kylään saatiin 1922, kun Eemeli Ohriluoma laittoi Möykyn myllyyn
 
tasavirtadynamon. Aluksi sähköistettiin vai pieni ryhmä taloja myllyn
ympärillä, sähköverkkoa laajennettiin vähitellen ja kohta sähköt oli koko
kylässä.. Kangasjärvellekkin sähköjä kokeiltiin, mutta sinne todettiin
 olevan vielä liian pitkä matka. Sähköpulmia hoiteli monitoimimestari
 Pikku-suutari Nestor Backren, siihen saakka kunnes isommat firmat alkoivat
 jakaa sähköä. Möykyn mylly jauhoi tasavirtaa kolmen vuosikymmenen ajan
, koulunmäkeä myöten. 
Leppikylässä Mäkisalon veljekset Armas, Eino ja Niilo rakensivat vuonna
 1936 sähkölaitoksen Kärkiluomaan. Laitosta oli rakentamassa
 yliasentaja Toivo Häkli Tampereelta. Valaitus otettiin vain veljesten taloihin.
 Laitos toimi yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Leppikylä sai muuntajan
 valtakunnanverkosta vasta 1966.
Toisen sähkölaitoksen  rakensivat Martti ja Armas Leppäranta 1946, josta
sai valoa 8 taloa. Laitos jakoi virtaa 18 vuotta.
Heikkilänkylässä vuonna1932 isännät pyysivät Toivo Häkliä katsomaan
 Kukkamaan myllyn jäännöksiä Heikkilänkoskessa, jos entisen myllyn
paikalle voitaisiin rakentaa sähkölaitos. Häkli ihastui paikkaan ja lupasi
 muuttaa Tampereelta Isojoelle ja rakentaa sähkölaitoksen. Talvisodan jälkeen
Häkli sitten ilmestyi Heikkilään ja vähän yli vuoden kuluttua 1941-42
 
vaihteessa sähkölamput syttyivät kylässä, kun sähkötöitä oli koko kylän
voimin tehty. Suurjännite linjan ja muuntajakopin ilmestyminen maisemiin
katkaisi tylysti "Häklinin" ajan kylässä.

¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤  ¤   ¤   ¤   ¤   ¤   ¤

Mörsky niminen henkilö piti kauppaa Möykyssä 1900- luvun molemmin puolin. Juho Möykky piti kauppaa Reino Uusitarkan tilalla vuosina 1910-34, hänen jälkeensä leski Amalia Möykky Eino Saarikosken tilalla 1940 saakka. Oskari Mikkolalla oli kauppa vuoteen 1034 Leppikylään johtavan tien varrella.Kaupassa oli myös puhelinkeskus. Isojoen Osuuskauppa osti Mikkolan kaupan 1934. Toiminta jatkui 1971 saakka, jolloin tulipalo tuhosi kaupan. Ennen Mikkolaa myös Myllykorven Sandra piti kauppaa porstuakamarissaan

Niko   Mäkelällä oli kauppa samaan aikaan 1930-34. Sen jälkeen Vilj. Niittykoskella 1934-45. Liikettä jatkoi Paavo Vuori, kunnes Eino Vainionpää rakensi uuden kaupan 1960.  
Vainionpään kauppaa jatkoivat Pirjo ja Seppo Pihlajaviita 1993-2007. 

 



 
                                       Päreet lentää Möykyn myllyllä
 
                          Myllyn markiilla oli myös sahaustoimintaa
                        Myllyn juopa rakenteilla
 
                      Möykyn myllyn tammen korjaus käynnissä
 
                 Vanha silta, tyyppinä tietenkin ponsiansassilta