Juuria

Ne toiset ihmiset

Matkallaan Afrikasta Eurooppaan, joka alkoi noin 100 000 vuotta sitten, he olivat kohdanneet ne toiset ihmiset, neandertalinihmiset, jotka olivat asustaneet siellä jo 250 000 vuotta. Tultuaan ahdistetuksi uuden valloittajan edessä, he vetäytyivät nykyihmisen tieltä yhä ahtaampaan nurkkaan, kunnes vastassa olivat enää suuret, ylittämättömät meret ja pohjoisen valtavat, elottomat jäälakeudet. He asuivat luolissa, tekivät majoja, mutta eivät asettuneet koskaan paikalleen, vaan vaelsivat pienissä populaatioissa mennen aina sinne, missä olivat parhaat riistamaat ja kalavedet.

Mitään pysyvää he eivät koskaan luoneet, ei kalliotaidetta, ei monumentteja eikä mitään, mitä voisi kulttuuriksi nimittää - ainoastaan kivisiä työkaluja ja aseita. Silti he olivat kiistatta Euroopan valtiaita ennen nykyihmisen saapumista. He kommunikoivat hyvin, mutta yksinkertaisella kielellä, osasivat tulentekemisen taidon, hautasivat vainajansa ja olivat muutenkin suhteellisen pitkäikäisiä. Vahvempina, lyhyempinä ja vantterampina he kestivät Euroopan jääkauden ajan ankarat olosuhteet paremmin kuin uusi rinnakkainen rotu, joka oli vasta saapumassa Eurooppaan - kuin katettuun pöytään, riistaa täynnä oleviin metsiin, koskemattomiin korpiin, kalaisten järvien rannoille ja vihantiin jokilaaksoihin.

Se, miten nämä kulttuurit kohtasivat, on edelleen arvoitus. Jollakin tapaa he vain lakkasivat olemasta eurooppalaisia noin 32 000 vuotta sitten ja vajosivat kuin maan nielemänä. Viimeiset merkit neandertalinihmisistä on havaittu Portugalin ja Gibraltarin kallioluolista 24 000 vuoden takaa.

Tuhoutuivatko he väkivalloin, tauteihin, muuten vaan elinkelpoisten olosuhteiden loputtua sukupuuttoon vai risteytyivätkö he nykyihmisen kanssa, jää myös tutkijoiden ongelmaksi. Geenitutkimus on tosin kehittynyt valtavasti. Euroopan, Aasian ja Tyynenmeren kansoilla on pisara neandertalinihmisen verta, mutta Afrikan kansoilla ei, mikä tukisi viimeksi mainittua väitettä.

Suomenruotsalaisen, jo edesmenneen kansainvälistä mainetta saavuttaneen paleontologin ja kirjailijan Björn Kurténin (s. 19.11.1024 Vaasassa, k. 28.12.1988 Helsingissä) suomennetuissa romaaneissa Musta tiikeri, Tammi 1981 (Alkuteos: Den svarta tigern, Alba 1978) ja Mammutin suojelija, Tammi 1984 (Alkuteos: Mammutens rådare, Alba 1984) kerrotaan paleofiktion keinoin näiden kahden eri kulttuurin kohtaamisesta, yhteiselosta ja neandertalinihmisen hitaasta väistymisestä nykyihmisen tieltä.

Kirjat eivät ole uuden evoluutioteorian lanseeraus, vaan humaani, lämmin fiktiivinen kuvaus tapahtumista jääkauden jälkeen Pohjois-Euroopassa noin 20 000-30 000 vuoden takaa, jolloin nykyihminen haki paikkaansa uudessa maailmassa. Mikäli hänen kirjoistaan halutaan etsiä jotain vankkaa tieteellistä väittämää, löytyy se hybrideistä: neandertalinihminen ja nykyihminen pystyivät kyllä risteytymään keskenään, mutta heidän jälkeläisensä olivat lisääntymiskyvyttömiä.

Kansainvaellus kuivalle maalle

Viimeinen jääkausi Suomessa kesti yli 100 000 vuotta. Paksu, kolmekilometrinen jääkerros peitti Pohjois-Euroopan ulottuen aina pohjoiseen Saksaan asti. Vetäytyvän mannerjäätikön reuna saavutti eteläisen Suomen noin 13 000 vuotta sitten. Tätä kehitystä kesti noin 3000 vuotta, jolloin viimeiset jäät sulivat Pohjois-Suomessa. Suomen manner oli painunut lommolle jään raskaan painon alla ja enimmäkseen maata peitti eri vaiheissa vuoronperään valtavat meret ja jättiläisjärvet: jääkauden sulamisvaiheessa Baltian jääjärvi, Yoldiameri, Ancylusjärvi, Litorinameri ja lopuksi nykyajan Itämeri.

Maata paljastui, kiven kyljet kuivuivat, sammaloituivat, ruohottuivat ja elämisen edellytykset paranivat. Aluksi vedestä nousi karikkoja ja luotoja, sitten kokonaisia saaria, ja lopuksi saarien väliin tuli kannaksia ja salmia. Valtavaan sinimustaan tilkkutäkkiin syntyi järviä ja jokia. Vuosi vuodelta jääkauden myllertämä alaston, karu maa sai peitokseen yhä enemmän erilaisia maakerroksia, soraa, hiekkaa ja multaa, johon juurtui kasveja ja puita. Elottomat, sinimustat sävyt peittyivät vihreän alle. Vanhoille muinaisrannoille jäi kivirakkaa, joka muistuttaa vieläkin menneistä suurten merien ja järvien ajoista.

Jään vetäytymisen myötä Suomeen saapui väestöä joka suunnalta, etelästä, kaakosta, idästä ja lopuksi myös pohjoisesta. Eri heimot sekoittuivat toisiinsa ja valloittivat maata aina sitä mukaa, kun hidas maankohoaminen antoi myötä ja muodosti elinkelpoisia saarekkeita vetäytyvän meren rannoille. Sukupolvi toisensa jälkeen sai uutta elintilaa ja väestö kasvoi. Ensimmäiset heimot olivat keräilijöitä, kalastajia ja metsästäjiä, jotka saalistivat hylkeitä, peuroja ja jopa mammutteja, kunnes ne kuolivat ilmastomuutosten vuoksi sukupuuttoon.

Aika muuttui. Hyvin hitaasti vaeltavat heimot asettuivat paikoilleen, rakensivat enemmän tai vähemmän vakituisia asumuksia, muodostivat kyliä, oppivat metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn lisäksi maanviljelyn, eri elinkeinot ja metallin käsittelyn. Samalla kun he oppivat puolustamaan saavutettuja etuja ja ottamaan heikoimmilta, syntyivät reviiritaistelut ja valloitussodat. Veri virtasi pyhään maahan ja heikomman oli joko alistuttava tai kuoltava. Koko ajan myös kieli kehittyi, vakiintui ja kirjoitettu historia syntyi. Suomi oli syntynyt, mutta ei vielä pitkään aikaan valtiona. Vieraat kansat tulivat, toivat vierasta kulttuuria, vierasta verta, outoja sairauksia, alistivat, verottivat, valloittivat, raiskasivat ja tappoivat, mutta kansa kesti kaikki koettelemukset.

Vapaa ja arvonsa tunteva talonpoika

Suomalaiset olivat Ruotsin vallan alla 600 pitkää vuotta. Itse asiassa Suomi oli vain aikansa suurvallan itäiset maakunnat, jonka Ruotsi menetti Venäjälle Suomen sodassa 1808–1809. Sen jälkeen kumpikin osa yhteisestä valtiosta kulki omia polkujaan.

Ruotsin vallan aikana Suomi oli sääty-yhteiskunta, johon ei kuitenkaan liittynyt keskieurooppalaisen mallin kaltaista epäinhimillistä feodalismia maaorjineen, vaan suomalainen talonpoika oli vapaa ja arvonsa tunteva. Silti aateluus - käytännössä rikkaan kansanosan etuoikeudet, verovapaus ja erityisasema - muuttui Suomessakin periytyväksi. Toinen sääty, jolla oli myös maallista valtaa henkisen lisäksi, oli papisto. Taloudessa kaupunkien porvaristolla - varsinkin saksalaisella porvaristolla - oli merkittävä asema. Hansakauppiaat hoitivat aikoinaan lähes koko Suomen kaupallisen viennin ja tuonnin.

Maaseudulla, jossa valtaosa väestöstä asui, talonpojilla oli oma säätynsä. Se oli osa nelijakoista valtiosäätyä. Talonpoikaissääty perustui maanomistukseen, ja tällä tavalla se erottui muusta maatalousyhteiskunnan väestönosasta, kuten mäkitupalaisista, torppareista, itsellisistä, erilaisista käsityöläisistä ja loisista, jotka eivät omistaneet edes asumaansa tupaa. Kaiken tilalla omisti maanomistaja.

Mäkitupalaiset asuivat yleensä jonkin maatilan vuokralaisina pienissä tuvissa ja työskentelivät palkollisina ulkopuolisissa töissä, renkeinä, piikoina ja käsityöläisinä, kuten seppinä. Omaa viljelystä heillä ei mainittavammin ollut päinvastoin kuin torppareilla. Itselliset olivat yleensä käsityöläisiä, jotka elättivät itsensä muilla kuin maatalon töillä ja asuivat vuokralla.

Torpparit viljelivät maata, jota he olivat vuokranneet aatelisilta ja talonpojilta. Torpparit olivat asteen verran ylempänä maaseudun väen luokkahierarkiassa kuin muut raatajat rahanalaiset, mäkitupalaiset, itselliset, rengit ja piiat. Torppareina olivat usein isännän maattomaksi jääneet nuoremmat veljet tai muut sukulaiset, ja siksi heidän kohtelunsa oli verrattain hyvää. Alinta kastia olivat kuitenkin loiset, jotka asuivat toisten säälistä missä milloinkin, tuvissa, saunoissa tai muissa tiloissa, tekivät töitä jos pystyivät ja saivat palkkansa pääosin luontaistuotteina.

Tuon ajan yhteiskunta oli kova ja köyhät kyllä tiesivät oman paikkansa. Hyvin harvoin solmittiin avioliittoja yli yhteiskunnallisten luokkarajojen. Myöhemmin, varsinkin papiston keskuudessa, maallistuminen ja säätyjen sekoittuminen alkoi papintyttärien kautta, sillä he saivat miehikseen talonpoikia.

Vuosisatojen kostonkierre

Ruotsin ja Suomen pitkää yhteistä historiaa varjosti aina lähes jatkuva vihanpito Venäjän kanssa. Suomi oli sijaintinsa vuoksi sijaiskärsijä kuninkaiden ja tsaarien välisissä ikuisissa sodissa ja loppumattomissa juonitteluissa. Sodat pyyhkäisivät aina yli Suomenniemen, kun taas Ruotsin puolella tapeltiin vähemmän.

Pääosin tuo jatkuva kärhämöinti oli sissisotaa Suomen talonpoikaisarmeijan ja venäläisten sotajoukkojen välillä, mutta myös vienankarjalaiset osallistuivat sotaretkiin Suomessa. Viha oli leppymätöntä puolin ja toisin. Se periytyi sukupolvelta toiselle, läpi arkkujen laudan. Hyökkäykset johtivat aina kostoretkiin ja nämä taas synnyttivät uutta kostamista. Satoja vuosia kestänyt kostonkierre tuhosi molemmin puolin rajaa kokonaisia kyliä ja Venäjän puolella luostareita. Hurme valui pitkin vesireittejä, jotka olivat aikansa valtateitä. Oulun ympäristön ja Pohjois-Pohjanmaan seutukunnan kuuluisin sissipäällikkö, suuri voivatta, oli Ylikiimingin Vesalassa asunut Pekka Antinpoika Vesainen (1540–1625), jonka jälkeläisiä asustelee vielä paljon alueella.

Vanha viha käytiin vuosina 1495–1497 Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan välillä. Se johtui rajaerimielisyyksistä ja Kalmarin unionin sisäisestä hajoamisesta. Sen aikana Hämettä ja Savoa hävitettiin pahemman kerran. Pitkä viha käytiin vuosina 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän välillä. Sodan syynä oli Vanhan vihan tapaan rajariidat ja Baltian etupiirikiistat. Tällä kertaa pahiten kärsi karjalaisten sissien toimeenpanemissa verilöylyissä Pohjanmaa ja Kainuu, erityisesti Oulujärven seutu, minne oli helppo laskea kevyillä veneillä Oulujoen vesireittejä pitkin. Sissi-iskut olivat julmaa hävitystä väestöä ja asutusta kohtaan.

Rauhan tultua ja väkivallan jo laannuttua, ei sitä pitkään kestänyt, vaan syttyi Nuijasota (1596–1597), jossa pohjalaiset, hämäläiset ja savolaiset talonpojat nousivat kapinaan Jaakko Pentinpoika Ilkan (s. noin 1545 Ilmajoen Kokkolan kylässä, k. mestattuna tammikuussa 1597 Isokyrössä) ja muutaman muun kapinapäällikön johdolla aikansa hallitsevaa luokkaa vastaan. Vastapuolella oli Suomen käskynhaltija, Rautamarski ja itsevaltainen Klaus Eerikinpoika Fleming (s. noin 1535 Paraisilla, k. 13.4.1597 Pohjalla). Sodan terävin kärki tylsyi talonpoikien tappioon ja joukkomurhaan Nokialla 31.12.1596 sekä lopulta Jaakko Ilkan teilaukseen Isokyrön Kontsaansaaressa 23.–29.1.1597 välisenä aikana. Nuijasota päättyi lopullisesti 24.2.1597 Ilmajoen Santavuoren taistelun jälkeen, kun viimeiset kapinaan nousseet nuijamiehet vangittiin.

Seuraavana vuosisatana käytiin mitä erilaisimpia sotia, ja vuonna 1700–1721 oli Suuren Pohjan sodan vuoro. Siinä Saksi, Tanska ja Venäjä hyökkäsivät Ruotsia vastaan. Sen seurauksena Venäjä miehitti Suomea vuosina 1713–1721. Se oli Isovihan aikaa. Pohjanmaata hävitettiin, ryöstettiin ja raiskattiin. Venäjälle vietiin orjatyöhön nykytiedon mukaan yli 20 000 ihmistä, joista vain pieni osa pääsi palaamaan takaisin Suomeen. Myös Tornion ja Kemin seutua terrorisoitiin kasakoiden toimesta.

Suomen kansan satusetä, kirjailija Zacharias Topelius (s. 14.1.1818 Uudenkaarlepyyn mlk:ssa, k. 12.3.1898 Sipoossa) kirjoitti Isovihan ajoilta koskettavan, sadunomaisen tarinan Koivu ja tähti (Kokoelmassa: Läsning för barn, Werner Söderström 1893), jossa kaksi lasta pakenee Venäjältä vankeudesta johtotähtenään vain hatarat muistikuvat pihapiiristä, koivu ja tähti, ja kaksi enkeli-pikkulintua, jotka saattoivat heitä vaikealla matkalla.

Kaiken kaikkiaan Suomen historia on ollut jatkuvaa sotien historiaa, johon väestön oli vain alistuttava, noustava vastaan tai kuoltava - ja samalla elettävä elämäänsä.

Nimet talojen mukaan

Suomalaisten sukunimien kehittyminen on riippunut asuinpaikasta. Läntisessä Suomessa ihmiset tunnettiin pitkään patronyyminimiltään (esimerkiksi Kalle Antinpoika) ennen sukunimien kehitystä. Vasta 1800-luvun loppupuolella länsisuomalaiset sukunimet yleistyivät ja ne muodostuivat yleensä talojen nimistä. Itäisissä osissa sukunimet sen sijaan olivat jo 1500-luvun puolesta välistä lähtien periytyviä. Pohjois-Pohjanmaalla käytäntö oli yleensä läntinen, mutta muutamat suvut – varsinkin Savosta ja Karjalasta tulleet – käyttivät suvun vanhoja nimiä. Vanhoissa kirkon kirjoissa papit, jotka yleensä olivat ruotsinkielisiä, olivat merkinneet suomenkieliset etunimet ruotsinkieliseen muotoon. Näin esimerkiksi Kalle Jaakko muuttui sulavasti Carl Jacobiksi tai Liisa Elisabethiksi. Tämä on hyvä muistaa, kun penkoo juuriaan vanhojen virallisten kirjojen kautta.

Vanhassa Suomessa lapsikuolleisuus oli erittäin suuri. Pahimpina aikoina, nälkävuosien, ainaisten sotien tai jonkun kulkutaudin seurauksena saattoi koko pirtillinen lapsia mennä saman tien, koska terveydenhuoltoa ei köyhälle kansalle liiemmin ollut eikä mitään rokotuksia siihen aikaan tunnettu. Oma sukuni ei siitä poikkeusta tee, vaan lähes jokaisessa menneen ajan sukupolvessa on vanhemmaksi saattanut varttua vain muutama lapsi. Tämä selittää sen, että joissakin perheissä on saattanut syntyä saman nimisiä lapsia – joskus jopa useampiakin, kun edeltäjä on kuollut. Muutenkin vanhan ajan etunimistö oli varsin suppea ja toisti sukupolvesta toiseen itseään: Pekka Jaakonpoika, Olli Pekanpoika, Jaakko Ollinpoika, Pekka Jaakonpoika ja niin edelleen aina suvun käytössä olevien nimien mukaan. Joskus se auttaa selvittämään sukupolvia, mutta yhtä usein se saattaa sekoittaa, jos esimerkiksi veljen tai serkun jälkeläiset käyttävät samoja nimiä.

Sukuni taulut

Vanhoissa papereissa ja sukutauluissa syntymäpaikka Oulun seudulla on suhteellisen kirjava käsite. Joskus mainitaan erheellisesti jopa Oulujoen pitäjä, jota ei ole koskaan ollut virallisesti. Tässä on varmaan tarkoitettu Oulun pitäjää, joka erotettiin omaksi hallintopitäjäksi vuonna 1606, vuosi Oulun kaupungin perustamisen jälkeen. Oulun pitäjään kuului viisi kylää: Oulunsuu, Korvenkylä, Sanginjoki, Pikkarala ja Kiviniemi. Kylät olivat laajoja: esimerkiksi Oulunsuun kylä kattoi Oulujokisuistosta ylöspäin joen molemmin puolin noin parikymmentä kilometriä. Vuoden 1865 asetus kunnallishallinnosta maalla muutti Oulun pitäjän Oulun maalaiskunnaksi. Vuonna 1910 se muutti nimensä Oulujoen kunnaksi, joka lakkautettiin lopullisesti monen vaiheen ja alueliitoksen jälkeen vuonna 1965. Oman siivun siitä saivat lähes kaikki Oulun ympäristön kunnat. Mutta ei se nyt suuri virhe ole, jos sukututkimuksessa lukee Oulujoki. Jokainen tietää, missä se virtaa.

Tässä julkaisen oman sukuni taulut. Ne ovat varhaisimmillaan tutkittu jostain 1500-luvulta. Minun sukuni on neljä sukua, isovanhempieni suvut. Nämä suvut ovat isäni puolelta Tuohino (isänisä) ja Väliaho (isänäiti) sekä äitini puolelta Lehtomäki (äidinisä) ja Kärkkäinen (äidinäiti). Lehtomäki- ja Kärkkäinen-sukututkimukset ovat enoni Pentti Lehtomäen tutkimusten tulosta.

Mikäli jollakin on näihin sivuihin jotakin kommentoitavaa tai muuta vastaavaa, pyydän lähettämään viestit sähköpostiini: jukka.tuohino@hotmail.com.

Otan mielelläni vastaan sukuuni liittyviä valokuvia vaikkapa sähköisessä muodossa, joita julkaisen näillä sivuilla.

1 TUOHINO:

Taulu 1

I Jaakko Jaakonpoika Korhonen, s. noin 1690 Oulun pitäjä, Oulunsuun kylä no. 20, Korhonen (Oulunsuun Korhola), k. 23.11.1778, Oulun pitäjä, Oulunsuun kylä no. 20, Korhonen (Oulunsuun Korhola). 1. puoliso: Priitta Hannuntytär Marttila, s. xx.xx.xxxx, k. ennen vuotta 1757. Puolison vanhemmat: Hannu Marttila ja Kaarina. Oulujoen seurakunnan rippikirjoissa 1757–1759 Jaakko Jaakonpojan vaimoksi mainitaan ensi kerran Marketta, s. xx.xx.1690, k. 26.3.1788 Oulun pitäjä, kun taas saman seurakunnan syntyneitten luettelossa aikaisemmalta ajalta 1723–36 (mainitaan viimeisen kerran rippikirjoissa 1749–56) äitinä ja vaimona oli Priitta Hannuntytär Marttila. Ilmeisesti Jaakko Jaakonpoika on ollut kaksi kertaa aviossa.

Oulunsuun Korholan ensimmäinen asukas oli Lauri Korhonen, joka asettui Oulujokivarteen asumaan 1550-luvulla. Hänen poikansa oli Esko Laurinpoika Korhonen, s. noin 1540, ja pojanpoikansa Antti Eskonpoika Korhonen, s. noin 1657 Oulunsuun Korhola. Hänellä oli poika nimeltä Pekka Antinpoika Korhonen, s. noin 1597 Oulunsuun Korhola. Pekka Antinpojalla oli poika Erkki Pekanpoika Korhonen, s. noin 1620 Oulunsuun Korhola, ja pojanpoika Pekka Erkinpoika Korhonen, s. noin 1645 Oulunsuun Korhola. Hänen poikansa oli Jaakko Pekanpoika Korhonen, s. noin 1670 Oulunsuun Korhola, jonka pojasta, Jaakko Jaakonpojasta, alkaa tämän sivuston Oulunsuun Korhos-suku. Kuka oli Lauri Korhonen ja mistä hän Oulunsuuhun saapui, on vielä epävarmaa - pieni aavistus jo toki on - mutta kun DNA-tutkimukset edistyvät, saadaan tähänkin joskus tulevaisuudessa vastaus.

Lapset:

Valpuri, s. 1.8.1723 Oulun pitäjä.

Priitta, s. 8.12.1725 Oulun pitäjä.

Jaakko, s. 19.3.1727 Oulun pitäjä.

Pekka, s. 22.8.1728 Oulun pitäjä.

Matti, s. 21.2.1731 Oulun pitäjä. Tauluun 2.

Priitta, s. 21.11.1733 Oulun pitäjä.

Jaakko, s. 3.6.1736 Oulun pitäjä.

Taulu 2

II Matti Jaakonpoika Korhonen, s. 21.2.1731 Oulun pitäjä, k. 15.10.1808 Oulun pitäjä. Vihitty: 13.12.1748. 1. puoliso Marketta Juhontytär Kuivala, s. 6.8.1726 Oulun pitäjä, k. xx.xx.xxxx. Puolison vanhemmat: Juho Kuivala, s. 1680, k. 5.4.1771 Oulun pitäjä, ja Liisa Matintytär, s. 1698, k. 1766 Oulun pitäjä. 2. puoliso: Marketta Jaakontytär Juurus, s. xx.xx.1734 Oulun pitäjä, k. 11.5.1789 Oulun pitäjä. Myös Matti Jaakonpoika avioitui mitä ilmeisimmin kahdesti.

Lapset:

Jaakko, s. 1757 Oulun pitäjä.

Pekka, s. 16.10.1761 Oulun pitäjä. Tauluun 3.

Priitta, s. 9.12.1764 Oulun pitäjä.

Matti, s. 1769 Oulun pitäjä.

Aapo, s. 1772 Oulun pitäjä.

Juho, s. 1775 Oulun pitäjä.

Tuomas, s. 4.3.1778 Oulun pitäjä, k. 23.4.1850 Oulun pitäjä.

Taulu 3

III Pekka Matinpoika Korhonen, s. 16.10.1761 Oulun pitäjä, k. 27.3.1803 Oulun pitäjä. Puoliso: Anna Hemmingintytär Marttila, s. 15.6.1770 Oulun pitäjä, k. 23.3.1855 Oulun pitäjä. Puolison vanhemmat: Hemminki Marttila, s. 1725, k. 2.11.1781, ja Liisa Marttila, s. 1738. Hemminki oli Liisan 2. aviopuoliso. Liisan 1. aviopuoliso oli Antti Heikinpoika Marttila, s. 1736, k. 1764. Antti Heikinpojan isä Heikki Antinpoika Marttila eli Käriö, s. 1699, k. 15.3.1771, oli pitkään Marttilan isäntä. Talon miniä Liisa pani vielä Hemmingin kuoltua toimeksi ja ilmeisesti avioitui kolmannen kerran Lars Eskonpoika Marttilan kanssa, s. 1743. Jäätyään varhain leskeksi, Liisan tytär Anna Hemmingintytär muutti pesueineen lähistöllä olevaan kotitaloonsa no. 19, Marttilaan, jossa avioitui uuden isännän, Erik Romppaisen, s. 20.3.1773, veljen Antti Romppaisen, s. 24.6.1777, k. 29.8.1842, kanssa. Myöhemmin isäntäparina olivat Antti Romppainen ja Anna Hemmingintytär Marttila. Pekka Matinpojan nuorin veli Tuomas Matinpoika asettui lopuksi isännäksi Oulujoenvarren Alalaanilaan. Tilan mailla sijaitsi myöhemmin mm. Puutteenperänä tunnettu Åströmin nahkatehtaan työntekijöiden asuinalue.

Lapset:

Matti, s. 7.7.1792 Oulun pitäjä. Tauluun 4.

Pekka, s. 10.11.1793 Oulun pitäjä, k. 23.11.1794 Oulun pitäjä.

Margareta, s. 10.11.1793 Oulun pitäjä.

Kuolleena syntynyt 10.11.1793 Oulun pitäjä, (kolmoset).

Jaakko, s. 24.1.1795 Oulun pitäjä. Tauluun 5.

Elisabeth, s. 13.12.1796 Oulun pitäjä.

Kaisa, s. 17.7.1798 Oulun pitäjä.

Johan, s. 18.9.1801 Oulun pitäjä. Tauluun 6.

Taulu 4

IV Matti Pekanpoika Korhonen, Marttila, s. 7.7.1792 Oulun pitäjä, k. 28.3.1855 Oulun pitäjä. Vihitty 1820. Puoliso: Kaisa Heikintytär Pukki, s. 21.1.1796. Puolison vanhemmat: Heikki Heikinpoika oli Pukin talon no. 28 isäntä ja hänen sukunimensä oli Kaattari, s. 23.9.1761, ja Anna Särkelä, s. 1764. Matti Pekanpoika kuoli viisi päivää äitinsä Anna Hemmingintytär Marttilan jälkeen.

Taulu 5

IV Jaakko Pekanpoika Korhonen, Marttila, s. 24.1.1795 Oulun pitäjä. Puoliso: Maria Valpuri Jaakontytär Pukki, s. 11.5.1805.

