Kanavilla Keski-Euroopassa

Timo ja Rauha Tiainen Keski-Euroopan kanavilla

JOHDANNOKSI

Jutustelin menneistä Kommodorimme Risto Esko'n kanssa ennen vuodenvaihdetta 2012 saatuani uuden Koiravahti lehtemme.

Tulimme siihen ajatukseen että voisin tehdä jonkinlaisen kertomuksen kokemuksistani vuosina 2010 - 2012, vihjeeksi mahdollisille kanavamatkailijoille.

No, yritetään.

MIKSI LÄHTEÄ?

Edesmennyt Pertti Dunker sai Samoassa oivan vastauksen maapallon kiertoon samoalaistytöltä, miksi lähteä kun olet jo perillä?

Siispä miksi? Kaikilla lähtijöillä on oma vastauksensa. Oman syyni eka reissuun oli ”loppuunpalaminen” töissä ja vuosikausien haave pitkästä matkasta. Toinen lähtö oli ensimmäisen jatkoa, kaipuu vapaudesta... sitten eläkkeellä...

Miksi kanaville? Kumppanini Amiraali kiteytti asian jo ensimmäisellä reissulla ettei vesi juurikaan näkymänä muutu paikan mukaan. Kanavilla voi kuitenkin nähdä enemmän??? no, ainakin muuta.

No, joo mutta eihän se tyydytä minun sankaruuden kaipuutani! Oli tyydyttävä siihen mikä oli mahdollista, sillä sipuli!

Toisella reissulla opin, että aika oli ajanut ohi monista asioista.

Keskityn siis vain kanaviin ja jokiin kulkemallamme reitillä, meriosuuden unohtaen;

Travemund, Lybeck – Elbe kanava, Elbe seiten kanal, Mitteland kanal (poikkeama Wolsburg'ssa), Emns kanal, Datteln kanal, Rein joki – Vaal joki, Nimengen, Maas joki, Juliana Kanal, Maas joki, Namur, Sambrejoki, Charleroi – Bryssel kanal, Shenden, takaisin Namur'n, Givet, Kanal Voskes (ent Canal De L'est Nord branch), Toul, Canal Vosces (Canal De L'Est south branch) Corre, Saone joki, Lyon, Le Rhone, Port Sant Louis, Takaisin Arles'n, Le Petit Rhone, Sete.

Takaisin samaa reittiä aina Kanal Voskes'n, Toul, Moselle – Koblens, Koblens – Rein, Rein – Herne kanava, ja taas, tuttua reittiä Travemund'n.

Matka keskeytyi 11.09.2010 - 05.04.2012 ajaksi, Abyss talvehti Teerhofinsell'ssä.

S/Y ABYSS, Faktaa.

Olemme ”Amiraali” Rauhan kanssa käyneet kanavilla vuosina

1995 - 1996 ja nyt 2010 - 2012 veneellämme Abyss'llä.

Rauha on vihitty vaimoni, yhteistä matkaa on kertynyt aamenen jälkeen yli 43 vuotta, loa 168 cm, uppouma 61 kg, ikä 35 v ja joitakin kuukausia... joita ei lasketa!

Minä itte; Eläkeläinen, matkan alussa 66 v, loa 191 cm, uppouma 98 kg, Abyss'n päärakentaja.

Toinen ”naiseni” on s/y Abyss, 24 vuotta ja yli 30 000 M yhteistä matkaa. Abyss'n mitat loa 9,85m, b 3,15 m, dep 1,65 m ja uppouma n.6,5 t. Perkins 4.108 49 hp.

Vesillelasku 12.07.1988.

Tämä jäljempi matka sisälsi n 4500 km kanavia ja yli 450 sulkua, nousukorkeus 0 … 23 m. Päivän paras ”saalis”, 32 sulkua / pv. Matkalla oli neljä tunnelia 230m … 960 m pituisia. Muutama aveduct (kanavasilta yli joen). Lukematon määrä teiden ylityksiä. Korkein paikka +360 m.

Alla olevat ”vihjeet” on annettu ilman mitään takuuta. Mailma muuttuu. Ohjeet muuttuvat myös ja siispä ne ovat jo joiltakin osin muuta kuin mitä kerron ja varmasti vajaat! Kannattaa siis suhtautua varauksella kertomaani. Tärkeää on ymmärtää, että mielipiteet ovat henkilokohtaisia!

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/map_waterways_europe_mini.jpg

Euroopan kanavistoa

Saksan kanavistoa

KUVIA MATKAN VARRELTA

Katseltavaa on runsaasti. Tulee melkoisesti virikkeitä... väsyy. Opastuskieli varsinkin Ranskassa vain maan kieli, suuri puute! Ympäristöä ja muita veneilijöitä / laivoja seuraamalla oppii.

Klikkaamalla kuvaa, avautuu se isompana.

Ranskan kanavistoa

Kanavaoppaita:

John Nurminen Marine Oy

Saksasta

Hollannista

Pusikkopurjehdusta. Mutkan takaa voi tulla vastaantulija, ei äänimerkkejä!!!

Korkeus merenpinnasta n. 360 m.

Ranskasta

Aamu Saonella.

Pieni syväys on poikaa!

Tiukka paikka, Fontenoy Le Chateu, Mutkassa syvä louhos jossa sulku. Joki oikealla puiden takana ja alempana.

Le Chalon Sur Saone, saaren kukka-asetelma

Le Rhone, Viviers'n marina. Talvi, ettepä vieraile luvatta. Paikoin oli myös ponttoonilaiturit poistettu, talveksi.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/LeRhone_ydinvoimaa.JPG

Ydinvoimalaitoksia ja tuulimyllyjä sulassa sovussa, Le Rhone, Ranska.Viestiä on vielä tehostettu!

Säädettävä kulkukorkeus Maas-joella.

Macon, La Saone

Tässä muutama hiipijä, tulevat lujaa, Mancon.

Tässä hiipijä tulee.

Ilta Macon'ssa. Historiallinen silta, sillalle varokeinona ohituskanava.

Kölnin marina, ex laivojen suojasatama. Vuonna 1995 on vesi ollut 10,69 m normaalia ylempänä. Amiraali olisi siis hukkunut tuossa!

Vertaa kuvaa talojen takaa se jossa on Helena kulussa, rannat ovat kaukana.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Helena.JPG

Rein, Köln'n tuomiokirkon tornit taustalla. Huomaa sininen merkkilevy ja valo sen keskellä, joka kertoo, että alus haluaa sivutuksen oikealta puoleltasi kuten kuvakin kertoo.

Toinen seikka! Näkyvyys komentosillalta, pikkupaatit hukkuvat!

