Toimintakertomus 2001

Toimintakertomus 2001

1. JOHDANTO

On pakko aloittaa tämäkin toimintakertomus pienellä maailmanpoliittisella katsauksella. Ei ole mennyt tämäkään vuosi kuin tanssien vaan. On purettu kaksi maailman korkeinta rakennusta perustuksiaan myöten ja muutama muu pienempi siinä sivussa. On lähetelty ystävänpäiväkirjeitä toisillemme niin Suomessa kuin muuallakin. Mitä ne nyt ovatkin sitten vähän pöpöjä ja jauhoja sisältäneet. On tuhottu kokonaisia valtioita ja on kaadettu niiden hallituksia muun hävityksen ohessa. Pahimmista vihollisista on tullut parhaimpia ystäviä. Valtioita luokitellaan rosvovaltioiksi, terroristivaltioiksi ja osa valtioista on tietenkin pyhimysvaltioita.

Tuntemattomista ihmisistä on tullut hetkessä super-julkisia ympäri maailman. On tullut mittavia konkursseja. Tuntuu kuin kaikki kelluisivat. On iskujen ja vastaiskujen aika ja vain öljyn takia. On saatu paljon aikaiseksi ja pienessä ajassa. Suomi on menettänyt markkansa alta aikayksikön, mutta niin on menettänyt rahayksikkönsä moni muukin maa.

Urheilijat urheilee vähintään kahdessa lajissa, varsinaisessa kilpailulajissa ja dopingissa. Joskus voittaa molemmissa, joskus vain toisessa.

Tästä tulikin mieleeni mistä löydämme sellaisen aineen, joka tehoaisi asukasyhdistyksienkin väestöön. Aine, joka saisi ihmiset ylös, ulos ja toimintaan aktiivisesti mukaan. Tuntuu yhtä vaikealta kuin oma kehitelmäni läpinäkyvästä betonista. Kaikki on kuitenkin mahdollista.

Olemme kovasti koettaneet kehittää erimuotoisia toimintoja asukkaiden hyväksi. Kulunut vuosi on ollut hyvin työntäyteinen, jota ei ole sivustaseuraajan helppo huomata. Puheenjohtaja Esko Salo on tehnyt mittavan työn kohdaltaan. Ei voi unohtaa myöskään talkoolaisten työpanosta, se on ollut myös merkittävä. Olen tässä jäljempänä koittanut kirjoittamalla kuvata niitä monia tapahtumia, mitä olemme taaksemme jättäneet. Kerratkaamme ne yhdessä.

2. KATSAUS KULUNEEN VUODEN TOIMINTAAN

2.1 Johtokunta

Johtokunnan henkilömäärä kaudella 2001 oli yhdeksän (9) henkilöä. Soile Repo pyydettiin johtokuntaan avustavaksi toimihenkilöksi johtokuntaa täydentämään. Hän on ollut johtokunnan toimihenkilönä toista kautta.

Johtokunta kokoontui Myllypirtissä 14 kertaa. Kerran kokoonnuimme Pappilanniemessä, jossa pidimme toimintasuunnitelma- ja tapahtumakartoituspalaverin. Kyseisessä tilaisuudessa oli läsnä myös Jussi Ojanen ja Eero Sorsa johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunnan kokouksiin osallistuttiin seuraavasti:

Esko Salo 14 kertaa

Liisa Ojanen 14 kertaa

Jouko Notkola 14 kertaa

Mirja Siren 14 kertaa

Anja Nuutinen 13 kertaa

Jouko Murto 12 kertaa

Leila Sorsa 12 kertaa

Seppo Nuutinen 11 kertaa

Soile Repo 11 kertaa

Kyösti Sintonen 7 kertaa

Puheenjohtajana toimi Esko Salo ja varapuheenjohtajana Seppo Nuutinen.

Rahastonhoitajana Liisa Ojanen ja sihteerinä Jouko Murto.

Asukasyhdistysten katto-organisaatioon yhdyshenkilönä toimi Seppo Nuutinen.

Yhdistyksen jäsenmaksun maksaneiden perheiden määrä oli 89, korkeampi kuin koskaan aikaisemmin.

2.2 Tilintarkastajat

Tilit tarkasti Inkeri Lindström ja Jorma Murto. Varatilintarkastajina olivat Paula Sahamies ja Sirpa Rintaopas.

2.3 Rahoitustoiminta

Jäsenmaksutuloina olemme saaneet 2 670 mk. Jäsenmaksu on 30 mk jäsenperheeltä.