Taulu 6

IV Johan (Jussi) Pekanpoika Tuohino, Marttila, Korhonen s. 18.9.1801 Oulun pitäjä, k. 28.5.1858 Muhos. Muutti perheineen Muhoksen Laitasaareen, Kosulankylään no. 50 vuonna 1827. Varhain puoliorvoksi jäänyt Jussi Pekanpoika oli nimeltään myös äitinsä kotitalon mukaan Marttila, mutta muutti sitten nimensä uuden kotitalon mukaan Tuohinoksi. Lisäksi jotkut lähteet mainitsevat hänen nimekseen Johan Antinpoika, mikä johtuu hänen isäpuolestaan Antti Romppaisesta. Johan Pekanpoika lienee ollut tuliliemen tuttava, koska hänet mainitaan kolme kertaa kirkkorangaistuksen kärsineenä viinankäytöstä. Hänen aikanaan Tuohinon talo sai myös liikanimen Puujalka. Vihitty: 23.6.1821. Puoliso: Reeta Ollintytär Kinnunen, s. 12.8.1801 Muhos, k. 11.2.1858 Muhos. Puolison vanhemmat: Olli Ollinpoika Kinnunen, s. 21.10.1779 Muhos, ja Valpuri Hiltunen, s. 1774. Puolison isovanhemmat: Olli Johaninpoika Kinnunen, s. 30.1.1729 Muhos, k. 26.11.1807 Muhos, ja Marketta Jaakontytär Hartikka, s. 6.5.1741 Muhos, k. 27.2.1808 Muhos. Olli Johaninpojan isä oli Johan Eskilinpoika Kinnunen, s. 1694 Muhos, k. 26.10.1774 Muhos, ja äiti Anna Johanintytär, s. 1701, k. 27.6.1789 Muhos. Muhoksen Perukassa asunut Eskil Kinnunen ja vaimonsa Liisa olivat Johanin vanhemmat. Marketta Jaakontyttären isä oli Jaakko Jaakonpoika Hartikka, s. 1719 Muhos, k. 27.7.1783 Muhos, ja äiti Anna Johanintytär Karjalainen, s. 1723 Muhos, k. 7.11.1787 Muhos. Hänen isoisänsä oli Jaakko Jaakonpoika Hartikka, s. 1686 Muhos, k. 16.4.1752 Muhos, ja isoäitinsä Maria Mikontytär Rousti, s. 1685, k. 21.3.1749 Muhos. Isoisä Jaakko Jaakonpojan isä taas oli Jaakko Martinpoika Hartikka, s. 1650 Muhos, k. 1699 Muhos, ja äiti Priitta, s. 1655, k. 1699 Muhos. Jaakko Martinpojan isä oli Martti (Martinpoika?) Hartikka, s. 1620 Muhos, k. 1682 Muhos. Talonpoika Martti Pekanpoika Hartikka mainitaan Muhoksen Laitasaaressa jo vuonna 1562. Seuraava Martti Heikinpoika Hartikka löytyy vuoden 1607 maakirjasta. He ovat mahdollisesti myöhemmän Martti (Martinpoika?) Hartikan isä ja isoisän isä. Isoisänä lienee Heikki? Hartikka on nimenä todettu saksalaisperäiseksi.

Lapset:

Pekka, s. 22.6.1822 Oulun pitäjä, k. 4.11.1846 Muhos.

Anna, s. 25.12.1823 Oulun pitäjä.

Reeta, s. 11.12.1825 Oulun pitäjä. Muutti Ouluun 1853.

Antti, s. 14.1.1828 Muhos, k. 1842 Oulu.

Anna Kaisa, s. 3.3.1830 Muhos, k. 12.9.1832 Muhos.

Maria Liisa, s. 15.3.1832 Muhos, k. 18.9.1832 Muhos.

Juho Sakari, s. 6.9.1833 Muhos.

Serafina, s. 29.9.1835 Muhos, k. 17.2.1852.

Valpuri (Vappu), s. 22.12.1837 Muhos.

Kalle Jaakko, s. 13.9.1842 Muhos. Tauluun 7.

Frans Rafael, s. 21.12.1844 Muhos.

Tarinaa Tuohinon talon vaiheista: Tuohinon tilan omisti myöhemmin mamselli Carolina Granroth, joka ei ollut Tuohinon sukua. Taloon tuli hänen jälkeensä myös isännäksi varsin omalaatuinen saksalainen makkaramestari Ebenhard Meijer (Meyer), s. 26.3.1827 Baijeri, k. 5.1.1892 Muhos, haudattu suuren rautaristin alle Muhoksen kirkkosaareen. 1. puoliso: vihitty 12.4.1864 Oulu, Catharina Sofia Annantytär Granroth, s. 18.6.1816 Kempele, k. 15.9.1887 Kuopion mielisairaala. 2. puoliso: vihitty 8.3.1891 Muhos, Eeva Heikintytär Leinonen, s. 30.1.1857 Paltamo. Hän oli talon piika, josta tuli sitten emäntä. Eeva Leinosella oli kaksi aviotonta lasta: Olga Kristiina, s. 13.12.1885 Muhos, puoliso Yrjö Pesola, s. 2.11.1882 Muhos; sekä kaksoissisar Ida, s. 13.12.1885 Muhos, joka muutti Amerikkaan vuonna 1912 ja kuoli naimattomana Montanassa 1919. He olivat Meijerin jälkeläisiä. Kun vanha Meijer kuoli, Eeva avioitui Juho Heikki Huttusen, s. 6.1.1872, kanssa Muhoksella 18.11.1894.

Perimätiedon mukaan tämä vanha Tuohinon tila, jonka rakennukset ovat edelleen Muhoksen Laitasaaressa osana Meijerin aikaisia rakennuksia, sai liikanimen Puujalka herra makkaramestarin mukaan. Meijerillä oli tämän tiedon mukaan toinen jalka puusta. Lisäksi hän oli lähes ummikko eikä osannut kunnolla suomenkieltä. Tosin Muhoksen seurakunnan rippikirjat, jotka ovat vuosilta 1847–53, mainitaan talonnimenä jo Tuohino-Puujalka, mikä sotisi edellä mainittua perimätiedon väitettä vastaan.

Eikä Meijer pelkkää makkaraa myynyt tai palvannut sianpuolikkaita. Hänen tiedettiin myös istuneen käräjillä vastaajana salaviinan myymisestä ja saaneen siitä siihen aikaan nähden tuntuvat rapsut. Myös helsinkiläistyneen oululaiskirjailija Erkki Kivijärven (1882–1942) romaanissa Tervaporvarien pojat ja tyttäret (Otava 1934) mainitaan sivuilla 63–64 Tuohinon talo, sen ”korkeat kuuset” ja “vanha ja mainio ukko Meyer”, jonka sanottiin ennen kuolemaansa halunneen haudattavan itsensä kotipihalleen. Tässä Kivijärven romaanissa Tuohinon talo mainitaan samassa yhteydessä kuin aikansa Oulujokivarren ökytalot Erkkola, Kauppila, Saarela ja Isteri.

Taulu 7

V Kalle Jaakko Tuohino, s. 13.9.1842 Oulujoki, k. 3.1.1893 Oulu. Muutti Ouluun 2.1.1861. Vihitty 20.8.1875. Puoliso: Kaisa Reeta Pekantytär Holappa, s. 20.9.1836 Muhos, k. 8.5.1915.

Kaisa Reetan isä: Pekka Pekanpoika Holappa, s. 25.6.1798 Muhos, k. 20.6.1858 Muhos. 1. puoliso: Maria Pekantytär Hyvärinen, s. 9.2.1806 Muhos, k. 20.8.1833 Muhos.

Pekka Pekanpojan ensimmäisestä avioliitosta, joka oli täynnä surua ja murhetta, lapset:

Pekka, s. 7.3.1827 Muhos, k. 6.12.1832 Muhos.

Johannes, s. 13.6.1828 Muhos, k. 7.7.1828 Muhos.

Kustaa, s. 21.11.1829 Muhos, k. 10.7.1833 Muhos.

Anna Reeta, s. 14.7.1832 Muhos, k. 24.7.1833 Muhos.

Kaisa Reetan äiti, Pekka Pekanpojan 2. aviopuoliso: Priitta Magdalena Iisakintytär Könönen, s. 16.4.1816 Sanginjoki Muhos, k. 25.7.1852 Muhos. Puolison vanhemmat: Iisak Joosepinpoika Könönen, s. 2.2.1783 Muhos, k. 14.4.1842 Muhos, ja Reeta Jaakontytär Lusikka, s. 15.12.1783 Muhos.

Pekka Pekanpojan toisesta avioliitosta lapset:

Kaisa Reeta, s. 20.9.1836.

Priitta Liisa, s. 17.9.1840.

Pekka, s. 12.1.1845.

Maria, s. 5.9.1847, k. 16.12.1847.

Anna, s. 29.10.1850, k. 14.6.1851.

Kaisa Reeta oli muuttanut kotoaan Muhokselta Tyrnävälle, josta hän tuli vuonna 1857 Ouluun. Sieltä hän muutti 22.12.1858 Temmekselle, josta taas takaisin Ouluun 11.8.1875. Vihille hän meni Oulussa Kalle Jaakko Tuohinon kanssa 20.8.1875, joka tuli Muhokselta Ouluun 27.6.1875. Vähän villiä menoa, mutta ainakin nuorimman, Jaakko Hermannin, Kalle Jaakko on tunnustanut lapsekseen.

Kalle Fredrik ei ollut Kalle Jaakon poika. Kalle Jaakko oli Korhosen suvun jälkeläisiä, ja suvun DNA:n haploryhmä on N1c1, joka on idästä päin tulleiden suomalaisten haploryhmä. Kalle Fredrikin jälkeläisten haploryhmä on I-M253. Se on läntistä isälinjaa, ja syntynyt Keski-Euroopassa ja Skandinaviassa.

Tarinaa Roininen-Holapan suvusta: Kaisa Reetan isän, Pekka Pekanpoika Holapan isä oli Pekka Bertilinpoika Holappa, s. 15.9.1763, ja hänen äitinsä oli nimeltään Marketta, s. 11.10.1770. Pekka Bertilinpoika Holapan isä taas oli Bertil Pekanpoika Holappa, s. 1738, ja hänen äitinsä, Bertilin 1. puoliso, Kaarina Henrikintytär Karhu, s. 1737, k. 1789. Kaarina Henrikintyttären kuoltua, Bertil Pekanpoika solmi vielä toisen avioliiton Liisa Lotvosen, s. 1734, kanssa. He asuivat Muhoskylän Holapassa no. 30. Bertil Pekanpojan isä oli varhain, vuonna 1751, kuollut Pekka Henrikinpoika Holappa, s. noin 1708, jonka puoliso ja Bertil Pekanpojan äiti oli Priitta. Pekka Henrikinpoika Holapan isä oli Henrik Larsinpoika Holappa, s. 1685, k. 28.12.1760, joka käytti sukunimenään jossakin vaiheessa myös Roinista, kuten poikansakin. He asuivat Muhoskylän Holapassa, ns. “Rantaholapassa”, no. 28–29. Henrik Larsinpoika oli kolme kertaa naimisissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa Anna Henrikintytär Huovinen oli Pekka Henrikinpojan äiti. Toinen puoliso oli Marketta Matintytär Koistinen, s. 1687, ja kolmas puoliso Marketta Hartikka. Vaikka suku käytti nimenään talon mukaan Holappaa, ei se ole samaa sukua kuin alueen varsinainen Holappa-suku, vaan nimenomaan Roininen. Henrik Larsinpojan isä oli Lars Larsinpoika Roininen, s. noin 1635 Utajärven Roinila, k. ennen 1699 Utajärven Roinila. Hänen isäkseen tiedetään Roinilan isäntä Lars Roininen, s. noin 1590. Roinila no. 3 sijaitsi Muhoksen Sotkajärvellä.

Tarinaa Könösen suvusta: Kaisa Reetan äidin Priitta Magdalena Iisakintytär Könösen isä Iisak Joosepinpoika Könönen syntyi Muhoskylän Könölään no. 24, ja hänen äitinsä Reeta Jaakontytär Lusikka Muhoksen Laitasaaren Ritolaan. He avioituivat 25.9.1814 Muhoksella. Iisak Joosepinpojan kohtalo oli kova, sillä hän jostakin syystä päätti elämänsä hirttäytymällä. Iisak Joosepinpojan isä oli Jooseppi Joosepinpoika Könönen, s. 17.11.1755 Muhos, k. 31.3.1792 Muhos, ja äiti (piika) Maria Kaiponen. Avioliitto oli Jooseppi Joosepinpojalle toinen, sillä ensimmäinen vaimo oli talollisen tytär Maria Matintytär Ukkola, s. 6.5.1756 Muhos, k. 14.12.1778 Muhos, Muhoksen Muhoksen kylältä. Jooseppi Joosepinpojan isä oli Jooseppi Henrikinpoika Parkkinen-Kesti-Könönen, s. 19.10.1704 Pudasjärven Sotkajärven Parkkilassa, k. 25.11.1764 Muhoksen Könö 24:ssä, ja äiti Magdalena Isakintytär Gisselkors, s. 1707, k.21.1.1778 Muhos. Magdalena (tai Malin) Isakintytär avioitui miehensä kuoleman jälkeen 19.12.1766 Pekka Pekanpoika Tuppuraisen kanssa. Jooseppi Henrikinpojan isä oli Henrik Henrikinpoika Parkkinen, s. noin 1665 Pudasjärvellä, k. ennen vuotta 1720 Pudasjärven Sotkajärven Parkkilassa, ja äiti Anna Paavontytär, s. noin 1678, k. 19.12.1750 Muhoksen Kestissä. Isä Henrik mainitaan Pudasjärven rippikirjoissa 1700 Parkkilan talon kanssa-asujana ja 1713-1715 jo talollisena. Hänen leskensä Anna muutti Henrikin kuoleman jälkeen Muhokselle ja avioitui Juho Kestin, k. 1722 Muhoksen Kestissä, kanssa vuonna 1720. Juhon kuoltua Jooseppi Henrikinpojan veljestä, Daniel Henrikinpoika Parkkinen-Kestistä, s. noin 1700 Pudasjärven Sotkajärven Parkkilassa, k. ennen vuotta 1760 Muhoksella, tuli Kestin isäntä.

Tarinaa Lusikan, Hämälän, Vesan ja Hiltusen suvuista: Reeta Jaakontytär Lusikan isä oli Sanginjoen Lusikkakosken uudisrakentaja Jaakko Heikinpoika Lusikkakoski (Ritola, Turkka), s. 11.6.1746 Oulunsuun kylässä, k. 8.12.1824 Muhoksen Sanginjoen Lusikassa, ja äiti Valpuri Tuomaantytär Hämälä, s. 26.10.1750 Muhoksen Laitasaaressa, k. 29.11.1843 Muhoksen Sanginjoen Lusikassa 93-vuotiaana. Näin sukunimi Lusikkakoski pyöristyi ajan oloon Lusikaksi. Jaakko Heikinpojan isä oli renki ja itsellinen Heikki Antinpoika Turkka, s. 1694, k. 24.2.1764 Muhoksen Laitasaaressa, ja äiti Valpuri Juhontytär. Valpuri Tuomaantyttären isä oli Tuomas Hämälä (Nissinen), s. 1.3.1721 Suomussalmella, k. 14.1.1765 Muhoksen Laitasaaressa, ja äiti Kaarina Pekantytär Vesa, s. 1704 Puolangan Auholla, k. 23.2.1770 Muhoksen Laitasaaressa. Kaarina Pekantyttären avioliitto oli toinen. Ensimmäinen puoliso oli Hannu Hämälä, s. 1704 Muhoksella, k. 10.5.1743 Muhoksen Laitasaaressa. Molemmista avioliitoistaan hänelle syntyi kaksi lasta. Kaarina Pekantyttären isä oli Pekka Hannunpoika Vesa (Hiltunen), s. noin 1660 Puolangan Auholla, k. 1731 Puolangan Auholla. Hän oli talollinen ja sotilas. Hänen 1. vaimonsa ja Kaarina Pekantyttären äiti oli nimeltään Marketta Hiltunen, s. noin 1665 Puolangan Auholla, k. 1707 Puolangan Auholla. Heidät vihittiin vuonna 1685 Puolangalla. Pekka Hannunpojan isä oli Hannu Pekanpoika Hiltunen, s. noin 1630 Puolangan Auholla, k. noin 1700 Puolangan Auholla, ja äiti oli Elina Moilatar. Talon nimi oli Hiltula. Vuonna 1647 Auholla mainitaan vain kaksi manttaaliveron maksajaa: Pekka ja Tuomas Hiltunen. Ilmeisesti samat miehet esiintyvät kirjoilla vuonna 1625 Askanmäellä, mikä sijaitsee Auholta hieman pohjoiseen. Pekka Hiltunen mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1605 Puolangan Lylyjärveltä, missä on myös Puolangan vanhimmaksi mainittu talo, Hiltula. Lieneekö hän ollut Pekan ja Tuomaksen isä? Hiltuset saapuivat Säämingin suunnalta Kainuuseen ennen vuotta 1558. Näin Könöset, Lusikat, Hämälät, Vesat ja Hiltuset liittyvät sukuuni.

Tarinaa Gisselkorsin suvusta: Magdalena Iisakintytär Gisselkors-Könönen oli pappis- ja sotilassukua (sekä Sursillin suvun jälkipolvea) 1600-luvun Ruotsin itäisessä maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen isänsä oli Uppsalassa ja Turussa opiskellut Muhoksen kappalainen Isak Kristerinpoika Gisselkors, s. 1668 Kajaani, k. 11.7.1731 Muhos, ja äiti Sara Gabrielintytär Laureus Tyrväältä, s. 1674 Muhos, k. 1.3.1752 Oulu. Puolison vanhemmat: Gabriel Olavinpoika Laurila-Laureus, joka oli Turun tuomiokirkon kirkkoväärti ja tuomiokunnan notaari, ja Catharina Thomasintytär Rajalenius (myös Sursillin sukua). Isak Kristerinpojan isä oli aikansa merkkimiehiä, ammattisotilas ja Kajaanin pormestari, Krister Nilsinpoika Gisselkors, k. noin 1696. Hänen meriittilistansa on seuraavanlainen: talonpoikaisluutnantti 1669, maakapteeni 1673–1680, Kruunun lääninkapteeni Kajaanin läänissä, Kajaanin pormestari 1688–1693 ja Sotkamon varanimismies 1682. Hänen puolisonsa oli Elisabeth Isakintytär Sinius, s. 1640 Kajaani, k. 11.4.1739 Oulu. Puolison vanhemmat: Isak Hannunpoika Sinius, s. noin 1614, k. noin 1686 Kajaani, ja Helen Authorintytär Duwel-Trumbel, k. 1702. Isak Hannunpoikaa pidetään Siniuksen pappissuvun kantaisänä, vaikkei pappi ollutkaan. Hän toimi silti monessa muussa virassa: Kajaanin nimismiehenä (1653), Kajaanin ensimmäisenä postinhoitajana (1653), Kajaanin kaupunginkirjurina (1659) sekä Paltamon ja Sotkamon voutina. Muun muassa Suomen tasavallan entinen presidentti Pehr Evind Svinhufvud, s. 15.12.1861 Sääksmäki, k. 29.2.1944 Luumäki), polveutuu Isak Hannunpoika Siniuksesta ja hänen puolisostaan Helen Authorintytär Duwel-Trumbelista. Helen Authorintyttären vanhemmat olivat Author Duwel (mahdollisesti MacDougall), s. Skotlanti (tai Saksa, jolloin ei olisi MacDougall-suvun jälkeläinen), k.10.5.1636 Turku, ja Elisabeth Hansdotter Platz, s. Turku, k. 1.5.1661, jonka isä oli Turun pormestari Hans Platz, k. 2.1.1621, ja äiti jompikumpi hänen kahdesta vaimostaan, joko tuntematon, k. 18.9.1594, tai Brita Henriksdotter Stork, k. 7.10.1621. Krister Nilsinpoika Gisselkorsin isä oli Nils Hemminginpoika Gijsle-Gissla-Gisslekors, k. noin 1679–1684 välisenä aikana, ja äiti Sara Tidikintytär, k. 1694. Myös hän teki uran ammattisotilaana (mm. maakapteeni vuonna 1657) ja oli Kajaanin pormestarina. Vuonna 1652 Ruotsin kuningatar Kristiina läänitti koko Moision alueen (Paimio) kapteeni Nils Hemminginpojalle, jonka tila nautti säterioikeutta vuosien 1666–1693 välisenä aikana.

Tarinaa Sursillien suvusta: Sursillien suursuku juontaa juurensa Ruotsiin, uumajalaisesta talonpojasta Erik Ångermanista. Hän oli syntynyt noin 1480–90 ilmeisesti Ruotsin Ångermanlandissa. Hän kuoli Uumajassa arviolta 1550-luvun alussa ja jätti paljon jälkeläisiä, joista osa rantautui lahden toiselle puolelle Suomeen. Hänen puolisonsa oli nimeltään Dordi, k. 1550 Uumaja. Sursill-suvusta - varsinkin sen alkupolvista - on kirjoitettu paljon virheellistä tietoa ja tarinoita, jotka on keksitty jopa 1940-luvulla.

Sursillien suursuvun tutkiminen eli Genealogia Sursilliana sai alkunsa Turun piispa Johannes Terseruksen (1605–1678) aloitteesta, koska hän oli huomannut tarkastusmatkoillaan Pohjanmaalle, että useissa sen säätyläissuvuissa vaikutti voimakas sukulaisuusverkosto. Tämän johdosta näitä sukupuita ryhdyttiin kirjaamaan ylös. Merkittävää tässä oli se, että siinä tutkittiin myös tyttärien avioliittojen kautta sukupuuhun tulleita sukuja. Raahen ja Limingan suuret seurakunnat tutkivat sukuja erinomaisella tarkkuudella, ja voidaan sanoa, että se pelasti mainittujen asiakirjojen säilymisen tuleville sukupolville. Turun palo vuonna 1827 hävitti suuren osan vanhoja arkistoja, mutta Pohjois-Pohjanmaalla oli kopioitu ahkerasti ko. Genealogia Sursillianan sivustoja. Sadat tuhannet nykysuomalaiset ovat polveutuneet Sursillin suvusta, koska moni suvun aikaisempi jäsen otti eri säätyä, monesti niin sanotusti ”alhaisempaa” säätyä, olevan puolison. Sanotaankin, että juuri Isak Kristerinpoika Gisselkorsista tuo säätykierto oli laskeva. Alun perin Suomen puolelle saapuneet Sursillin suvun jäsenet solmivat runsaasti avioliittoja pappis-, upseeris- ja virkamiessäätyläisten kanssa. Varsinaista aatelistoa Sursillin suku ei missään tapauksessa ole ollut.

Mutta miten esiäitini Magdalena Iisakintytär Gisslelkors-Könönen liittyy Sursillin sukuun? Hänen isänsä Isak Kristerinpoika Gisselkorsin äiti Elisabeth Isakintytär Sinius oli Isak Hannunpoika Siniuksen tytär (kts. Tarinaa Gisselkorsin suvusta). Tämä taas oli Oulun porvari Hannu Laurinpojan, k. 1645 Oulu, poika (puoliso: Anna Hannuntytär, s. 1600, k. 4.12.1675). Hannu Laurinpojan äiti oli Catharina Östenintytär, s. noin 1562 Uumaja, k. 1614 (puoliso: Lauri, talonpoika). Catharina Östenintytär oli Östen Erikinpojan, s. 1520 Teg, Uumaja, k. 1580 Västerteg, Uumaja (puoliso: Magdalena Erikitytär, s. 1535 Vaasa), tytär ja näin ollen suvun kantaisän, Erik Ångermanin pojantytär.

Kaisa Reetan lapset:

Henrik, s. 12.12.1859 Temmes, k. 14.5.1861 Temmes.

Elisabeth, s. 10.3.1863 Temmes, k. 25.6.1868 Temmes.

Kalle Fredrik (Tuohino), s. 18.12.1870 Oulu. Tauluun 8.

Jaakko Herman (Tuohino), s. 17.3.1875 Oulu. Tauluun 9.

Taulu 8

VI Kalle Fredrik Tuohino, s. 18.12.1870 Oulu, k. 17.10.1941 Oulu. Vihitty 14.5.1893. Puoliso: Maria Liisa Saarantytär Korhonen, s. 31.12.1868 Muhos, k. 7.4.1961. Hän muutti Ouluun vuonna 1890 naimattomana. Kalle Fredrik oli työnjohtajana Åströmin nahkatehtaalla ja asui Hintanperällä pientä mökkiä lähellä nykyistä Hintan ala-asteen koulua. Kalle Fredrikillä, jota myöhemmin sanottiin vanhaksi Tuohinoksi, oli omaperäinen työnjohdollinen tapa: jos tehtaalla hänen osastollaan joku meni pieleen, haukkui hän kaikki viisi poikaansa, jotta oikean syyllisen omatunto heräisi ja hän parantaisi tapansa.

Lapset:

Johannes, s. 5.5.1896 Oulujoki.

Kaarlo Jalmari, s. 5.5.1896 Oulujoki.

Eino Alfred, s. 30.10.1898, Oulujoki. Tauluun 10.

Aarno Aleksanteri, s. 1.1.1901 Oulujoki.

Elma Katariina, s.19.9.1903 Oulujoki.

Paul Herman, s. 4.11.1905 Oulujoki.

Emmi Elisabeth, s. 13.7.1908 Oulujoki.

Tyyne Maria, s. 13.8.1913 Oulujoki.

Maria Liisan vanhemmat: Maria Liisa oli au-tytär. Hänen äitinsä oli Saara Maria Eskontytär Korhonen, s. 25.3.1834 Sotkamo, k. 10.11.1883 Muhos. Hän tuli Sotkamosta Ylikiimingin kautta Muhokselle ja asui Laitasaaressa. Saara Marian vanhemmat: Esko Eskonpoika Korhonen, s. 9.8.1804 Sotkamo, k. 23.10.1853 Sotkamo, ja Maria Heikura, s. 1806.

Tarinaa Korhosen suvusta: Esko Eskonpojan vanhemmat olivat nuorena kuollut Esko Sveninpoika Korhonen, s. 1.4.1768 Sotkamo, k. 7.7.1808 Sotkamo, ja Elina Pekantytär Pekonen, s. 23.1.1770 Sotkamo, k. 15.11.1832 Sotkamo. He asuivat Liimattalan torpassa no. 8, Sotkamon Tipasojankylällä. Esko Sveninpojan kuoleman jälkeen Liimattalan torppariksi tuli hänen nuorempi veljensä Erik Sveninpoika Korhonen, s. 22.7.1781 Sotkamo, vaimonsa Maria Leena Svenintytär Nymanin, s. 1.9.1785 Sotkamo, kanssa. Esko ja Erik Sveninpoikien vanhemmat olivat Sven Eskonpoika Korhonen, s. 1746 Sotkamo, k. 12.8.1791 Sotkamo, ja Liisa Simontytär Määttä, s. 6.2.1745 Sotkamo, k. 7.6.1810 Sotkamo.

He asuivat alkuun Tipasojan Piippolassa no. 5, ja muuttivat sitten Tipasojan Hautajärvelle no. 15, jossa Sven Eskonpoika kuoli. Leski Liisa Simontytär muutti perheineen Tipasojan Rajalaan no. 25, josta sitten Esko Sveninpoika ja Elina Pekantytär muuttivat Liisa Simontytär mukanaan Tipasojan Liimattalan torppaan no. 8. Sven Eskonpoika Korhonen muutti Tipasojalle Alasotkamon Hyrkkäälästä no. 22, jossa hänen vanhempansa, Esko Sveninpoika Korhonen, s. 1724 Sotkamo, k. 21.1.1753 Sotkamo, ja Kristiina Aapontytär Karppanen, s. 1727 Sotkamo, asuivat. Samassa talossa asuivat myös Esko Sveninpojan iäkkäät vanhemmat, Sven Sigfridinpoika Korhonen, s. 15.12.1685 Sotkamo, k. 9.5.1751 Sotkamo, ja Carin, s. 1685 Sotkamo, k. 5.11.1753 Sotkamo. Sven Sigfridinpojan vanhemmat olivat Sigfrid Sveninpoika Korhonen, s. 1646 Sotkamo, k. 1719 Sotkamo, ja Lucia Antintytär Hyrkätär eli Hyrkäs, s. 1643 Sotkamo, k. 1719 Sotkamo. Hänen isänsä taas oli Sven Olofinpoika Korhonen, s. 1626 Sotkamo, k. 1675 Sotkamo, ja äitinsä Marketta Tuppurainen, s. 1620, joka kuoli jo vuonna 1653 Sotkamossa. Tämän jälkeen Sven Olofinpoika oli vielä toisen kerran aviossa ja 2. puoliso oli Carin, k. 1681 Sotkamo. Hänellä oli lapsia molemmista avioliitoista. Sven Olofinpojan isä oli Olof Olofinpoika (III) Korhonen, s. 1605 Sotkamo, k. 1654 Sotkamo. Hänen isänsä oli samanniminen, Olof Olofinpoika (II) Korhonen, ja syntynyt Karjalan kannaksella vuonna 1588, k. 1649 Sotkamo. Vanhemman Olof Olofinpoika Korhosen isä oli Kainuun Korhosten esi-isä, Olof “Vanha Korhonen” (I) Korhonen, s. 1560 Karjalan kannas, k. 1632 Sotkamo, joka tuli uudisasukkaana Sotkamon Vihtamolle, Jouhtenuslammen rannalle, kauniiseen vaaramaisemaan, joka muistutti hänen kotiseutuaan Karjalan kannaksella. Perimätiedon mukaan hän sitoi lehmän puuhun ja ryhtyi poikansa Olofin kanssa rakentamaan taloa. Olof vanhin oli kaskiviljelijä ja eli myös kalastelemalla ja metsästelemällä, kuten kaikki sen ajan maanviljelijät/ riistanpyytäjät. Talon nimeksi tuli Korhola ilmeisesti Karjalan kannaksen talon muistoksi ja kunniaksi. Näin myös Kainuun Korhoset liittyvät sukuuni.

