Kompostointiopas
Rosk’n Roll Oy Ab
Rosk’n Roll Oy Ab • neuvonta • 020 690 155 • www.rosknroll.fi
LUKIJALLE
Tämä opas tarjoaa ohjeita ja vinkkejä avuksi niille, jotka haluavat
ryhtyä kompostoimaan. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti
käytettäväksi omakoti- ja rivitaloissa ja pienemmissä kerrostalokiinteistöissä.
Kirjanen sisältää käytännön tietoa kompostin hoidosta ja
kuvailee mitä kompostissa tapahtuu. Oppaassa käsitellään myös
mahdollisia ongelmia, niiden syitä, ennaltaehkäisyä ja ratkaisuja.
Oppaan yleiset ohjeet ovat käyttökelpoisia kompostointia aloitettaessa.
Myöhemmin käytäntö muokkaa eri ratkaisut kuhunkin
kiinteistöön sopiviksi.
Hangon kaupungin ympäristösihteeri Marina Heino on koonnut
kirjasen hyödyntäen runsaasti eri kirjallisuutta. Rosk´n Roll on
päivittänyt esitteen tiedot.
Piirrokset: Tuija Tamminen, Rosk´n Roll Oy Ab
SE/011/01 344 044
FI/11/1
Kompostointiopas
SISÄLLYSLUETTELO
Jätehuoltomääräykset säätelevät kompostointia......... 4
Varusteet..................................................................... 5
Mitä kompostissa tapahtuu......................................... 7
Otolliset olosuhteet......................................................7
Kun komposti toimii................................................... 8
Kompostin perushoito................................................. 8
Ongelmien torjunta..................................................... 9
Kompostin tyhjentäminen.......................................... 12
Seosaineita................................................................. 14
Kompostorin rakennusohjeet..................................... 16
Muistiinpanoja........................................................... 18
Lajitteluohjeet........................................................... 19
Rosk’n Roll
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SÄÄTELEVÄT
KOMPOSTOINTIA
Kiinteistöllä saa kompostoida siellä muodostuvaa biojätettä ja
puutarhajätettä. Taajama-alueella lannan, lietteen ja käymäläjätteen
kompostointi on kielletty muussa kuin siihen tarkoitukseen
erityisesti suunnitellussa kompostointilaitteessa (esim. kompostikäymälä).
Puutarhajätteitä saa kompostoida vain asianmukaisessa
kehikossa.
Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin,
etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa
terveydelle ja ympäristölle.
Biojätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä
kompostointisäiliössä eli kompostorissa. Kompostoriin
ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista
tai kompostituotteen käyttöä. Näitä ovat esim. vaaralliset jätteet,
tuhkat, muovit ja metallit. Kompostia tai kompostoria ei saa sijoittaa
15 metriä lähemmäksi kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta
yhtä metriä lähemmäksi tontin rajaa, ellei paikallisviranomainen
toisin määrää.
Vierekkäiset kiinteistöt/naapurit voivat keskinäisen sopimuksen
perusteella käyttää samaa lämpöeristettyä kompostoria.
Kompostointiopas
VARUSTEET
Kompostointia varten tarvitaan seuraavia varusteita:
* kompostisäiliö eli kompostori
* seosainetta talousjätteen peittämiseksi
* (kannellinen) säiliö seosaineelle
* kauha seosainesäiliöön
* kompostijäteastia keittiöön
* hoitotoimia varten talikko sekä tarpeen
mukaan muita välineitä, kuten lämpömittari
ja hoitovihko
Talous- eli keittiöjätteen kompostointi on sallittu vain suljetussa
kompostorissa. Kompostorin tulee olla lämpöeristetty ja haitta-eläimiltä
suojattu, jos biojätettä kompostoi ympärivuotisesti. Lisäksi
on tärkeää, että kompostorin rakenne mahdollistaa ilmankierron.
Kompostoreita on markkinoilla useita eri malleja, joista lisätietoja
saa muun muassa Rosk’n Rollista.
Yhden perheen biojätteitä varten tarvitaan 150-400 litran kompostori,
yhden perheen bio- ja puutarhajätteille vähintään 400 litran
kompostori ja 10 huoneiston kerros- tai rivitalon biojätteille vähintään
500 litran kompostori. Kompostorin koko on luonnollisesti
riippuvainen asukasrakenteesta ja puutarhajätteiden määrästä.
Suuremmissa kiinteistöissä kannattaa hankkia kaksi kompostoria.
Tällöin kompostoreita voidaan käyttää vuorotellen. Kun toista
käytetään, kypsyy multa toisessa. Samasta syystä on markkinoilla
kompostoreja, joissa säiliö on jaettu kahteen osaan väliseinällä.