Helena n. 3800 t pituus n 135 m, leveys 11,5 m.

LYON

Iso ”kylä”, kolmen stopin kokemus, ei vahinkoja. Katutasossa tori.

Keskustan eteläosassa le Rhonen ja La Saonen haarassa on voimakasta rakentamista. Uskomattomia rakennustyylejä ja rakenteita sekä uusi marina.

Lyon, La Saonen puolella, risteilyalus edessä.

Ei ihan suomalaista talomuotoilua.

Le Rhone, Lyon. Sillan vapaakorkeuden mittari.

TÄSSÄ nettivinkki kuinka käy kun virtaus silta-aukossa on kyllin suuri, heikommalla virtauksella käypi...

http://www.snopes.com/photos/accident/towboat.asp

Avautuvan sivun kuvan alla on linkki tapahtuman koko kulusta, johon pääsee myös tästä.

SULUTUSTA

Tuolta tultiin. Vasemmalla turbiinit.

Tauko paikalla. Ajo sisään punaisilla!

Ala-portti ei aukea täysin.

Lehmä välissä!

Amiraali työssään, kalastaa ensin peräpollarin köydellä seuraavaksi keulaköydellä.

Huomaa venehaka ei riitä, korkea sulku n. 6 m. Jatkoksi on laitettu pesusieni.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Sulutusta_lappasilta.JPG

Toul'n jälkeen läppäsilta, tämä on moottoroitu. Kanal Voskes'lla on pari miesvoimalla käännettävää siltaa.

Maasjoella on aikamoisia jyrkänteitä, joissa harrastetaan myös vuorikiipeilyä. Tiestö on osin louhittu jokitörmään, parhaimmillaan kahteen kerrokseen, joista toinen on rautatie.

Joki sinänsä on paljon rauhallisempi kuin Rein, joten sitä kautta on senkin vuoksi kiva mennä.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Le%20Petit%20Rhone%20tulva.JPG

Le Petit Rhonella oli ollut tulva!

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Frontignan_silta.JPG

Frontignan. Matala silta, avautuu 1 - 2 kertaa vuorokaudessa.

Vaatii soiton valvojalle. Varo virtausta.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/VNF_varasto.JPG

VNF’n varasto. Malli ”roskat pois tieltä”. Suurempiakin kekoja oli.

Matkan varrella pani usein miettimään ilmeisesti hylätyt veneet. Ulkoinen kunto kertoi, että paikallaan olossa ei ollut kyse vain muutamista kuukausista vaan vuosista. Aika näytti ”riisuneen” varusteet ainakin kannelta. Lenz joella oli jopa marina kovin hiljainen, laiturissa kohtuullisen kuntoinen Endurance 35 vene...

Kaikki ”irtiotot” eivät pääty onnellisesti? Sellaista on elämä.

Pelko veneen jättämisestä miehistöttä, vaikkapa kauppareissun ajaksi, arvelutti lähes aina, mutta lohdutin itseäni sillä, että jätetäänhän autotkin parkkiin. No eihän tavaroita kutenkaan pidä jättää miten tahansa... Mitään ei kadonnut koko aikana!

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Muuttuneet_unelmat.JPG

Asiat ja arvot sekä unelmat muuttuvat.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Sete_NavisBois.JPG

Sete, NavisBois, veistämön laituri. Tyyntä myrskyn edellä! Tuolta sitä keulasta bloosasi 30 … 35 m/s!

HUOMIOITA

Kahden matkamme väliajalla n. 15 v moni asia oli muuttunut totaalisesti, kanavien aluskoko ja liikennemäärä kasvanut, marinapalvelut kehittyneet kuten hintatasokin. Romantiikka on kadonnut... ehkäpä se on näkijän ”vika”? Veneilytaidot ovat hyvin kirjavia. Sulkujen kunto parantunut paljon, automaatiota lisätty.

Suomalaisia veneilijöitä ei juuri näy, koko reissun ”saalis” kolme ehkä neljä muuta suomalaista venettä, eivät pyri yhteyteen. Ruotsalaisia, tanskalaisia jopa norjalaisia kerralla noin kolmen ryhmissä... Kansan luonne...?

- Miehistöstä: Englantilaisten määritelmä hyvästä miehistöstä; ”nai miehistösi!”. Ei hassumpi määrite, mutta siinäkin tapauksessa on omat vaikeutensa. Asutaan kuitenkin vieläkin samassa osoitteessa yhdessä ja nukutaan samassa vuoteessa.

Yhdessä asuminen kuukausien, jopa vuosien ajan, pienessä tilassa minimaallisin ihmiskontaktien kera, ei ole aina ihan helppoa!

- Päätöksestä: Tarttee tehdä. On aika vaikea pysyä siinä päätöksessä. Välillä oli havaintoja aluksista, joissa oli miehistöllä tullut mitta täyteen. Pani itsenikin miettimään. Vuosi säilössä 1500 … 3000 €... Takaisin, ehkä...?

- HELPOIN TAPA LUISTAA PÄÄTÖKSESTÄ, on huolehtia liikaa, valmistautua liikaa, siis pelätä... Asenne, KYLLÄ, siis kyl se siitä!

- Irrottautuminen yhteiskunnasta? Asunto ”pakettiin”, myydään(?), irtaimiston varastointi, pankkiyhteydet, rahaliikenne, postin vastaanottaja, yhteydenpito, yms. Näihin pitää löytää omat ratkaisut.

- Alus, kaikki käyvät, kunhan pituus alle 38,5 m, leveys 5,0 m, syväys ehdoton max 1,8m ja korkeus alle 3,5m. Suuri pituus ja leveys maksavat ja rutkasti, kun pituus on yli 12m ja leveys yli normileveyden, huomaa katamaran.

- Kieli, tervehdys maan kielellä sulattaa jäätä... sen jälkeen oman taidon mukaan. Kaavamaisuus puheessa 18 vuoden jälkeen on suurelta osin kuollut. Ole ystävällinen... niin metsä vastaa kuinka sinne huutaa!

- Vuokraveneet lisääntyneet ja paljon. Niissä veneilytaito vaihtelevaa. Po. veneet tunnistaa helposti. Pahin tilanne oli tunnelissa tapahtunut liian lähellä ajo. Vene ei ole auto, se pysähtyy hitaasti ja hätäpakitus kääntää veneen poikittain, ohitustilaa ei ole... suositusetäisyys min 100 m ei siis 10 m! Käsimerkit auttoivat (tollo, jätä väliä)!

ASIAPAPERIT

Ovat tarpeellisia. Käytäntö vaihtelee maittain ja jopa paikkakunnittain. Ota kaikki mukaan, liiasta ei ole haittaa, mutta vähälläkin pärjää.