Lisärahoitusta olemme saaneet keräämällä jätepaperit yhdessä Yrjölän asukasyhdistyksen kanssa. Keräysalue on ollut Kauppilanmäki, Maijanniitty ja Yrjölän alue. Keräyskertoja on ollut kolme, päivinä 9.6., 13.10. ja 26.1.2002.

Paperien ostajana on ollut Urjalan paperikeskus. Talkoissa on ollut riittävästi talkoolaisia.

Rautaromulava on ollut ahkerassa käytössä. Sinne on tuotu ja sieltä on viety romua, muutkin kuin meidän yhdistyksen asukkaat. Asia olisi hyvin ellei sinne tuotaisi sinne kuulumatonta jätettä. Lava ei ole tarkoitettu muovi-, posliini-, lasi- yms. jätteelle. Sieltä on myös varastettu romua kielloista huolimatta. Varkaat ovat olleet yhdistyksien alueen ulkopuolisia henkilöitä.

Rommet Oy on ollut romulavan tyhjentäjä, joka on hoitanut tehtävänsä hyvin. Tulona tästä työstä voidaan laskea se, että kuljetus on helpompi ja matka lyhyempi kuin varsinaiselle kaatopaikalle. Joskus olemme saaneet punametalleista myös rahaakin.

Tuloksi voidaan laskea myös se, että Valkeakosken kaupunki on antanut ottaa tiedotteistamme kopioita kaupungin monistamolla ja kaupungin myöntämän määrärahan turvin. Tämä on huomattava taloudellinen tuki yhdistyksellemme.

2.4 Yleiset asiat

2.4.1 Yrjölän urheilukenttähanke

Kauan kaipaamamme Yrjölän urheilukentän kunnostustyöt ovat alkaneet. Kentän pinta on jo tasattu ja uuden pintamateriaalin laitto suoritetaan vuoden 2002 aikana. Silloin katsotaan mitä pinnalle tehdään, jotta se palvelisi eri harrastusmuotoja mahdollisimman tehokkaasti.

2.4.2 Yrjölän mattojenpesulaituri

Yrjölänlahden mattojenpesulaituri on saatu myös tämän vuoden aikana kelvolliseen kuntoon, jotta sitä voi turvallisesti käyttää. Laituriin kohdistuvaa ilkivaltaa ei ole saatu vielä kuriin.

2.4.3 Pururadan valaistushanke

Valkeakosken Energia Oy:ltä on pyydetty kustannusarvio pururadan valaistuksesta. He ovat antaneet hinta-arvion, joka on 180 000 mk ilman arvonlisäveroa. Puheenjohtaja Esko Salo on ollut yhteydessä Pirkan Helmi ry. - nimiseen toimipisteeseen Kylmäkoskella, joka hoitaa EU-rahoitusta mm. Valkeakoskea koskevissa raha-anomuksissa. Sieltä on annettu ymmärtää, että rahaa olisi saatavissa noin yksi kolmasosa kustannusarviosta, jos sitä todella anomme. Koska yhdistyksellemme jäisi rahoitettavaksi kaksi kolmasosaa kustannuksista, on se pannut miettimään, mistä saamme rahat.

2.4.4 Yleinen hygienia

Yleiseen hygieniaan liittyvänä asiana on ollut koirien ja kissojen yhä kasvava määrä yhdistyksen alueella. Kun kyseisiä eläimiä ruokitaan pihoissa valvomatta, johtaa se siihen, että myös rotat, varikset ja harakat lisääntyvät. Tämä on johtanut siihen, että on tullut naapureilta valituksia lähinnä rotista ja pulujen ruokinnasta. Näistä asioista on johtokunta ollut yhteydessä kaupungin valvoviin viranomaisiin kyseisten epäkohtien poistamiseksi.

2.4.5 Tietoliikennekaapeli

Vuosia tarpeettomaksi katsottu tietoliikennekaapelin saaminen Kauppilanmäkeen on alkanut uudestaan kiinnostamaan. Lähinnä sen vuoksi, että on tullut tietoliikenteeseen uusi mahdollisuus, internet-yhteys tietokoneelta. Yhteys on olemassa puhelinkaapeleiden kautta tällä hetkellä. Mutta uudet kaapelit mahdollistavat suuremman tietomäärän siirron samassa aikayksikössä, ja näin ollen tiedon siirtonopeus kasvaa. Aiemmin kaapelin rakentaminen kaatui liian vähään halukkuuteen.