Seosainetta käytetään parantamaan talousjätekompostin ilmavuutta,
sitomaan kosteutta ja hajoamisessa vapautuvaa typpeä.
Seosaine edistää tehokasta lahoamista ja ehkäisee hajun ja kär
pästen esiintymistä.
Seosaineena voi käyttää:
* risuhaketta
* lehti- ja neulaskariketta
* puunkuorintajätettä
* silputtua olkea
* vanhaa kompostia
* kutterilastua
* sahanpurua (ei pelkästään)
* turvetta (ei pelkästään)
Kompostori
Seosaine
Rosk’n Roll
Seosaine
ja kauha
Kompostijätesanko
Hoidon
apuvälineet
Kuukaudessa tarvitaan noin 10-15 litraa seosainetta tai 120180
litraa (1-2 säkkiä) vuodessa asuntoa kohden. Eri seosaineiden
käyttöominaisuudet esitellään sivuilla 14-15.
Jos puutarhajätteitä kuten lehtiä ja risuja aikoo käyttää seosaineena,
ne kannattaa ottaa säilöön kuivina. Muutoin kostea
seosaine jäätyy talvella.
Seosainetta säilytetään kompostorin vieressä esim. 50-250 litran
kokoisessa, mielellään kannellisessa säiliössä. Säiliössä kannattaa
säilyttää kauhaa. Tällöin kompostin käyttäjät voivat heti peittää
jätteet seosaineella.
Kompostiin vietävät jätteet erotellaan jo keittiössä omaan
astiaansa. Kompostijäteastia voi olla noin viiden tai kymmenen
litran kokoinen perheen koon ja ruokailutottumusten mukaan. Liian
suuria astioita ei kannata hankkia, jos keittiötilat ovat ahtaat. Jos
jätettä tulee hyvin vähän, ei uutta astiaa välttämättä tarvita, vaan
jätteen voi kerätä esim. maitopurkkiin tai pussiin, joka tyhjennetään
kompostiin. Muovittamattoman paperipussin voi laittaa mukaan
kompostoriin maatumaan.
Mikäli talossa on suunnitteilla keittiöremontti, kannattaa myös
jätetilat korjata avarammiksi ja toimivimmiksi. Nykyisin on saatavilla
kaappeja, joihin mahtuu tarpeen mukaan 2-4 jäteastiaa
kiskoilla olevaan telineeseen.
Kompostin hoidossa tarvitaan talikko tai möyhennin, jolla
kompostia voidaan tarvittaessa sekoittaa.
Kompostin toiminnan tehokkuutta voidaan halutessa tarkastella
lämpötilamittauksin. Sopiva on esimerkiksi mittari, jonka asteikko
on nollasta sataan. Erityisesti lapsien mielestä on kiinnostavaa
seurata lämpötilojen muutoksia kompostissa. Sopiva lämpötila
kompostissa on 30 °C ja 50 °C välillä. Alhaisempi lämpötila on
osoituksena melko hitaasta toiminnasta. Jos lämpötila on kovin
korkea, muodostuu kompostissa runsaasti typpeä, mikä poistuu
kompostista ammoniakkina.
Mikäli useampi talous osallistuu yhteiseen kompostointiin,
tulee kaikkia osallistujia opastaa. Asukkaille kannattaa jakaa
kirjalliset ohjeet, joista selviää ainakin, miten jätteet lajitellaan ja
kuinka kompostoria käytetään.
Kompostointiopas
MITÄ KOMPOSTISSA TAPAHTUU
Lahoaminen on eloperäisen aineen hajoamista, jonka aiheuttavat
luonnostaan jätteessä olevat pieneliöt - bakteerit, sädesienet ja
sienet. Nämä happea vaativat aerobiset pieneliöt käyttävät ravintonaan
eloperäisiä jätteitä (kts. takakansi) ja toiminnan tuloksena
jätteistä muodostuu hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja
humusta.
OTOLLISET OLOSUHTEET
Kompostissa lahottajaeliöt tarvitsevat toimiakseen happea.
Mikäli happi loppuu, jäte alkaa toisten pieneliöiden toimesta
mädäntyä, jolloin muodostuu useita pahanhajuisia yhdisteitä.
Toimivassa kompostorissa onkin otettu huomioon ilmankierto.
Kompostoituvan jätteen täytyy olla sopivan huokoista, jotta happi
kulkeutuu kompostin sisäosiinkin. Helposti tiivistyviä aineita kuten
ruoantähteitä tai tuoretta ruohoa kompostoitaessa lisätään väliin
kuohkeuttavaa seosainetta. Liian suuren kompostin keskiosassa
tulee helposti hapen puutetta. Kompostin sekoittaminen parantaa
ilmankiertoa.