Älä ota ”pultteja”, tutustu nettikirjoitteluun, kaikki neuvot ovat toki hyviä mutta harkintaa! Riippuu asenteesta mitä niissä neuvotaan. Itse olen tullut toimeen varsin ”vajailla” asiapaperimäärällä. Jos olisin huomioinut kaiken, niin en ikinä olisi lähtenyt mihinkään! Hiukan optimismia, asioilla on tapana hoitua... opastaa pessimisti, toisaalta lähteekö pessimisti mihinkään?

- Muista KELA'n Europa-kortti. On todella hyvä apu. On kokemusta.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/040504143116mh

www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/net/040504143116mh

- Passi kaiken varmuudeksi, henkkari ei välttämättä riitä. Kysyttiinkö???

- Aluksen paperit joista käy ilmi omistaja ja veneen rekisterinumero josta kaikki ovat kiinnostuneita. Aluksen mitat, löytyvät parhaiten rekisteröintipapereista? Huvialuksen kuljettajakirja, I pätevyydellä??? Ei sitä kukaan kysynyt, mutta ei siitä ollut haittaakaan. KV huvialustodistusta ei taida tänään kukaan myöntää, ei ainakaan 2009! Ne organisaatiomuutokset!

- VHF lupa. Tosin kielitaito kanavilla on erittäin monenlainen ja yleensä heikko. VHF liikennekuri, alle arvostelun! No, se ei ainakaan noudata Suomessa opetettua liikennöintitapaa. Suomella ei ole ATIS liikennettä / lupaa, jota kanavilla on, voinee osaltaan selittää kanavien erilaista liikennöintitapaa.

- Veneen vakuutus, ei ihan helppo löytää sopivaa ainakin voi olla hintava. Meillä oli Ålandia'n vakuutus. Miehistön henkivakuutus? Vakuutuksia hankittaessa tulee esille po. yhtiöiden erittäin heikko taito / tieto vakuutuksistaan, kun ollaan Itämeren ulkopuolella.

KARTAT JA OPPAAT

Olen tavannut mielipiteitä, että ne voi hankkia paikanpäällä matkan edistyessä. Voipa pitää paikkansa. Oma kokemukseni on todella toinen, oli vaikeuksia. Paikallinen valikoima oli olematonta. Lisäksi esim. pyynnöstä tilaaminen toisesta maasta ei onnistunut. Jouduin turvautumaan joissakin paikoissa kopiointiin kameralla (Nikon S 9100), oli helpoin ja nopein. Mukanamme oli myös läppäri ja uusi tulostinkin tuli hankittua Valence'ssa, kun en tiennyt ettei muste-suihkutulostinta saa laittaa selälleen! Oppi maksaa.

- Hankintapaikkana on netti yliveto! Saat valita halvimman / sopivimman. Voit verrata hintoja. Katso vaikka Euro Canals Cuide 10, on amerikkalaisen tekemä n 40 € hintainen opas.

- Suomesta ovat ehkä parhaat??? Katso Akateemisen kirjakaupan sivuja.

Alla linkki John Nurminen Marine Oy:n merikartat sivulle:

http://www.merikartat.fi/merikartat-euroopan-kanavat-c-23_122.html

- Lybec'n Hansamarinan kohdalla Hanö kaupassa aika hyvä valikoima.

- Alueen kanavien reittikartat ovat välttämättömät. Varsinaiset kanavien ja jokien opaskartat ovat myös ihan ok niissä on po. alueen erikoisohjeet ja runsaasti satama- ja sulkutietoa. Itse opaskirjat ovat sitten aikalailla raha-kysymys.

- Ranskassa kanavia hoitava VNF on erittäin oleellinen instanssi ja sen ilmainen vuosittainen kanaviston korjausaikataulu välttämätön. Kuukauden mittainen ajoitettu kulkukatkos ei ole mitenkään harvinainen.

Älä tee liian tiukkaa aikataulua! Meille sattui tilanne, että Corresta eteenpäin oli n. kk korjausseisokki kanavalla. Kanavan piti olla auki aprillipäivänä! Aprillia! Eipä ollutkaan. Oli hiukan epäselvä tilanne, joka selvisi uudesta Corren marinasta. Oli ranskaksi selvitys, jota päivitettiin ja lopulta 11.04.2012 kanava avattiin. Vesi oli puolisen metriä alle normaalin. Tutkittiin pohjaa kölillä. Useampia sulkuja oli epäkunnossa, automatiikka ei toiminut. Ajoin keulan maihin ja Amiraali ajeli sitä sen aikaa kun kävin sulun puhelimessa. No, lopulta opin, että n. vartin odottelun jälkeen tuli apuvoimia. Siispä odottelin.

Corre'ssa aikataulusta poiketen 11 pv pidempi pysähdys. Vesi hukassa 46 km / 43 sulkua.

RAHASTA

Aina krooninen pula, riippunee halujen määrästä ja lompsasta.

Amiraali piti ylijohdon lisäksi kirjaa kaikesta menoista, hyvin.

Normaali kk-kulutus n. 1500 €, josta ruoka ja juoma n. 500 €, satamat 0 … 350 €, eli puolet muuta polttoaine, öljyt, muu ”tärkeä” yllättävän suuri.

Ulkona syötiin vain pari kertaa, Abyssissä oli hyvä kokki! Ruoka selkeästi halvempaa kuin Suomessa. Viinit myös, sekä olut, joka ei kuulu suosikkeihimme. Esimerkki; Ranska Muscato rose kuohuviini 1,99 … 2,01 €, Suomi 7,99 €. Väkevät selkeästi halvempia, mutta hinnat vaihtelevat maittain. Saksa Ballantine whisky 9,99 €/0,75.

Viikko … kk samassa paikassa on n. 30 … 50% alle päivän hinnan.Vuosi paikallaan marinassa on n. 1500 … 3000 € (loa <10m).

Mosel, eräs veneseuran hinnasto.

KULKULUVAT

Saksa ja Hollanti eivät peri huvialuksilta kanavassa liikennöinnistä maksua.

Belgia vaatii pienehkön maksun, joka maksetaan ensimmäisellä Belgian sululla. Ranska vaatii myös aluskoon mukaisen ja ajasta riippuvan maksun, esimerkkinä Abyss'lle vuoden ”vinjetti” n. 250 €. Hinnoittelu on sellainen, että yli kk matkasta kannattaa maksaa jo koko vuosi, alennus on minimaalinen lyhyemmille ajoille. Hinnoitteluluokat olivat muuttuneet 16 vuoden aikana. Ranskassa on VNF'n kanavamaksun myyvät toimistot ja sulut nimetty ao. kanavaoppaassa. Rajalla oleva ensimmäinen sulku myy lupia tai ainakin pysäyttää (?) kulun, jos sitä ei ole. Vieraile VNF'n nettisivuilla!

http://www.vnf.fr/vnf/img/cms/Tourisme_et_domainehidden/

cartedeschomages_201201111128.pdf

En suosittele lintsaamista, jos olisi tilaisuus päästä ohi ”huomaamatta”. Liikennettä seurataan myös maan sisällä ja tietokoneet toimivat!