Tarinaa Hyrkkään ja Tolvasen suvuista: Lucia Antintytär Hyrkätär eli Hyrkäs, s. 1643 Sotkamo, k. 1719 Sotkamo, oli Antti Henrikinpoika Hyrkkään, s. 1620 Sotkamo, k. 1705 Sotkamo, ja Elina Martintytär Tolvasen, k. 1690 Sotkamo, ilmeisesti keskimmäinen tytär. Antti Henrikinpoika oli talollinen ja lautamies Ala-Sotkamosta. Hänen isänsä oli Henrik Hyrkäs, s. 1590, k. 1630 Sotkamo, ja äitinsä Marketta. Henrik Hyrkäs oli alun perin renki, mutta hänestä tuli myöhemmin talollinen. Henrikin kuoltua hänen vaimonsa Marketta vihittiin toiseen avioliittoon Juho Määtän, s. 1600, k. 1680 Sotkamo, kanssa. Antti Henrikinpoika Hyrkkään vaimo Elina Martintytär Tolvanen oli Martti Tolvanen-Koveron, s. 1567, tytär. Martti Tolvanen asettui Koveron taloon 1600-luvun taitteessa.

Mainittakoon, että Lucia Antintytär Hyrkkään vanhempi sisar, Cecilia Antintytär Hyrkäs, on tämän kotisivun pitäjän vaimon, Ritva Mäntyrannan, esivanhempi. Ritva polveutuu Antti Henrikinpoika Hyrkkäästä ja Elina Martintytär Tolvasesta seuraavien henkilöiden kautta: Cecilia Antintytär Hyrkäs (puoliso: Juho Sveninpoika Sirviö) – Elina Juhontytär Sirviö (puoliso: Lauri Pekanpoika Haapalainen) – Valpuri Laurintytär Haapalainen (puoliso: Juho Hannunpoika Tervo) – Kristo Juhonpoika Tervo (puoliso: Anna Ollintytär Kilpinen) – Valpuri Kristontytär Tervo (puoliso: Juho Heikinpoika Oinas) – Maria Juhontytär Oinas (puoliso: Tuomas Pekanpoika Pekkala-Niskala) – Maria Tuomaantytär Pekkala-Niskala (puoliso: Juho Aapo Juhonpoika Saunavaara) – Maria Hilda Juhontytär Saunavaara (puoliso: Matti Pekanpoika Karjalainen) – Hannu Pekka Karjalainen (puoliso: Anna Karjalainen, o.s. Hurskainen) – Maire Kerttu Mäntyranta, o.s. Karjalainen (puoliso: Eljas Vihtori Mäntyranta) – Ritva Marjatta Mäntyranta (puoliso: Jukka Antero Tuohino).

Saara Maria Eskontytär Korhosella oli myös au-poika, Olli Korhonen, s. 29.4.1872 Muhos, k. 14.11.1948. Olli Korhonen vihittiin Muhoksella 24.6.1898 Kustaava Lukkarin, s. 13.8.1877 Sotkamo, k. 9.6.1959, kanssa.

Olli ja Kustaava Korhosen lapset:

Kaarlo Viktor, s. 5.7.1899 Muhos, k. 19.1.1901 Muhos.

Mariana Sofia, s. 30.4.1901 Muhos, k. 30.8.1905 Muhos.

Olga Katariina, s. 3.12.1902 Muhos, k. 19.6.1972.

Vilho Vihtori, s. 12.8.1904 Muhos, k. 19.6.1926.

Väinö Olavi, s. 7.10.1911 Muhos, k. 16.9.1912 Muhos.

Reino Matias, s. 7.10.1911 Muhos, muutti Ouluun 9.9.1936, mistä takaisin Muhokselle 28.12.1940. Puoliso: Siviä Birgitta Poutiainen, s. 12.12.1918.

Taulu 9

VI Jaakko Herman Tuohino, s. 17.3.1875 Muhos, k. 16.5.1952. Puoliso: Reeta Kallentytär Pekkala, s. 19.8.1871 Ylikiiminki, k. 19.5.1935. Lapsi: Aino, s. 12.8.1915, k. 1987, jonka puoliso oli Urho Nestori Lindlöf.

Taulu 10

VII Eino Alfred Tuohino, s. 30.10.1898 Oulujoki, k. 3.12.1938. Vihitty 22.6.1922. Puoliso: Jenny Margareetta Iisakintytär Väliaho, syntyi 25.12.1899, k. 23.9.1972 Oulu. Mummoni, se ainoa jonka minä tunsin, Jenny Margareta, sairastui 1960-luvun puolessa välissä, halvautui, dementoitui ja heikkeni vuosi vuodelta. Viimeiset vuodet hän oli sairaalassa tuntematta juurikaan ketään. Hänet on haudattu Intiön hautausmaalle. Samaan hautaan on laskettu myös tätini Taimi Tuohinon uurna.

Eino Alfred sairastui tuberkuloosiin, joka meni aivoihin. Isän kertoman mukaan se oli monta vuotta ennen hänen kuolemaansa. Ainakaan poikansa, Voitto, ei muista isäänsä. Sen aikainen Tuohinon suku syyllisti Jenny Margareetan, että hän olisi jouduttanut isänisän kuolemaa olemalla jotenkin tiukka ja joustamaton vaimo. Ei se sitä ollut, Jenny Margareetta oli vain aikansa nainen ja äiti, joka puolusti perhettään, teki ankarasti työtä ja taisteli köyhyyttä vastaan. Isäni kertomuskokoelmassa Hintta (julkaistu vuonna 2012) kerrotaan hänen tarinansa rinnan Voiton oman tarinan kanssa. Kuvassa Tuohinon perhe vuonna 1932: Eino Tuohinon sylissä Voitto, Terttu, Taimi ja Jenny.

Lapset:

Aimo Eino, s. 1.5.1923 Oulujoki, k. 21.1.1924 Oulujoki.

Terttu Tuulikki, s. 3.2.1925 Oulujoki. Tauluun 11.

Tyyne Taimi Orvokki, s. 20.10.1927 Oulu, k. 16.8.2011 Oulu. Taimin uurna laskettiin äitinsä hautaan.

Eero Johannes, s. 15.1.1931 Oulujoki, k. 28.1.1931 Oulujoki.

Voitto Veli, s. 29.6.1932 Oulu. Tauluun 12.

Taulu 11

VIII Terttu Tuulikki Tuohino, Vorne, s. 3.2.1925 Oulujoki, k. 8.6.1989 Oulu. Vihitty 20.5.1950. Puoliso: Alfred Bernhard Vorne, s. 29.12.1920 Räisälä, k. 8.5.2011 Oulu. Terttu kuoli vaikeaan sairauteen vuonna 1989. Hänen miehensä Pertti oli sodan käynyt mies, mutta eli pitkän elämän. Kirjassani Kadonneitten lasten marssi (2007) on luku “Ottaako Juuso leipäjankkia?”, jossa kerrotaan Vornen talon elämänmenosta. Kirja löytyy näiltä nettisivuilta. Alempana kuvassa Terttu Tuulikin hauta ja hänen, Taimin ja isäni isoisän Kalle Fredrik Tuohinon ainoa hallussani oleva kuva.

Lapset:

Pirjo Margareta, s. 3.2.1952 Oulu. Tauluun 13.

Sakari Albert, s. 26.9.1954 Oulu. Tauluun 14.

Taulu 12

VIII Voitto Veli Tuohino, s. 29.6.1932 Oulu, k. 10.3.2020 Oulu. Vihitty 29.3.1952. Puoliso: Sirkka Alice Lehtomäki, Tuohino, s. 2.1.1931 Oulu. Lisää äitini Sirkka Alicen tietoja löytyy sukutauluista Lehtomäki ja Kärkkäinen.

He ovat minun vanhempani. Kirjoissani Kadonneitten lasten marssi (2007) ja Nonamen laulu (2009) kerron enemmän tarinoita lapsuudestani ja kodistani. Kirjat löytyvät myös näiltä nettisivuilta. Kuvissa isäni Voitto postinkannossa Hintantiellä 50-luvulla, äitini Sirkka 80-luvun alussa ja lapsuuden kotini Posanperällä. Myös isä on kirjoittanut kirjan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hintanperällä sekä jatkoksi toisen kirjan nuoren isän, aviomiehen ja ikuisen rakentajan roolista 50-60-luvun Oulussa. Kirjat ovat Hintta (2012) ja Vilulta ja nälältä varkain (2014).

Lapset:

Tuovi Alice, s. 7.10.1952 Oulu.

Pekka Veli, s. 29.6.1954 Oulu. Tauluun 15.

Jukka Antero, s. 8.10.1957 Oulu. Tauluun 16.

Taulu 13

IX Pirjo Margareta Vorne, Leinonen, s. 1952 Oulu. Puoliso: Reijo Leinonen.

Taulu 14

IX Sakari Albert Vorne, s. 26.9.1954 Oulu, k. 9.3.2010 Oulu. Sakari kuoli monen sairauden murtamana. Vahva sydän petti. Hän oli ainakin kaksi kertaa avioliitossa, joista ensimmäisessä syntyi hänen tyttärensä Sari vuonna 1975. Serkkuni Sakarin lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy tarinoita kirjoissani Kadonneitten lasten marssi (2007) ja Nonamen laulu (2009).

Lapset:

Sari, s. 1975.

Taulu 15

IX Pekka Veli Tuohino, s. 29.6.1954 Oulu, k. 19.2.1996 Oulu. Puoliso: Ritva Helena Hannula, s. 20.5.1959. Pekka kuoli leukemiaan vain 42-vuotiaana ja hänet on haudattu Kiimingin hautausmaalle.

Pekka oli postimies, mutta varmaan se ei ollut hänen kutsumuksensa. Tosin hän oli tyytyväinen viimeisestä ammatistaan Postin OTS-yksikön osoitetieto-käsittelijänä. Hän suoritti sähköpiirtäjän tutkinnon ammattikoulussa ja kenties haaveili säveltäjän tai muusikon urasta. Hän oli etevä kitaristi, mutta teki myös hyviä sävellyksiä.

Pekan kuolinilmoituksessa Kalevassa 3.3.1996 luki hänen oman laulunsa sanat: “Kauaksi pois läksi mieheni sotaan armottomaan. Kauaksi pois mieheni meni. Tarkoitusta ymmärrä en tuntemattomaan. Ymmärrätkö, toivon ma yhä, vielä kohdataan, vielä kohdataan.”

Veljeni Pekan lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy useampi tarina kirjoissani Kadonneitten lasten marssi (2007) ja Nonamen laulu (2009).

Lapset:

Jarmo Tapio, s. 12.11.1982 Oulu.

Nina Annika, s. 2.12.1986 Oulu.

Joni Samuel, s. 29.7.1988 Oulu.

Taulu 16

IX Jukka Antero Tuohino, 8.10.1957 Oulu.

Vihitty 1. avioliittoon 3.10.1979. Avioero. Lapset ovat kaikki ensimmäisestä avioliitosta.

Vihitty 2. avioliittoon 3.12.1999, 2. puoliso Ritva Marjatta Mäntyranta, s. 18.9.1957 Rovaniemen mlk. Vanhemmat: Eljas Vihtori Mäntyranta, s. 22.3.1931 Ylitornio, k. 28.12.2000 Rovaniemen mlk, ja Maire Kerttu Karjalainen, Mäntyranta, s. 5.6.1930 Rovaniemen mlk, k. 17.7.2011 Rovaniemen Misi. Jälkimmäisestä avioliitosta ei ole lapsia.

Eeli oli persoonana vaatimaton. Koskaan hän ei halunnut loistaa väkijoukossa, vaan oli pikemminkin oman tiensä kulkija. Hän oli entinen kaivosmies, ja Raajärven kaivoksen loputtua alueelta, hän muutti töiden perässä Raaheen Rautaruukille. Muutettuaan eläkkeellä takaisin Misiin, hän sai aikaa marjastukseen, pienmetsästykseen ja kalastukseen. Eeli kuoli vaikeaan sairauteen 28.12.2000 ja hänen kuolinilmoituksessaan Lapin Kansassa 6.1.2001 luki Hectoria mukaillen seuraavasti: ”Pilvi nousi taivaanrannalle pohjoiseen, silloin tiesin jonkin vaiheen päättyneen, joku sanoi loppunut aika on lapsuuden, alkaa pitkän pitkä yö.” Ja allekirjoituksena oli ”Tyttö”, jota nimeä vaimoni Ritva halusi käyttää. Hän oli vanhemmilleen aina Tyttö. Mainittakoon, että Eeli oli mestarihiihtäjä Eero Mäntyrannan serkku ja kuului näin ollen länsilappilaiseen Matinlompolon sukuun.

Oma työurani on aika yksipuolinen: koskaan en ole ollut muualla töissä kuin Postilla, jota Itellaksikin jostakin syystä aikanaan sanottiin. Työn sisältö on kyllä vaihdellut. Kouluaikana olin vuonna 1972 ja 1973 kesätöissä (ja joulut Postin jouluapulaisena Oulu 10:ssä) sanomalehdenkantajana Tuiran postikonttorissa. Jaoin Hesaria ja muita päivälehtiä Nokkalanmännikköön ja Laanilaan. Aloitin työni autopostimiehenä vuonna 1974 ja sitä kesti liki 7 vuotta, jolloin tulin autonkuljettajaksi 1980. Päätoimiseen työsuojelu-valtuutetun tehtävään, luottamustoimeen, minut valittiin vuonna 1996. Vuonna 2020 jäin ns. eläkeputkeen ja seuraavana vuonna saavutin eläkeiän, Kirjoissani Kadonneitten lasten marssi (2007) ja Nonamen laulu (2009) kerron lapsuus- ja nuoruusvuosistani.

Lapset:

Tanja Johanna, s. 2.5.1980 Oulu, k. 23.9.2008 Oulu.

Jouko Juhani, s. 16.9.1984 Oulu.

Jouni Antero, s. 23.5.1990 Oulu.

Tanja kuoli nuorena, aivan liian nuorena. Kavala syöpä tuli hitaasti hänen aivoihinsa ja kasvoi siellä. Mitkään hoidot eivät enää lopussa tehonneet, vaikka hänet leikattiin kaksi kertaa ja vähän väliä hän sai sädehoitoa ja solumyrkkyjä. Tanja on haudattu 11.10.2008 Oulujoen hautausmaalle.

Vielä julkaisematon lyhyt tarinani ”Sairaalassa” (2009), kertoo Tanjan viimeisistä päivistä: ”Istuin hämärässä sairaalan huoneessa ja kuuntelin Tanjan hengitystä, joka oli tasaista, hiljaista ja hukkui kellon raksutuksen ääneen. Vai kuvittelinko vain mielessäni tuon kellon? Oliko se oman sydämeni ääni? Kaikuja jostain menneestä, joka ei koskaan enää palaisi? Näissä huoneissa ei ajalla ollut enää sitä merkitystä, mitä ulkopuolisessa maailmassa tarkoitetaan. Merkitystä oli vain päivillä, viikoilla, kuukausilla…”

Tanjan kuolinilmoituksessa Kalevassa 12.10.2008 luki Pekka Strengin sanoin: ”Ja käsin rakastavin hän aurinkoon tarttuu ja lentää kauas pois. Niin pieninä äiti ja isä kuun alta ylös katsoo lasta auringon.”

2 VÄLIAHO:

Taulu 1

I Pekka Pekanpoika Kolehmainen-Nasari-Pyykkö, s. noin 1650 Utajärven Niskankylässä, k. noin 1699 Utajärven Ahmaskylässä. Pekka Pekanpoika mainitaan vuoden 1675 henkikirjoissa Ahmaksen toisen Pyykön eli Samuli Pyykön isännöimän talon vävynä. Hänen vaimonsa oli Madlena eli Malin Samulintytär Pyykkö, s. 1658 Ahmas, k. 14.3.1732 Ahmaksen Mustola. Puolison vanhemmat: isä Samuli Antinpoika Pyykkö, s. noin 1632, ja äiti Valpuri Matintytär.

1690-luvun lopulla perhe otti aution Pekkalan tilan haltuunsa. Pekka Pekanpoikaa ei enää näy vuoden 1722 rippi- ja henkikirjassa, vaan isäntänä mainitaan hänen poikansa Samuli Pekanpoika Pyykkö, jonka perhe selvisi Isovihan julmuuksista. Taloja poltettiin, ihmisiä tapettiin ja paljon ahmaslaisia lapsia ja nuoria vietiin vangittuina Venäjälle.

Lapset:

Antti, s. 1673 Ahmas.

Valpuri, s. 1675 Ahmas, k. 20.2.1757 Jaalanka.

Samuli, s. 1685 Ahmas. Tauluun 2.

Olli, s. 1686 Ahmas.

Pekka, s. 1690 Ahmas, k. xx.11.1751 Veneheitto.

Tarinaa Kolehmaisen suvusta: Ensimmäinen Kolehmaisen suvun edustaja Oulujokivarressa oli Antti Pekanpoika Kolehmainen, s. noin 1517 Juvan Joroisissa, joka pakeni poikansa Pekka Antinpoika Kolehmaisen, s. noin 1545 Karttulan Punnonmäellä, k. noin 1628 Muhoksen Laitasaaressa, rappasodan vihavenäläistä Koutaniemen Nuasjärven kylältä Klaus Pekanpoika Kärpän, Tuttu-Klaus, s. noin 1530, autioon Limingan suurpitäjän (nykyisen Utajärven) Sanginjärvelle vuonna 1581, koska vuonna 1577 valmistunut Nuasjärven uudistalo poltettiin hyökkäyksen yhteydessä. Klaus Kärpän sukua muutti myös Kemijärvelle 1620-luvun loppupuolella osana Kemijärven asutushistoriaa. Nuasjärven pakolaisella Antti Pekanpojalla ei ollut onnea, vaan vuonna 1585 Sanginjärven Kärppä koki saman kohtalon - kenties hän itsekin katosi talon myötä julmuuden uhrina. Pekka Antinpoika asusteli vielä vuoteen 1593 asti Sanginjärvellä, jonka jälkeen hän muutti Muhoksen laajaan Laitasaaren kylään (talo oli Muhoskylällä). Antti Pekanpoika oli Pekka Kolehmaisen eli Ukko-Kolomaisen, s. noin 1490 Juvan Joroisissa, poika. Pekka oli Juvan Joroisten talollinen, jolla oli isot manttaalit. Hän omisti mm. Varkauden tilan, jonka osti vuonna 1511 Viipurin käskynhaltijalta Eerik Tuurenpoika Bielkeltä, Erik Turesson Bielke, s. noin 1465 Kalmarin Mönsteråsissa, k. huhtikuussa 1511 Tukholmassa, ja möi sen vuonna 1526 toiselle mahtimiehelle, valtaneuvos Erik Joakiminpoika Flemingille, s. noin 1487 Paraisten Kuitiassa, k. 14.12.1548 Paraisten Kuitiassa, 20 Riian markalla. Varkauden seudun perimätiedot tosin liioittelevat huomattavasti hänen omistuksiensa määrää ja muutenkin koko henkilöhistoriaa.

Pekka Antinpoika oli istunut käräjillä lautamiehenä Oulussa vuonna 1581 ja oli ollut samalla myös itse syytettynä, koska oli ”langennut huoruuden syntiin” sinä aikana, kun venäläiset olivat vanginneet hänen vaimonsa Venäjälle. Mutta se ei varmaan ollut Pekka Antinpojan vika, sillä ihmisliha oli heikko ja maailma kavala. Syytä voisi etsiä vaikka aikansa suurvaltapolitiikasta, sillä 25-vuotinen sota oli käynnissä ja vihanpito oli armotonta. Eikä loppua ollut näkyvissä, sillä sota oli vielä jatkuva 14 pitkää vuotta. Ruotsin kuningas Juhana III, vv. 1568-1592, Johan III, Johan Gustafsson, ennen kuninkuutta Juhana-herttua, s. 20.12.1537 Stegeborgin linnassa, Itä-Götanmaassa, k. 17.11.1592 Tukholmassa, ja Venäjän tsaari Iivana IV Julma, vv. 1547-1584, Ivan Vasiljevits, Ivan Groznyi, s. 25.8.1530 Moskovassa, k. 28.3.1584 Moskovassa, eivät antaneet kumpikaan periksi ikuisissa rajariidoissaan, valtapolitiikassaan ja etupiirierimielisyyksissään, vaan hurme sai vapaasti virrata. Hinnan maksoi tavallinen kansa. Sodan johdosta venäläiset hävittivät kerta toisensa jälkeen totaalisesti Kainuun ja itäisen Pohjois-Pohjanmaan orastavan asutuksen - sen asukkaat mukaan lukien, elleivät nämä ehtineet piilopirtteihinsä. Tarina ei kerro, saiko lihan himoon sortunut Pekka Antinpoika koskaan emäntäänsä takaisin Venäjältä. Eräät tutkijat arvelevat, että vaimo pääsi rauhan tultua palaamaan vankeudesta.

Pekka Pekanpoika Kolehmainen, s. noin 1567 Karttulan Punnonmäellä, k. vuoden 1633 jälkeen Niskankylän Kolehmaisessa, oli Pekka Antinpojan poika, joka ensin muutti Muhokselta Niskankylän Raappanansaareen Paavali Raappanan autioon - kenties vaimovainajansa vanhaan kotitaloon - vuonna 1620, ja sen jälkeen perusti lähistölle ylävirtaan mantereen puolelle Kolehmaisen uudistalon. Yksi hänen pojistaan oli Pekka Pekanpoika Kolehmainen-Nasari, Pehr Nasar, s. noin 1615 Muhoksen Laitasaaren Muhoskylällä, k. noin 1654 Muhoksen Sotkajärvellä, joka muutti Sotkajärvelle vuonna 1640. Hänen erikoinen lisänimensä Nasari tulee mahdollisesti nihtiajoilta 1630-luvun loppupuolelta. Vuonna 1649 Pekka Pekanpoikaa syytettiin käräjillä noituudesta, mutta asia ilmeisesti raukesi, kun syytetty ei saapunut paikalle. Tästä hyvästä hän sai kuitenkin tuntuvat sakot.

Myös hänen poikansa Pekka Pekanpoika Kolehmainen-Nasari-Pyykkö, Pehr Nasari, oli myös sotilas, mutta siviiliin päästyään hän avioitui Utajärven Ahmaksen Pyykön taloon kotivävyksi Malin Samulintytär Pyykön kanssa. He saivat ainakin viisi lasta. 1690-luvun loppupuolella perhe otti Ahmaksella Pekkalan aution haltuunsa. Pekka Pekanpoikaa ei enää näy vuoden 1722 rippi- ja henkikirjassa, vaan isäntänä mainitaan hänen poikansa Samuli Pekanpoika Pyykkö, s. noin 1685 Utajärven Ahmaksen Pyykössä, k. 27.4.1736 Utajärven Ahmaksen Pekkalassa, jonka oma perhe selvisi isonvihan julmuuksista. Kasakat sieppasivat kuitenkin talon nuoren piian Marketta Matintyttären. Taloja poltettiin, ihmisiä tapettiin ja myös ahmaslaisia lapsia ja nuoria vietiin vangittuina Venäjälle.

Pekka Pekanpoikaa, joka käytti myös Nasari-nimeä sotilasuransa jälkeen, pidetään Utajärven Ahmaksesta kotoisin olevien oman sukuhaaransa Utajärven Ahmaksen Pyykköjen sekä Muhoksen Kylmälänkylän Kylmästen ja Väliahojen kantaisänä. Myös yksi Kolehmaisen sukuhaara Oulujokivarressa on Pekka Pekanpojan jälkeläisiä.

Tarinaa Pyykön suvusta: Suvun kantaisänä pidetään noin 1520 Karjalan kannaksella syntynyttä Paavo Pyykköistä, joka lienee tullut Ahmasjärven rantamille likimain vuoden 1550 tienoilla. Paavolla oli lisänimi, Vammasilmä, joka kuvasti varmaan hänen silmävikaansa tai -sairauttaan. Paavon uudistila oli Ahmasjärven länsirannalla, nykyisessä Seppälänniemessä, joka oli aikoinaan ollut myös kivikautinen asuinpaikka. Paavo Vammasilmällä oli kaksi poikaa, Antti (s. noin 1540–1585) ja Paavo (s. noin 1550–1623), joista Antti Paavonpoika kuoli isänsä kanssa vainolaisten uhreina vuonna 1585 Pitkän vihan aikana – samaan aikaan kun koko Ahmasjärven seutu tuhottiin. Vain onnekkaimmat ehtivät pakoon. Talon isännyyden peri sitten Paavo Paavonpoika Pyykköinen, jonka vaimo oli mitä ilmeisimmin Karjalan kannakselta tulleen Holappa-suvun jälkeläinen. Paavo Paavonpoika Pyykköisellä eli Pyyköllä oli ainakin kaksi poikaa, Sipo (s. noin 1575, k. noin 1602) ja Esko (s. noin 1580, k. noin 1625), josta jälkimmäisestä tuli nuoren elämänsä ehtoolla Ahmaksen Pyykkö-Seppälän talon isäntä pariksi vuodeksi. Isä Paavo piti talouden tiukasti hallinnassaan ennen kuin luovutti isännyyden pojalleen. Esko Paavonpojalla oli myös poikia, kuten Paavo Eskonpoika (s. noin 1600, k. noin 1640) ja Antti Eskonpoika (s. noin 1610, k. noin 1679). Vanhemmasta pojasta, Paavo Eskonpojasta, tuli kuolemaansa asti uusi isäntä Pyykkö-Seppälään. Antti Eskonpoika muutti Ahmaksen Pyykkö-Mustolaan veljensä Simo Eskonpojan kanssa sisarensa Elina Eskontyttären ja hänen miehensä Tuomas Tuomaanpoika Juntusen tieltä. Pyyköt, suurena sukuna, olivat liikkuvaa sorttia, sillä nuorempi polvi perusti vielä pari taloa läheiselle Niskankylälle.