Asiasta on oltu yhteydessä paikallisen Soneran edustajaan, joka kävi myös Myllypirtissä pitämässä 29.11.2001 tiedotustilaisuuden kaapelin rakentamiseen liittyvistä asioista. Tilaisuus oli yhdessä Yrjölän yhdistyksen kanssa. Osanottajia kysymyksineen oli paikalla noin 30 henkilöä. Asian kehittely jatkuu edelleen.

2.4.6 Teollisuuden aiheuttamat haitat

Läheisten teollisuuslaitosten aiheuttamat saasteongelmat ovat olleet meille asukkaille läheinen ja epämiellyttävä asia. Jätevesipäästöt ja hajuhaitat ovat olleet pahimmat asiat, jotka ovat vaivanneet meitä. Kuten tiedämme ja olemme todeksi havainneet, ovat nämä epäkohdat poistuneet lähes kokonaan aistinvaraisesti havaittavista. Mutta kun pahimmat asiat saadaan poistettua, tulee yhä ennen havaitsemattomia asioita tilalle. Tällä hetkellä ihmisiä vaivaa varoventtiilien kautta ulkoilmaan pääsevät höyrypäästöt. Niitä tulee harvoin, mutta ne ovat sitäkin kiusallisempia korkean desibelitason vuoksi ja kun ne tulevat vuorokauden aikaa katsomatta. Ennen nämäkään äänet eivät aiheuttaneet kovin suuria mielenpurkauksia, koska melupäästölähteitä oli paljon ja työssä käyvä väki oli puolikuuroa. Nyt tilanne on toinen. Sukupolvet ovat vaihtuneet. Meluasiasta on tehty kirjelmä lähinnä olevan teollisuuslaitoksen ympäristöpäällikölle ja voimalaitoksen osastonjohtajalle. He ovat käsitelleet lähetetyn kirjelmän ja antaneet siitä meille kirjallisen palautteen. Kaikkia melun suuria päästölähteitä ei tulla näillä näkymin poistamaan vaimentimilla niiden korkeiden rakennuskustannusten vuoksi.

2.4.7 Leikkipuistohanke

Lasten leikkipuiston saaminen Kauppilanmäen alueelle on ollut toivelistalla jo vuosia. Sen tarve on kasvanut vuosi vuodelta, koska sukupolvenvaihdoksen myötä on tullut lapsiperheitä yhä enemmän yhdistyksemme alueelle. Puiston rakentaminen on aina kaatunut kaupungin viranhoitajien kielteiseen asennoitumiseen kyseistä asiaa kohtaan. Viranhoitajien taholta on annettu aina mitä kummallisempia selityksiä, miksi leikkipuistoa ei voida tehdä. Emme ole hyväksyneet koottuja selityksiä, vaan olemme olleet aina sopivan tilaisuuden tullen heihin yhteydessä. Nyt näyttäisi taas kerran, että leikkipuiston saaminen on sittenkin mahdollista. Yhtenä syynä on tähän kaupungin rahankäyttöpolitiikka.

2.4.8 Yhdistyksen logo eli tunnuskuva

Tänä vuonna saimme aikaiseksi jo pitkään puhuttaneen yhdistyksen tunnuskuvan. Tunnus oli tarkoitus saada valmiiksi jo yhdistyksen 20-vuotisjuhlaan, mutta näin ei käynyt. Työ oli erittäin vaativa ja aikaa ottava. Siitä kertoo jo sekin, että kilpailuun tuli toistasataa tunnusehdotusta, joista teimme valinnan. Myös sopivan kirjaintyypin ja kirjoituksen valitseminen vei tovin aikaa. Mutta lopputulos on hyvä. Tunnuskilpailun voiton vei Taisto Nieminen odotetusti, koska hän on todellinen alan ammattilainen. Pitää muistuttaa, että hyviä ehdotuksia oli myös muiltakin ja nämä tekivät kilpailun jännittäväksi, mutta vain yksi oli mahdollista toteuttaa.

2.4.9 Tiedotteiden kuvitus

Taisto Nieminen on taiteillut myös tiedotteiden kuvituksia mestarillisesti.

2.4.10 Yhdistyksen internetsivut

Internet-kotisivujen päivityksen on ottanut huolehtiakseen Leila Sorsa yhdessä poikansa Harrin kanssa. Leila Sorsa on aika ajoin lisännyt tietoja ja täydentänyt uusilla ajankohtaisilla asioilla, jotta asiat pysyisivät reaaliajassa.