Tässä ABYSS'n ”vinjetti” eli todistus kanavamaksusta v. 2012. Paikka, oikealla kyljellä, näkyvissä!

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Wateralmanak.JPG

Tämä opaskirjanen nimenomaan osa 1 (kansikuva) on ”pakollinen” Hollannissa ja Belgiassa. Puuttuminen mahdollisessa tarkastuksessa tuottaa sakon, pitää olla voimassaolevaa painosta. Sakko on kuulema samaa luokkaa kuin sen hinta... n 20 €. On saatavilla lähes kaikkialta, huoltoasemat, veneilykaupat jne.

Sisältö on vain Flaamiksi... sisältö muodostuu osin meidän Veneliikenteen säädökset sisältöä vastaavista asioista ja kanavareittien yleiskartastosta.

LIIKENNÖINTI

Periaatteet ovat selkeät.

- Ammattiliikenne on aina etusijalla. Etuilu ei kannata. Jätä kiire kotiin!

- Älä ”härnää” älä häiriköi. Palaute tulee takuuvarmasti! Ole kohtelias! Ja kärsivällinen! Maassa maan tavalla on hyvä ohje vieraalle. En tavannut ensimmäistäkään hankalaa henkilöä.

- Pyri pysymään kanavan / väylän oikealla reunalla, jos sitä ei ole merkein toisin osoitettu. Laiva tulee nopeaan ja hiljaa, keula vain on yhtäkkiä sivullasi. Ainakin Rein'llä poliisi valvoo.

-Sulutus. Varmaa on, että sulkuja on monenmoisia ja kokoisia. Seuraa muita, ota opiksesi. Ranskassa pienet sulut, 38,5 x 5,05, ovat liki 100% automaattisia ja siis itse kunkin kulkijan sulutettavia. Tulo ilmoitetaan n. 300 m ennen joko kauko-ohjaimella viestitolpan / merkkivalon avulla, tai kanavan yli vedetyn vaijeriin kiinnitettyä muoviletkua kiertämällä (mekaaninen sä kytkin) opastaulu paikalla. Liikenne sulussa ohjataan kulkuvaloilla. Sulussa syvennyksessä olevalla tangolla, sinistä nostamalla, käynnistetään sulutus / ilmoitetaan, että kaikki alukset ovat valmiina sulutukseen. PUNAINEN tanko keskeyttää sulutuksen ja hälyttää apua, ÄLÄ ARASTELE SEN KÄYTTÖÄ! Sululla on puhelin avustavalle henkilöstölle. Sulun täyttö on kaksivaiheinen, ensimmäinen n. 30 cm täyttyy yhdestä venttiilistä, ja sen jälkeen loppu kahdesta yhtä aikaa. Käy joskus niinkin, että esitäyttö ei käynnisty ja sitten vettä tulee kummastakin ”tuutista”. Pidä siis varasi ja aluksesi hallussasi! Sulun ala- ja yläportissa ovat valokennot liikennöinnin ja porttien valvomiseksi. On syytä ajaa riittävän hitaasti kennojen kohdalla min 10 sek, siis n. 2 kn nopeus Abyssillä. Varo pyörteitä sisäänajossa.

Corren marina,n ilmoitustaululta kanavan avausviesti.

https://sites.google.com/site/keminnavigaatioseura/kanavilla/Vetta_riittavasti.JPG

Joskus vettä on riittävästi.

Le Rhone'n sulussa. Huomaa Amiraali etäällä kahdesta kiinnitysköydestä. Ylävirran suuntaan vaadittiin selkeä kiinnitys. Köydestä kiinnipito ei riittänyt!

AVEDUCT, Maasjoki, Ranska

AVEDUCT, Mitteland kanava, Saksa.

Suluilla on yleensä aina (?) ilmoitettu sulun työskentelykanava.

Uelzen'n sulku, uudempi 23 m. Seinämän urissa kelluvat pollarit / tikkaat. Katselijoita riittää.

On ”suotavaa” pyytää VHF'llä sulutus, jos sulku ei vartissa reagoi, sulun valot. Yleensä se ei ole tarpeen, VHF liikennekuri on huono ja yhteisen kielen löytäminen ongelmaista. Hyvä tapa on ajaa sulkuun hitaasti, jos vain vihreä palaa. Kun jostakin syystä sulutus ei käy, niin valo vaihtuu pun + vihr , tai vain pun valoon.

Ammattiliikenne so laivat ovat ehdottomasti ensi-sijalla. Voit ajaa sulkuun laivan jäljessä riittävän hitaasti ja etäällä. Lähituntumaan vasta kun näet, että laiva on ottanut kiinni sulkuun.

Varo potkurivirtoja ja sulun sisäänmenon virtauksia! Nykyisin valtaosassa isoissa suluissa on kelluvat pollarit. Myös joissakin on vielä 1 … 2 m korkeusvälein seinämään upotetut pollarit. Niissä joutuu kiinnitystä vaihtamaan nousun / laskun mukaan. Aluksen keskellä oleva pollari on poikaa... siitä voi askeltaa ylös pollari kerrallaan, mutta myös peräpollari on ok.

Voit myös ajaa koneella köysi tiukalla sulun laitaa vasten. No, ajaminen jopa koneen käynnissäpito on joissakin paikoin kielletty, mutta eipä kukaan tullut ajoa kieltämään!

Sain Saksassa kerran ohjeistusta ilmoittamattajättämisestä. Oma vika, hökälsin. Suluttajalla (mies) oli ilmeisesti myös paha päivä?

Laivahissi on sitten oma lukunsa, helpoin sulutus.

Allas 100 x 12,5 m

Alas 38 m, helpoin homma!

- Veneen on oltava liikennöintikunnossa, valot, äänimerkki, tutkaheijastin, kohteliaisuuslippu, kotimaan lippu (mielellään ei pursiseuran lippu) jne. Ranskassa varoitetaan erityisesti muoviveneen näkymättömyydestä tutkassa, siispä KUNNOLLINEN heijastin.

Suluilla on aukioloajat ja pimeässä / sumussa liikennöintiä ei suositella ja on paikoin kielletty. Liiku siis päivän aikaan. Kiinnitä kaikki aallokon ja törmäilyn varalta.