Tarinaa Holapan suvusta: Käkisalmen pogostasta tuli Jääskeen vuonna 1495 viitisenkymmentä ortodoksia anoen turvapaikkaa Novgorodin hirmuhallitsija Ivan Suikin verotukseen ja komentoon kyllästyneenä. Onnekseen heidät sijoitettiin Ruotsin kuninkaan omistamaan Niemen kartanoon maatyöläisiksi. Näiden pakolaisten joukossa oli muuan Olof Andrejev, jota kutsuttiin “Holopiksi”. Tämä tarkoitti venäjänkielellä orjaa ja alamaista, “sielua”, joka oli vain aateliston ostamista ja myymistä varten. Tästä lisänimestä kehittyi sittemmin suvun sukunimi. Olof Andreinpojalla oli itsellään kolme poikaa, Andrei, Jöns ja Olof, jotka olivat syntyneet vuoden 1510 tietämillä kuka missäkin järjestyksessä. Andrei ja Jöns jäivät Jääskeen, mutta Olof Olofinpoika muutti silloiseen Limingan (Muhos) Laitasaareen ja perusti uudistilan noin 1535–40. Hänellä taas oli ainakin kolme lasta, Pekka, Matti ja aikansa asiakirjoille tyypillisesti nimeltä mainitsematon tytär. Pekka Olofinpoika, s. 1530, jäi isännöimään Laitasaaren tilaa, mutta muutti vuonna 1556 Muhoskylälle uudistilalle. Isäntänä hän ei ollut enää vuoden 1592 jälkeen. Matti Olofinpoika muutti Sanginkylään ja perusti siellä Holappa-nimisen uudistilan. Matti Olofinpojan sisar (etunimetön) Ollintytär Holappa naitettiin vauraaseen Pyykön sukuun (ahkeralle, sääkerille ja tarkalle) Paavo Paavonpojalle vaimoksi. Näin myös Holapan suku liittyy oman sukuni historiaan.

Rovaniemen Misin hautausmaalle viimeisen leposijansa saanut Matti Aleksanteri Holappa (7.10.1894–7.11.1976) oli suoraan usean polven takaa Olof Olofinpoika Holapan jälkeläinen (Matti Olofinpojan sukuhaaraa), jota pidetään suvun suomalaisena kantaisänä. Matti Aleksanterin kolmanneksi vanhin lapsi, jonka äidin ja kahden sisaruksen Matti Aleksanteri jostain syystä jätti vuonna 1927 Ylikiimingin Sanginkylälle, on muun muassa Finlandia-palkittu (1998) kirjailija ja ministeri Pentti Holappa, s. 11.8.1927. Näin suvussa on myös kuuluisuuksia (tosin kaukaisia). Toki myös Paasilinnan veljekset kuuluvat Holapan suursukuun ja samassa sukuhaarassa kuin kollega Penttikin. Näistä Erno Paasilinna (s. 14.3.1935 Petsamo, k. 30.9.2000 Tampere) sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon.

Taulu 2

II Samuli Pekanpoika Pyykkö, s. 1685, k. 27.4.1736. Hän oli talollisena Pyykkö-Pekkalassa. Puoliso: Priitta Hannuntytär Seppänen eli Tervo, s. noin 1684 Oterma, k. 1.2.1777 Ahmas.

Lapset:

Simo, s. 28.10.1722 Ahmas, k. 7.10.1789 Ahmas.

Samuli, s. 15.6.1724 Ahmas, k. 30.12.1792 Ahmas.

Heikki, s. 3.5.1727 Ahmas, k. 11.3.1800 Ahmas.

Juho, s. 12.12.1730 Ahmas. Tauluun 3.

Taulu 3

III Juho Samulinpoika Pyykkö, s. 12.12.1730 Ahmas, k. 17.7.1805 Ahmas. Juho Samulinpoika mainitaan veljensä Simon perunkirjassa 8.2.1790 hänen lapsiensa holhoojana. Puoliso: Valpuri Antintytär Suutari, s. 19.3.1727 Paltamon Veneheitto, k. 26.6.1802 Ahmas. Puolison vanhemmat: Antti Matinpoika Suutari, s. 1693, k. 11.1.1765 Paltamon Veneheitto, ja Valpuri Piritär.

Lapset:

Antti, s. 1.1.1752 Ahmas.

Priitta, s. 24.1.1758 Ahmas.

Pekka, s. 1762 Ahmas.

Juho, s. 11.7.1764 Ahmas.

Samuli, s. 16.4.1768 Ahmas. Tauluun 4.

Taulu 4

IV Samuli Juhonpoika Pyykkö, s. 16.4.1768 Ahmas, k. xx.xx.xxxx. Puoliso: Anna Tuomaantytär Seppänen, s. 31.1.1773, k. xx.xx.xxxx. Puolison vanhemmat: Tuomas Iisakinpoika Seppänen, s. 27.12.1730 Ahmas, k. 28.4.1788 Ahmas, ja Maria Simontytär Hiltunen, s. 21.10.1740 Ylikiiminki, k. vuosien 1792–1807 välisenä aikana, jolta ajalta Utajärven kirkonkirjat olivat ainakin osittain tuhoutuneet. Tuomas Iisakinpojan ensimmäinen vaimo oli Kaarina Henrikintytär Kolehmainen, s. noin 1740, k. (haudattu) 11.8.1766.

Tarinaa Seppäsen-Räisäsen suvusta: Tuomas Iisakinpoika Seppäsen isä oli Iisakki Heikinpoika Seppänen, entinen Kukkonen ja Räisänen, s. noin 1682 Ahmasjärven Räisälä (nro 5), k. 19.11.1757 Ahmasjärven Seppälä (nro 1). Vv. 1712–1740 hän isännöi Ahmaksen Kukkolan taloa nro 14. Hänen vaimonsa oli Elina Yrjöntytär Räisänen, joka oli henkikirjoitettu ensimmäisen kerran Kukkolassa vuonna 1713. Iisakki Heikinpojan isä oli Heikki Heikinpoika Seppänen, s. noin 1665 Utajärven Ahmasjärvi, ja äitinsä Anna, k. Utajärven Ahmasjärvi. Iisakki Heikinpojan kuoleman jälkeen suoritettu perunkirjoitus 11.12.1758 vahvistaa hänen patronyyminsa. Heikki Heikinpojan isä oli Heikki Heikinpoika Lähtevä-Seppänen, s. 1645 Utajärven Ahmasjärvi, k. 1703 Utajärven Ahmasjärvi, ja äiti Pyykköjen suvun tytär Marketta Iisakintytär Pyykkö, s. 1645 Utajärven Ahmasjärvi, k. 1703 Utajärven Ahmasjärvi. Elina Yrjöntyttären isä oli Yrjö Yrjönpoika Räisänen, s. noin 1640. Hän oli Räisälän isäntä vv. 1671–1686. Välillä vv. 1681–1685 isäntänä oli hänen toinen poikansa Sigfred vaimonsa Helka Heikintyttären kanssa. Yrjö Yrjönpoika kuoli tai jäi syytingille 1680-luvun lopulla. Hänen vaimonsa oli Elina Erikintytär. Yrjö Yrjönpojan isä oli Yrjö Simonpoika Räisänen, s. noin 1595. Hän oli talollinen Räisälässä vv. 1622–1669. Hänen vaimonsa oli Kaarina Heikintytär. Yrjö Simonpojan isä oli Simo Maununpoika Räisänen, s. noin 1570, ja Räisälän isäntä hän oli vv. 1598–1620. Simo Maununpojan isä oli Maunu Laurinpoika Räisänen, s. noin 1545. Räisälän isännäksi hänet arvellaan vv. 1582–1596. Hänen aikanaan vainolainen poltti talon kolmesti, vuosina 1585, 1587 ja 1592. Sekä hän että hänen sukuaan pakeni Pitkän vihan aikana Iijokivarteen, kenties jo heti nykyisen Taivalkosken kunnan alueelle, Tyräjärvelle. Maunu Laurinpojan isä oli Lauri Klausinpoika Räisänen, s. noin 1520. Räisälän talollinen hän oli ainakin vuodesta 1544 alkaen. Vuonna 1555 hän sai kolmen markan sakon Limingan käräjillä, koska oli mukiloinut toisen esi-isäni Paavo ”Vammasilmä” Pyykköisen, s. noin 1520. Alun perin Räisäset lienevät karjalaista alkuperää. Tarinaa Räisäsen suvusta ja Iso-Räisäsestä eli Lauri Laurinpoika Räisäsestä, s. noin 1555, k. noin 1598, on luettavissa kirjassani Juurtuneet Kemijoen törmään (kts. mainittu kohta näiltä sivuilta).

Tarinaa Hiltusen suvusta: Maria Simontytär Hiltusen isä oli Simo Antinpoika Hiltunen, s. 6.4.1712 Ylikiimingin Hiltusessa. Hänestä tuli talollinen vuosiksi 1745–1761 Muhoksen Laitasaaren Tihiseen. Sen jälkeen, vuodesta 1761, hän oli uudistilallinen Ylikiimingin Isoahossa. Hänen poikansa Aapo Simonpoika muutti sieltä Mäkelän uudistilalle Ylikiimingissä. Tihiseen jäi poika Antti Simonpoika vuoteen 1772 asti, jolloin hänet oli merkitty muuttaneeksi Iihin. Maria Simontytär oli vuodesta 1766 Hetejärven Pätsin talossa piikana, josta hän muutti Utajärvelle. Maria Simontyttären äiti oli Anna Aapontytär Juurus, s. 1708 Oulunsuun Juuruksen talossa. Anna Aapontyttären vanhemmat olivat Aapo Laurinpoika Juurus, s. 1670 Oulunsuun Juurus, k. 13.1.1748 Oulunsuun Pikkarainen, ja Marketta Juhontytär Paaso eli Elsilä, s. 1680, k. (haudattu) 29.12.1765 Oulunsuun Pikkarainen. Aapo Laurinpoika tuli Juuruksen taloon aikamiehenä ottopojaksi (syytinkimies) ja sitten talolliseksi vuonna 1700. Simo Antinpoika Hiltusen isä oli Antti Mikonpoika Hiltunen, s. 1686, k. 21.1.1757, joka oli talollinen Ylikiimingin Hiltusessa vuodesta 1713 alkaen. Hänen vaimonsa oli Marketta Juhontytär, s. 1693, k. 9.6.1763. Antti Mikonpoika Hiltusen isä oli Mikko Hiltunen, s. noin 1640, k. 1709. Hän tuli Hiltusen taloon vävyksi. Hänen vanhempiaan ei tiedetä. Hiltusen talollinen hän oli useampaan otteeseen vuosina 1666, 1673–1675 ja 1679–1706. Hiltusen talon perillinen oli Mikon vaimo Anna Matintytär Hiltunen, s. noin 1645, k. henkikirjassa viimeisen kerran 1709. Hänen isänsä Matti Heikinpoika Hiltunen, s. noin 1610, oli Hiltusen talollinen 1631–1671. Matti Heikinpoika Hiltusen isä, joka oli Hiltusen isäntänä vv. 1607–1629, oli nimeltään Heikki Antinpoika Hiltunen. Hän jäi leskeksi vuonna 1610. Hiltusen talossa oli useampi isäntä vuosisadan vaihteessa: Antti Antinpoika vv. 1590–1595 ja Tapani Antinpoika vv. 1599–1606. Heidän isänsä Antti Hiltunen, s. noin 1540, oli Hiltusen talollinen vv. 1564–1590. Hiltusia esiintyi Utajärvellä vuodesta 1556 lähtien ja Paltamossa 1558. Sitä ennen Savossa, Rantasalmella asusteli 10 perhettä Hiltusia.

Tarinaa Juuruksen suvusta: Aapo Laurinpoika Juuruksen isä oli Lauri Juurus, s. noin 1640–1650 Oulunsuun kylässä, k. ilmeisesti ennen vuotta 1700. Hänen vanhempiaan ei tunneta eikä hänestä itsestäänkään paljon tiedetä, mutta hänellä oli veli, Heikki, joka oli Juuruksen isäntä. Juuri tälle isännälle Aapo Laurinpoika tuli syytinkimieheksi ja lopulta talolliseksi. Vuonna 1730 Aapo Laurinpoika muutti poikansa Heikki Aaponpojan, s. 1698 Oulunsuun Juurus, k. 13.11.1766 Oulunsuun Pikkarainen, kanssa talolliseksi Oulunsuun Pikkaraiseen ja muutti nimensä talon mukaan Pikkaraiseksi. Hänen toinen poikansa Jaakko Aaponpoika, s. 1700 Oulunsuun Juurus, jäi isännöimään Juuruksen taloa. Juuruksen talo on ollut saman suvun hallussa jo yli 300 vuotta, sillä Lauri Juuruksen veli, Heikki Juurus, tuli varmuudella talon isännäksi vuonna 1683. Tämä nuorempi Heikki, Heikki Aaponpoika, joutui isovihan (1713–1721) aikaan keräämään venäläisille miehittäjille paloveroa Oulun kaupungin asukkailta. Pikkuvihan (1742–1743) aikana hän toimi Ruotsin armeijan vakoojana venäläisten miehitysjoukkojen keskuudessa. Kolmas veli, Matti Aaponpoika, kuoli Norjan tuntureilla palvellessaan Kaarle XII armeijassa.

Lapset:

Valpuri, s. 9.4.1799 Ahmas.

Jaakko, s. 25.4.1802 Ahmas. Tauluun 5.

Priitta, s. 12.10.1804 Ahmas.

Heikki, s.19.8.1805 Ahmas.

Sipo, s. 10.4.1808 Ahmas.

Tarinaa Samuli Juhonpojan suvusta ja aikalaisista: Samuli Heikinpoika Pyykkö, s. 21.3.1781 Utajärven Ahmaskylässä Pyykkö-Pekkalan talossa, k. 1843 Kylmälänkylässä, oli kaimansa Samuli Juhonpojan serkku. Hän oli kykyjensä suhteen verraten erikoinen persoona, joka on tavallaan vaikuttanut myös Suomen kulttuurihistoriaan, joten hän ansaitsee tulla tässä mainituksi. Vanhemmat: Heikki Samulinpoika Pyykkö, s. 3.5.1727, k. 11.3.1800, ja Marketta Heikintytär Karjalainen, s. 23.6.1750 Paltamon suurpitäjän Veneheiton kylän no. 9 Suutarilan 1/8 manttaalin verotilalla, k. 1.4.1791. Puoliso: Priitta Tuomaantytär Seppänen, s. 10.6.1780. Priitta Tuomaantytär oli Anna Tuomaantyttären nuorempi sisko. Samuli Heikinpoika Pyykkö muutti perheineen vuonna 1819 Kylmälänkylän Kylmäselle ja muutti sukunimensä ajan tavan mukaan Kylmäseksi. Samuli Heikinpoika oli taitava runonlaulaja ja osasi lukemattomia loitsuja. Hänen taitonsa välittyi ainakin pojalleen Heikille. Tosin Ahmaskylä tunnetaan runonlaulajien kylänä, jonka varhaiset asukkaat hallitsivat – kenties karjalaisena verenperintönä – vanhat laulut ja tarinat.

Samulin äiti Marketta Heikintytär Karjalainen, s. 23.6.1750 Paltamon suurpitäjän Veneheiton kylän no. 9 Suutarilan 1/8 manttaalin verotilalla, k. 1.4.1791 Ahmas, oli sukua runonlaulaja Martiska (Martti) Karjalaiselle (1768–1839), joka on vaikuttanut vahvasti kansalliseepoksemme Kalevalan syntyyn. Elias Lönnrot (1802–1884) laulatti häntä kolme päivää vuonna 1834 Vuokkiniemen Lonkan kylällä ainakin 1777 säkeen verran – ja saattoi siinä sivussa mennä jokunen rommitotikin… Oppinsa, vanhat runot ja loitsut, Martiska oli saanut poikansa Teppanan mukaan Heikki Samulinpojalta, kun hän asusteli viikkotolkulla Kylmälänkylän Kylmäsessä. Olipa hän tuttu vieras myös aikaisemmin Ahmaksellakin, joten isä-Samulikin saattoi olla hänellä oppimestarina. Martiska oli Samulia hieman vanhempi mies, mutta ei se ongelma liene ollut runonlaulannassa eikä varmaan tarjoilussakaan…

Martiska Karjalainen oli mielenkiintoinen ja salaperäinen tapaus, varsinainen outo lintu ja oman tiensä kulkija. Kukaan ei tunnu tietävän, missä hän on syntynyt: Veneheitto, Vuolijoki, Melalahti vai Kuusamo? Myös kuolema on jäänyt arvoitukseksi. Sanottiin, että hän oli varastanut poroja, joutunut siitä edesvastuuseen, karannut Oulun vankilasta, joutunut sitten uudelleen kiinni ja kuollut lopulta Helsingin vankilassa yhdessä veljensä Simanan kanssa. Joka tapauksessa hän itse kuvasi elämäänsä kansanrunouden keinoin: ”Sian tieän kussa synnyin, paikan kaiken, kussa kasvoin, en tieä sitä siaa, kussa kuolo kohtanevi näillä ouoilla ovilla…”

Utajärven Ahmakselle on pystytetty Runonlaulajien muistomerkki vuonna 2003, jossa kunnioitetaan Samulia ja hänen poikaansa Heikkiä sekä Pekka Kukkosta (1770–1825), josta tuli aluksi Rovaniemellä lukkari ja sitten välskäri nimeltä Pehr Gullstén. Pekasta polveutuu Paasilinnojen kirjoittava veljessarja. Muistomerkissä lukee: ”Niitä ennen isoni lauloi kirvesvartta vuollessansa; niit äitini opetti väätessänsä värttinätä.”

Taulu 5

V Jaakko Samulinpoika Väliaho, s. 25.4.1802 Utajärvi Ahmas, k. 27.6.1858 Oulu. Jaakko Samulinpoika muutti Muhoksen Kylmälänkylälle Väliahon tilalle no. 10. Samalla hän muutti myös nimensä Väliahoksi. Puoliso: Kaisa Reetta Heikintytär Kirjavainen, s. 21.10.1812 Utajärvi, k. 7.6.1890 Muhos. Heidät vihittiin 12.10.1829. Puolison vanhemmat: Heikki Iisakinpoika Kirjavainen, s. 1780, k. 1.11.1812 Utajärvi, ja Kaarina Juhontytär Pellikka, s. 1785. Renkimies Heikki Iisakinpoika hukkui Utajärven Ahmaskylällä vain 32-vuotiaana Kaisa Reetan ollessa 10 päivän vanha. Heikin kuoleman jälkeen leski Kaarina Juhontytär teki au-lapsen, Matti Kaarinanpojan, 4.2.1816 Utajärven Niskankylällä.

Lapset:

Antti, s. 19.10.1830 Muhos, k. 26.8.1832 Muhos.

Anna, s. 28.1.1832 Muhos

Kaisa Reetta, s. 13.3.1834 Muhos.

Priitta, s. 11.2.1836 Muhos.

Samuli, s. 10.8.1838 Muhos.

Jaakko, s. 6.4.1840 Muhos.

Pekka, s. 4.4.1842 Muhos, k. 31.7.1842 Muhos.

Valpuri, s. 20.7.1843 Muhos, k. 3.10.1843 Muhos.

Heikki, s. 8.7.1844 Muhos. Tauluun 6.

Maria Kustaava, s. 25.11.1846 Muhos.

Iisak, s. 19.9.1848 Muhos.

Elisabeth, s. 29.6.1850 Muhos.

Johannes, s. 23.5.1852 Muhos.

Bertta, s. 25.11.1853 Muhos.

Taulu 6

VI Heikki Jaakonpoika Väliaho, s. 8.7.1844 Muhos, k.17.11.1918 Muhos. Puoliso: Reetta Liisa Kokko eli Portaankorva, s. 23.12.1844 Utajärvi, k. 20.12.1920 Muhos. Heidät vihittiin 4.10.1868. Puolison vanhemmat: Iisakki Kaapronpoika Kokko, s. 25.12.1824 Utajärvi, ja Anna Maria Matintytär Rautio, s. 12.1.1819 Muhos.

Lapset:

Kaisa, s. 14.9.1869 Muhos.

Iisak, s. 2.8.1871 Muhos. Tauluun 7.

Anna, s. 13.11.1874 Muhos.

Liisa, s. 25.2.1878 Muhos.

Heikki, s. 2.12.1880 Muhos.

Alexandra, s. 12.4.1884 Muhos.

Matti, s. 7.10.1885 Muhos.

Taulu 7

VII Iisak Heikinpoika Väliaho, s. 2.8.1871 Muhos, k. 23.1.1941 Oulu. Puoliso: Jenny Charlotta Aukustintytär Koistinen, s. 30.7.1871 Oulujoki, k. 14.10.1924 Oulu. Heidät vihittiin 17.2.1892. Puolison vanhemmat: Aukusti Beata Marianpoika Koistinen, s. 1.5.1844 Muhos, k. 8.5.1906, ja Severina Henrikintytär Sassali, s. 6.1.1846 Oulujoki, k. 12.8.1916 Oulujoki.

Tarinaa Jenny Charlotan suvusta: Jenny Charlotan isä, Aukusti Beata Marianpoika Koistinen, oli au-lapsi ja aikuisena ammatiltaan sotilas. Jenny Charlotan äiti, Severina Henrikintytär Sassali, oli Henrik Emanuelinpoika Sassalin, s. 22.3.1819 Kiiminki, tytär. Hänen isänsä Emanuel Johaninpoika Sassali, s. 13.3.1782 Kiiminki, oli myös sotilas. Hänen puolisonsa oli Elsa Matintytär Vilppola, s. 17.7.1784. Emanuel Johaninpojan vanhemmat olivat uudisrakentajia Kiimingissä: Johan Matinpoika Sassali eli Isola, s. 10.11.1739 Sodankylä, ja Maria Pekantytär Isola, s. 21.2.1758. Maria Pekantyttären vanhemmat olivat Pekka Pekanpoika Isola, s. 1725, ja Priitta Matintytär, s. 21.12.1721. Johan Matinpojan avioliitto vuonna 1779 Maria Pekantyttären kanssa oli toinen, sillä hän avioitui ensimmäisen kerran Oulussa 1771, mutta parin vuoden kuluttua hänen ensimmäinen vaimonsa, jonka nimeä tarina ei kerro, kuoli.

Johan Matinpojan vanhemmat olivat Matti Ollinpoika Sassali, s. 6.2.1708 Kittilä, k. 6.11.1772 Sodankylä, ja Anna Johanintytär, 22.4.1707, k. 27.12.1763 Sodankylä. Matti Ollinpoika avioitui uudelleen vaimon kuoleman jälkeen ja hänen toinen puolisonsa oli Marketta Matintytär Mattanen, s. 1.4.1727, k. 19.5.1797. Matti Ollinpoika Sassalin isä oli Olli Ollinpoika Sassali eli Kallo, s. 1670 Kolari, joka sai vuonna 1709 Sassalinjärven rannalta asuinpaikan Pierra Jaakonpojalta ehtona, että tämä ruokkisi ja vaatettaisi Pierran ja tämän tyttäret Marian ja Kristiinan. Pierra oli lappalainen. Matti Ollinpojan äiti oli Anna, s. 1674.

Olli Ollinpoika Sassalin isä oli Olli Niilonpoika Jalka (mahdollisesti Jokijalka Kolarista), s. 1640 Kolari. Puoliso: Kaarina Kallojärvi, s. 1650. Hän oli uudistilallinen Kittilän Kallojärveltä ja ensimmäiset tiedot ilmestyivät maakirjoihin vuonna 1684. Hänen maansa oli lapinveromaata ja ensimmäiset merkinnät veroluetteloissa siitä ovat vuodelta 1691. Lapinveroa maksoivat kaikki metsästämään kykenevät Lapinmaan alkuperäisasukkaat eli lappalaiset (nykykielellä saamelaiset). Näin sukumme polveutuu mahdollisesti tältä osin ja näillä tiedoilla (filosofian tohtori Matti Enbusken väitöskirjan ”Vanhan Lapin valtamailla”, 2008, mukaan) vanhasta lapinsuvusta. Myöhemmin kyllä Sassaleita on pidetty ”lannanmiehinä” (Samuli Paulaharjun matkakirjan ”Lapin muisteluksia”, 1922, kertomana). Niin, että mene ja tiedä, nämä menneen ajan Lapin ja lannan villin rajaseudun sukulaisuussuhteet, kummeineen ja väärteineen, saattoivat olla melko kimurantteja. Avioliittoja solmittiin puolin ja toisin. Lappalaiset perustivat uudistiloja ja hylkäsivät perinteisen kiertelevän elämäntapansa. Uudisasukkaat, etelästä tulleet suomalaiset, ryhtyivät kierteleviksi poromiehiksi ja omivat näin lappalaiskulttuurin vivahteita. Kulttuurit sulautuivat yhteen, joten nykypäivinä on erittäin hankala määritellä, kuka oli etnisesti lappalainen ja kuka lantalainen.

Mutta kuka oli Olli Niilonpoika Jalka Kolarista? Selvittääksemme sen on mentävä Kolarin syntysijoille. Pekka Niilonpoika Kolari, s. noin 1534 Rautalampi, k. noin 1605 Kolari, ”Kolari-ukko, väkevä mies ja suuri noita, joka oli lähtenyt Rautalammilta” (samaisen Samuli Paulaharjun matkakirjan mukaan), perusti Jokijalan talon 1586 ja antoi samalla nimen koko kunnalle ja sen tulevalle keskustalle. Perimätiedon mukaan Pekan tullessa Kolarinsaareen asumaan, siellä majaili lappalaisia, jotka Pekka hääti vihaisesti pois. Siihen saareen hän sitten rakensi talonsa. Vaikka olikin väkevä mies, hänen elämänsä oli silti täynnä suuria murheita, varsinkin ehtoopuolella. Vanhemmuuttaan hänestä tuli sokea. Myös hänen nuori vaimonsa Anna, s. noin 1570 Pello, k. noin 1650 Kolari, oli yhdessä Olli Niilonpoika Jokijalan, s. noin 1570 Kolari, kanssa syytettynä Tornion käräjillä huoruudesta lokakuussa 1605 ”kuningas Kaarle IX silmien edessä”. Samana syksynä olisi vanha Pekka Kolari halunnut tavata vaimonsa, joka oli jättänyt hänet ja asui Pajalassa. Mutta kohtalo päätti toisin. Kalastajia oli matkalla veneillä kotiin erämaasta. Heillä oli kiire, sillä talvi alkoi jo lähestyä uhkaavasti. Veneet olivat täysiä, mutta kalastajat päättivät yöpyä Kolarissa. Myös Pekalla oli kiire eikä hän antanut periksi. Matkaan oli lähdettävä oitis. Soutajakseen hän otti Ivar Ivarssonin pojan, mutta joki oli jo alkanut jäätyä. Puolet matkasta oli jo takana, vene hyytyi jäihin eikä paluuta ollut. Matkalaiset palasivat kotiinsa eikä Pekka ehtinyt koskaan sovittaa aviokriisiään. Hän tuupertui puolentoista kilometrin päähän kodistaan ja vasta kahdeksan päivän kuluttua hänet löydettiin kuolleena pakkasen jäädyttämänä. Ketään vastaan ei kuitenkaan koskaan nostettu syytettä. Paljon myöhemmin, vuonna 1640 Jokijalan talossa asuivat Ivar Jönsinpoika, Henrik Jönsinpoika ja Lars Jönsinpoika sekä Niilo Ollinpoika ja äitinsä leskirouva Anna. Ilmeisesti Olli Niilonpoikakin oli jo edesmennyt. Mutta hänen poikansa, Niilo Ollinpoika Jokijalka sai näinä vuosina pojan nimeltä Olli Niilonpoika, joka sittemmin aikuistuttuaan muutti Kallonjärvelle ja perusti uudistilan Kaarinansa kanssa. Näin se jotenkin meni. Olli Niilonpoika Jalan arvoitus mitä ilmeisimmin ratkesi ainakin osittain.