Hapen lisäksi pieneliöt vaativat toimiakseen kosteutta. Liian
märässä kompostissa vesi syrjäyttää hapen huokosista ja lahoaminen
muuttuu mätänemiseksi. Liian kuivassa kompostissa pieneliöiden
toiminta pysähtyy, mutta alkaa heti uudelleen kosteuden tultua
sopivaksi. Kompostimassan sopiva kosteus on 50-70 %. Silloin
siitä irtoaa nyrkissä puristettaessa pisara vettä.
Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen myös monipuolisesti ravinteita.
Erityisesti typpi on lahottajille tärkeä rakennusaine ja hiili
tärkeä energianlähde. Typpeä on runsaasti ruokajätteessä, hiiltä
kuivissa kasvijätteissä.
Typpeä ja hiiltä pitäisi kompostissa olla sopivassa suhteessa.
Jos typpeä on liian vähän, ei komposti tehokkaasti lahoa ja jätteen
hajoaminen voi kestää useamman vuoden. Pelkkää puutarhajätettä
kompostoitaessa voi lahoamista tehostaa lisäämällä kompostiin
jotain typpipitoista kuten lannoitetta tai ureaa.
Happi
Jos happi
loppuu, jäte
mätänee
Kosteus
Ainoastaan
kostea jäte
maatuu
Ravinteet
Seosaine
parantaa
ravinnetasapainoa
Rosk’n Roll
Kompostia on
sekoitettava
Jos kompostista puuttuu sopivassa muodossa olevaa eloperäistä
hiiltä, ylimääräinen typpi haihtuu pois. Tämä vähentää lopputuotteen
arvoa lannoitteena ja lisäksi komposti saattaa haista ammoniakille.
Runsastyppiseen talousjätekompostiin kannattaa lisätä
riittävästi hiiltä sisältävää seosainetta sopivan typpi-hiilitasapainon
aikaansaamiseksi. Sopivia hiilipitoisia aineita ovat mm. sahanpuru,
puunhake, kuorike ja olkisilppu.
KUN KOMPOSTI TOIMII
Kun komposti toimii hyvin, lahottajaeliöiden elintoiminnoista
muodostuva lämpö nostaa kompostin lämpötilan jopa
50-70 °C:een.
Kompostoitumisen vaatima aika vaihtelee olosuhteiden ja kompostoitavien
lähtöaineiden mukaan. Hyvässä kompostisäiliössä
jäte maatuu kuukaudessa niin paljon, ettei lähtöaineita enää erota.
Kun uutta jätettä ei enää lisätä, alkaa kompostin lämpötila hitaasti
alentua. Tällöin komposti kypsyy vielä kuukausia, jopa vuosia.
Kun komposti on valmis, on sen lämpötila laskenut ulkoilman
lämpötilan tasalle.
Toimivassa kompostissa jätteet painuvat kasaan, sillä osa aineesta
muuttuu kaasuiksi. Erään arvion mukaan kompostituotteen
paino on noin 40-45 % kompostiin viedyn jätteen painosta ja 20
% tilavuudesta.
KOMPOSTIN PERUSHOITO
Komposti saattaa toimia mainiosti ilman erityisiä hoitotoimia,
mikäli kaikki käyttäjät muistavat lisätä kompostiin riittävästi seosainetta.
Kompostorin haitattomasta ja tehokkaasta toiminnasta on
kuitenkin oltava varma, joten komposti on tarkistettava mielellään
ainakin kaksi kertaa viikossa.
Kompostia tarkistettaessa kiinnitetään huomiota kompostin hajuun,
kosteuteen ja täyttöasteeseen. Tarvittaessa lämpötila voidaan
mitata. Havaintojen perusteella ratkaistaan hoidon tarve. Mikäli
kompostiin on joutunut sinne kuulumattomia jätteitä kuten muovia
ja metallia, ne poistetaan.
Jos komposti haisee, sitä ilmastoidaan sekoittamalla talikolla ja
lisäämällä seosainetta jätteen sekaan. Aktiivisimmin lahoava osa
(20-30 cm kompostin yläpinnasta) vaatii eniten happea ja yleensä
sen pöyhiminen riittää.
Vaikkei kompostissa olisikaan hajuja, kannattaa kompostia pöy-
Kompostointiopas
9
hiä kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Näin saadaan erityyppiset
jätteet sekoitettua keskenään ja reunamilla olevat jätteet siirrettyä
kompostin kuumaan keskiosaan. Samalla saa tasattua täyttöaukon
eteen helposti muodostuvaa kasaa.