2.4.11 Koskilaissunnuntai

Koskilaissunnuntain 8.7.2001 kahvituksen museoalueella hoiti Sirpa Salo.

2.4.12 Osallisuushanke

Olemme osallistuneet edelleenkin Osallisuushanke-projektiin niiltä osin kuin se on meitä koskettanut.

Täytimme yhdyskuntatyötoimiston lähettämät kyselykaavakkeet, jotka koskivat viihtyvyyttä ja liikenneasioita. Täytetyn kaavakkeet palautettiin Minna Kampparille.

2.4.13 Liikennejärjestelyt

Liikennemerkki-asioista on oltu yhteydessä kaupungin liikenneinsinööri Jorma Matikaiseen, mutta tuloksetta.

2.4.14 Pururadan nimikyltit

Pururadalle on laitettu nimikylttejä.

2.4.15 Nimikkopuun nimilaatta

Nimikkopuun juurelle on tuotu kivi, joka on varustettu metallisella tietolaatalla.

2.4.16 Valokuva- ja leikekirja

Valokuva- ja leikekirjaa valmistelee ja täydentää Taisto Nieminen. Jos jollakin henkilöllä on asukasyhdistyksen toiminnasta kertovia valokuvia tai lehtileikkeitä, olisi erittäin tervetullut asia, jos niitä luovutettaisiin kyseiseen käyttöön.

2.4.17 Yhteydenpito

Olemme olleet yhteydessä kaupungin virkaapitäviin henkilöihin, Energialaitoksen, Soneran, Järvisuomen Merenkulkupiirin henkilöihin, teollisuuden edustajiin sekä moniin muihin henkilöihin eri osa-alueilta asukasyhdistyksemme asioita hoidettaessa. Yhteydenpitoa on tapahtunut suullisesti ja kirjallisesti. Onpa tullut yhteydenpidosta kiitostakin.

2.5 Muu toiminta

2.5.1 Kevättapahtuma Yrjölänlahden rannassa 25.3.2001

Päivä alkoi auringon paisteella ja raikkaalla pakkassäällä. Pakkasasteita oli -15° C ja hienoinen tuuli. Kevätpäivän vietto aloitettiin pilkkikilpailulla. Jää oli vahvaa ja kestävää, vaikka pari viikkoa ennen kilpailupäivää arvelimme keskuudessamme, että täytyykö kisat pitää rannalla, kun jäät ovat vesisateen jälkeen heikohkoja virtaavissa kohdissa. Kahden viikon kovat pakkaset pelastivat tilanteen. Kalattomaksi ei jäänyt kukaan niistä viidestätoista onkijasta. Parhaimmat kilpailijat saivat useamman kymmenen kalaa sekä miesten että naisten sarjassa. Onkijoita oli noin 15 henkilöä, naisia ja miehiä, mutta ei nuoria.

Komealla nuotiolla käristettiin makkaroita ja juotiin taatusti kylmää limsaa. Siellä oli myös luontopolku, jonka oli tietääkseni laatinut Leo Carlsson, Yrjölän yhdistyksen puheenjohtaja. Palkintoja oli paljon sekä onkijoille että luontopolkukilpailuun osaa ottaneille.

Kevätpäivä alkoi klo 9.00 ja päättyi noin klo 14.00. Tilaisuuteen otti osaa noin 50 henkilöä ja se oli järjestetty yhdessä Yrjölän yhdistyksen kanssa.

2.5.2 Pururadan haketustalkoot 5.5.2001

Pururata on ja on ollut paljon käytetty asukkaiden kestokulutushyödyke, jonka tekoon ja kunnossapitoon on tehty paljon työtä. Pururataa on jokainen saanut käyttää vapaasti riippumatta siitä, onko ottanut sen rakentamiseen ja kunnostamiseen osaa. Rata on ollut kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä ja sitä on myöskin käytetty. En ole koskaan kuullut, että joku olisi arvostellut sen olemassaoloa pahalla. Mutta monesti olen kuullut kiitokset siitä. Olen muutaman kerran lukenut Valkeakosken Sanomista, kuinka yrjöläläisiä on kiitelty sen rakentamisesta. Tehtäköön suuren suuri tarkennus nyt.