Olli Ollinpoika Sassalilla oli eri lähteiden mukaan ainakin neljä veljeä ja yksi sisko, joista Mikko Ollinpoika Kallo, s. 1660, Paavo Ollinpoika Kallojärvi, s. 1685, k. 1758, ja Niilo Ollinpoika Kallo jäivät Kallonjärvelle ja Heikki Ollinpoika Kallo, s. 1665, muutti Jeesiöön. Sisko Anna Ollintytär Kallo syntyi 1698 ja kuoli 1749. Olli Ollinpoika Sassalin pojanpojan pojanpoika Henrik Emanuelinpoika Sassali oli kolme kertaa naimisissa. 1. puoliso: Reeta Jaakontytär Vasala, s. 14.11.1821 Oulujoki, k. 3.3.1858 Oulujoki. Severina Henrikintytär oli hänen tyttärensä. 2. puoliso: Priitta Henrikintytär Toivanen o.s. Perttunen, s. 30.8.1817, k. 26.6.1862. 3. puoliso: Katarina Annantytär Heikura, s. 21.1.1831. Henrik Emanuelinpoika muutti Kiimingistä Oulujoelle vuonna 1835 ja sieltä viimeisen vaimonsa kanssa Muhokselle 15.5.1866.

Reeta Jaakontytär Vasalan isä oli talonpoika Jaakko Sigfridinpoika Vasala, s. 8.3.1801 Oulunsuun kylän talossa no. 75 Vasala. Hänen äitinsä oli Maria Antintytär Hekanaho, s. 15.5.1793 Oulunsuun kylän talossa no. 77 Hekanaho, k. 17.1.1833. Jaakko Sigfridinpoika Vasalan isä oli Sigfrid Granroth eli Vasala, s. 1761, ja äiti Anna Pekantytär, s. 1764. Maria Antintytär Hekanahon isä oli Antti Hekanaho eli Maikkula, s. 3.1.1753, ja äiti Maria Henrikintytär Tomperi, s. 1759.

Isoäitini äiti Jenny Charlotta putosi hyiseen Oulujokeen 14.10.1924 marjamatkalla. Soutuvene kaatui kovassa virrassa. Yritettyään uida rantaan päin, hän ajautui tukkilautan alle, löi päänsä ja hukkui. Onnettomuus uutisoitiin seuraavan päivän Kalevassa 15.10.1924. Isoäitini Jenny Margareta oli myös veneessä, mutta hän onnekseen pelastui. Onnettomuudesta löytyy kuvaus kirjassani Kadonneitten lasten marssi (2007) luvussa ”Joki, joka söi”. Kirja on luettavissa myös näillä nettisivuilla. Kuvassa vasemmalla Isakin ja Jenny Charlotan hauta Oulujoen hautausmaalla. Oikealla Severina Sassali kahden lapsenlapsensa kanssa 1900-luvun alussa.

Lapset:

Saimi Elisabeth, s. 20.4.1891 Oulu, k. 13.8.1978 Oulu.

Aleksandra Serafina, s. 9.10.1892 Muhos, k. 29.8.1895 Muhos.

Henrik Emil, s. 02.06.1894 Muhos, k. 04.09.1968 Oulu.

Yrjö August, s. 23.05.1896 Muhos, k. 27.03.1963.

Martta Severina, s. 8.2.1898 Muhos, k. 12.6.1978.

Jenny Margareta, s. 25.12.1899 Muhos, k. 23.9.1972 Oulu. Tauluun 8.

Anna Serafina, s. 18.12.1901 Muhos, k. 27.2.1973.

Aarne Kustaa, s. 28.4.1904 Muhos, k. 12.3.1979.

Naimi Maria, s. 20.12.1905 Muhos, k. 3.8.1906 Oulujoki.

Uuno Iisakki, s. 21.5.1907 Oulujoki, k. 9.10.1978.

Tyyne Alina, s. 25.4.1910 Oulujoki, k. 17.2.1998 Helsinki.

Väinö Hjalmar, s. 22.7.1911 Oulujoki, k. 19.6.1943.

Tauno Matti, s. 14.12.1913 Oulujoki, k. 16.6.1987.

Ylemmässä vasemmassa kuvassa Jenny Charlotta ja Iisak Väliaho. Kuvan omistaa Pirjo Leinonen o.s. Vorne. Alhaalla oikeassa kuvassa Väliahon sukua vuodelta 1943 Väinö Väliahon hautajaisissa. Kuvan keskellä alhaalla mummoni Jenny Tuohino ja hänen edessään isäni Voitto Tuohino. Kuvan omistaa Jukka Tuohino. Alemmassa vasemmassa kuvassa Jenny Margareta rippikuvassaan. Kuvan omistaa Jukka Tuohino.

Taulu 8

VIII Jenny Margareta Väliaho, s. 25.12.1899 Muhos, k. 23.9.1972 Oulu. Puoliso: Eino Alfred Tuohino, s. 30.10.1898 Oulujoki, k. 3.12.1938.

Lapset:

Aimo Eino, s. 1.5.1923 Oulujoki, k. 21.1.1924 Oulujoki.

Terttu Tuulikki, s. 3.2.1925 Oulujoki, k. Oulu.

Tyyne Taimi Orvokki, s. 20.10.1927 Oulu, k. 16.8.2011 Oulu.

Eero Johannes, s. 15.1.1931 Oulujoki, k. 28.1.1931 Oulujoki.

Voitto Veli, s. 29.6.1932 Oulu. Tauluun 9.

Taulu 9

IX Voitto Veli Tuohino, s. 29.6.1932 Oulu. Puoliso: Sirkka Alice Lehtomäki, s. 2.1.1931 Oulu.

Lapset:

Tuovi Alice, s. 7.10.1952 Oulu.

Pekka Veli, s. 29.6.1954 Oulu, k. 19.2.1996 Oulu.

Jukka Antero, s. 8.10.1957 Oulu.

Väliahon ja Tuohinon suvut löysivät näin toisensa. Pois jätin ainakin toistaiseksi isän serkut ynnä muut sukulaiset. Päivitän Tuohinon suvun osiossa tästä eteenpäin tulevat suvun kuulumiset.

3 LEHTOMÄKI:

Taulu 1

I Heikki Mikonpoika Kulju, talollinen. Kuljun perustaja ja rakentaja vuonna 1587. Talo sijaitsee Pyhäjoen pitäjään aikaisemmin kuuluneessa Oulaisten Petäjäskosken kylässä. Heikki Mikonpoikaa voitaneen pitää sukumme kantaisänä. Osoite: Oulainen, Petäjäskosken kylä.

Lapset:

Perttu Heikinpoika Kulju. Tauluun 2.

Taulu 2

II Perttu Heikinpoika Kulju, Taulusta 1. Isännöi Kuljussa vv.1635–1653. Osoite: Oulainen, Petäjäskosken kylä.

Lapset:

Matti Pertunpoika Kulju. Tauluun 3.

Taulu 3

III Matti Pertunpoika Kulju, Taulusta 2. Oli isäntänä Kuljussa vv.1654–1668. Osoite: Oulainen, Petäjäskosken kylä.

Lapset:

Matti Matinpoika Kulju. Tauluun 4.

Taulu 4

IV Matti Matinpoika Kulju, Taulusta 3. Talollinen. Osoite: Oulainen, Petäjäskosken kylä.

Lapset:

Pekka Matinpoika Kulju, s. 1645 Pyhäjoki. Tauluun 5.

Taulu 5

V Pekka Matinpoika Kulju, Taulusta 4. Talollinen, s. 1645 Pyhäjoki, k. 1697 Pyhäjoki. Osoite: Oulainen, Petäjäskosken kylä. Puoliso: Liisa Ollintytär.

Lapset:

Heikki Pekanpoika Kulju, Oja, s. 1680 Pyhäjoki, Petäjäskoski. Tauluun 6.

Taulu 6

VI Heikki Pekanpoika Kulju, Oja, Taulusta 5, talollinen ja kirkkoväärti, s. 1680 Pyhäjoki, Petäjäskoski, k. 20.8.1744 Pyhäjoki. Suurpyhäjoen historiassa on merkitty Kulju nimellinen talo, joka löytyy Oulaisten Petäjäskosken kylästä. Talon rakentajana mainitaan Heikki Mikonpoika vuonna 1587. Isäntinä hänen jälkeensä: Perttu Heikinpoika, Matti Pertunpoika ja Matti Matinpoika. Henkikirjassa vuonna 1675 mainitaan Kuljun talon kohdalla kolme veljestä: Matti Matinpoika, pso. Liisa Simontytär, Yrjö Matinpoika, pso. Valpuri Yrjöntytär ja Pekka Matinpoika, pso. Liisa Ollintytär.

Talo halottiin kahdeksi osataloksi vuonna 1688. Matti jäi isännäksi kantataloon Ala-Kuljuun, Yrjö uuteen osataloon, jonka nimeksi tuli Kulju. Samana vuonna Pekka muutti Limingojan kylään, jonne rakensi oman talon nimeltä Oja. Tässä talossa hän oli isäntänä kuolemaansa saakka vuoteen 1697. Kuollessaan hän oli 52-vuotias. Hänen poikansa Heikki lienee ollut pappilassa renkinä sekä myöhemmin talon isännyyden ohella kirkkoväärtinä Pyhäjoen kirkossa, isäntänä ensin Eteläkylän Rautiossa ja sitten Pyhäluodon talossa, jossa suku on asunut monen sukupolven ajan. Hänen poikansa Pekka, s. 1717 Isonvihan aikana, oli myös Pyhäluodon isäntä. Puoliso: vihitty 14.6.1713 Pyhäjoki Anna Sigfridintytär, talonemäntä, s. 1687 Oulu, k. 12.4.1760 Pyhäjoki. Anna Sigfridintytär oli loukannut itsensä Oulun palon aikana syyskuussa 1705, jolloin kaupungin eteläosa paloi tuhkaksi. Nostaessaan jotain raskasta esinettä tai mahdollisesti ihmistä, sai vian olkapäähänsä ja lonkkaansa, joka vaivasi häntä koko loppuelämänsä ajan.

Lapset:

Pekka Heikinpoika Pyhäluoto, s. 1717 Pyhäjoki. Tauluun 7.

Taulu 7

VII Pekka Heikinpoika Pyhäluoto, Taulusta 6, lautamies ja talonisäntä, s. 1717 Pyhäjoki, k. 19.4.1793 Pyhäjoki. Puoliso: vihitty 14.11.1739 Pyhäjoki Liisa Maijala, talonemäntä, s. 1718 Pyhäjoki, k. 3.12.1790 Pyhäjoki.

Lapset:

Erkki Pekanpoika Pyhäluoto, s. 13.11.1743 Pyhäjoki. Tauluun 8.

Taulu 8

VIII Erkki Pekanpoika Pyhäluoto, Taulusta 7, talollinen, s. 13.11.1743 Pyhäjoki, k. 16.11.1828 Pyhäjärvi. Puoliso: vihitty 6.12.1767 Pyhäjoki Maria Halunen, talonemäntä, s. 9.6.1746 Pyhäjoki, k. 2.6.1820 Pyhäjärvi. Vanhemmat: Juho Halunen, s. 1717 Pyhäjoki, k. 2.5.1773 Pyhäjoki ja Maria Halunen, s. 1.12.1721 Pyhäjoki, k. 6.7.1790 Pyhäjoki.

Lapset:

Antti Pyhäluoto, s. 7.10.1768 Pyhäjoki.

Liisa Pyhäluoto, s. 3.4.1770 Pyhäjoki.

Maria Pyhäluoto, s. 12.11.1772 Pyhäjoki.

Pekka Jussila, s. 1.12.1774 Pyhäjoki. Tauluun 9.

Heikki Pyhäluoto, Talollinen, s. 21.1.1777 Nivala.

Anna Pyhäluoto, s. 31.8.1778 Nivala.

Kaisa Pyhäluoto, s. 26.12.1782 Nivala, k. 20.2.1785 Nivala.

Juho Pyhäluoto, s. 26.12.1782 Nivala, k. 20.2.1785 Nivala.

Taulu 9

IX Pekka Jussila, Taulusta 8, talonisäntä, s. 1.12.1774 Pyhäjoki, k. 8.11.1853 Pyhäjärvi. Puoliso: vihitty 8.2.1802 Pyhäjärvi Kirsti Liuska, s. 14.7.1778 Pyhäjärvi, k. 19.2.1855 Pyhäjärvi. Vanhemmat: Taneli Liuska, s. 23.5.1756 Pyhäjärvi, k. 12.2.1817 Pyhäjärvi ja Margareta Niinimäki, s. 26.1.1753 Pyhäjärvi, k. 31.8.1833 Pyhäjärvi.

Lapset:

Maria Jussila, s. 16.10.1802. Tauluun 10.

Erkki Jussila, s. 17.4.1804. Tauluun 11.

Margareeta Jussila, talonemäntä, s. 23.3.1806. Muuttanut 11.7.1805 Kärsämäelle.

Pekka Lehtomäki, Jussila, s. 19.6.1808 Pyhäjärvi. Tauluun 12.

Anna Jussila, s. 15.6.1810 Pyhäjärvi. Tauluun 89.

Taneli Jussila, Lehtomäki, s. 10.5.1812 Pyhäjärvi. Tauluun 90.

Kirsti Jussila, s. 6.3.1814. Muuttanut Kärsämäelle 1833.

Efrain Jussila, s. 29.4.1816 Pyhäjärvi. Tauluun 95.

Magdaleena Jussila, talonemäntä, s. 29.5.1818 Pyhäjärvi.

Kaisa Jussila, s. 7.1.1822 Pyhäjärvi.

Liisa Jussila, s. 7.1.1822 Pyhäjärvi.

Taulu 10

X Maria Jussila, Taulusta 9, talonemäntä, s. 16.10.1802. Puoliso: Tuomas Henrikinpoika Kutramoinen.

Taulu 11

X Erkki Jussila, Taulusta 9, talonisäntä Pyhäjärvi 59 Jussila, s. 17.4.1804. Puoliso: Helena Kristina Ihalainen, Jussila, s. 17.2.1808.

Lapset:

Ulrica Jussila, s. xx.02.1832.

Emeli Jussila, s. 1834.

Erica Jussila.

Taulu 12

X Pekka Lehtomäki, Jussila, Taulusta 9, talonisäntä, s. 19.6.1808 Pyhäjärvi, k. 15.9.1893 Pyhäjärvi. Puoliso: vihitty 28.4.1835 Pyhäjärvi Hedvig Ryty, talonemäntä, s. 30.1.1817 Pyhäjärvi, k. 4.9.1889 Pyhäjärvi. Vanhemmat: Heikki Ryty, s. 26.1.1791 Pyhäjärvi, k. 4.10.1826 Pyhäjärvi ja Martta Tikka, s. 27.8.1795 Pyhäjärvi, k. 22.10.1878 Pyhäjärvi.

Lapset:

Pekka Lehtomäki, s. 27.8.1835 Pyhäjärvi. Muutti 1868 Kiuruvedelle, palasi takaisin, asui Lehtomäki-talossa perheineen.

Anna Stina Lehtomäki, s. 12.7.1837 Pyhäjärvi. Tauluun 13.

Hedvig Lehtomäki, s. 4.7.1839 Pyhäjärvi. Tauluun 15.

Henrik Lehtomäki, lapsi, s. 6.9.1842 Pyhäjärvi, k. 1.12.1843 Pyhäjärvi.

Absalom Lehtomäki, s. 12.9.1844 Pyhäjärvi. Tauluun 16.

Maria Lehtomäki, s. 22.12.1848 Pyhäjärvi. Tauluun 18.

Ville Lehtomäki, s. 30.9.1852 Pyhäjärvi. Tauluun 19.

Taulu 13

XI Anna Stina Lehtomäki, Taulusta 12, emäntä, s. 12.7.1837 Pyhäjärvi, k. 16.10.1914. Puoliso: Samuel Ståhle, s. xx.06.1837, k. 5.7.1867.

Lapset:

Erik Ståhle, s. 17.9.1859. Tauluun 14.

Taulu 14

XII Erik Ståhle, Taulusta 13, s. 17.9.1859, k. 14.3.1933. Muuttanut Alatornioon 7.3.1911, josta Pyhäjärvelle takaisin 14.3.1933. Puoliso: Greta Stina Huttunen, Ståhle, s. 29.9.1860, k. 1.2.1933.

Lapset:

Augusta Elisabet Ståhle, s. 13.9.1891. Muuttanut Alatornioon 28.2.1909.

Erik Rudolf Ståhle, s. 6.3.1894. Muuttanut Alatornioon 8.3.1911.

Hilma Maria Ståhle, s. 15.9.1902, k. 24.9.1902.

Iida Vilhelmiina Ståhle, s. 24.7.1904, k. 18.1.1906.

Hilda Katariina Ståhle, s. 28.8.1907. Muuttanut Alatornioon 21.9.1922.

Taulu 15

XI Hedvig Lehtomäki, Taulusta 12, s. 4.7.1839 Pyhäjärvi. Muutti Pihtiputaalle 1. miehensä kuoleman jälkeen. 1. puoliso: vihitty 6.6.1858 Jeremias Ståhle, s. 19.1.1837, k. 23.4.1876. 2. puoliso: Elias Paananen.

Lapset:

Anna Kaisa Ståhle, s. 28.10.1860. Muuttanut 10.12.1878 Kiuruvedelle.

Hiskias Ståhle, s. 18.5.1873, k. 18.9.1941.

Hedda Maria Ståhle, s. 8.4.1867. Muuttanut 10.12.1889 Tyrnävälle.

Taulu 16

XI Absalom Lehtomäki, Taulusta 12, s. 12.9.1844 Pyhäjärvi, k. 3.9.1893 Pyhäjärvi. Jälkeläisiä löytyy mm. Kiuruvesi, Haapajärvi, Vihanti, Mäntyharju, Oulu? Puoliso: vihitty 2.7.1871 Pyhäjärvi Valpuri Pappila, Lehtomäki, s. 15.4.1849, k. 15.4.1939 Pyhäjärvi.

Lapset:

Johan Petter Lehtomäki, s. 3.12.1871 Pyhäjärvi. Muuttanut 17.8.1888 Kiuruvedelle.

Vilhelm Lehtomäki, s. 20.9.1873 Pyhäjärvi. Tauluun 17.

Stina Maria Lehtomäki, s. 9.4.1876 Pyhäjärvi. Muuttanut 6.1.1894 Haapajärvelle.

Taulu 17

XII Vilhelm Lehtomäki, Taulusta 16, s. 20.9.1873 Pyhäjärvi, k. 3.3.1951 Pyhäjärvi. Puoliso: vihitty 17.2.1902 Olga Maria Jokilehto, Lehtomäki, s. 27.2.1882 Kiuruvesi, k. 30.5.1952.

Lapset:

Eino Johannes Lehtomäki, s. 18.9.1903 Pyhäjärvi. Muuttanut 10.6.1953 Vihantiin.

Tauno Absalom Lehtomäki, s. 23.12.1912 Pyhäjärvi. Muuttanut 11.4.1949 Haapajärvelle.

Tyyne Elisabet Lehtomäki, s. 18.9.1920 Pyhäjärvi. Muuttanut 17.3.1941 Mäntyharjulle.

Taulu 18

XI Maria Lehtomäki, Taulusta 12, s. 22.12.1848 Pyhäjärvi. Asuneet mm. Oulussa ja Kiuruvedellä. Muuttanut 21.10.1878 Kiuruvedelle. Puoliso: vihitty 23.9.1877 Erik Keränen, suutari, s. 27.8.1855 Kiuruvesi. Toimi suutarina johonkin aikaa myös Oulussa. Muuttanut vaimoineen Ouluun ja sieltä takaisin Kiuruvedelle 8.9.1903.

Taulu 19

XI Ville Lehtomäki, Taulusta 12, torppari, s. 30.9.1852 Pyhäjärvi, k. 15.6.1901 Pyhäjärvi. Puoliso: vihitty 8.4.1873 Pyhäjärvi Fredrica Hirvimäki, mökin emäntä, s. 2.2.1846, k. 5.2.1913 Pyhäjärvi. Vanhemmat: Niilo Ruotoistenmäki, s. 15.6.1816 Pyhäjärvi, k. 3.10.1868 Kiuruvesi ja Hedvig Leskelä, s. 24.8.1814 Pyhäjärvi, k. 5.12.1878 Kiuruvesi.

Lapset:

Hedda Maria Lehtomäki, s. 19.9.1873 Pyhäjärvi, k. 7.4.1899 Pyhäjärvi. Hedda Marian au-poika Juho Jahvet s. 17.8.1892, muutti Ouluun 10.3.1900. Hän asui Oulussa tätinsä Marian ja Marian puolison, suutari Eero Keräsen kasvattilapsena. Perhe muutti Kiuruvedelle 8.9.1903. Juho Jahvet kuoli keuhkotautiin 1.4.1905 Kiuruvedellä 12-vuotiaana.

Miina Lehtomäki, s. 28.2.1876 Pyhäjärvi. Tauluun 20.

Emma Lehtomäki, s. 27.6.1878 Pyhäjärvi, k. 27.6.1881 Pyhäjärvi.

Ville Lehtomäki, s. 27.9.1881 Pyhäjärvi. Tauluun 21.

Pietari Sikem Lehtomäki, s. 24.5.1885 Pyhäjärvi. Tauluun 66.

Taulu 20

XII Miina Lehtomäki, Taulusta 19, torpanemäntä, s. 28.2.1876 Pyhäjärvi, k. 31.7.1953 Kiuruvesi. Miina, joka oli ollut piikana Lehtomäki-talossa, oli sittemmin muuttanut Kiuruvedelle ja hän näkyy olleen siellä miehensä Ville Korhosen kanssa Ruokomäessä. Me hänen veljensä Pekan nuorimmat lapset olimme heidän luonaan Oulun pommituksia paossa joitakin päiviä sota-aikana. He asuivat silloin Pohjoisniemen maalla olevassa Ukonniemi nimellisessä mökissä.

Muuttanut 23.3.1903 Kiuruvedelle. Puoliso: Ville Korhonen, kirkonpalvelija, mökkiläinen, s. 23.2.1880 Kiuruvesi (?), k. 9.9.1955 Kiuruvesi. Ollut Kiuruveden pappilassa työntekijänä. Työhön on kuulunut mm. urkupalkeiden polkeminen. Oli myös taitava puuastioiden tekijä. Meilläkin oli hänen tekemänsä voiastia ja sahtitynnyri. Asui Miinansa kanssa vanhempana Pohjoisniemen maalla olevassa Ukonniemi nimellisessä mökissä. Suoritti ojankaivajille linjauksia ollessani siellä siskojeni kanssa sotaa paossa talvisodan aikana.

Taulu 21

XII Ville Lehtomäki, Taulusta 19, maanviljelijä, s. 27.9.1881 Pyhäjärvi, k. 5.4.1958 Pihtipudas. Ville Lehtomäki muutti Pihtiputaalle 13.1.1900, asui Sydänmaan Anttolassa. Vuoden 1910 jälkeen Alvajärven Peltolassa, jossa aluksi torpparina ja vuoden 1921 jälkeen tilallisena. Puoliso: vihitty 30.11.1905 Pihtipudas Olga Lahentaus, talonemäntä, s. 12.6.1881 Pihtipudas, k. 11.9.1932 Pihtipudas. Vanhemmat: Ville Lahentaus, Lahdentaka, s. 13.6.1847 Pyhäjärvi, k. 23.1.1898 Pihtipudas ja Kaisa Stina Erikin tytär Nordström, Lahentaus, s. 8.8.1861 Konginkangas, k. 10.5.1943 Pihtipudas.

Lapset:

Lempi Johanna Lehtomäki, Häkkinen, s. 3.10.1904 Pihtipudas. Tauluun 22.

Helmi Vilhelmiina Lehtomäki, Piispanen, s. 20.12.1906 Pihtipudas. Tauluun 28.

Ville Lehtomäki, s. 29.3.1909 Pihtipudas. Tauluun 44.

Hilja Fredrika Lehtomäki, Marttinen, s. 22.12.1911 Pihtipudas. Tauluun 47.

Kaarlo Johannes Lehtomäki, s. 12.7.1914 Pihtipudas, k. 3.7.1948 Pihtipudas.

Niilo Lehtomäki, s. 16.6.1917 Pihtipudas. Tauluun 57.

Otto Veikko Lehtomäki, s. 13.4.1920 Pihtipudas. Tauluun 64.

Taimi Lehtomäki, Karppanen, s. 3.8.1924 Pihtipudas. Tauluun 65.

Taulu 22

XIII Lempi Johanna Lehtomäki, Häkkinen, Taulusta 21, s. 3.10.1904 Pihtipudas, k. 28.10.1974 Pihtipudas. Puoliso: vihitty 21.11.1929 Pihtipudas Onni Jalmari Häkkinen, maanviljelijä, s. 24.4.1911 Pihtipudas, k. 9.1.1942. Kaatui sodassa. Vanhemmat: Eemeli Häkkinen.

Lapset:

Oskari Häkkinen, s. 17.7.1930 Pihtipudas. Tauluun 23.

Arttu Matias Häkkinen, s. 9.11.1938 Pihtipudas. Tauluun 27.

Taulu 23

XIV Oskari Häkkinen, Taulusta 22, työnjohtaja Puhelinlaitos, s. 17.7.1930 Pihtipudas, k. 6.6.1998 Pihtipudas. Muuttanut: ovat asuneet myös Jyväskylässä ja Viitasaarella. Puoliso: vihitty 21.12.1958 Raili Annikki Toivainen, Häkkinen, s. 7.12.1941 Pihtipudas. Vanhemmat: Otto Toivainen.

Lapset:

Kari Olavi Häkkinen, s. 28.9.1959 Jyväskylä. Tauluun 24.

Arto Oskari Häkkinen, s. 24.11.1960. Tauluun 25.

Pirkko Birgitta Häkkinen, s. 4.11.1961 Viitasaari.

Pirjo Raili Häkkinen, Rauhala, s. 8.9.1963 Pihtipudas. Tauluun 26.

Marko Ari Mikael Häkkinen, s. 16.6.1973 Pihtipudas.

Taulu 24

XV Kari Olavi Häkkinen, Taulusta 23, s. 28.9.1959 Jyväskylä. Puoliso: Sisko Liisa Nurmesniemi, Häkkinen, s. 28.6.1966.

Taulu 25

XV Arto Oskari Häkkinen, Taulusta 23, s. 24.11.1960. Puoliso: Ingrid Catharina Westberg, Häkkinen, s. 1.7.1959.

Taulu 26

XV Pirjo Raili Häkkinen, Rauhala, Taulusta 23, s. 8.9.1963 Pihtipudas. Puoliso: Erkki Rauhala, s. 30.3.1957.

Taulu 27

XIV Arttu Matias Häkkinen, Taulusta 22, puhelinasentaja, s. 9.11.1938 Pihtipudas. Osoite: Onnela 44860 Alvajärvi. Puoliso: vihitty 15.8.1974 Eeva Maria Kuikanmäki, Häkkinen, opettaja, s. 25.10.1939 Saarijärvi. Muuttanut Pihtiputaalle Saarijärveltä 14.9.1967.

Lapset:

Eija Riitta Häkkinen, s. 28.5.1975 Pihtipudas.

Heli Reeta Hannele Häkkinen, s. 5.5.1976 Pihtipudas.

Taulu 28

XIII Helmi Vilhelmiina Lehtomäki, Piispanen, Taulusta 21, talonemäntä, s. 20.12.1906 Pihtipudas, k. 3.8.1996 Pihtipudas. Puoliso: vihitty 13.7.1928 Pihtipudas Otto Ilmari Piispanen, maanviljelijä, s. 9.12.1903 Pihtipudas, k. 1.5.1972 Pihtipudas. Vanhemmat: Vihtori Piispanen.

Lapset:

Matti Piispanen, s. 7.8.1928 Pihtipudas. Tauluun 29.

Kirsti Annikki Piispanen, Näätänen, s. 21.5.1932 Pihtipudas. Tauluun 33.

Kerttu Marjatta Piispanen, Herranen, s. 16.3.1935 Pihtipudas. Tauluun 37.

Soili Kaarina Piispanen, Lappalainen, s. 21.7.1940 Pihtipudas. Tauluun 42.