Lisättäessä kompostiin ruokajätettä, kompostin pinta aina
peitetään seosaineella. Erityisesti liha- ja kalajätteet pitää peittää
erittäin huolellisesti, sillä pintaan jäädessään ne helposti haisevat
ja houkuttelevat kärpäsiä kompostiin.
ONGELMIEN TORJUNTA
Perushoidon lisäksi komposti tarvitsee hoitoa vain, jos näyttää
siltä, että olosuhteet ovat muuttuneet lahoamiselle epäedullisiksi
tai jos esiintyy muita ongelmia kuten hajua tai kärpäsiä.
Yksi tyypillisimmistä ongelmista kompostoinnissa on kompostin
kuivuminen. Tällöin kompostissa ei tapahdu maatumista.
Komposti on kylmä ja materiaali ei painu kasaan. Seosmateriaalia
tulee käyttää kompostissa varsin paljon riittävän ilmansaannin turvaamiseksi,
ja koska seosmateriaali on kuivaa saattaa kompostin
kosteuspitoisuus tulla liian alhaiseksi. Kuuma komposti saattaa
lisäksi haihduttaa melko paljon nestettä.
Kompostin kosteuden toteaminen sujuu parhaiten pöyhimisen
yhteydessä, kun kompostin sisäosat ovat esillä. Kompostoituvan
aineksen pitäisi tuntua samalta kuin kuivaksi puristetun pesusienen;
sen pitäisi olla selvästi kostea, mutta siitä ei saa tippua vettä. Noin
20 cm:n syvyydellä oleva kuivahko harmaa kerros (joka muodostuu
säderihmastosta) osoittaa, että komposti on liian kuiva.
Mikäli komposti vaikuttaa kuivalta, sitä kastellaan muutamalla
litralla vettä (esim. perunan tai muiden kasvisten keitinvedellä).
Mikäli kompostisäiliö on suhteellisen tiivis, kompostia joutuu
kastelemaan ehkä muutaman kerran vuodessa. Kastelun jälkeen
on kompostia hyvä sekoittaa kosteuden tasaamiseksi. Vettä ei saa
valua kompostin läpi.
Muurahaisten ilmaantuminen kompostiin on merkkinä liiasta
kuivuudesta. Muurahaiset eivät ole kompostille vahingollisia.
Ongelma poistuu edellä mainituilla tavoilla.
Komposti tulee harvoin liian märäksi. Tarvittaessa liiallista
kosteutta voi poistaa kosteutta imevän seosaineen käytöllä ja kompostia
sekoittamalla. Sekoittaminen edistää kosteuden haihtumista
ja torjuu liiallisesta kosteudesta johtuvaa hapenpuutetta ja hajua.
Käytä aina
seosainetta
Liian kuiva tai
liian märkä
Haju
Rosk’n Roll
Sekoita komposti
ja lisää seosainetta
Kärpäset
Pyretriini hajoaa
luonnossa
Ennaltaehkäise
kärpästen
esiintymistä
Kompostin hajua on hankala arvioida puolueettomasti. Jonkun
mielestä komposti haisee, kun taas muut saattavat olla kompostin
toimintaan täysin tyytyväisiä. Ongelma saattaa enemmänkin olla
erilaisessa asennoitumisessa kuin erilaisessa hajuaistissa. Komposti
ei koskaan ole hajuton. Hyvin hoidettu komposti ei kuitenkaan
haise pahalle.
Käyttövirheistä aiheutuneet selvät hajuongelmat ovat suhteellisen
helppo poistaa. Hajuongelmat tulisikin korjata mahdollisimman
nopeasti, jottei lisähaittoja ilmenisi ja jottei kompostointia kohtaan
muodostuisi kielteisiä asenteita.
Komposti voi haista, kun kompostiin on tuotu runsaasti liha- ja
kalajätettä, joita ei ole sekoitettu muuhun jätteeseen eikä peitetty
seosaineella. Jos kompostiin tulee hyvin paljon ja hyvin useasti
helposti tiivistyvää jätettä, hapen saanti vaikeutuu ja komposti
alkaa mädäntyä. Hajun syynä voi olla myös liian pitkä tauko
kompostin sekoittamisessa.
Haiseva komposti on perusteellisesti sekoitettava mahdollisimman
syvältä. Kompostiin lisätään kuohkeaa ja mielellään myös
hajua imevää seosainetta (kts. sivu 14-15). Muutaman päivän ajan
on hyvä käydä pöyhimässä kompostin pintaosia ja tarkistaa, ettei
haju ole ehtinyt houkutella kärpäsiä.