Kauppilanmäen, Maijanniityn ja Yrjölän alueen asukkaat saivat vaaleanpunaiselle paperille kirjoitetun kutsun saapua pururadalle hakkeenlevitystalkoisiin. Kutsu otettiin kiitettävästi vastaan. Lauantaiaamuna noin klo 9.00 aikaan oli noin 40 henkilön työkuntoinen joukko ahkeria ihmisiä kokoontunut kutsussa ilmoitettuihin paikkoihin Kauppilanmäen rantaan ja Yrjölän urheilukentän vierelle. Haketta olimme saaneet kolmeen paikkaan: Kauppilanmäen rantaan, Yrjölän urheilukentän viereen ja Yrjölänlahden rantaan isot autokuormalliset meidän toimestamme. Jaoimme talkoolaiset sopivaksi katsomiimme kohteisiin, jotta talkoot olisivat mahdollisimman tehokkaat. Hakkeen siirtämiseen kasoilta käyttöpaikoille oli käytettävissä puutarhatraktori peräkärryineen kaupungilta ja lukematon määrä kottikärryjä. Meinasin unohtaa, että hakkeenkuljetuksessa oli myös Leo Carlssonin lavapakettiauto, joka on ollut aina mukana talkoissa, kun Leo ja Yrjölän yhdistysläiset ovat niihin osaa ottaneet. Näillä välineillä hake liikkui liukkaasti pilvipoutaisella ilmalla lämpötilan ollessa 8° C. Hiki tuli ja kaljat meni viimeistä pulloa myöden. Kahvi ja voileivät tekivät hyvin kauppansa kahvittelutauolla, joka oli myös valokuvien ottoaika.

Hake levitettiin radalle lapioin, talikoin ja jaloin. Työtahti oli kova. Saimme kaiken hakkeen levitettyä. Rata sai uuden peiton päällensä, muutamaa sataa metriä lukuun ottamatta. Se oli niin hieno ja näkyvä lehdettömässä metsässä, että sen huomasi moni myös järven Varsanhännän puolella työssä käyvä ihminen ihmettelemällä ja kehumalla näkemäänsä.

Aikaa kului noin 4 - 5 tuntia. Talkoot jatkuivat Leo Carlssonin pihassa makkaroiden ”paistolla”. Henkilöjakauma yhdistysten kesken talkoissa oli noin puolet ja puolet molemmista yhdistyksistä. Talkoot pidettiin yhdessä Yrjölän yhdistyksen kanssa. Nämä olivat neljännet tai viidennet talkoot, joihin yrjöläläiset ottivat osaa. Heidän osaltaan talkoot ovat koskeneet vain purun ja hakkeen levitystä. Varsinaiset radan rakentajat ovat olleet Kauppilanmäen ja Maijanniityn asukkaat. Radan rakentaminen aloitettiin vuonna 1982 heti asukasyhdistyksemme perustamisvuoden jälkeen. Valkeakosken kaupunki ei ole auttanut radan rakentamisessa muuten kuin antamalla koneapua ilman kuljettajia. Kuljettajat olivat yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä, jotka talkoilivat vapaaehtoisesti. Joten, me olemme tehneet sen monien vuosien ja lukuisien talkoiden myötä. Tämä on totuus.

2.5.3 Ulkoalueiden siivoustalkoot 11.5.2001

Talkoot alkoivat tuttuun tapaan lentopallokentältä klo 17.00 jätesäkkien jaolla ja määrittelemällä kullekin puhdistettavat alueet. Mieli oli reipas ja ilma oli kauniin keväinen, mutta ei ihan helteinen. Noin 22 henkilöä lähti maastoon. Metsäalueilla ei ollut kovin paljon pois kuljetettavaa roskaa. Rannoilta kuitenkin löytyy virran tuomana kaupunkilaisten kierrätykseen heittämää jätettä runsaasti, useampia säkillisiä.

Heittolavoja oli kolme kuten aiemminkin. Lavoille tuli kerättyjen jätteiden lisäksi rakennusjätettä, puiden ja pensaiden oksia, kiviä, roskaista maajätettä, puuta, huonekaluja, tekstiilejä, paperia, styroxia ja kaikkea mahdollista kohtuullisesti, mutta ei ongelmajätteitä.

Kahvit ja leivät nautittiin lentopallokentällä vilkkaan keskustelun seassa. Talkoot kestivät noin 2 tuntia kahvituksineen.

