Väitöskirjatyöni tavoitteena on uusien menetelmien kehittäminen bioenergiakorjuun ekologisten vesistövaikutusten arviointiin. Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja työn arvioitu valmistumisaika on alkuvuodesta 2015. Väitöskirjatyöni ohjaajina toimivat: professori Roger I. Jones Jyväskylän yliopistosta ja FT Kristian Meissner Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Työn tarkoituksena on erityisesti turvemetsätalouden ja turvetuotannon ekologisten vaikutusten arviointi. Käytän työssäni kahtena pääasiallisena biologisena menetelmänä surviaissääskien kotelonahkamenetelmää (CPET, Chironomid Pupal Exuvial Technique) ja perinteistä pohjaeläinyhteisöjen analyysiä. Työssä arvioidaan sekä paikallis- että valuma-aluetason vaikutuksia. Esimerkiksi purojen perusresursseissa, kuten ravinnetasossa ja orgaanisen aineksen määrissä ja laadussa, tapahtuvat muutokset vaikuttavat todennäköisesti epäsuorasti petoihin saalisyhteisöjen muutoksen kautta.
Vesiekosysteemin ja maalta metsätalouden ja turvetuotannon seurauksena kulkeutuvan eloperäisen aineksen välisen yhteyden tutkimisessa käytämme vakaiden isotooppien (mm. ∂13C, ∂15N) ja värillisen liuenneen eloperäisen aineksen (CDOM) analyysiä sekä sedimentin sormenjälkitekniikoita. Vakaiden isotooppien avulla voidaan tutkia mm. eloperäisen aineksen eri lähteiden osuuksia virtavesissä sekä pohjaeläinten sijoittumista eri trofiatasoille.
Lisätietoja käytetyistä menetelmistä
Surviaissääskien kotelonahkojen näytteenotosta on julkaistu videoesitys BioTar-hankkeen yhteydessä, joka on julkaistu SYKEn Youtube-kanavalla.
Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä
Väitöskirjatyötäni rahoittaa Maj & Tor Nesslingin säätiö (2011-2014). Rahallista tukea matkustukseen olen saanut lisäksi VALUE-tutkijakoulusta (2011-2014) sekä Jyväskylän yliopiston tohtoriohjelman kautta (2014).