Jos kompostissa on kärpäsiä, saattaa torjunnaksi riittää kompostin
huolellinen sekoittaminen ja seosaineen runsas käyttö.
Mikäli kompostiin on tullut kärpästen toukkia, voi niitä torjua
kääntämällä toukat kompostin kuumaan keskiosaan. Kärpästoukat
eivät yleensä kestä yli 43°C:n lämpötilaa.
Mikäli nämä toimenpiteet eivät auta, voidaan torjuntaan käyttää
pyretriinipohjaisia torjunta-aineita. Nämä torjunta-aineet hajoavat
nopeasti luonnossa, eikä niistä jää jäämiä kompostiin. Pyretriini
tehoaa nopeasti sekä toukkavaiheessa oleviin että aikuisiin kärpäsiin.
Pyretriinipohjaisia torjunta-aineita saa puutarhaliikkeistä.
Kriittisin vaihe kärpästen esiintymisen kannalta näyttää olevan
uuden kompostin aloittaminen kesällä. Ennen kuin kompostiin
kertyy runsaasti jätettä ja kompostin lämpötila nousee, kannattaa
seosaineen riittävän lisäyksen suhteen olla huolellinen.
Kompostointiopas
Talvella komposti saattaa jäätyä, jos kompostista pääsee haihtumaan
enemmän lämpöä kuin pieneliöiden toiminnoista muodostuu.
Tämä voi johtua esimerkiksi seuraavista syistä:
•
Kompostiin tulee niin vähän ravinnepitoista jätettä, että
pieneliöt eivät toimi vilkkaasti eivätkä siis tuota lämpöä.
•
Kompostori on huonosti lämpöeristetty. Seinämien läpi
tai kannen raoista haihtuu lämpöä pois.
•
Kompostimassaa on hyvin vähän, jolloin kompostin
sisällä oleva helposti kylmenevä ilmatila jäähdyttää
kompostia. Tällainen on tilanne esim., jos joutuu
aloittamaanuuden kompostorin täyttämisen talvella.
Jäätymistä voi estää valitsemalla hyvin lämpöeristetyn kompostorin.
Tarpeen mukaan kompostoria voi tiivistää ja eristää esim.
talvella kasaamalla lunta kompostorin seinustalle. Kompostimassa
kannattaa talven lähestyessä pitää mahdollisimman suurena, jotta
se paremmin säilyttäisi lämpöä.
Mahdollisuuksien mukaan kannattaa kompostoritila mitoittaa
niin, ettei kompostoria talven aikana tarvitse tyhjentää. Tyhjähkössä
kompostorissa ei jätteitä kylmän aikana kannata levittää, sillä
kasa säilyttää lämmön paremmin. Hapen saannista kasan sisäosissa
on muistettava pitää huoli käyttämällä riittävästi seosainetta.
Mikäli talvella joutuu aloittamaan kompostoinnin, todennäköisesti
massa ensin jäätyy. Kun kompostori on täyttynyt kolmasosaan
tai puoleen väliin saakka, lähtee hyvin lämpöeristetty komposti
yleensä itsekseen käyntiin, jos kompostoriin laitetaan riittävästi
jätettä.
Tässä vaiheessa käynnistymistä voi myös edistää kaatamalla
kompostiin muutaman litran lämmintä vettä, johon on mahdollisesti
lisätty typpipitoista ainetta kuten kanankakkarakeita
tai ureaa. Vaihtoehtoisesti kompostoriin
voi upottaa vuorokauden ajaksi kuumalla vedellä
täytettyjä muovipulloja. Käynnistyksen yhteydessä
kompostiin pitäisi viedä riittävästi
hajotettavaa ruokajätettä. Tällöin pieneliöillä
on riittävästi ravintoa lämmön tuottamiseen.
Juuri sisältä tuotu kompostijäte tuo lisäksi
lämpöä kompostiin.
Jäätyminen
Rosk’n Roll
Jälkikompostointi
Milloin komposti
on valmis?
KOMPOSTIN TYHJENTÄMINEN
Jos kompostimassa ei ole maatunut tarpeeksi kompostorissa,
voi maatumista jatkaa jälkikompostoinnissa. Tähän tarkoitukseen
voi käyttää esim. lämpöeristämätöntä kompostoria tai koota
kompostimassasta kasan maahan. Tarkista että kaikki eläinperäiset
biojätteet ovat maatuneet kunnolla ennen jälkikompostointia.