2.5.4 Risteilyretket 5. - 6.6.2001 ja 27.- 28.8.2001

Yrjölän yhdistys on järjestänyt kaksi risteilymatkaa Tukholmaan Turun kautta. He ovat antaneet mahdollisuuden tulla näille matkoille myös meidän yhdistyksestä. Matkat ovat olleet suosittuja, koska autot ovat täyttyneet viimeistä paikkaa myöden, jopa niin, että toisella kerralla oli otettava matkalaisia varten kaksi linja-autoa. Matkat sujuivat aikataulussaan ’ovelta ovelle’ - periaatteella ja kommelluksitta. Asukasyhdistyksemme oli edustettuna ensimmäisellä matkalla noin 8 henkilön voimin. Toiselle matkalle oli enemmän halukkuutta, mutta pienen sählingin kautta osanottomäärä oli ehkä 15 henkilöä.

2.5.5 Yhteislaulutilaisuus 3.8.2001

Kaunis perjantai-ilta ja kaunis Kauppilanmäen rantapuisto. Siinä oli hyvät alkuasetelmat illan tapahtumalle. Tilaisuus aloitettiin pienimuotoisilla kilpailuilla. Lajeina olivat tikanheitto ja renkaanheitto, perinteiset lajit. Kilpailut sujuvat aina muuten hyvin, mutta harjoitteluheitot on laiminlyöty. Tästä huolimatta aina löytyy niitäkin, jotka eivät harjoittelua kaipaa. Tulokset ratkaisevat.

Kerrottakoon tulokset viimeiseksi, että ei varsinainen otsikon aihe jää jalkoihin.

Rannalle oli tuotu penkit ja pöydät, laitettu sähköiset laitteet kuntoon illan pääesiintyjiä varten. Tunti meni kilpailuissa ja toinen laulamisessa. Laulut olivat perinteisiä ”ralleja”, joita on helpohko ja mukava laulaa. Hannu Kahilakoski ja hänen pitkäaikainen musiikkiystävänsä Jorma Arvola, jotka eivät kaipaa esittelyä, hoitivat tämän vaativamman puolen, laulujen säestyksen ja muutaman oman lauluesityksen hienosti. Ainoa asia, joka vaivasi ainakin minua henkilökohtaisesti oli se, että sähkölaitteiden akut olivat huonossa kunnossa. Ne aiheuttivat pientä kiusaa siten, että äänentoisto oli liian hiljaista ja Hannun täytyi pitää soittaessaan kiirettä akkuvirran ennenaikaisen loppumisen kanssa. Hänen täytyi soittaa hitaat valssitkin hotiksi ettei virta loppuisi ennen esitettävää kappaletta. No, eipä kai se nyt ihan näin ollut, mutta sinnepäin. Meiltä laulajilta, joita oli noin 50 henkilöä, eivät akut loppuneet, mutta pieni kylmyys kangistutti. Perille päästiin, laulut laulettiin ja jätettiin laulettavaa vielä seuraavaksikin vuodeksi. Palataanpa niihin kilpailutuloksiin.

Aloitetaan naisista, kuten aina. Tikanheiton voitti Raija Carlsson 34 pisteellä. Renkaanheiton voitti Tuulikki Jokinen 4 renkaalla. Molemmat voittajat ovat Yrjölän yhdistyksestä.

Miesten tikanheiton voitti Lauri Mäntylä 38 pisteellä. Seura tuntematon. Renkaanheiton voitti Jouko Notkola 6 renkaalla. Hän edustaa meidän yhdistystä.

Kilpailuihin otti osaa noin 35 henkilöä. Palkinnot olivat hyvät ja niitä oli runsaasti. Laulutilaisuus toteutettiin yhteisenä Yrjölän yhdistyksen kanssa.

2.5.6 Mato-onkikilpailu 17.8.2001

Katsellessani onkikilpailusta kertovaa tiedotteen kuvaa, jossa nuori istuva onkija nojaa rennosti kantoon, onki kainalossa, silmät kiinni ja mukava hymynväre kasvoilla ei luo kylläkään sitä todellisuutta, jota nämä kilpailut ovat. Mennessäni Kauppilanmäen rantaan ongintapaikalle vähän ennen klo 18.00, oli rannassa jo melkomoinen säpinä. Onkia laitettiin kuntoon ja ottipaikkoja katsasteltiin siihen malliin, että kohta se alkaa. Mikäs oli aloittaessa, kun jälleen sää suosi meitä kauniilla ja mukavan lämpöisellä vastaanotolla. Onkikisat on kasvattanut suosiotaan vuosi vuodelta. Siitä on muodostunut perhetapahtuma.