Olin pulassa Crande Rhonella, siis joen suistossa, masto yritti tippua jokeen. Se oli kiinni sivusuunnassa, mutta rytkyi kunnon aallokossa pituussuunnassa. Muistona maston eloksoinnin vaurioita.

Kiinnittyminen on sallittua sinne missä se ei ole kiellettyä. Huomaa kuitenkin muu liikenne ja näkyvyytesi. Ollessasi muualla kuin ”virallisessa” kiinnittymispaikassa laita kylkivalo pimeän tai sumun ajaksi, eikä valo ole pahaksi muissakaan paikoissa! On kyse omasta turvallisuudestasi! Laivat käyttävät po. valoa aika usein jopa kiinnittymispaikoissa.

Ei oikein suositeltava yöpymispaikka, sulun yläpuolella, no kyllä siinnä yöpymis-ajan voi olla. Kyllähän tuosta laivakin ohi mahtuu... Aika usein suluilla on laituri odottamista varten, max aikarajoitus normaalisti 72 h.

Alus 48 m 350 tonnia. Kiinnitys ei aivan VNF'n ohjeistuksen mukaan.

La Saone, ranta ”munii”, pidä silmät auki!

Saksa, kiinnittymisen ohjeistusta. Kyllä se siitä selviää kun oikein yrittää.

Tästä eteenpäin kuuntele, käytä VHF 78 kanavaa... (laivat käyttävät aina (?) 10 kanavaa...)

- Ota kiinnittyessäsi huomioon muidenkin mahdollisuus kiinnittymiseen. Aina on tilaa yhdelle! Tarjoa vaikka veneesi kylkeä.

- Muista, että sisävesillä on todella riittävästi poliisiveneitä! Ovat opastavia? Varmaankin myös rankaisevia tarvittaessa?

Maasjoki, Namur. Poliisit tarkistivat ketä olemme, minne menemme.

Esitin, että saapi sitä tulla alukseenkin. Totesivat, että älä pingota!

Macon'ssa kävi poliisi tarkistamassa (?) veneen. Ei kiinnostunut meistä.

- Muista nopeusrajoitukset. Jo kanavien kulkukelpoisuuden säilyminen edellyttää sitä! Ranskassa on pienillä kanavilla nopeusrajoitus 6 km/h, alle 20 t veneet 8 km/h. Jokiosuuksilla nopeudet ovat suurempia jopa 35 km/h. Pahaa liettymistä aiheuttavat ”hollantilaistyyppiset” moottoriveneet voimakkaalla peräaallollaan.

- Veden pinnankorkeus vaihtelee joessa useita metrejä ja sen mukana virran nopeus myös. Useissa paikoin on joessa raidotettuja tolppia, joissa on numerot 1 … 3. Yli 1 oleva vedenkorkeus merkitsee yleensä huvialusten liikennöintikieltoa. Varaudu jopa 6 kn virtaan. Yritä seurata sademääriä jokialueellasi. Kanavilla on lähes vakiovedenkorkeus ja virtaus n 0.5 kn, huomaa kuitenkin sulun virtaukset ovat joskus häiritseviä.

-Le Rhone joella on syytä huomioida, että tulvajuoksutuksessa on sulun vieressä tulva-aukko. Mahdollisen konerikon sattuessa on melkoinen riski ajautua po. aukkoon. Putous on sitten 7.5 … 23 m korkuinen!

- Le Rhone'lla vallitseva Mistral pohjoistuuli on syytä ottaa tosissaan. Se puhaltaa jopa yli 30 m/s nopeudella ja korkeat rannat kanavoivat sitä paikoin tehokkaasti! Viilentää myös tehokkaasti.

- Ranskassa on talvi! Asuminen veneessä voi olla kylmää, liikkuminen esim. -5C ja tuuli 30 m/s on tyly yhdistelmä!

ASUMINEN VENEESSÄ

Pitkäaikainen asuminen veneessä on Keski-Euroopan alueella varsinkin talvella taitoa vaativa laji. Luntakin on, jäätä sekä kylmää, pahimmillaan 15 … 20 asteen pakkanen. Esim. lämmityslaitteen käyttö päiväkausia on tosi testi.

Talvi Ranskan Valence'ssaLe Rhone joella talvella 2011 … 2012 oli:

- Lunta 31.01.2012. n 5 cm puolipäivää.

- Pakkasta 0C … -5C, pari viikkoa päivällä, n. 6 viikkoa yöllä.

- Mistral kova pohjoistuuli 10 … 30 m/s.

- Joki eikä marina jäätynyt paitsi ponttoonit, ranta jne, roiskeista. Satamassa on läpihuuhtelu!

Valence, jäätä näkyvissä!

- Valence'n aika n. 20.01.2011 … 26.03.2012. Hyvä ja hinnaltaan kohtuullinen marina, palvelut lähellä. Useita muitakin asujia. Paikat maissa täynnä, hyvä lukki-tyyppinen nosturi 20 t (?). Palvelu hyvää! Polttoainejakelu.

Kuurapartaa helmikuussa.

”IHANNEVENE” KANAVILLE / SULKUUN

Erittäin persoonakohtainen käsitys!

Esimerkiksi;

- Pituus n. 10 m, leveys 3,5 m, syväys 1,o m, korkeus alle 3,5m, paino 5 t, köli 0,2 m.

- Kaksi moottoria, täysin erilliset, siis moottorivene. Hyvä ohjattavuus, kolme pollaria / kylki. Vesitankki min 300 l, polttoainetankit 2 x 200 l.

- Teräsvene, mahdollisimman suorakaiteen muotoinen. Hyvät kulkureitit kannella ja kajuutan katolla. Sisä- ja ulko-ohjaus. Peräaalto pieni, nopeusalue 2 … 8 kn.

- Riittävät ja kestävät köydet min. 4 kpl kiinnitysköysiä 2 x veneen pituus ja 2 x n. 30 … 50 m köyttä. Lepuuttajia min 4 x kylki, suojapusseineen.

- Kunnollinen lämmitin ja liesi, maasähkö ja sähköinen puhallin lämmitys. Hyvä lämpöeristys.

- Kohtuulliset pesu- ja wc-varusteet, imutyhjennys. Pidempiaikaiset stopit marinoissa tai vastaavissa paikoissa.

- Akusto, käynnistys 100 Ah, muu käyttö 400 Ah, kunnon laturi n. 15 A latausvirta, invertteri n. 500 W. Aurinkokenno, 100 W?