Jos jälkikompostointi tapahtuu kasassa, pitäisi se olla leveydeltään
ja korkeudeltaan metrin kokoinen. Pituus vaihtelee tarpeen
mukaan. Kasa suojataan kuivuudelta ja sateelta muovilla tai muulla
peitteellä. Ilmankierto järjestetään peitteen liepeiden alta tai tekemällä
peitteeseen ilmareikiä. Jälkikompostoinnin aikana hapen
tarve ei tosin ole niin suuri kuin varsinaisen maatumisen aikana.
Komposti saa kypsyä kasassa niin kauan, että multa on valmista.
Jälkikompostoinnin aikana kasaa voi tarvittaessa kastella
ja sekoittaa päällimmäisiä osia kasan sisään.
Komposti alkaa olla valmis, kun
sen lämpötila on laskenut
pysyvästi lähelle ympäristön
lämpötilaa muusta syystä kuin esim.
liiallisen kuivuuden vuoksi.
Valmis komposti on väriltään tummanruskeaa tai lähes
mustaa. Täysin musta väri voi olla merkkinä siitä, että komposti
on liian märkä. Kompostimullan pitää näyttää tasalaatuiselta
ja kuohkealta. Kananmunan kuoret lahoavat hyvin
hitaasti, mutta niiden näkyminen ei huononna kompostimullan
laatua. Kompostituotteen on tuoksuttava miellyttävän
multamaiselta.
Lämpötilan alenemisen jälkeen kompostin kypsyminen jatkuu.
Kypsymisen aikana sädesienet ja maabakteerit muuntavat
kompostia pysyvimmiksi humusyhdisteiksi ja mullaksi.
Mullassa ei saisi olla paljon lahoamattomia hiilipitoisia
kasvijätteitä kuten seosaineita, jotka eivät ole ehtineet olla
kompostissa pitkään. Kasvijäte jatkaa maatumistaan ja saattaa
sitoa maassa olevia ravinteita lahottajaeliöiden käyttöön.
Tällöin kasvien ravinne-tilanne voi jopa huonontua. Jos hiilipitoinen
aine on kuitenkin hyvin hidasta lahoamaan (esim.
kutterinpuru), ei tästä ole paljon haittaa, sillä kompostin
mukana maahan tulee ravinteita. Kompostituotteen ulkonäölle
on eduksi, jos pystyy käyttämään suhteellisen nopeasti lahoavaa
seosainetta kuten lehtipuiden risuhaketta.
Kompostointiopas
13
Jos kompostimullan kypsyyden haluaa tietää tarkasti, voi suorittaa
ns. krassitestin.
Testi tehdään siten, että laitetaan 10 grammaa krassinsiemeniä
kasvamaan kompostimultaan. 5-6 päivän kuluttua on huoneenlämmössä
kasvanut vähintään 20-30 grammaa krassia. Jos paino on
alhaisempi, on kompostimulta maatumatonta ja siinä on jäljellä
aineita, jotka estävät kasvien kasvua. Vertailun vuoksi olisi hyvä
kasvattaa sama määrä krassia tavallisessa mullassa.
Eri kypsyysasteessa olevaa kompostimultaa käytetään eri tarkoituksiin.
Valmista multaa voidaan käyttää nurmikoiden,
kukkaistutusten ja pensaiden lannoitukseen ja
maanparannukseen tai kukkaruukussa
hiekkaan sekoitettuna. Kompostimulta
voidaan levittää puutarhaan
mihin vuodenaikaan tahansa, mutta
yleensä se tehdään kevät- tai
syystöiden yhteydessä. Levitettäessä
kompostimultaa kasvimaalle,
kannattaa multa sekoittaa maahan.
Pitkälle maatunut multa on lannoitteena hidasvaikutteinen, mutta
hyvää maanparannusainetta.
Nurmikoille kompostimultaa voidaan levittää noin 1-2 cm ja
maanparannukseen käytettäessä 5-10 cm paksuinen kerros. Jos
kompostimultaan haluaa istuttaa kasveja, kannattaa varmistua, että
multa on täysin maatunut. Muutoin multa jatkaa kypsymistään, jolloin
kasvien käytöstä saattaa poistua ravinteita. Jos kompostimultaa
käyttää ruukkukasveille ja viljelypalstoille, kannattaa lisätä joukkoon
tavallista multaa, jottei kasvualusta ole liian voimakasta.
Vähän maatunut kompostimulta on yleensä voimakasta lannoitetta.
Se sopii käytettäväksi pensaiden ja puiden alla, kateviljelyyn
ja nurmikolle levitettäväksi.