Martti Johannes Piispanen, s. 2.5.1943 Pihtipudas. Tauluun 43.

Taulu 29

XIV Matti Piispanen, Taulusta 28, autonkuljettaja, s. 7.8.1928 Pihtipudas, k. 22.9.1978 Pihtipudas. Puoliso: vihitty 13.5.1951 Pihtipudas Lilja Matilda Ylälehto, Piispanen, rouva, s. 20.5.1932 Pihtipudas.

Lapset:

Aimo Ilmari Tapani Piispanen, s. 17.12.1951 Pihtipudas. Tauluun 30.

Marjatta Helena Piispanen, s. 18.2.1953 Pihtipudas. Tauluun 31.

Jouko Johannes Piispanen, s. 30.5.1954 Pihtipudas. Tauluun 32.

Veli-Matti Piispanen, s. 1.6.1966 Pihtipudas.

Taulu 30

XV Aimo Ilmari Tapani Piispanen, Taulusta 29, s. 17.12.1951 Pihtipudas. Puoliso: vihitty 4.1.1975 Pihtipudas Teija Kaarina Paananen, Piispanen, s. 21.6.1956 Pihtipudas.

Lapset:

Katja Pauliina Piispanen, s. 9.7.1975 Pihtipudas.

Taulu 31

XV Marjatta Helena Piispanen, Taulusta 29, s. 18.2.1953 Pihtipudas. Puoliso: Osmo Ikkala.

Taulu 32

XV Jouko Johannes Piispanen, Taulusta 29, s. 30.5.1954 Pihtipudas. Muuttanut Värtsilään naimattomana 13.3.1974. Puoliso: Sirpa Piispanen.

Taulu 33

XIV Kirsti Annikki Piispanen, Näätänen, Taulusta 28, s. 21.5.1932 Pihtipudas, k. 8.6.1994. Puoliso: Alpo Aulis Näätänen, s. 16.6.1930 Korpiselkä, k. 13.11.1987.

Lapset:

Pirjo Birgitta Näätänen, Laaksonen, s. 11.3.1954 Turku. Tauluun 34.

Paavo Ilmari Näätänen, s. 13.12.1955 Turku.

Pentti Aulis Näätänen, s. 19.9.1957 Turku. Tauluun 35.

Päivi Annikki Näätänen, Vaskikari, s. 10.3.1959 Turku. Tauluun 36.

Pia Anne Kristiina Näätänen, s. 30.1.1964 Turku.

Taulu 34

XV Pirjo Birgitta Näätänen, Laaksonen, Taulusta 33, s. 11.3.1954 Turku. Puoliso: Harri Laaksonen.

Taulu 35

XV Pentti Aulis Näätänen, Taulusta 33, s. 19.9.1957 Turku. Puoliso: Tarja Helena Hämäläinen, Näätänen.

Taulu 36

XV Päivi Annikki Näätänen, Vaskikari, Taulusta 33, s. 10.3.1959 Turku. Puoliso: Vesa Vaskikari.

Taulu 37

XIV Kerttu Marjatta Piispanen, Herranen, Taulusta 28, s. 16.3.1935 Pihtipudas. Puoliso: Ahti Herranen, s. 10.7.1930. Osoite: Jyväskylä.

Lapset:

Maire Kyllikki Herranen, Minkkinen, s. 31.10.1954 Pihtipudas. Tauluun 38.

Matti Johannes Herranen, s. 17.3.1956 Pihtipudas. Tauluun 39.

Merja Liisa Herranen, s. 17.9.1957 Pihtipudas. Osoite: asuu Jyväskylässä.

Marja Leena Herranen, s. 7.4.1961 Pihtipudas. Tauluun 40.

Marjo Liisa Herranen, Kääriäinen, s. 7.4.1961 Pihtipudas. Tauluun 41.

Mika Sakari Herranen, s. 17.3.1967 Pihtipudas. Osoite: asuu Jyväskylässä.

Taulu 38

XV Maire Kyllikki Herranen, Minkkinen, Taulusta 37, s. 31.10.1954 Pihtipudas. Puoliso: Erkki Juhani Minkkinen. Osoite: asuvat Helsingissä.

Taulu 39

XV Matti Johannes Herranen, Taulusta 37, s. 17.3.1956 Pihtipudas. Osoite: asuvat Espoossa. Puoliso: Kirsi Lepistö, Herranen.

Taulu 40

XV Marja Leena Herranen, Taulusta 37, s. 7.4.1961 Pihtipudas. Osoite: asuvat Espoossa. Puoliso: Hannu Teittinen.

Taulu 41

XV Marjo Liisa Herranen, Kääriäinen, Taulusta 37, s. 7.4.1961 Pihtipudas. Puoliso: Jari Kääriäinen. Osoite: asuvat Keravalla.

Taulu 42

XIV Soili Kaarina Piispanen, Lappalainen, Taulusta 28, s. 21.7.1940 Pihtipudas. Puoliso: Eero Antero Lappalainen, s. 19.8.1936 Vieremän Valkeiskylä.

Lapset:

Anitta Helena Lappalainen, s. 25.4.1961 Raisio.

Anja Hellevi Lappalainen, s. 6.7.1964 Turku.

Arja Hannele Lappalainen, s. 6.7.1964 Turku.

Taulu 43

XIV Martti Johannes Piispanen, Taulusta 28, s. 2.5.1943 Pihtipudas. Osoite: asuvat Nummelassa. Puoliso: Rauni Mirjami Niskanen, Piispanen, s. 21.11.1941 Reisjärvi.

Lapset:

Ari Matti Juhani Piispanen, s. 13.9.1966 Pihtipudas.

Jaana Piispanen, s. 18.3.1973 Uurainen.

Taulu 44

XIII Ville Lehtomäki, Taulusta 21, maanviljelijä, s. 29.3.1909 Pihtipudas, k. 1.2.1980 Pihtipudas. Puoliso: Hilda Sofia Turpeinen, Lehtomäki, s. 21.12.1909 Pihtipudas.

Lapset:

Toivo Lehtomäki, s. 31.3.1937 Pihtipudas. Tauluun 45.

Simo Vilho Lehtomäki, s. 27.3.1946 Pihtipudas. Tauluun 46.

Taulu 45

XIV Toivo Lehtomäki, Taulusta 44, konduktööri, s. 31.3.1937 Pihtipudas. Osoite: asuu perheineen Kokkolassa. Puoliso: Marja Leena Blomberg, Lehtomäki, s. 21.8.1945 Saarijärvi.

Lapset:

Marko Tapio Lehtomäki, s. 19.7.1969 Pihtipudas.

Tanja Lehtomäki, s. 21.8.1971 Kokkola.

Taulu 46

XIV Simo Vilho Lehtomäki, Taulusta 44, s. 27.3.1946 Pihtipudas. Puoliso: Ritva Elina Hautsalo, Lehtomäki, s. 24.5.1951 Konginkangas.

Lapset:

Mika Antero Lehtomäki, s. 5.12.1973 Pihtipudas.

Ari Juhani Lehtomäki, s. 26.4.1976 Pihtipudas.

Eija Marjatta Lehtomäki, s. 27.2.1978 Pihtipudas.

Jukka Pekka Lehtomäki, s. 2.4.1981 Pihtipudas.

Taulu 47

XIII Hilja Fredrika Lehtomäki, Marttinen, Taulusta 21, s. 22.12.1911 Pihtipudas. Hilja muutti perheineen 24.12.1951 Kanadaan, jossa asuneet siitä lähtien. Perheellä on ollut kesäasunto myös Floridassa. Puoliso: Eero Jalmari Marttinen, s. 20.6.1920 Mikkelin msrk, k. 12.12.1996 Kanada. Muuttaneet Kanadaan, jossa asuvat Ontarion Sault Ste Mariessa.

Lapset:

Aimo Olavi Marttinen, s. 29.6.1943 Pihtipudas. Tauluun 48.

Airi Anneli Marttinen, Meloche, s. 5.3.1945 Mikkeli. Tauluun 50.

Aulis Untamo Marttinen, s. 26.5.1946 Mikkeli.

Asko Juhani Marttinen, s. 30.8.1948 Hirvensalmi. Tauluun 53.

Anja Riitta Kaarina Marttinen, s. 5.12.1949 Mikkeli. Kuollut lapsena.

Aarre Antero Marttinen, s. 11.5.1951 Mikkelin Mlk. Kuollut lapsena.

Allan Albert Marttinen, s. 15.10.1952 Sault Ste Marie.

Anne Anita Marttinen, Wood, s. 15.10.1952 Sault Ste Marie Ontario. Tauluun 54.

Asa Alfred Marttinen, s. 5.11.1953 Sault Ste Marie Ontario. Tauluun 55.

Aila Annette Marttinen, Taylor, s. 6.3.1955 Sault Ste Marie Ontario. Tauluun 56.

Taulu 48

XIV Aimo Olavi Marttinen, Taulusta 47, s. 29.6.1943 Pihtipudas. Puoliso: Mary Elizabeth Marttinen.

Lapset:

David Kenneth Marttinen, s. 17.8.1974 Kanada. Tauluun 49.

Taulu 49

XV David Kenneth Marttinen, Taulusta 48, s. 17.8.1974 Kanada. Puoliso: Helena Anna-Lisa Kuoppala, Marttinen, s. 30.7.1977.

Lapset:

Noel Sebastian Marttinen, s. 27.9.1997.

Taulu 50

XIV Airi Anneli Marttinen, Meloche, Taulusta 47, s. 5.3.1945 Mikkeli. Puoliso: Jim Meloche, k. 30.5.1997.

Lapset:

Cheryl Ann Meloche, s. 3.6.1973. Tauluun 51.

Connie Lynn Meloche, s. 10.11.1974. Tauluun 52.

Dennis James Meloche, s. 20.7.1976.

Taulu 51

XV Cheryl Ann Meloche, Taulusta 50, s. 3.6.1973. Puoliso: David William Raisanen, s. 10.3.1963.

Lapset:

Rosa Lea Raisanen, s. 14.1.1994.

Luke Raisanen, s. 28.9.1995.

Sana Raisanen, s. 17.9.1997.

Taulu 52

XV Connie Lynn Meloche, Taulusta 50, s. 10.11.1974. Puoliso: Michael Bilton.

Taulu 53

XIV Asko Juhani Marttinen, Taulusta 47, s. 30.8.1948 Hirvensalmi. Puoliso: eronneet, tuntematon Marttinen.

Lapset:

Jonathan Arnold Marttinen, s. 18.11.1976.

Taulu 54

XIV Anne Anita Marttinen, Wood, Taulusta 47, s. 15.10.1952 Sault Ste Marie Ontario. Puoliso: Gary Wood.

Lapset:

Timothy James Wood, s. 18.3.1976.

Maria Annette Wood, s. 4.1.1978.

Charles Alan Wood, s. 19.11.1979.

Janet Lynn Wood, s. 7.10.1981.

Michael Laurence Wood, s. 23.1.1984.

Robert Edward Wood, s. 5.10.1986.

Christopher Wood, s. 27.8.1989.

Kathryn Anne Wood, s. 28.4.1993.

Taulu 55

XIV Asa Alfred Marttinen, Taulusta 47, s. 5.11.1953 Sault Ste Marie Ontario. Puoliso: Lorraine Marttinen.

Lapset:

Deanna Pauline Marttinen, s. 10.10.1978.

Mark Wilfred Marttinen, s. 12.10.1979.

Sarah Rose Marttinen, s. 4.4.1981.

Wanda Amy Marttinen, s. 8.7.1982.

Theresa Marttinen, s. 16.4.1985.

Brenda Jane Marttinen, s. 21.7.1987.

Taulu 56

XIV Aila Annette Marttinen, Taylor, Taulusta 47, s. 6.3.1955 Sault Ste Marie Ontario. Puoliso: William (Bill) Taylor.

Lapset:

Daniel James Taylor, s. 28.9.1978.

Kenneth Edward Taylor, s. 26. 9.1986.

William Eero Taylor, s. 10.5.1988.

Alan Robert Taylor, s. 29.6.1991.

Matthew David Taylor, s. 17.4.1993.

Tina Maria Taylor, s. 4.10.1995.

Kevin-Fredrik Taylor, s. 14.5.1997.

Taulu 57

XIII Niilo Lehtomäki, Taulusta 21, maanviljelijä, s. 16.6.1917 Pihtipudas, k. xx.xx.1990 Pihtipudas. Puoliso: Rauni Mirjam Koski, Lehtomäki, s. 23.7.1925 Salmi, k. xx.xx.1996 Pihtipudas.

Lapset:

Ritva Sinikka Lehtomäki, Rauhanen, s. 17.9.1945. Tauluun 58.

Hellevi Hannele Lehtomäki, Laitinen, s. 1.4.1948 Pihtipudas. Tauluun 59.

Pirjo Irmeli Lehtomäki, Hämäläinen, s. 7.4.1949 Pihtipudas. Tauluun 60.

Pirkko Orvokki Lehtomäki, Heiskanen, s. 13.2.1953 Pihtipudas. Tauluun 61.

Hilkka Helena Lehtomäki, Koivisto, s. 4.3.1957 Pihtipudas. Tauluun 62.

Jorma Aarre Kalevi Lehtomäki, s. 18.2.1960 Pihtipudas. Tauluun 63.

Taulu 58

XIV Ritva Sinikka Lehtomäki, Rauhanen, Taulusta 57, s. 17.9.1945. Puoliso: Risto Rauhanen. Osoite: asuvat Tampereella.

Taulu 59

XIV Hellevi Hannele Lehtomäki, Laitinen, Taulusta 57, s. 1.4.1948 Pihtipudas. Puoliso: Eero Laitinen. Osoite: asuvat Tampereella.

Taulu 60

XIV Pirjo Irmeli Lehtomäki, Hämäläinen, Taulusta 57, s. 7.4.1949 Pihtipudas. Puoliso: Heikki Hämäläinen. Osoite: asuvat Lempäälässä.

Taulu 61

XIV Pirkko Orvokki Lehtomäki, Heiskanen, Taulusta 57, s. 13.2.1953 Pihtipudas. Puoliso: Kyösti Heiskanen. Osoite: asuvat Haapajärvellä.

Taulu 62

XIV Hilkka Helena Lehtomäki, Koivisto, Taulusta 57, s. 4.3.1957 Pihtipudas. Osoite: asuvat Tampereella. Puoliso: Matti Koivisto.

Taulu 63

XIV Jorma Aarre Kalevi Lehtomäki, Taulusta 57, s. 18.2.1960 Pihtipudas. Puoliso: Pirjo Marjoniemi, Lehtomäki. Osoite: asuvat Pihtiputaalla.

Taulu 64

XIII Otto Veikko Lehtomäki, Taulusta 21, s. 13.4.1920 Pihtipudas, k. 24.3.1997 Pihtipudas. Puoliso: Elsa Helena Laitinen, Lehtomäki, s. 16.2.1921 Mikkelin Mlk, k. 7.3.1997 Pihtipudas.

Lapset:

Reijo Lehtomäki.

Taulu 65

XIII Taimi Lehtomäki, Karppanen, Taulusta 21, s. 3.8.1924 Pihtipudas. Puoliso: Eemil Olavi Karppanen, sähköasentaja, s. 3.2.1920 Salmi.

Lapset:

Senja Birgit Karppanen. Senja on adoptiolapsi, s. 14.9.1956 Oulu.

Taulu 66

XII Pietari Sikem Lehtomäki, Taulusta 19, rautatieläinen, s. 24.5.1885 Pyhäjärvi, k. 16.9.1945 Oulu. Puoliso: vihitty 3.10.1908 Kiuruvesi Kirsti Kärkkäinen, Lehtomäki, rautatieläinen, s. 8.2.1889 Kiuruvesi, k. 30.5.1948 Oulu. Vanhemmat: Elias Kärkkäinen, s. 14.7.1840 Kiuruvesi, k. 20.11.1905 Kiuruvesi ja Selma Maria Niskanen, s. 22.6.1851 Kiuruvesi, k. 30.11.1918 Kiuruvesi.

Missä lienevät isä ja äiti kohdanneet ensi kerran, kun työpaikat olivat aivan eri puolella Kiuruveden pitäjää? Äiti oli piikana Kalliokylän Suolammilla, joka on kirkonkylän eteläpuolella ja isä Hingunniemessä Kiurujärven pohjoispuolella. Naimisiin mentyään vuonna 1908 he ovat asuneet Kallio-kylässä pienessä mökissä jonka isä lienee itse rakentanut. Mökin nimi oli Ketola, en tiedä kenen maalla se oli. Elämä tällaisissa oloissa ei tietenkään tyydyttänyt vanhempiani pitempään. Niinpä he alkoivat hankkiutua muualle paremman toimeentulon toivossa. Seuraava asunto ja työpaikka olivat Pateniemessä, joka silloin kuului Haukiputaan pitäjään. Sinne he saapuivat muuttokirjan mukaan Kiuruvedeltä 7.2.1915. Muistelen kuulleeni, että isä oli työssä Pateniemen sahalla. Ehkä he asuivatkin tehtaan asunnoissa, jotka ovat vielä jäljellä. Jälleen oli muutto edessä, seuraavan vuoden lopussa 27.12.1916, tällä kertaa Ouluun, jossa heidät on henkikirjoitettu asukkaiksi Rautatienkatu 15:een vuoden 1917 alusta. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, sen jälkeen kun perheemme muutti Ouluun, isällä näyttää olevan ammatteina suutari, työmies ja vuonna 1927 suksityömies. Muistan, että hän oli ollut töissä ainakin Nykäsen suutariverstaalla ja Kärnän suksipajalla. Vuoden 1928 aikana hän on ollut rautatien teossa jossain Muhoksen suunnalla. Seuraavana vuonna ammatti on jo rautatieläinen. Suurimman osan työajastaan rautatiellä hän oli yövartijana, vain muutaman vuoden ennen kuolemaansa vuonna 1945 asemamiehen tehtävissä. Kuvissa Pekka ja Kirsti Lehtomäen perhe (valkeahattuiset Sirkka ja Ritva) sekä pienimmät sukulaislapset Kaino ja Eeva Lehtomäki Pyhäsalmella noin vuonna 1944 (kuvan omistaa Lauri Lehtomäki), Pietari eli Pekka Lehtomäen viimeinen matka 16.9.1945 (kuvan omistaa Kaino Lehtomäki) ja sodassa kaatunut Vilho Lehtomäki (kuva on saatu vuonna 1940 ja sen omistaa Vilhon kummityttö Ilmi Leskelä).

Lapset:

Helmi Maria Lehtomäki, s. 20.5.1909 Kiuruvesi. Tauluun 67.

Vieno Vilhelmiina Lehtomäki, s. 3.9.1911 Kiuruvesi. Tauluun 70.

Viola Esteri Lehtomäki, Lapsi, s. 5.11.1915 Haukipudas, k. 8.11.1915 Haukipudas.

Vilho Arvo Lehtomäki, rautatieläinen, s. 21.2.1917 Oulu, k. 7.8.1941 Kiestinki. Haudattu: Oulu.

Anja Kirsti Lehtomäki, s. 20.6.1920 Oulu. Tauluun 74.

Kaarlo Pietari Lehtomäki, s. 2.12.1922 Oulu. Tauluun 79.

Pentti Jorma Lehtomäki, s. 25.10.1927 Oulu. Tauluun 81.

Sirkka Alice Lehtomäki, s. 2.1.1931 Oulu. Tauluun 84.

Ritva Inkeri Lehtomäki, s. 27.10.1934 Oulu. Tauluun 87.

Taulu 67

XIII Helmi Maria Lehtomäki, Taulusta 66, rouva, s. 20.5.1909 Kiuruvesi, k. 7.8.1957 Oulu. Harrastukset: taidemaalaus. Puoliso: vihitty 18.12.1938 Oulu Aarne Johannes Hintsala, vahtimestari, s. 1.7.1910 Ylivieska, k. 14.4.1966 Oulu. Vanhemmat: Kustaa Hintsala, s. 23.11.1881 Ylivieska, k. 1.9.1952 Ylivieska ja Liisa Komu, Hintsala, s. 7.12.1887 Kiuruvesi, k. 25.12.1965 Ylivieska.

Lapset:

Ritva Liisa Hintsala, koululainen, s. 1.1.1940 Oulu, k. 5.12.1953 Oulu.

Reijo Juhani Hintsala, työmies, s. 2.3.1941 Oulu.

Jorma Hintsala, s. 2.6.1942 Oulu. Tauluun 68.

Hilkka Hintsala, s. 17.9.1945 Oulu. Tauluun 69.

Taulu 68

XIV Jorma Hintsala, Taulusta 67, arkkitehti, s. 2.6.1942 Oulu. Puoliso: Arja-Terttu Anneli Villa, sairaanhoidonopettaja, s. 18.2.1944 Lappeenranta.

Lapset:

Tero Kaleva Hintsala, opiskelija, s. 21.11.1972 Espoo.

Taulu 69

XIV Hilkka Hintsala, Taulusta 67, keittiöemäntä, s. 17.9.1945 Oulu. Puoliso: vihitty 28.10.1980 Johannes Paavo Mustonen, työmies, s. 18.11.1948.

Taulu 70

XIII Vieno Vilhelmiina Lehtomäki, Taulusta 66, myymälänhoitaja, s. 3.9.1911 Kiuruvesi, k. 22.10.1979 Oulu. Puoliso: vihitty 1939 Oulu Urho Olavi Rämet, sähköasentaja, s. 12.1.1916 Oulujoki, k. 15.2.1979 Oulu.

Lapset:

Raili Sinikka Rämet, s. 19.5.1940 Oulu. Tauluun 71.

Raija Anneli Rämet, s. 5.2.1943 Oulu. Tauluun 72.

Pekka Olavi Rämet, s. 10.5.1948 Oulu. Tauluun 73.

Taulu 71

XIV Raili Sinikka Rämet, Taulusta 70, opettaja, s. 19.5.1940 Oulu. Puoliso: Mikko Juhani Nikupeteri, lehtori, s. 26.1.1939 Kemi.

Lapset:

Päivi Sinikka Nikupeteri, s. 22.5.1963 Oulu.

Pekka Juhani Nikupeteri, s. 2.5.1964 Oulu.

Piia Maria Nikupeteri, s. 10.6.1965 Puolanka.

Tiina Tuula Margareeta Nikupeteri, s. 8.7.1968 Keminmaa.

Taulu 72

XIV Raija Anneli Rämet, Taulusta 70, s. 5.2.1943 Oulu. Puoliso: vihitty, avioero Pekka Vilmi, autonasentaja, s. 1.8.1940.

Lapset:

Jukka Pekka Vilmi, s. 13.2.1963 Kemi.

Tarja Helena Vilmi, s. 28.4.1964 Oulu.

Heli Kristiina Vilmi, s. 8.7.1965 Oulu.

Harri Oskari Vilmi, s. 18.2.1968 Oulu.

Mika Vilmi, s. 4.8.1969 Oulu.

Taulu 73

XIV Pekka Olavi Rämet, Taulusta 70, työkalumyyjä, s. 10.5.1948 Oulu. Puoliso: Eija Helena Karppinen, Rämet, rouva, s. 21.12.1949 Piippola.

Lapset:

Minna Johanna Rämet, s. 22.7.1976 Oulu.

Outi Helena Rämet.

Taulu 74

XIII Anja Kirsti Lehtomäki, Taulusta 66, rouva, s. 20.6.1920 Oulu, k. 25.6.1957 Oulu. Harrastukset: näytteleminen ja lausunta. Puoliso: vihitty Oulu Heikki Väisänen, sotilasmestari, s. 20.10.1914 Nerkoo, k. 27.11.1974 Oulu.

Lapset:

Kirsti Helena Väisänen, s. 13.4.1947 Oulu. Tauluun 75.

Kari Juhani Väisänen, s. 7.10.1948 Oulu. Tauluun 76.

Markku Heikki Väisänen, s. 5.4.1950 Oulu. Tauluun 77.

Hannu Pekka Antero Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija (Finlandia-palkinto 2008), s. 2.10.1951 Oulu. Osoite: asuu Pariisissa.

Matti Sakari Väisänen, s. 18.11.1953 Oulu. Tauluun 78.

Taulu 75

XIV Kirsti Helena Väisänen, Taulusta 74, rouva, s. 13.4.1947 Oulu. Puoliso: Eero Jaakko Tapio Jääskeläinen, s. 6.10.1945. Muuttanut: asuvat Lapinlahdella.

Lapset:

Mika-Tapani Jääskeläinen, s. 10.10.1969 Oulu.

Pasi-Petteri Jääskeläinen, s. 27.12.1975 Oulu.

Taulu 76

XIV Kari Juhani Väisänen, Taulusta 74, s. 7.10.1948 Oulu. Puoliso: vihitty, avioero Oulu Eeva Mustonen, rouva, s. 11.2.1951 Suonenjoki.

Taulu 77

XIV Markku Heikki Väisänen, Taulusta 74, laitosmies, s. 5.4.1950 Oulu. Puoliso: Anna Liisa Keränen, rouva, s. 11.10.1947 Pudasjärvi.

Lapset:

Markus Heikki Kristian Väisänen, s. 9.11.1974 Oulu.

Jani Mikael Väisänen, s. 20.2.1976 Oulu.

Juhana Henrik Väisänen, s. 13.9.1982 Oulu.

Taulu 78

XIV Matti Sakari Väisänen, Taulusta 74, fysioterapeutti, s. 18.11.1953 Oulu. Puoliso: vihitty 21.5.1988 Päivi Mariitta Toikka, Väisänen, s. 4.1.1957 Lappee.

Lapset:

Ville Heikki Väisänen, s. 4.8.1989.

Laura Maria Väisänen, s. 4.8.1989.

Taulu 79

XIII Kaarlo Pietari Lehtomäki, Taulusta 66, rautatieläinen, s. 2.12.1922 Oulu. Puoliso: vihitty 1945 Oulu Elsa Marja Isteri, kotiavustaja, s. 30.10.1924 Ii.

Kaarlo oli nuorena poikana Lindströmin lihakaupassa asiapoikana ja sitten aikuistuttuaan maalaushommissa Kanniaisen maalausliikkeessä. Niin kuin useimmat muutkin perheestämme meni hänkin VR:n palvelukseen jo nuorena. Sodan alettua Kalle meni vapaaehtoisena sotaväkeen ja rintamalle hyvin lyhyen koulutuksen jälkeen vuonna 1941. Pääsi siviiliin vuonna 1944. Oli rintamajoukoissa noin 3,5 vuotta. Haavoittui muutamia kertoja lievästi. Pääsi Rautateiltä eläkkeelle täysinpalvelleena vuonna 1980. Harrastukset: taidemaalaus, kuorolaulu ja mm. pyöräily.

Lapset:

Marja Leena Lehtomäki, s. 28.11.1946 Oulu. Tauluun 80.

Taulu 80

XIV Marja Leena Lehtomäki, Taulusta 79, myyjätär, s. 28.11.1946 Oulu. Puoliso: Esko Antero Savisalo, majuri, s. 2.7.1949 Turku.

Lapset:

Sami Antero Savisalo, s. 30.12.1976 Kuusankoski.

Taulu 81

XIII Pentti Jorma Lehtomäki, Taulusta 66, rautatieläinen, s. 25.10.1927 Oulu. Puoliso: vihitty 12.8.1953 Oulu Hilkka Irene Karasti, Lehtomäki, ravitsemustyöntekijä, s. 23.7.1936 Posio. Vanhemmat: Otto Moilanen, s. 12.2.1912 Taivalkoski, k. 9.9.1969 Posio ja Aino Elina Karasti, Niemelä, s. 10.5.1918 Posio.