Paikalle on hyvät kulkuyhteydet, sinne on lyhyt matka ja kilpailut ovat aina kilpailut. Siellä tutut ja tuntemattomat kohtaavat toisensa. Perheestä ainakin yksi ottaa kilpailuun osaa, joistakin perheistä kaikki. Siellä voi käristää makkaraa, juoda pullakahvit ja lapsille on limsat. Kaikille jotakin on se, joka saa ihmiset liikkeelle. Mutta tärkein asia on saada kaloja, koska kyseessä on vielä kahden yhdistyksen välinen kilpailu. Kaksituntinen kisa oli jännittävä, vaikka sitä ei päällepäin näytetty. Kaloja tuli melkomoisesti meidän yhdistyksen viedessä tietenkin voiton. Henkilökohtaiset kilpailutulokset ovat hukassa, joten niitä ei voinut tähän laittaa.

Palkinnot olivat hyviä ja niitä oli paljon. Kilpailun aikana myytiin myöskin arpoja. Arpavoittajat saivat myös palkinnot jo paikalla. Kisojen suosiota kuvaa se, että paikalla oli ainakin 70 henkilöä, jokainen ikäluokka edustettuna. Mukana oli myös Yrjölän yhdistyksen väkeä. Tätä yhdessäolon muotoa kannattaa jatkaa.

2.5.7 Yritysvierailu TV2:n Tampereen Tohloppiin 8.11.2001

Vierailulle lähdettiin Ilovuoren linja-autolla kello 16.30. Matkalle mukaan tuli myös yrjöläläisiä, koska meidän yhdistyksen alueelta ei ollut riittävästi lähtijöitä. Auto kiersi molempien yhdistysten tutut ”polut”, joten matka taittui konevoimalla ’ovelta ovelle’ - periaatteella.

Varsinainen Tohloppiin tutustuminen alkoi klo 18.00 tiedotustilaisuudella, jonka jälkeen lähdimme kahville. Kahvituksen jälkeen oli pieni luova tauko, jonka aikana oli mahdollista tehdä ostoksia paikallisesta sisämyymälästä. Opastajat saapuivat. Lähdimme kierrokselle. Ensimmäinen kohde oli studio nimeltään ”Iso Paja”. Studioita on kaksi. Asiantuntevat oppaat kertoivat mielenkiintoisia asioita kuinka kuvaukset suoritetaan, värien, valojen ja lavasteiden käytöstä sekä kuvaustekniikoista. Heille sai esittää kysymyksiä, joihin he vastasivat ammattitaidolla ja erittäin asiallisesti. Paljon kuulimme ja näimme niistä meille tietämättömistä asioista, joiden tuloksia saamme seurata televisiosta.

Pajasta siirryimme kahtena ryhmänä muihin kohteisiin. Näimme maskeeraushuoneen, jossa sama ihminen voidaan muuttaa kaksikymmenvuotiaasta kuusikymmenvuotiaaksi katsojan henkilöä samaksi tunnistamatta.

Seuraava kohde oli vaatevarasto. Opas ilmoitti vaatteita olevan siellä noin 50 000 erilaista hienossa vuosilukujärjestyksessä ja aina puhtaina. Näky oli mykistävä. Oli vaatteita, hattuja, kenkiä vaikka minkälaisia.

Kohteet vain paranivat, kun astuimme sisään 1900-luvun alkupuolen vanhaan kauppaan, joka on alkuperäisessä muodossaan sellaisena kuin se on ollut Hämeenlinnassa ollessaan. Sieltä se on viime tipassa pelastettu tavaroineen päivineen. Kauppaa käytetään televisiokuvauksia tehdessä. Kaupassa on vain yksi viidesosa koko siitä tavaramäärästä, mitä muuton yhteydessä tuli ja sielläkin on tuhansia tavaroita. Kauppa on todella näkemisen arvoinen ja muistoja herättävä. Hienoa, että joku on ymmärtänyt asian todellisuuden. Kiertokäyntiin kuului myös lavastevarastossa käynti, samassa yhteydessä on myös niiden tekopaikka. Oli monia televisio-ohjelmista tuttuja lavasteita, jotka tunnistimme.

Aika kului huomaamatta, enkä edes tiedä paljonko kello oli, kun kierros oli päättynyt. Tunti oli tilaisuuteen varattu, mutta uskon, että se ei riittänyt alkuunkaan.

Oppaat olivat erinomaisen hyvät. Retki oli erittäin mielenkiintoinen ja nappiin onnistunut. Lähdimme paluumatkalle asioita mielessämme kertaillen. Matkaan otti osaa noin 48 henkilöä. Ihmeteltävän vähän, kun matkan hintakin oli vain 30 mk.