Kompostimulta lisää kasvien kasvua. Suuri eloperäisen aineen
määrä ylläpitää voimakasta lahottajaeliöstöä, joka puolestaan pitää
kurissa kasvitauteja aiheuttavia pieneliöitä. Humus-pitoisuuden
lisääntyminen parantaa maan vesi-, ilma-, lämpö- ja ravinnetaloutta
ja mururakennetta. Ravinteet ovat suhteellisen niukkaliukoisessa
muodossa. Tämän vuoksi ravinteet eivät kovin helposti huuhtoudu
sateen mukana pois kasvien ulottuvilta. Kompostimulta sisältää
myös sellaisia hivenaineita, joita keinolannotteissa ei ole.
Krassitesti
Seulo kompostimulta
hienoksi
Rosk’n Roll
SEOSAINEITA
1. Kuivat puiden lehdet ja neulaset
Pihajätteet kannattaa käyttää seosaineena. Haravointijätteen
mukana olevat neulaset tai kuiva ruoho soveltuvat sellaisenaan
käytettäväksi seosaineena. Pelkät puiden lehdet painuvat helposti
kompostissa kuiviksi levyiksi, jotka estävät ilman kiertoa. Lehtien
kanssa kannattaa käyttää samanaikaisesti jotain muuta karkeampaa
seosainetta kuten haketta tai kääntää kompostia talikolla lehtien
lisäämisen jälkeen.
Tuoreet kasvijätteet eivät ole seosainetta. Ne eivät lisää kompostin
ilmavuutta, eivätkä sido typpeä, joten ne ovat rinnastettavissa
ruokajätteeseen.
2. Hake
Hake on erittäin hyvä seosaine, sillä se pitää kompostin ilmavana
ja lahoaa nopeasti. Lehtipuun hake hajoaa nopeammin kuin
havupuusta tehty hake. Haketus on hyvä tapa saada pensaiden ja
puiden leikkuutähteet hyötykäyttöön. Hakettaa voi itse vuokratulla
silppurilla tai ostamalla silppurin esim. yhdessä naapurin kanssa.
3. Kutterilastu ja sahanpuru
Kutterilastu kuohkeuttaa kompostia hyvin ja kuivana lastut
eivät jäädy. Ne eivät sido typpeä eivätkä kosteutta erityisen hyvin.
Lastu lahoaa hitaasti, joten se vaatii jälkikompostointia. Kutterilastua
saa esim. puusepänliikkeistä ja sahoilta. Lastu ei saa olla
suoja-aineilla käsitellystä puusta.
Sahanpuru ei ole hyvä seosaine liian tiiviin rakenteensa vuoksi.
Myynnissä on myös seosaineena markkinoitua kutterilastun ja
hevosenlannan esikompostoitua seosta.
4. Turve
Turve sitoo hyvin typpeä, hajua ja kosteutta sekä lahoaa
nopeasti. Turve on rakenteeltaan tiivistä, joten se ei kuohkeuta
kompostia kovin hyvin. Turpeen lisäksi kompostissa kannattaa
käyttää karkearakenteista seosainetta kuten haketta. Turve jäätyy
talvella seosainesäiliössä, mutta on suhteellisen helppo käyttää
myös jäisenä.
Kompostointiopas
5. Kuorike
Kuorirouhe eli kuorike sopii hyvin kompostointiin huokoisen
rakenteensa vuoksi. Kuorike sitoo hyvin hajua, kosteutta ja typpeä.
Kuorike sisältää hyödyllisiä hivenaineita. Lisäksi sen on todettu
estävän kärpästen lisääntymistä kompostissa.
6. Vanha komposti
Vanhan kompostin maatumattomat osat, jotka saadaan talteen
seulomalla, sopivat hyvin käytettäväksi seosaineena. Vanhassa
kompostissa on sädesienirihmastoa, joka karkottaa kärpäsiä.
Rosk’n Roll
KOMPOSTORIN RAKENNUSOHJE
Hyvää kompostoria ei välttämättä tarvitse ostaa vaan sen voi
nikkaroida itse. Tämän lämpöeristetyn ja haittaeläimiltä suojatun
kompostorin volyymi on 1 200 litraa. Lisäämällä väliseinän saat
kaksi 600 litran kompostoria. Voit käyttää toista puolta sillä aikaa
kun toinen puoli saa jälkikompostoida rauhassa.
Etuseinä kiinnitetään soljilla, jotta sen voi tarvittaessa avata.
Näin on helpompi poistaa multa kun se on valmis käytätettäväksi
puutarhassa.