Työtehtäviä: Kesä 1942 asiapoika Kestin kirjansitomo, 1.6.1943 töihin Rautateille, jossa huolimatta alaikäisyydestä pääsi alokkaaksi. Oltuaan kaksi vuotta kärrääjän raskaassa työssä pääsi autonapumieheksi. Yksityisajokortti vuonna 1946 keväällä. Tilapäisiä autonkuljettajan tehtäviä, kunnes sotaväestä tulon jälkeen vuonna 1948 ammattiajokortti. Pian myös kuljettajaksi ja ylimääräisen autonkuljettajan nimitys. Kuljetusten muututtua Pohjolan Liikenteelle, siirtyi asemamiehen tehtäviin. Vuonna 1951 ero omasta pyynnöstä, syy: Ruotsiin töihin, josta 5 kk:n jälkeen takaisin Suomeen. Kuljettajaksi Pohjolan Liikenteelle, jossa noin 8 vuotta jakelulinjoilla eri suuntiin Oulusta, mm. Vaala, Kuusamo, Kemi, Raahe ja Ruukki. Vuoden 1960 syksyllä taas takaisin Rautatielle. Eläkkeelle konduktöörinä vuonna 1985. Muuttanut. Asunut aina Oulussa. Harrastukset: hanurinsoitto, ammunta, valokuvaus, sukututkimus ym.

Lapset:

Tuula Anneli Lehtomäki, Kinnunen, s. 11.8.1954 Oulu. Tauluun 82.

Taulu 82

XIV Tuula Anneli Lehtomäki, Kinnunen, Taulusta 81, toimistosihteeri, s. 11.8.1954 Oulu. Puoliso: vihitty 1975 Oulu Arvo Kalevi Kinnunen, diplomi-insinööri, s. 14.6.1950 Säräisniemi. Vanhemmat: Frans Vilhelmi Kinnunen, s. 30.9.1915 Suomussalmi, k. 17.12.1993 Vaala ja Saimi Mari Seppänen, s. 24.6.1920 Säräisniemi, k. 16.3.1998 Vaala.

Lapset:

Sanna Maria Kinnunen, Alfers, s. 14.11.1975 Oulu. Tauluun 83.

Saija Tuulia Kinnunen, s. 4.10.1978 Oulu.

Satu Elina Kinnunen, s. 13.2.1981 Oulu.

Taulu 83

XV Sanna Maria Kinnunen, Alfers, Taulusta 82, opiskelija, s. 14.11.1975 Oulu. Puoliso: vihitty 26.11.1994 Espoo Charles William Alfers, sähkömies, s. 22.5.1976 Axtell Kansas USA. Vanhemmat: Bernhard H. Alfers, s. 8.11.1929 Axtell Kansas USA ja Lila Marie Witham, s. 25.1.1936 Kansas USA.

Lapset:

Nikolas William Alfers, s. 08.05.1999 Anchorage AK USA.

Taulu 84

XIII Sirkka Alice Lehtomäki, Taulusta 66, rouva, s. 2.1.1931 Oulu. Harrastukset: taidemaalaus. Puoliso: vihitty Oulu Voitto Veli Tuohino, ylipostimies yp, s. 29.6.1932 Oulu. Harrastukset: kuvanveisto sekä mm. novellien ja kertomusten kirjoittaminen. Vanhemmat: Eino Alfred Tuohino, s. 30.10.1898 Oulu, k. 3.12.1938 Oulu ja Jenny Margareeta Väliaho, s. 25.12.1899 Muhos, k. 23.9.1972 Oulu.

Lapset:

Tuovi Alice Tuohino, s. 7.10.1952 Oulu.

Pekka Veli Tuohino, s. 29.6.1954 Oulu. Tauluun 85.

Jukka Antero Tuohino, s. 8.10.1957 Oulu. Tauluun 86.

Taulu 85

XIV Pekka Veli Tuohino, Taulusta 84, postimies, s. 29.6.1954 Oulu, k. 19.2.1996 Oulu. Haudattu: Kiiminki. Puoliso: Ritva Helena Hannula, toimistotyöntekijä, s. 20.5.1959.

Lapset:

Jarmo Tapio Tuohino, s. 12.3.1982 Oulu.

Nina Annika Tuohino, s. 2.12.1986 Oulu.

Joni Samuel Tuohino, s. 29.7.1988 Oulu.

Taulu 86

XIV Jukka Antero Tuohino, Taulusta 84, postimies, autonkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu, s. 8.10.1957 Oulu.

1. puoliso: vihitty Oulu 3.10.1979.

2. puoliso: vihitty Oulu 3.12.1999 Ritva Marjatta Mäntyranta, s. 18.9.1957. Ei lapsia.

Lapset:

Tanja Johanna Tuohino, s. 2.5.1980 Oulu, k. 23.9.2008 Oulu.

Jouko Juhani Tuohino, s. 16.9.1984 Oulu.

Jouni Antero Tuohino, s. 23.5.1990 Oulu.

Taulu 87

XIII Ritva Inkeri Lehtomäki, Taulusta 66, pankkitoimihenkilö, s. 27.10.1934 Oulu. Puoliso: vihitty 1.6.1963 Oulu Tauno Kalevi Korhonen, sähköasentaja, s. 28.12.1934 Oulu.

Lapset:

Anna Kristiina Korhonen, Huovinen, s. 27.5.1964 Oulu. Tauluun 88.

Taulu 88

XIV Anna Kristiina Korhonen, Huovinen, Taulusta 87, tutkimusapulainen, s. 27.5.1964 Oulu. Puoliso: Markku Kalevi Huovinen, vahtimestari, s. 28.11.1957.

Taulu 89

X Anna Jussila, Taulusta 9, Talon emäntä, s. 15.6.1810 Pyhäjärvi. Puoliso: Henrik Niemi. Osoite: Pyhäjärvi 10 Niemi.

Taulu 90

X Taneli Jussila, Lehtomäki, Taulusta 9, talollinen, s. 10.5.1812 Pyhäjärvi, k. 21.2.1886 Pyhäjärvi. Lehtomäki-talon nykyiset asukkaat ovat hänen jälkeläisiään. Puoliso: Brita Leena Lehtomäki, s. 16.4.1818 Pyhäjärvi, k. 1.5.1884 Pyhäjärvi. Vanhemmat: Erkki Lehtomäki, s. 26.4.1795 Pyhäjärvi, k. Pyhäjärvi ja Briita Lukkarinen, Huhmarniemi, s. 19.11.1796 Pyhäjärvi, k. 28.2.1839 Pyhäjärvi.

Lapset:

Erland Lehtomäki, s. 15.10.1841 Pyhäjärvi. Tauluun 91.

Taulu 91

XI Erland Lehtomäki, Taulusta 90, talollinen, s. 15.10.1841 Pyhäjärvi, k. 19.10.1908 Pyhäjärvi. Puoliso: Kaisa Stiina Pasanen, Lehtomäki, s. 3.10.1846 Pyhäjärvi, k. 6.7.1909 Pyhäjärvi.

Lapset:

Jooseppi Lehtomäki, s. 24.5.1871 Kiuruvesi. Tauluun 92.

Taulu 92

XII Jooseppi Lehtomäki, Taulusta 91, s. 24.5.1871 Kiuruvesi, k. 20.4.1958.

1. puoliso: Greta Sofia Hietapelto, Lehtomäki, s. 20.1.1870 Pyhäjärvi, k. 27.9.1918.

2. puoliso: Iida Maria Tolonen, Laukkanen, Lehtomäki, s. 5.5.1864 Kiuruvesi, k. 9.11.1932.

3. puoliso: Iida Kustaava Alajärvi, Kumpumäki, Lehtomäki, s. 19.10.1876 Pyhäjärvi, k. 24.4.1962.

Lapset:

Onni Armas Lehtomäki, s. 23.5.1909 Pyhäjärvi. Tauluun 93.

Taulu 93

XIII Onni Armas Lehtomäki, Taulusta 92, maanviljelijä, s. 23.5.1909 Pyhäjärvi. Puoliso: Ellen Vilhelmiina Manninen, Lehtomäki, s. 27.1.1916 Pyhäjärvi, k. Pyhäjärvi.

Lapset:

Onni Kalevi Lehtomäki, s. 10.9.1947 Pyhäjärvi. Tauluun 94.

Taulu 94

XIV Onni Kalevi Lehtomäki, Taulusta 93, metsäkoneurakoitsija, s. 10.9.1947 Pyhäjärvi. Puoliso: Riitta Kaarina Laukkanen, Lehtomäki, talonemäntä, s. 6.4.1953 Pielavesi.

Taulu 95

XI Efrain Jussila, Taulusta 95, talollinen, s. 29.4.1816 Pyhäjärvi. Puoliso: Anna Sofia Lehtomäki, Jussila, s. 18.9.1820.

4 KÄRKKÄINEN:

Taulu 1

I Pekka Pekanpoika Kärkkäinen. Talollinen, uudisasukas, s. noin 1510 Rantasalmi. Suvun kantaisä Savossa. Mainitaan 1546–1573, oli lähtöisin Rantasalmen Tuusmäen kylästä, sai Kustaa Finckeltä ”anekkikirjeen” eli perinnöllisen oikeuden itselleen ja jälkeläisilleen 4 veromarkan maahan Kiuruvedellä. Mainitaan lautamiehenä käräjillä 1561, jolloin sai 2 markan sakon. Lautamiehenä vuonna 1563. Oli vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Pohjois-Savon varakkaimpia talonpoikia. Maat jaettiin ilmeisesti jo Pekan eläessä kahteen osaan, joista Hautajärven puoleista osaa viljelivät Olli ja Pekka sekä Kalliojärven osaa poika Jussi ja vävy Jussi Kaarakainen. Lapset: Olli, Jussi, Pekka ja tytär, joka vihitty Jussi Kaarakaiselle. Puoliso: tuntematon.

Lapset:

Jussi Pekanpoika Kärkkäinen, s. noin 1540. Tauluun 2.

Taulu 2

II Jussi Pekanpoika Kärkkäinen, Taulusta 1, talollinen, s. noin 1540. Osoite: Kiuruvesi Kalliojärvi. Puoliso: tuntematon.

Lapset:

Olli Jussinpoika Kärkkäinen, s. noin 1570 Kiuruvesi. Tauluun 3.

Taulu 3

III Olli Jussinpoika Kärkkäinen, Taulusta 2, talollinen, s. noin 1570 Kiuruvesi. Lapset: Pekka, Jussi, Tuomas. Osoite: Kiuruvesi Kalliojärvi. Puoliso: tuntematon.

Lapset:

Jussi Ollinpoika Kärkkäinen, s. noin 1600 Kiuruvesi. Tauluun 4.

Taulu 4

IV Jussi Ollinpoika Kärkkäinen, Taulusta 3, s. noin 1600 Kiuruvesi, k. noin 1676 Kiuruvesi. Lapset: Olli, Jussi, Paavo, Kaarin, Anna (s. 1654, k. 25.4.1740, puoliso: Antti Partanen). Puoliso: tuntematon.

Lapset:

Jussi Jussinpoika Kärkkäinen, s. noin 1640 Kiuruvesi. Tauluun 5.

Taulu 5

V Jussi Jussinpoika Kärkkäinen, Taulusta 4, s. noin 1640 Kiuruvesi, k. 1701 Kiuruvesi. Lapset: Pekka, Olli, Lauri, Anna, Maria.

1. puoliso: Anna Räisätär.

2. puoliso: Anna Tikatar, Kärkkäinen, k. 1697.

3. puoliso: Anna Jussintytär Hillutar, Kärkkäinen.

Lapset:

Olli Kärkkäinen, s. 1673 Kiuruvesi. Tauluun 6.

Taulu 6

VI Olli Kärkkäinen, Taulusta 5, talollinen, s. 1673 Kiuruvesi, k. 7.5.1742 Kiuruvesi. Lapset: Jussi, Lauri, Riitta (vihitty Paavo Laukkaselle Rautalammin Laukkalasta), Samuel, Anna. Osoite Hautajärvi No. 3. Puoliso: Riitta Tossavainen, s. 1673, k. 19.3.1742 Kiuruvesi.

Lapset:

Jussi Kärkkäinen, s. noin 1700 Kiuruvesi. Tauluun 7.

Taulu 7

VII Jussi Kärkkäinen, Taulusta 6, talollinen, s. noin 1700 Kiuruvesi, k. 1.11.1740 Kiuruvesi. Osoite: Hautajärvi No. 3. Puoliso: Susanna Ruotsalainen, talonemäntä, s. 1699.

Lapset:

Erkki Kärkkäinen, s. 1724 Kiuruvesi. Tauluun 8.

Jussi Kärkkäinen.

Taulu 8

VIII Erkki Kärkkäinen, Taulusta 7, talollinen, s. 1724 Kiuruvesi, k. 8.11.1812 Kiuruvesi. Puoliso: Dorotea Laukkanen, talonemäntä, s. 17.2.1734 Sonkajärvi, k. 8.5.1782 Kiuruvesi. Vanhemmat: Lars Laukkanen ja Carin Kumpulainen.

Lapset:

Erkki Juho Kärkkäinen, s. 14.1.1771 Kiuruvesi. Tauluun 9.

Taulu 9

IX Erkki Juho Kärkkäinen, Taulusta 8, talollinen, s. 14.1.1771 Kiuruvesi, k. 9.2.1830 Kiuruvesi. Osoite: Hautajärvi 3 Erkkilä eli Niemi. Puoliso: vihitty 10.4.1789 Kiuruvesi Anna Keränen, talollisen tytär, s. 16.11.1768 Kiuruvesi, k. 9.7.1845 Kiuruvesi. Vanhemmat: Staffan Keränen, s. 20.11.1747 Kiuruvesi, k. 14.11.1818 Kiuruvesi ja Ingeborg Niskanen, s. 12.9.1746, k. 13.12.1813 Kiuruvesi.

Lapset:

Dorotea Kärkkäinen, s. 9.3.1792 Kiuruvesi.

Anna Kärkkäinen, s. 6.8.1795 Kiuruvesi.

Juho Kärkkäinen, s. 15.2.1798 Kiuruvesi.

Severina Kärkkäinen, s. 10.12.1800 Kiuruvesi.

Staffan Kärkkäinen, s. 10.9.1803 Kiuruvesi. Tauluun 10.

Apollonia Kärkkäinen, s. 2.2.1807 Kiuruvesi.

Saara Kärkkäinen, s. 8.7.1810 Kiuruvesi.

Sylvester Kärkkäinen, s. 4.4.1814 Kiuruvesi.

Taulu 10

X Staffan Kärkkäinen, Taulusta 9, talollinen, s. 10.9.1803 Kiuruvesi, k. 18.4.1872 Kiuruvesi. Puoliso: vihitty 5.1.1834 Briitta Hyvönen, talollisen tytär, s. 7.6.1812 Pielavesi, k. 25.12.1866 Kiuruvesi. Vanhemmat: Petteri Hyvönen, s. 1772 Pielavesi, k. 22.2.1818 ja Margareeta Jauhiainen, s. 15.11.1777 Pielavesi.

Lapset:

Vilhelmiina Kärkkäinen, lapsi, s. 18.4.1835 Kiuruvesi, k. 28.7.1836 Kiuruvesi.

Anna Greta Kärkkäinen, From, s. 21.8.1836 Kiuruvesi. Tauluun 11.

Staffan Kärkkäinen, lapsi, s. 11.12.1837 Kiuruvesi, k. 17.9.1839 Kiuruvesi.

Elias Kärkkäinen, s. 14.7.1840 Kiuruvesi. Tauluun 15.

Kristiina Kärkkäinen, From, s. 10.10.1841 Kiuruvesi. Tauluun 109.

Paavo Kärkkäinen, lapsi, s. 1.4.1843 Kiuruvesi, k. 18.10.1845 Kiuruvesi.

Staffan Kärkkäinen, lapsi, s. 31.12.1845 Kiuruvesi, k. 8.2.1846 Kiuruvesi.

Taulu 11

XI Anna Greta Kärkkäinen, From, Taulusta 10, emäntä, s. 21.8.1836 Kiuruvesi, k. 5.11.1880 Kiuruvesi. Puoliso: vihitty 26.10.1857 Kiuruvesi Niilo From, talollinen, s. 4.3.1830 Kiuruvesi, k. 17.7.1903 Kiuruvesi.

Lapset:

Elias From, s. 16.8.1858 Kiuruvesi. Muuttanut Lappeenrantaan 4.2.1882.

Robert From, s. 22.12.1860 Kiuruvesi. Tauluun 12.

Wilhelmiina From, s. 18.3.1863 Kiuruvesi, k. 24.9.1863 Kiuruvesi.

Antti From, s. 30.7.1864 Kiuruvesi. Muuttanut Lappeenrantaan 1.11.1887.

Anna Sofia From, Kumpulainen, s. 1.1.1867 Kiuruvesi. Tauluun 13.

Johanna Matilda From, s. 22.3.1870 Kiuruvesi, k. 5.4.1871 Kiuruvesi.

Briitta Kaisa From, Asikainen, s. 12.3.1872 Kiuruvesi. Tauluun 14.

Iida Liisa From, s. 7.9.1876 Kiuruvesi. Muuttanut Lappeenrantaan 16.8.1894.

Taulu 12

XII Robert From, Taulusta 11, s. 22.12.1860 Kiuruvesi. Muuttanut Lappeenrantaan 13.4.1891. Puoliso: vihitty 22.4.1883 Kiuruvesi Iida Sofia Kärkkäinen, From, s. 14.7.1853 Kiuruvesi.

Taulu 13

XII Anna Sofia From, Kumpulainen, Taulusta 11, s. 1.1.1867 Kiuruvesi, k. 3.11.1946 Kiuruvesi. Puoliso: vihitty 10.11.1889 Robert Kumpulainen, s. 18.3.1863, k. 27.1.1942.

Taulu 14

XII Briitta Kaisa From, Asikainen, Taulusta 11, s. 12.3.1872 Kiuruvesi. Muuttanut Amerikkaan. Puoliso: vihitty 3.11.1891 Ville Asikainen, s. 3.7.1866, k. 13.2.1938.

Taulu 15

XI Elias Kärkkäinen, Taulusta 10, mökinisäntä, s. 14.7.1840 Kiuruvesi, k. 20.11.1905 Kiuruvesi. Suuren Juntti nimellisen talon poika Hautajärveltä. Siirtyi naimisiin mennessään kumminkin Juntin Hiekka-aho nimelliseen torppaan asukkaaksi. Oli pitäjässään tunnettu voimamies, joka aikanaan tunnettiin monista voimanosoituksistaan arkielämässä. Äitini kertoman mukaan Eliaksen pituus oli 3 kyynärää ja 6 tuumaa (noin 195 senttiä). Puoliso: vihitty 27.2.1876 Kiuruvesi Selma Maria Niskanen, emäntä, s. 22.6.1851 Kiuruvesi, k. 30.11.1918 Kiuruvesi. Vanhemmat: Ananias Niskanen, s. 1.5.1813 Kiuruvesi, k. 24.6.1852 Kiuruvesi ja Maria Stina Vesamäki, s. 23.11.1818 Pyhäjärvi, k. 14.2.1868 Kiuruvesi.

Lapset:

Kaisa Johanna Kärkkäinen, s. 21.7.1877 Kiuruvesi. Tauluun 16.

Juho Heikki Kärkkäinen, lapsi, s. 10.1.1880 Kiuruvesi, k. 25.12.1885 Kiuruvesi.

Vilhelmiina Kärkkäinen, s. 22.10.1883 Kiuruvesi. Tauluun 24.

Hilma Maria Kärkkäinen, lapsi, s. 10.5.1886 Kiuruvesi, k. 5.8.1894 Kiuruvesi.

Kirsti Kärkkäinen, Lehtomäki, s. 8.2.1889 Kiuruvesi. Tauluun 49.

Lyyti Kärkkäinen, Mustakangas, s. 7.7.1891 Kiuruvesi. Tauluun 72.

Olga Maria Kärkkäinen, Nurmi, s. 20.1.1896 Kiuruvesi. Tauluun 88.

Taulu 16

XII Kaisa Johanna Kärkkäinen, Taulusta 15, emäntä, s. 21.7.1877 Kiuruvesi, k. 25.2.1953 Kiuruvesi. Puoliso: vihitty 1907? Erkki Juho Mäyrä, maanviljelijä, s. 21.12.1878 Kiuruvesi, k. 27.9.1941 Kiuruvesi. Vanhemmat: Aapeli Mäyrä, Huikari, s. 6.2.1855 Haapavesi, k. 20.3.1897 Kiuruvesi ja Anna Eerika Remes, Mäyrä, s. 23.9.1854 Kiuruvesi, k. 14.5.1940 Kiuruvesi.

Lapset:

Helvi Ester Mäyrä, s. 3.3.1908 Kiuruvesi. Tauluun 17.

Kalle Heikki Mäyrä, s. 7.7.1910 Kiuruvesi. Tauluun 20.

Einari Aapeli Mäyrä, s. 24.7.1912 Kiuruvesi. Tauluun 21.

Martti Johannes (1) Mäyrä. s. 24.5.1916 Kiuruvesi, k. 7.12.1917 Kiuruvesi.

Martti Johannes (2) Mäyrä, s. 28.10.1918 Kiuruvesi, k. 21.12.1939. Perheessä oli samanniminen poika, joka kuoli jo lapsena. Martti Johannes (2) kaatui sodassa lähellä Viipuria.

Hilkka Eriikka Mäyrä, s. 5.9.1921 Kiuruvesi, k. 2.1.1922 Kiuruvesi.

Taulu 17

XIII Helvi Ester Mäyrä, Taulusta 16, s. 3.3.1908 Kiuruvesi, k. 3.3.1984 Turku. Puoliso: Onni Milmer Kämäräinen, s. 17.7.1915 Kiuruvesi.

Lapset:

Kaarlo Johannes Kämäräinen, s. 25.10.1939 Kiuruvesi. Osoite: asuu Turussa.

Katri Elisa Kämäräinen, Peltola, s. 28.12.1940 Kiuruvesi. Tauluun 18.

Martti Ensio Kämäräinen, s. 20.7.1945 Kiuruvesi. Tauluun 19.

Taulu 18

XIV Katri Elisa Kämäräinen, Peltola, Taulusta 17, s. 28.12.1940 Kiuruvesi. Puoliso: Tauno Artturi Peltola, s. 22.10.1944 Lieto.

Lapset:

Janne Artturi Peltola, s. 15.12.1967 Turku.

Johanna Elisa Peltola, s. 29.9.1969 Turku.

Taulu 19

XIV Martti Ensio Kämäräinen, Taulusta 17, s. 20.7.1945 Kiuruvesi. Puoliso: Leena Yli-Leppänen, Kämäräinen, s. 8.12.1951. Osoite: asuvat Turussa.

Lapset:

Marja Leena Kämäräinen, s. 13.4.1983 Turku.

Taulu 20

XIII Kalle Heikki Mäyrä, Taulusta 16, maanviljelijä, s. 7.7.1910 Kiuruvesi, k. 1.7.1992 Kiuruvesi. Puoliso: vihitty 1945 Hilja Sofia Nieminen, talonemäntä, s. 7.6.1906 Viipuri, k. 8.5.1992 Kiuruvesi.

Lapset:

Raimo Kalervo Mäyrä, maanviljelijä, s. 14.4.1946 Oulu. Harrastukset: pienten hirsitupien ja saunojen valmistus ja mm. matkailu.

Irma Marjatta Mäyrä, s. 19.3.1951 Kiuruvesi. Harrastukset: käsityöt ja mm. matkailu.

Raimo ja Irma Mäyrä jatkavat vanhemmiltaan perimäänsä maatilan hoitoa Kiuruveden Remeskylässä. Tilalla viljellään pääasiassa viljaa ja heinää pienehkön lypsykarjan tarpeeseen. Kumpikin harrastaa jonkin verran matkailua.

Taulu 21

XIII Einari Aapeli Mäyrä, Taulusta 16, maanviljelijä, s. 24.7.1912 Kiuruvesi, k. 20.1.1979 Kiuruvesi. Puoliso: Elvi Martta Turpeinen, Mäyrä, s. 28.1.1906, k. 14.8.1968.

Lapset:

Viljo Sakari Turpeinen, Mäyrä, s. 13.4.1926.

Hinni Viliina Mäyrä, Skonbäck, s. 8.6.1936 Kiuruvesi. Tauluun 22.

Juho Aukusti Mäyrä, s. 8.6.1941 Kiuruvesi. Tauluun 23.

Taulu 22

XIV Hinni Viliina Mäyrä, Skonbäck, Taulusta 21, s. 8.6.1936 Kiuruvesi. Puoliso: Kalevi Skonbäck, s. 20.11.1930.

Taulu 23

XIV Juho Aukusti Mäyrä, Taulusta 21, s. 8.6.1941 Kiuruvesi. Puoliso: Leena Margareetta Laukkanen, Mäyrä, s. 26.6.1940 Kiuruvesi.

Lapset:

Jukka Pekka Mäyrä, s. 10.6.1970.

Elvi Johanna Mäyrä, s. 20.8.1973.

Taulu 24

XII Vilhelmiina Kärkkäinen, Taulusta 15, emäntä, s. 22.10.1883 Kiuruvesi, k. 5.12.1949 Kiuruvesi. Puoliso: Paavo Heikki Flygare, s. 28.11.1886 Kiuruvesi, k. 29.4.1934 Kiuruvesi. Vanhemmat: Antti Fabian Flygare, s. 23.2.1859, k. 30.4.1937 Kiuruvesi ja Kristiina Savolainen, Flygare, s. 3.10.1861, k. 28.10.1938 Kiuruvesi.

Lapset:

Antti Vilhelm Flygare, s. 7.5.1907 Kiuruvesi, k. 25.6.1922 Kiuruvesi.

Hilma Kristiina Flygare, Piippo, s. 21.11.1908 Kiuruvesi. Tauluun 25.

Helmi Johanna Flygare, Tabell, s. 4.4.1911 Kiuruvesi. Tauluun 30.

Aino Vilhelmiina Flygare, Nuutinen, s. 20.6.1913 Kiuruvesi. Tauluun 31.

Veikko Henrik Flygare, s. 16.6.1915 Kiuruvesi. Tauluun 34.

Eino Olavi Flygare, s. 11.4.1918 Kiuruvesi. Tauluun 39.

Erkki Flygare, s. 13.10.1920 Kiuruvesi, k. 23.11.1921 Kiuruvesi.

Martta Flygare, Hiekkala, s. 25.12.1922 Kiuruvesi. Tauluun 42.

Maria Flygare, Tikkanen, s. 17.5.1925 Kiuruvesi. Tauluun 46.

Erkki Flygare, s. 22.10.1927 Kiuruvesi. Tauluun 47.

Taulu 25

XIII Hilma Kristiina Flygare, Piippo, Taulusta 24, s. 21.11.1908 Kiuruvesi, k. Kiuruvesi. Puoliso: Ville Piippo, s. 22.10.1905 Kiuruvesi, k. Kiuruvesi.

Lapset:

Aaro Vilhelm Piippo, s. 1.7.1931 Kiuruvesi. Tauluun 26.

Aino Vilhelmiina Piippo, Vuollo, s. 16.9.1935 Kiuruvesi. Tauluun 27.

Eino Olavi Piippo, s. 23.7.1941 Kiuruvesi. Tauluun 28.

Kaija Liisa Piippo, s. 14.11.1944.

Eero Olavi Piippo, s. 20.9.1949 Kiuruvesi. Tauluun 29.

Raili Anneli Piippo, s. 23.12.1951 Kiuruvesi.

Taulu 26

XIV Aaro Vilhelm Piippo, Taulusta 25, s. 1.7.1931 Kiuruvesi. Puoliso: Oili Piippo.

Taulu 27

XIV Aino Vilhelmiina Piippo, Vuollo, Taulusta 25, s. 16.9.1935 Kiuruvesi. Puoliso: Lauri Vuollo.

Taulu 28

XIV Eino Olavi Piippo, Taulusta 25, s. 23.7.1941 Kiuruvesi. Puoliso: Anja Kärkkäinen, Piippo.