2.5.8 Pikkujoulu 7.12.2001

Tulimme siihen päätökseen, että vietämme tämän pikkujoulun ravintola Waltikassa. Joulujuhlan viettopaikkoja oli esillä useampiakin, mutta päädyimme edellä mainittuun.

Ravintola Waltikkaa joulujuhlan viettopaikkana puolsi se, että siellä on ollut hyvä ja monipuolinen ruoka ja kauniisti katettu pöytä, jota sopivasti täydennetään. Paikan keskeinen sijainti muihin vaihtoehtoihin nähden. Sinne on lyhyt matka ja sieltä voi silloin poistua, kun katsoo sen tarpeelliseksi. Siellä on mahdollista tanssia ja siellä on myöskin talon puolesta jokin show-tilaisuus. Jos järjestämme juhlan itse, niin se tulee paljon kalliimmaksi ainakin yhdistyksellemme.

Juhla alkoi ravintola Waltikassa klo 18.30 jouluruokailulla. Kyllä oli ruoka maittavaa, jopa liiankin maittavaa ja taisi olla ruoat ehkä liian suolaisia, kun juomapuolikin tuntui maittavan, kylläkin kohtuullisesti.

Ravintolan sali oli lähes täysi juhlivista ihmisistä, mutta meitä oman ja Yrjölän yhdistyksen väkeä ei ollut kuin kourallinen, noin 25 - 30 henkilöä. Mutta siitä huolimatta joulujuhla on aina joulujuhla.

2.5.9 Joulukuusien polttajaiset 6.1.2002

Loppiaissunnuntai ja ilta klo 18.00, ilma kauniin tyyni, lunta maassa ja järvet jäässä muutaman pakkasasteen lämpötilassa. Pientä jännitystä mielessä kävellessämme kuusi olkapäällä kohti Kauppilanmäen rantaa ja kuusienpolttopaikkaa. Mielessä ne erimuotoiset vaikeudet, mitkä ovat edellisinä vuosina olleet voitettavina. - Mutta mikä näkymä edessä! - pojat! Kylläpä olette laittaneet paikan viimeisen päälle hienoksi. Lumet on lapioitu jäältä, on rakennettu niin komia peruskokko kuusien polttamista varten. On tehty penkki istumista varten. On pöytä kahvin tarjoiluun. Nuotio makkaranpaistoa varten. Lumesta puhdistettu alue on reunustettu kynttiläsoihduin ja Taisto Nieminen yrittää epätoivon vimmalla saada myös jätkänkynttilän palamaan. Ajoitus alkamiselle meni ihan nappiin ja järjestely on suoritettu kymmenen pisteen arvoisesti. Hieno suoritus.

Oli hienoa polttaa kuuset, paistaa makkaraa, juoda kahvia ja mehua ja parantaa maailmaa tummenevassa illassa kokon ja soihtujen valaistessa. Mitä kokon sytyttämiseen tulee, taitavat Australia pojatkin jäädä toiseksi. Meidän kokko oli kuitenkin pienempi kuin Australian, mutta täysin hallittuna.

Tilaisuus paranee vuosi vuodelta. Suuret kiitokset tilaisuuden teosta on annettava Jouko Notkolalle, Seppo Nuutiselle, Taisto Niemiselle ja Esko Salolle, kahvin ja mehun keittäjiä unohtamatta.

Paikalla oli noin 40 henkilöä, joista noin 18 oli lapsia. On kuulunut ihmettelyä, kuinka me voimme järjestää tällaisen tilaisuuden ja vielä ihan ilman maksua. Hieno tunnustus.

2.5.10 Toteutumattomat toivioretket

Mainittakoon myös ne retket, jotka eivät toteutuneet. Syynä oli liian pieni osanottajamäärä. Toteutumatta jäi kylpyläretki 2.3.2002 Nokian Edeniin ja kesäretki Fiskarsiin ja Mustioon 16.6.2001.

Toteutumatta jäi myös taimien vaihto ja kirpputori 5.8.2001 ja Asukastilaisuus 6.9.2001 Myllypirtissä. Edellinen museojohtaja Hilkka Rantalan mokasta ja jälkimmäinen siksi, että poliisit eivät päässeet tulemaan. Yleensä juhlat onnistuvat silloin, kun poliisit eivät pääse tulemaan, mutta nyt oli poikkeustapaus. He olisivat olleet esiintyjiä, emme me.

Emme lannistu, toiminta jatkuu…

Valkeakoskella 26.2.2002

Jouko Murto

sihteeri