Alusta Seinät
1. päältä 1. ulkoa
2. alta 2. sisältä
3. perspektiivi 3. sivulta
Kompostointiopas
Kansi Kompostori ylhäältä
soljet •
1. päältä
2. alta
3. perspektiivi
Rosk’n Roll
MUISTIINPANOJA
Kompostointiopas
KOMPOSTOITAVIA JÄTTEITÄ OVAT
Hedelmien ja kasvisten kuoret
Yleisimmät säilöntäaineet hajoavat vähitellen kompostissa
Kahvin ja teen porot suodatinpapereineen
Kaikki muu ruokajäte
Suuria ja kiinteitä jätekappaleita, kuten kaalia tai leipää
on hyvä pieniä muutamaan osaan, jotta ne maatuvat paremmin
Talouspaperit
Kukkamulta ja kasvinjätteet
KOMPOSTIIN EI PIDÄ LAITTAA
Ei tuhkaa eikä kalkkia.
Komposti tulee liian emäksiseksi, pieneliöiden toiminta
häiriintyy.
Ei ongelmajätteitä: öljyä, bensiiniä, liuottimia, maalia,
torjunta-, desinfiointi ja lahonsuoja-aineita eikä lääkkeitä
Ei muovia, lasia eikä metallia
Ei keinokuitua, kumia eikä nahkaa
Ei tupakantumppeja
Ei suuria määriä paperia, muovitettua ja vahapinnoitettua
paperia ei lainkaan
Rosk’n Roll
2011
Rosk’n Roll Oy Ab • neuvonta • 020 690 155 • www.rosknroll.fiPalvelunumerot
Palvelunumerot palvelevat arkisin klo 8-15.45.
Puhelusta peritään normaali pvm/mpm.
Kuljetus .. 020 690 150
.. palaute jätteenkuljetuksista, eko- ja jätepisteistä ja biojätteen
keräyksestä
.. jätehuoltoon liittyminen, sen lopetus tai keskeytys
.. jäteastian tyhjennysvälin tai tyypin muutos
.. jäteastian vuokraus
.. tyhjennyshinnat
Neuvonta .. 020 690 155
.. lajitteluohjeet
.. kompostointineuvonta
.. jätteiden vastaanottopalvelut
.. maksuttomien neuvontatilaisuuksien ja oppaiden tilaus
Laskutus ..020 690 157
.. laskutustiedustelut
Rosk’n Rollin internetsivuilla on monenlaista tietoa jätehuollosta:
kuinka vähentää jätettä, lajitella tai kompostoida, mihin mikäkin
jäte kuuluu, miten jätteet kulkevat käsittelyyn ja hyödynnettäväksi
sekä mitkä ovat jäteasemien vastaanottohinnat ja -ehdot.
.. liittyä jätehuoltoon
.. keskeyttää tyhjennykset esim. loman ajaksi
(alle kuukauden keskeytykset)
.. vaihtaa jäteastiaa tai muuttaa sen tyhjennysväliä
.. vuokrata jäteastian
.. tilata jätehuolto-oppaita ja ohjeita
.. antaa palautetta jätehuoltopalveluista
Sivuilla voit tiedonhaun lisäksi:
Sähköiset palvelut www.rosknroll.fiRosk’n Roll Oy Ab • neuvonta • 020 690 155 • www.rosknroll.fiPalvelunumerot
Palvelunumerot palvelevat arkisin klo 8-15.45.
Puhelusta peritään normaali pvm/mpm.
Kuljetus .. 020 690 150
.. palaute jätteenkuljetuksista, eko- ja jätepisteistä ja biojätteen
keräyksestä
.. jätehuoltoon liittyminen, sen lopetus tai keskeytys
.. jäteastian tyhjennysvälin tai tyypin muutos
.. jäteastian vuokraus
.. tyhjennyshinnat
Neuvonta .. 020 690 155
.. lajitteluohjeet
.. kompostointineuvonta
.. jätteiden vastaanottopalvelut
.. maksuttomien neuvontatilaisuuksien ja oppaiden tilaus
Laskutus ..020 690 157
.. laskutustiedustelut
Rosk’n Rollin internetsivuilla on monenlaista tietoa jätehuollosta:
kuinka vähentää jätettä, lajitella tai kompostoida, mihin mikäkin
jäte kuuluu, miten jätteet kulkevat käsittelyyn ja hyödynnettäväksi
sekä mitkä ovat jäteasemien vastaanottohinnat ja -ehdot.
.. liittyä jätehuoltoon
.. keskeyttää tyhjennykset esim. loman ajaksi
(alle kuukauden keskeytykset)
.. vaihtaa jäteastiaa tai muuttaa sen tyhjennysväliä
.. vuokrata jäteastian
.. tilata jätehuolto-oppaita ja ohjeita
.. antaa palautetta jätehuoltopalveluista
Sivuilla voit tiedonhaun lisäksi:
Sähköiset palvelut www.rosknroll.fi