- Öljynvaihtojen helppous, 100 h vaihtoväli täyttyy jopa 10 pv välein. Minimissään aina kahdet vaihtoöljyt veneessä ja suotimia matkan mukaan, esim. kymmenet. Jäteöljyt saa kohtuudella marinaan. Huom. Saksassa liike otti jäteöljyt vastaan, jos ostit saman määrän tilalle (Wolsburg, Saksa).

- Normaalit työkalut, osaamisesi mukaan... kiintolenkit, ruuvimeisselit, pihtivalikoima, rautasaha, kulmahiomakone laikkoineen, juotoskolvi, johtoa, liittimiä, sulakkeita, pistotulppien sovitesarja, yleismittari, akkuporakone terineen jne. Itselläni oli jopa hitsauskone puikkoineen.

- Varaosat... varsinkin pumppuihin, pisin ruiskuputkiliittimineen (diesel moottori), kumilevyä, tiivisteitä kumi, Al/ Cu, letkuja, letkulemmareita ja ruuveja...(itselläni, itserakennettu vene on valikoima huomattavasti laajempi).

- Kohtuullinen harkinta siitä mikä on tarpeen, kaikkea ei saa, mutta hankinta voi olla myös hankalaa...

- Televisio, kielivaikeuksitta huolimatta, hyvä säätietolähde ja jopa viihdelaite.

Muista, että jos tavoittelet aina täydellistä kodin mukavuustasoa, on ehkä parempi jäädä lähtemättä.

Lopuksi, kaikilla tulee toimeen! Jokaisella on omanlaisensa ihanteet.

TÖPEKSINNÄT / PÖLJÄILYT

Tekevälle sattuu, tässä muutamia;

- Pohjakosketuksia noin 5 … 8 kpl. Pari ”tahallista”, kippari ei uskonut kuin kokeilemalla.

- Corre, yritin väkisin levennykseen marinan kohdalla, oli ilmoitettu 1,2 m! Asia todettiin paluumatkalla kanavan ollessa tyhjä, vanha laitakivetys oli poistettu vain po. syvyyteen.

- Maasjoki, jokitaipaleella ajettiin 4,5kn nopeudella hiekkapankkiin. Ajoin ehkä liian oikealla tutkiessani kiinnittymispaikkaa rannan puihin. Pakitus 10 m ja hiukan keskemmäs, oli 3 m vettä!

- La Saone joella Auxionnen sulun eteläpuolella, lähtö Auxionnesta aamu usvassa. Sulun alapuolella sumua niin ettei vastarantaa näkynyt. Ajo oikealla, liki rantaa, vettä hyvin, ensin kävi vähän matalassa ja sitten täysin upoksissa oleva puunrunko. Säikähdin, että Abyss kaatuu, ei kaatunut. Uskottiin, keula maihin ja 2 … 3 h odottelua ja sumun hälvettyä Sant Jean Losneen. Kaikkia ei sumu häirinnyt, ei yhtäkään sumumerkkiä!

- Paluumatkalla Corresta pohjoiseen kanava oli ollut remontissa ja vedettömänä, ajo paikoin keskellä kanavaa omaa uraa auraten. On se kiva, kun on teräsvene. Fontenoy Le Chateu'ssa toppi. Ruotsalainen komea LM rakenteinen vene ihmetteli kuultuaan syväyksemme 1,65 … 1,70 m, että kuinka te tulitte, kun hän ei päässyt oikein eka sulkuun 1,57 syväyksellä. En hennonnut kertoa, että Abyssin virallinen syväys on 1,55 m! Se lastin määrä vaikuttaa.

- Rein joella ajoin ”kaistanvaihtomerkeistä” välittämättä. Ohittavan poliisiveneen ajotavasta ymmärsin, että ehkä on aihetta mennä oikealle puolelle jokea.

- Saksassa Vesel-Datteln kanavalla yöpymispaikasta spurtti lähtö laivan perään tarkoituksena ehtiä sulkuun menevän laivan perässä sulutukseen. Ehdin sopivasti, räppäsivät punaiset päälle, kun laiva oli sulussa ja me ihan ok asemassa. No, ei mennä sitten. Kun olin kääntynyt jo n. 90 astetta vaihtoivat vihreät. No, mennään taas. Saatiin Abyss asianmukaisesti kiinni sulussa. Tulee n. 45 v mies tarmokkaasti astellen ja kysyy onko VHF puhelinta. Vastasin, että on. Sain ripityksen, sulkuun on ilmoittauduttava! Varmuudeksi myös uhkauksen, että jos en seuraavalla sululla ilmoittaudu niin hän hoitaa minut pois Saksasta. Vastasin, Dankeshön! Sain poistuvan miehen niskalta vastauksen Biteshön! No, joo ainakin laivan perässä kuunnelleella kipparilla oli hauskaa. Seuraava sulku ei osannut ollenkaan saksaa ja sitä seuraava erittäin hyvin. Rein joen jälkeen unohdimme po. hommat taas.

Kysymyksiä ja kommentteja

Alla on esitetty muutamia mielenkiintoisia kysymyksiä matkan varrella esiin tuleviin seikkoihin liittyen.

Miehistön huolto, muonitus

Marketit / kyläkaupat ruokatarvikkeiden hankintaan?

Keski-euroopassa on samoja halpiskauppoja kuin Suomessa, ainakin LIDL, löytyy myös ALDI, CAREFOUR, CSAINO, REWE, Inter MARCHE ja lukuisia muitakin. Kauppojen sijainnit on osoitettu joki- ja kanavakartassa kaupan merkillä. Osa niistä on suuria mm. Valence'ssa n. 30 kassaa. Marinat tai paikkakunnan info antaa usein opaskartan eri palveuista.

Me pidämme kävelystä ja ”löytöretkeilystä”. Niinkin niitä löytyy ja tulee liikuntaa.

Opimme, että avoimia pakkauksia tai avattavia pakkauksia ei kannata ottaa, ilman punnittavia siis. Tapasimme monin paikoin ”pakkaajia” jotka täydensivät ostamaansa pakettia varsin estottomasti.

Hintataso on yleensä n. 20 … 30 % alle Suomen hintatason. Kassa punnitsee yleensä ostokset!

Maksuvälineet, luottokortti, käteisen käyttö?

Yleensä kaikki kortit kelpaavat ja automaatteja on riittävästi. Jotkut halpakaupat eivät hyväksy mitään korttia missä on VISA teksti.

Lisäksi jo Ruotsissa, Tukholmassa, oli lujassa löytää ”oikea” pankkiautomaatti. Löytyi lauttaterminaalista mutta sielläkin oli n. 5000 kr nostorajoitus.

Lisämaksu meni Lybec'ssä väärän pankin vuoksi, no eipä mennyt sen jälkeen.

Ikävä opetus tuli vuonna 2013 alussa Ranskassa, kun poikamme vihjasi vanhempiensa ”juhlineen” 1200 € edestä! Joku oli käyttänyt Visaamme, jota emme olleet käyttäneet ½ vuoteen! No, juttu päättyi onnellisesti, saimme pankilta apua ja Valencen marina auttoi kopioinnissa ja sähköpostiyhteyksissä.

Opittiin jotakin! Leikeltiin kortteja. Lysti maksoi n. 100 €!

Käteistä pidimme piilotettuna pariin paikkaan Abyss'ssä pohjakassana 1000 … 2000 €. Ei ole käteisen voittanutta!

Juomaveden hankinta?

Juomavesi on pääsääntöisesti ilmaista ja juomakelpoista, jos sitä ei ole merkein muuksi osoitettu. Itse varmistimme laatua osan aikaa aktiivihiilisuotimella hanan päässä. Loppumatkaksi hankimme BRITA kaatimen suodattimella. Kaadin on nyt kotikäytössämme.

Vesi oli letkun nokassa laiturilla, oma letku (20 … 30 m) liittimineen on hyvä olla mukana. Puutarhaletkun 1/2” ja 3/4” muoviset pikaliittimet ovat ihan ok. No toki vähentäjä myös 1” koolle on kiva olla ja jopa kynsi-liittimet.

Sähkö?

Sähköä saa 240V ja 400 V jännitteisenä. Paras kokemus on, että maksat sen minkä kulutat. Eräs tapa on joissakin paikoin ostaa magneettiavain, johon olet maksanut haluamasi sähkömäärän. Ikävin on esim. yleinen 5 €/ vrk hinta, on suhteettoman kallis pienelle veneelle, nostaa satamamaksua vitosen ja merkitsee kk 150 €!

Usein sähkö sisältyy jo satamamaksuun.

Pistotulpan malli on varsin yleisesti se ”sininen” EU malli (punainen). Sovitekappalesarja muihin pistotulppiin on hyvä olla muassa.

Suihkut, saunat?

Suihku, WC ja pesu sekä kuivauskone löytyvät marinasta / satamasta. Suihku sisältyy venepaikan hintaan tai sitten ei. Tällöin se maksaa 3 … 5 € / 5 min. Siispä nykynuorten kaksi kertaa vrk tapahtuva 10 min lotraus maksaa.

Me kävimme pari kertaa viikossa suihkussa ja tiukkapaikka hoitui vesi + etikka seoksella n. 2 dl sekä pesukinnasta käyttäen. On muuten mahtavan raikas keino!

WC on ilmainen.

Pyykinpesu on aina maksullinen, noin 4 € /7 kg kone ja 2 € kuivaus. Löytyy kyliltä näitä Ameriikan pesuloita tai sitten satamasta.

Saunaa en löytänyt, enkä hakenut!

Oma lääkekaappi, ensiaputarvikkeet?

Normaalit kodin lääkkeet, särky, ripuli, flunssa jne. Rokotukset kuntoon, netistä löytyy ohjeet.

Antibioottilääkkeitä saa lääkärin antamalle reseptillä mukaan. Sairaanhoitoa saa myös paikalliselta lääkäriltä, lääkkeet apteekista, kokemusta on.

Aluksen huolto ja polttoaine

Miten polttoainehuolto pelasi?

Huolto pelasi, kun itse teki. Öljyn ja suotimien vaihto oli aika tiheään tapahtuvaa, parhaimmillaan parin viikon välein. Suotimia oli varattu liki parikymmentä molempia. Öljyä oli minimi yhdet sisällä ja parit varalla. Hintataso öljyille oli paikoin hurja, vanhalle moottorille riitti moniasteöljy, jota löytyi marketeista, hinta Suomen tasoa. Vanhat öljyt sai aina jonnekin ”kaupattua”, Saksa tuntui aika vaikealta.

Löytyikö tankkausasemia helposti?

Ihan kohtuullisesti, jopa suoraan veneeseen, jota käytettiin mm. Travemund'ssa, Tolkamer'ssä, Valence'ssa.

Pidän itse enempi gallonahommista, sillä siinä voit siivilöidä polttoaineen tankkiin ja näet myös mahdollisen veden.

Meillä oli taitettavat polkupyörät, joilla n. 0,5 km matkan hoiti kivana liikuntana, esim. 6 x 20 l = 120 l. Abyssin tankki on kölissä ja vetää 220 l.

Tapasin myös veneitä, joissa tankki oli vain 50 l luokkaa. Tankkauspaikat löytyvät joki- ja kanavakartoista, monesti tieto oli vanhaa.

Pidin varalla 20 l gallonaa. Aiemmalla matkallamme polttoaineen saanti oli huomattavasti vaikeampaa ja kannella oli 4 x 20 l ”punaista öljyä”, joka oli ostettu Uudestakaupungista Salmerin telakalta ja tuli käyttämättömänä takaisin.

Keskikulutus oli n 0,45 l/M. Kokonaiskulutus yli 1000 l, hinnat Suomen tasoa.

Talvikautena lähes kaikista vähittäiskaupoista saa valopetroolia kolmea laatua, joissa on eri aromaattisten hiilivetyjen määrä. Puhtain, joka on teen väristä, n 2 €/l ja suurimman pitoisuuden valopetrooli 1 €/l. Pätee Belgiassa ja Ranskassa, joissa se on yleinen lämmityksen polttoaine. Saksassa hinta on jotakin muuta n. 4 €/l! Jäänestoaine on tuntematon (?) saatavuus on kiven takana, pahimmillaan ostin isopropanolia tilaamalla apteekista 25 €/l.

Päivittäiset huollot

Päivittäinen huolto tarkoittaa toimenpiteitä, jotka on syytä tehdä aina liikkeelläolopäivinä.

Lista on kuin lentoon lähtevällä koneella, katsotaan, että kaikki on kunnossa.

Miksi? Normaali veneilijä ajaa päivittain keskiarvoisesti n. 1 … 2 h, käyttö-tunnit ovat n. 50 … 100 h / vuosi. Öljynvaihdot 1 kertaa vuosi.

Kanavilla kun kuljetaan läpi kanaviston, 8 … 12 h/vrk, öljyn vaihto kerta / 2vk, vaeltelu / asuminen on sitten asia erikseen.

Siispä lähtiessä aina:

- Jäähdytysvettä riittävästi.

- Öljyn määrä

- Tuulettajan / vesipumpun hihnan kunto.

- Polttoainetilanne.

- Moottorin yleiskunto, ei poikkeavaa. Ei vuotoja, kts. onko pilssi puhdas?

- Kytkin / kaasuvaijerin kunto.

- Käynnistyksen jälkeen lataus, öljynpaineet jne.

Ajon aikana:

- Tunnin parin välein käyvän moottorin kunto yleensä

- Hihnat kunnossa?

- Äänet?

Listaa voi muutella veneensä tarpeiden mukaan.

Voi tuntua joistakin liialliselta, tiedän, että kannattaa olla huolellinen. Esim. hihnan katkeaminen keittää koneen. Moniko kone sen kestää vaurioitumatta?

HUOM! Lisää hihnat myös varaosiin?

Saako käyttää polttoöljyä polttoaineena?

Ei. Tietääkseni vain Englanti haraa EU päätöstä vastaan. Tilanne?

Oliko septitankin tyhjennyspaikkoja helposti löydettävissä?

Näimme kaksi kappaletta, siis lähes sama tiheys kuin suomalaisten veneiden havainnoilla. Kenenkään en nähnyt niitäkään käyttävän.. Kukin hoitaa tavallaan. Ranskassa ainakin VNF on nostamassa ympäristö ystävällisyyttään.

Saone'lta kiristyvää ympäristön suojelua, Kilometrikohta 242 km. Kanavilla on kilometrit maastossa / kartalla.

Ohjeistus n. parikymmentä km Auxionne'n pohjoispuolella, ei ennen ollut.. ja ne imutyhjennykset?

Varaosien hankinta, öljyt, suodattimet, hihnat?

Moottori vanha Perkins 4.108 ajettu nyt lähes 4000 h. Vaihdettavat patruunasuotimet, jotka hankittiin ennen matkaa Suomesta. Aiemmin huonoja kokemuksia. Moottoreiden huoltomainoksia eniten Volvolla.

Aiemmin vuonna 1995 yritin esim. hankkia vesipumppua ja sain sen kovan työn jälkeen Avignon'sta. Ei ole vieläkään asennettu. Ilman satamakapteenia sekään ei olisi onnistunut.

Varaosien hankintapaikat ovat yleensä etäällä satamista. Poikkeavat kovasti suomalaisesta käytännöstä. Yllätys, Lybeck'n vanhassa keskustassa on yksi aika hyvä.

Yhteydenpito

Internet-yhteydet?

Paljon puhutaan, mutta luulen, että jokilaaksossa yhteys onnistuu harvoin. En käyttänyt, syy on oman osaamisen puute.

Auxionne'ssa yritin uusia TV'n antennia, kauppias totesi ettei ole mahdollista saada kuvaa siinä paikassa. Kertoi oman kokemuksensa.

Ehkä taivaan kautta. TV näkyi sitten monissa oudoissakin paikoin oivallisesti 30 … 50 kanavaa, mutta se kieli!

Kerran kävin Valense'n kirjastossa netissä, toimi ilmaiseksi, ei kiinnostanut enempi, hidas. Kaipasin kyllä nettiä, mutten sen vertaa, että olisin käyttänyt nettikahviloita.

GSM-puhelin, tekstiviestit?

Toimii kaikkialla, lähes. Toinen eli Sonera oli luotettavampi syrjäseuduilla kunhan opin ”syväbuuttaamaan” sen aina heikoilla alueilla. Dna'n peitto oli selvästi heikompi.

Hinnat olivat jo halvat tekstiviesteissä, puhelun vastaanotto maksaa aika paljon, mutta ei liikaa. Katso netistä. Huom. koskee vain maita Saksa (D), Hollanti (NL), Belgia (B) ja Ranska (Fr).

Kysymys:

Hei, kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista. Olen itse lähdössä kanaville tulevana kesänä.

Veneeni pituus on 12,5m, leveys 4m, säväys 1,2m, korkeus tarkakaari pystyssä 4,5m, tarkakaari kaadettuna 3,5m ja kuomu kaadettuna noin 3,0m.

Kone 120hv, polttoainetankit 1000l, vesitankit 1000l, septitankki noin 700l, generaattori 6kW.

Vene on tehty Hollannissa vuonna 1991.

Aikataulu:

Saimaalta merellä heinäkuun puolivälissä, Itämeri heinä-elokuu, kanavilla syys-loka-marraskuu.

Reitti:

Saimaan kanava, Suomenlahti, Ahvenanmaa, Ruotsin itärantaa, Tanska sivujen Saksan Travemund, kanavia Reinille, jota myötävirtaan Hollantiin, Maas joelle. Belgia, Ranska, Toul, Lyon, Välimeri.

Paluu keväällä 2114 muuten samaa reittiä paitsi Mosel ja Rein myötävirtaan. Talvehtimis-paikka vielä hieman epävarma, kuitenkin lähellä Välimerta, jotta voi asua veneessä.

Karttoja ja oppaita puuttuu. Ranskan kanavien huoltoaikataulua en ole onnistunut netistä löytämään. Vaikuttaako reaaliselta suunnitelma terv. MS/ PRIMAVERAN kippari Erkki Kettunen puh.0504336205 netti

kettunen.erkki@hotmail.com

Vastaus:

Kiitos kysymyksestä.

Tiedusteluihin löytyy jo osin vastauksia sivultamme, ohessa täydennyksiä.

On ihan tavallista, että kanavilla korkeutta madalletaan eri tempuin alle 3,5 m korkeuteen.

Välimeren rannikolla Ranskassa on pirullinen Mistral-tuuli, kannattaa harkita suojainen satama ja kunnon lämmityslaite, lisäeristyksiä, ikkunat (kts. ikkunan jääkuva!).

Lämpötila ei juuri eroa Valencen ja rannikon välillä, pohjoistuuli!

Miehistö? Suosittelen min kaksi henkeä, yhdellä voi tulla vaikeuksia.

Korjaus- / huoltoaikataulu löytyy VNF'ää googlaamalla, nyt 2013 ja vuoden 2014 joskus tammikuussa. Taitaa olla vain ranskankielellä sen "ymmärtämiseen" on hyvä paneutua.

Alla linkki Ranskan VNF-sivulle (englanti):

Sivulta löytyy paljon oppaita, ohjeita,

mm. Licence (Vignette)-hinnasto jne.

http://www.french-waterways.com/

Lisää kysymyksiä ja kommentteja

Sivua tullaan päivittämään vinkkien ja huomioon otettavien asioiden osalta. Näin matkalle lähtevälle on helpompi suhtautua yllättäviinkin tilanteisiin.

Kysymyksiä ja mieltä askarruttavia tiedusteluja otetaan mielellään vastaan.

Yhteydenotot pyydetään osoitteeseen risto.esko(at)pp.inet.fi