Taulu 29

XIV Eero Olavi Piippo, Taulusta 25, s. 20.9.1949 Kiuruvesi. Puoliso: Maija Liisa Hakulinen, Piippo, s. 2.6.1956.

Taulu 30

XIII Helmi Johanna Flygare, Tabell, Taulusta 24, s. 4.4.1911 Kiuruvesi. Puoliso: Aatami Juhonpoika Tabell, s. 13.12.1886. Osoite: asuvat Kiuruveden kirkonkylässä.

Lapset:

Timo Johannes Tabell, s. 15.11.1935 Kiuruvesi.

Eino Kalevi Tabell, s. 7.5.1934 Kiuruvesi.

Helmi Kyllikki Tabell, s. 7.5.1934 Kiuruvesi.

Taulu 31

XIII Aino Vilhelmiina Flygare, Nuutinen, Taulusta 24, s. 20.6.1913 Kiuruvesi. Puoliso: Vilho Nuutinen, autonkuljettaja, s. 5.5.1909 Karttula, k. 5.5.1987.

Lapset:

Kaija Tuulikki Nuutinen, Hiltunen, s. 23.6.1945 Kuopio. Tauluun 32.

Raimo Vilho Henrik Nuutinen, s. 25.5.1947. Tauluun 33.

Taulu 32

XIV Kaija Tuulikki Nuutinen, Hiltunen, Taulusta 31, merkantti, s. 23.6.1945 Kuopio. Puoliso: Johannes Hiltunen, koneteknikko, s. 19.2.1944 Kuopio. Osoite: asuvat Kuopiossa.

Lapset:

Jari Pekka Hiltunen, s. 23.11.1970 Kuopio.

Sami Juhani Hiltunen, s. 3.6.1975 Kuopio.

Taulu 33

XIV Raimo Vilho Henrik Nuutinen, Taulusta 31, autonkuljettaja, s. 25.5.1947. Puoliso: Irja Orvokki Rytkönen, Nuutinen, vaiheompelija, s. 13.12.1949 Iisalmi.

Lapset:

Mika Petri Nuutinen, s. 22.12.1967 Kuopio.

Juha Pekka Nuutinen, s. 10.3.1969 Kuopio.

Taulu 34

XIII Veikko Henrik Flygare, Taulusta 24, s. 16.6.1915 Kiuruvesi, k. 11.4.1952 Kiuruvesi. Puoliso: Hilja Sofia Lång, Flygare, s. 30.12.1918 Kiuruvesi.

Lapset:

Riitta Helena Flygare, Nuutinen, s. 17.10.1947 Kiuruvesi. Tauluun 35.

Pauli Seppo Johannes Flygare, s. 25.5.1949 Kiuruvesi. Tauluun 36.

Arja Vilhelmiina Flygare, Virkkunen, s. 10.4.1950 Kiuruvesi. Tauluun 37.

Maija Orvokki Flygare, Mäyrä, s. 17.6.1952. Tauluun 38.

Taulu 35

XIV Riitta Helena Flygare, Nuutinen, Taulusta 34, s. 17.10.1947 Kiuruvesi. Puoliso: Niilo Nuutinen.

Taulu 36

XIV Pauli Seppo Johannes Flygare, Taulusta 34, s. 25.5.1949 Kiuruvesi. Osoite: Kiuruvesi. Puoliso: Margetta Kaikkonen, Flygare.

Taulu 37

XIV Arja Vilhelmiina Flygare, Virkkunen, Taulusta 34, s. 10.4.1950 Kiuruvesi. Puoliso: Juha Virkkunen. Osoite: Muhos.

Taulu 38

XIV Maija Orvokki Flygare, Mäyrä, Taulusta 34, s. 17.6.1952. Puoliso: Olavi Mäyrä. Osoite: Kiuruvesi.

Taulu 39

XIII Eino Olavi Flygare, Taulusta 24, raudoittaja, s. 11.4.1918 Kiuruvesi, k. 20.2.1982 Kuopio. Puoliso: Lyydia Petjala, Flygare, s. 16.1.1920 Salmi.

Lapset:

Unto Olavi Flygare, lääkäri, s. 22.4.1952 Kiuruvesi. Osoite: asuu Kuopiossa.

Marja Leena Flygare, Lappalainen, s. 22.10.1953 Kuopio. Tauluun 40.

Kari Juhani Flygare, s. 17.12.1957 Kuopio. Tauluun 41.

Taulu 40

XIV Marja Leena Flygare, Lappalainen, Taulusta 39, toimistovirkailija, s. 22.10.1953 Kuopio, k.10.10.2005 Kuopio. Puoliso: Hannu Ensio Lappalainen, erikoislevyntekijä, s. 31.8.1948.

Lapset:

Mikko Tapani Lappalainen, autonkuljettaja, s. 26.11.1979 Kuopio.

Taulu 41

XIV Kari Juhani Flygare, Taulusta 39, paperityöntekijä, s. 17.12.1957 Kuopio. Puoliso: Riitta Liisa Kukkonen, Flygare, ylioppilasmerkonomi, s. 11.5.1955.

Lapset:

Eeva Kristiina Flygare, s. 11.12.1981.

Tiina Maria Flygare, s. 6.9.1984.

Taulu 42

XIII Martta Flygare, Hiekkala, Taulusta 24, s. 25.12.1922 Kiuruvesi. Puoliso: Kalevi Johannes Hiekkala, ylikonstaapeli, s. 8.2.1918, k. 14.6.1970.

Lapset:

Pentti Juhani Hiekkala, s. 3.2.1948. Tauluun 43.

Hannu Pertti Heikki Hiekkala, s. 12.5.1951. Tauluun 44.

Sirpa Anne Maarit Hiekkala, Ruusunen, s. 8.12.1958. Tauluun 45.

Taulu 43

XIV Pentti Juhani Hiekkala, Taulusta 42, rakennusmestari, s. 3.2.1948. Puoliso: Liisa Annikki Kokko, Hiekkala, erikoishammashoitaja, s. 18.12.1950.

Lapset:

Ossi Johannes Hiekkala, s. 31.12.1975.

Lasse Matias Hiekkala, s. 1.7.1986.

Taulu 44

XIV Hannu Pertti Heikki Hiekkala, Taulusta 42, s. 12.5.1951. Puoliso: Tuula Helena Käkelä, Hiekkala, kasvatustieteiden kandidaatti, s. 16.8.1954.

Lapset:

Otto Aulis Hiekkala, s. 8.4.1982.

Pekka Aleksi Hiekkala, s. 19.11.1984.

Hertta Marjukka Hiekkala, s. 27.5.1987.

Taulu 45

XIV Sirpa Anne Maarit Hiekkala, Ruusunen, Taulusta 42, perushoitaja, s. 8.12.1958. Puoliso: Jukka Tapio Ruusunen, asemamies, s. 14.7.1956.

Lapset:

Lotta Marianne Ruusunen, s. 26.7.1982.

Joni Henrik Ruusunen, s. 2.3.1984.

Taulu 46

XIII Maria Flygare, Tikkanen, Taulusta 24, s. 17.5.1925 Kiuruvesi. Osoite: asuu Pielavedellä. Puoliso: Osmo Kalevi Tikkanen, s. 11.5.1928 Pielavesi, k. 22.1.1966 Pielavesi.

Lapset:

Sirkka Liisa Tikkanen, s. 31.1.1954.

Pertti Kalevi Tikkanen, s. 3.6.1955, k. 1980.

Aila Margetta Tikkanen, s. 6.12.1958, k. 1968.

Taulu 47

XIII Erkki Flygare, Taulusta 24, kirvesmies, s. 22.10.1927 Kiuruvesi. Osoite: asuu Kuopiossa. Puoliso: Pirkko Anneli Metsäpirtti, Flygare, s. 28.10.1933 Kuopion mlk.

Lapset:

Pirjo Helena Flygare, Ryynänen, s. 6.12.1958 Kuopio. Tauluun 48.

Taulu 48

XIV Pirjo Helena Flygare, Ryynänen, Taulusta 47, s. 6.12.1958 Kuopio. Puoliso: Markku Tapani Ryynänen, ravintolakokki, s. 7.4.1957 Espoo.

Taulu 49

XII Kirsti Kärkkäinen, Lehtomäki, Taulusta 15, rautatieläinen, s. 8.2.1889 Kiuruvesi, k. 30.5.1948 Oulu. Puoliso: vihitty 3.10.1908 Kiuruvesi Pietari Sikem Lehtomäki, rautatieläinen, s. 24.5.1885 Pyhäjärvi, k. 16.9.1945 Oulu.

Vanhemmat: Ville Lehtomäki, s. 30.9.1852 Pyhäjärvi, k. 15.6.1901 Pyhäjärvi ja Fredrica Hirvimäki, s. 2.2.1846, k. 5.2.1913 Pyhäjärvi.

Lapset:

Helmi Maria Lehtomäki, s. 20.5.1909 Kiuruvesi. Tauluun 50.

Vieno Vilhelmiina Lehtomäki, s. 3.9.1911 Kiuruvesi. Tauluun 53.

Viola Esteri Lehtomäki, lapsi, s. 5.11.1915 Haukipudas, k. 8.11.1915 Haukipudas.

Vilho Arvo Lehtomäki, rautatieläinen, s. 21.2.1917 Oulu, k. 7.8.1941 Kiestinki. Haudattu: Oulu.

Anja Kirsti Lehtomäki, s. 20.6.1920 Oulu. Tauluun 57.

Kaarlo Pietari Lehtomäki, s. 2.12.1922 Oulu. Tauluun 62.

Pentti Jorma Lehtomäki, s. 25.10.1927 Oulu. Tauluun 64.

Sirkka Alice Lehtomäki, s. 2.1.1931 Oulu. Tauluun 67.

Ritva Inkeri Lehtomäki, s. 27.10.1934 Oulu. Tauluun 70.

Taulu 50

XIII Helmi Maria Lehtomäki, Taulusta 49, rouva, s. 20.5.1909 Kiuruvesi, k. 7.8.1957 Oulu. Harrastukset: taidemaalaus. Puoliso: vihitty 18.12.1938 Oulu Aarne Johannes Hintsala, vahtimestari, s. 1.7.1910 Ylivieska, k. 14.4.1966 Oulu. Vanhemmat: Kustaa Hintsala, s. 23.11.1881 Ylivieska, k. 1.9.1952 Ylivieska ja Liisa Komu, Hintsala, s. 7.12.1887 Kiuruvesi, k. 25.12.1965 Ylivieska.

Lapset:

Ritva Liisa Hintsala, koululainen, s. 1.1.1940 Oulu, k. 5.12.1953 Oulu.

Reijo Juhani Hintsala, työmies, s. 2.3.1941 Oulu.

Jorma Hintsala, s. 2.6.1942 Oulu. Tauluun 51.

Hilkka Hintsala, s. 17.9.1945 Oulu. Tauluun 52.

Taulu 51

XIV Jorma Hintsala, Taulusta 50, arkkitehti, s. 2.6.1942 Oulu. Puoliso: Arja-Terttu Anneli Villa, sairaanhoidonopettaja, s. 18.2.1944 Lappeenranta.

Lapset:

Tero Kaleva Hintsala, s. 21.11.1972 Espoo

Taulu 52

XIV Hilkka Hintsala, Taulusta 50, keittiöemäntä, s. 17.9.1945 Oulu. Puoliso: vihitty 28.10.1980 Johannes Paavo Mustonen, työmies, s. 18.11.1948.

Taulu 53

XIII Vieno Vilhelmiina Lehtomäki, Taulusta 49, myymälänhoitaja, s. 3.9.1911 Kiuruvesi, k. 22.10.1979 Oulu. Puoliso: vihitty 1939 Oulu Urho Olavi Rämet, sähköasentaja, s. 12.1.1916 Oulujoki, k. 15.2.1979 Oulu.

Lapset:

Raili Sinikka Rämet, s. 19.5.1940 Oulu. Tauluun 54.

Raija Anneli Rämet, s. 5.2.1943 Oulu. Tauluun 55.

Pekka Olavi Rämet, s. 10.5.1948 Oulu. Tauluun 56.

Taulu 54

XIV Raili Sinikka Rämet, Taulusta 53, opettaja, s. 19.5.1940 Oulu. Puoliso: Mikko Juhani Nikupeteri, lehtori, s. 26.1.1939 Kemi.

Lapset:

Päivi Sinikka Nikupeteri, s. 22.5.1963 Oulu.

Pekka Juhani Nikupeteri, s. 2.5.1964 Oulu.

Piia Maria Nikupeteri, s. 10.6.1965 Puolanka.

Tiina Tuula Margareeta Nikupeteri, s. 8.7.1968 Keminmaa.

Taulu 55

XIV Raija Anneli Rämet, Taulusta 53, s. 5.2.1943 Oulu. Puoliso: vihitty, avioero Pekka Vilmi, autonasentaja, s. 1.8.1940.

Lapset:

Jukka Pekka Vilmi, s. 13.2.1963 Kemi.

Tarja Helena Vilmi, s. 28.4.1964 Oulu.

Heli Kristiina Vilmi, s. 8.7.1965 Oulu.

Harri Oskari Vilmi, s. 18.2.1968 Oulu.

Mika Vilmi, s. 4.8.1969 Oulu

Taulu 56

XIV Pekka Olavi Rämet, Taulusta 53, työkalumyyjä, s. 10.5.1948 Oulu. Puoliso: Eija Helena Karppinen, Rämet, rouva, s. 21.12.1949 Piippola.

Lapset:

Minna Johanna Rämet, s. 22.7.1976 Oulu.

Outi Helena Rämet.

Taulu 57

XIII Anja Kirsti Lehtomäki, Taulusta 49, rouva, s. 20.6.1920 Oulu, k. 25.6.1957 Oulu. Harrastukset: näytteleminen ja lausunta. Puoliso: vihitty Oulu Heikki Väisänen, sotilasmestari, s. 20.10.1914 Nerkoo, k. 27.11.1974 Oulu.

Lapset:

Kirsti Helena Väisänen, s. 13.4.1947 Oulu. Tauluun 58.

Kari Juhani Väisänen, s. 7.10.1948 Oulu. Tauluun 59.

Markku Heikki Väisänen, s. 5.4.1950 Oulu. Tauluun 60.

Hannu Pekka Antero Väisänen, kuvataiteilija, kirjailija (Finlandia-palkinto 2008), s. 2.10.1951 Oulu. Osoite: asuu Pariisissa.

Matti Sakari Väisänen, s. 18.11.1953 Oulu. Tauluun 61.

Taulu 58

XIV Kirsti Helena Väisänen, Taulusta 57, rouva, s. 13.4.1947 Oulu. Puoliso: Eero Jaakko Tapio Jääskeläinen, s. 6.10.1945. Muuttanut: asuvat Lapinlahdella.

Lapset:

Mika-Tapani Jääskeläinen, s. 10.10.1969 Oulu.

Pasi-Petteri Jääskeläinen, s. 27.12.1975 Oulu.

Taulu 59

XIV Kari Juhani Väisänen, Taulusta 57, s. 7.10.1948 Oulu. Puoliso: vihitty, avioero Oulu Eeva Mustonen, rouva, s. 11.2.1951 Suonenjoki.

Taulu 60

XIV Markku Heikki Väisänen, Taulusta 57, laitosmies, s. 5.4.1950 Oulu. Puoliso: Anna Liisa Keränen, rouva, s. 11.10.1947 Pudasjärvi.

Lapset:

Markus Heikki Kristian Väisänen, s. 9.11.1974 Oulu.

Jani Mikael Väisänen, s. 20.2.1976 Oulu.

Juhana Henrik Väisänen, s. 13.9.1982 Oulu.

Taulu 61

XIV Matti Sakari Väisänen, Taulusta 57, fysioterapeutti, s. 18.11.1953 Oulu. Puoliso: vihitty 21.5.1988 Päivi Mariitta Toikka, Väisänen, s. 04.01.1957 Lappee.

Lapset:

Ville Heikki Väisänen, s. 4.8.1989.

Laura Maria Väisänen, s. 4.8.1989.

Taulu 62

XIII Kaarlo Pietari Lehtomäki, Taulusta 49, rautatieläinen, s. 2.12.1922 Oulu. Puoliso: vihitty 1945 Oulu Elsa Marja Isteri, kotiavustaja, s. 30.10.1924 Ii.

Lapset:

Marja Leena Lehtomäki, s. 28.11.1946 Oulu. Tauluun 63.

Taulu 63

XIV Marja Leena Lehtomäki, Taulusta 62, myyjätär, s. 28.11.1946 Oulu. Puoliso: Esko Antero Savisalo, majuri, s. 2.7.1949 Turku.

Lapset:

Sami Antero Savisalo, s. 30.12.1976 Kuusankoski.

Taulu 64

XIII Pentti Jorma Lehtomäki, Taulusta 49, rautatieläinen, s. 25.10.1927 Oulu. Puoliso: vihitty 12.8.1953 Oulu Hilkka Irene Karasti, Lehtomäki, ravitsemustyöntekijä, s. 23.7.1936 Posio. Vanhemmat: Otto Moilanen, s. 12.2.1912 Taivalkoski, k. 9.9.1969 Posio ja Aino Elina Karasti, Niemelä, s. 10.5.1918 Posio.

Lapset:

Tuula Anneli Lehtomäki, Kinnunen, s. 11.8.1954 Oulu. Tauluun 65.

Taulu 65

XIV Tuula Anneli Lehtomäki, Kinnunen, Taulusta 64, toimistosihteeri, s. 11.8.1954 Oulu. Puoliso: vihitty 1975 Oulu Arvo Kalevi Kinnunen, diplomi-insinööri, s. 14.6.1950 Säräisniemi. Vanhemmat: Frans Vilhelmi Kinnunen, s. 30.9.1915 Suomussalmi, k. 17.12.1993 Vaala ja Saimi Mari Seppänen, s. 24.6.1920 Säräisniemi, k. 16.3.1998 Vaala.

Lapset:

Sanna Maria Kinnunen, Alfers, s. 14.11.1975 Oulu. Tauluun 66.

Saija Tuulia Kinnunen, opiskelija, s. 4.10.1978 Oulu.

Satu Elina Kinnunen, koululainen, s. 13.2.1981 Oulu.

Taulu 66

XV Sanna Maria Kinnunen, Alfers, Taulusta 65, opiskelija, s. 14.11.1975 Oulu. Puoliso: vihitty 26.11.1994 Espoo Charles William Alfers, sähkömies, s. 22.05.1976 Axtell Kansas USA. Vanhemmat: Bernhard H. Alfers, s. 8.11.1929 Axtell Kansas USA ja Lila Marie Witham, s. 25.1.1936 Kansas USA.

Lapset:

Nikolas William Alfers, s. 08.05.1999 Anchorage AK USA.

Taulu 67

XIII Sirkka Alice Lehtomäki, Taulusta 49, rouva, s. 2.1.1931 Oulu. Harrastukset: Taidemaalaus. Puoliso: vihitty Oulu Voitto Veli Tuohino, ylipostimies yp, s. 29.6.1932 Oulu. Harrastukset: kuvanveisto sekä mm. novellien ja kertomusten kirjoittaminen. Vanhemmat: Eino Alfred Tuohino, s. 30.10.1898 Oulu, k. 3.12.1938 Oulu ja Jenny Margareeta Väliaho, s. 25.12.1899 Muhos, k. 23.9.1972 Oulu.

Lapset:

Tuovi Alice Tuohino, s. 7.10.1952 Oulu.

Pekka Veli Tuohino, s. 29.6.1954 Oulu. Tauluun 68.

Jukka Antero Tuohino, s. 8.10.1957 Oulu. Tauluun 69.

Taulu 68

XIV Pekka Veli Tuohino, Taulusta 67, postimies, s. 29.6.1954 Oulu, k. 19.2.1996 Oulu. Haudattu: Kiiminki. Puoliso: Ritva Helena Hannula, toimistotyöntekijä, s. 20.5.1959.

Lapset:

Jarmo Tapio Tuohino, s. 12.3.1982 Oulu.

Nina Annika Tuohino, s. 2.12.1986 Oulu.

Joni Samuel Tuohino, s. 29.7.1988 Oulu.

Taulu 69

XIV Jukka Antero Tuohino, Taulusta 67, postimies, autonkuljettaja, työsuojeluvaltuutettu, s. 8.10.1957 Oulu.

1. puoliso: vihitty Oulu 13.10.1979.

2. puoliso: Ritva Marjatta Mäntyranta, s. 17.8.1957. Vihitty: Oulu 3.12.1999. Ei lapsia.

Lapset:

Tanja Johanna Tuohino, s. 2.5.1980 Oulu, k. 23.9.2008 Oulu.

Jouko Juhani Tuohino, s. 16.9.1984 Oulu.

Jouni Antero Tuohino, s. 23.5.1990 Oulu.

Taulu 70

XIII Ritva Inkeri Lehtomäki, Taulusta 49, pankkitoimihenkilö, s. 27.10.1934 Oulu. Puoliso: vihitty 1.6.1963 Oulu Tauno Kalevi Korhonen, sähköasentaja, s. 28.12.1934 Oulu.

Lapset:

Anna Kristiina Korhonen, Huovinen, s. 27.5.1964 Oulu. Tauluun 71.

Taulu 71

XIV Anna Kristiina Korhonen, Huovinen, Taulusta 70, tutkimusapulainen, s. 27.5.1964 Oulu. Puoliso: Markku Kalevi Huovinen, vahtimestari, s. 28.11.1957.

Taulu 72

XII Lyyti Kärkkäinen, Mustakangas, Taulusta 15, rouva, s. 7.7.1891 Kiuruvesi, k. 24.7.1982 Rovaniemi. Puoliso: Antti Mustakangas, rautatieläinen, s. 1.4.1895 Kiuruvesi, k. 18.5.1966 Rovaniemi.

Lapset:

Hilja Elina Mustakangas, Salo, s. 27.2.1917 Kiuruvesi. Tauluun 73.

Aino Maria Mustakangas, Kärki, s. 4.2.1920 Kiuruvesi. Tauluun 75.

Aili Irene Mustakangas, toimistotyöntekijä Poliisilaitos, s. 25.9.1921 Kiuruvesi, k. 19.1.1996 Rovaniemi.

Martta Kaarina Mustakangas, Baad-Heimer, s. 24.5.1927 Ylitornio. Tauluun 79.

Laina Inkeri Mustakangas, Ylikulppi, s. 24.1.1929 Rovaniemi. Tauluun 82.

Irma Esteri Mustakangas, Abrahamsson, s. 29.6.1935 Rautjärvi. Tauluun 85.

Taulu 73

XIII Hilja Elina Mustakangas, Salo, Taulusta 72, s. 27.2.1917 Kiuruvesi, k. 2.12.1969 Nokia. Puoliso: Eino Salo, s. 20.6.1913, k. 2.7.1971 Nokia.

Lapset:

Sirkka-Liisa Salo, Lee Tsong Shong, s. 13.6.1944. Tauluun 74.

Taulu 74

XIV Sirkka-Liisa Salo, Lee Tsong Shong, Taulusta 73, s. 13.6.1944. Osoite: asuu Jyväskylässä.

1. puoliso: vihitty. avioero Pekka Antero Hyytiäinen.

2. puoliso: vihitty, avioero Tuomas Jääskeläinen.

3. puoliso: André Lee Tsong Shong, s. 6.5.1951, k. 10.8.1998 Jyväskylä.

Lapset:

Elina Mei-Lau Lee Tsong Shong, s. 26.10.1981.

Anna Feu-Lau Lee Tsong Shong, s. 26.10.1981.

Taulu 75

XIII Aino Maria Mustakangas, Kärki, Taulusta 72, s. 4.2.1920 Kiuruvesi. Osoite: asuu Lieksassa. Puoliso: Kalevi Kärki, s. 11.12.1910, k. 10.1.1992 Lieksa.

Lapset:

Kari Juhani Kärki, s. 8.9.1945. Tauluun 76.

Pirjo Irene Kärki, Vänskä, s. 3.11.1947. Tauluun 77.

Taulu 76

XIV Kari Juhani Kärki, Taulusta 75, s. 8.9.1945. Osoite: asuu Lieksassa. Puoliso: Elina Tuulikki Tapola, Kärki, s. 13.6.1948.

Lapset:

Hanna Lilka Pauliina Kärki, s. 14.8.1975.

Tuomas Kärki, s. 24.7.1980.

Taulu 77

XIV Pirjo Irene Kärki, Vänskä, Taulusta 75, s. 3.11.1947. Osoite: asuu Kirkkonummella. Puoliso: vihitty, avioero Jaakko Olavi Vänskä, s. 3.11.1948. Osoite: asuu Helsingissä.

Lapset:

Mika Tapio Vänskä, s. 7.6.1973. Tauluun 78.

Marika Helena Vänskä, s. 17.7.1974.

Merita Tuulia Vänskä, s. 15.11.1987.

Taulu 78

XV Mika Tapio Vänskä, Taulusta 77, s. 7.6.1973. Osoite: asuu perheineen Helsingissä. Puoliso: Jutta Helena Vuorinen, Vänskä, s. 11.11.1971.

Lapset:

Oskari Veikka Kalevi Vänskä, s. 23.8.1998 Kirkkonummi.

Taulu 79

XIII Martta Kaarina Mustakangas, Baad-Heimer, Taulusta 72, s. 24.5.1927 Ylitornio. Osoite: Uppsala Ruotsi. Puoliso: vihitty, avioero Bertil Baad-Heimer, s. 31.7.1921.

Lapset:

Lena Cesilia Baad-Heimer, Håkansson, s. 24.4.1955. Tauluun 80.

Kristiina Baad-Heimer, s. 28.10.1958. Tauluun 81.

Erik Olof Baad-Heimer, s. 30.9.1963.

Taulu 80

XIV Lena Cesilia Baad-Heimer, Håkansson, Taulusta 79, s. 24.4.1955. Osoite: perhe asuu Tukholmassa. Puoliso: Lars Gösta Håkansson, s. 17.7.1952.

Lapset:

Linnea Sofia Håkansson, Baad-Heimer, s. 7.5.1985, k. 7.11.1997.

Love Lars Junior Håkansson, Baad-Heimer, s. 09.11.1987.

Taulu 81

XIV Kristiina Baad-Heimer, Taulusta 79, s. 28.10.1958. Avopuoliso: Gunnar Halen. Osoite: asuvat Tukholmassa.

Lapset:

xxxx Baad-Heimer, s. 4.2.1999.

Taulu 82

XIII Laina Inkeri Mustakangas, Ylikulppi, Taulusta 72, s. 24.1.1929 Rovaniemi. Puoliso: Pentti Kalervo Ylikulppi, s. 23.9.1929.

Lapset:

Lauri Kalervo Ylikulppi, s. 11.2.1953 Rovaniemi. Tauluun 83.

Irma Ylikulppi, Koivisto, s. 7.3.1956. Tauluun 84.

Liisa Anneli Ylikulppi, s. 28.3.1961 Rovaniemi.

Taulu 83

XIV Lauri Kalervo Ylikulppi, Taulusta 82, s. 11.2.1953 Rovaniemi. Puoliso: Sinikka Pispa, Ylikulppi.

Lapset:

Hanna Ylikulppi, s. 11.11.1981.

Laura Ylikulppi, s. 11.3.1984.

Taulu 84

XIV Irma Ylikulppi, Koivisto, Taulusta 82, s. 7.3.1956. Puoliso: Seppo Koivisto. Osoite: perhe asuu Rovaniemen Ylikylässä.

Lapset:

Satu Maarit Koivisto, s. 6.12.1985.

Ari Mikael Koivisto, s. 18.2.1988.

Sanna Annika Koivisto, s. 29.1.1990.

Taulu 85

XIII Irma Esteri Mustakangas, Abrahamsson, Taulusta 72, s. 29.6.1935 Rautjärvi. Puoliso: Stellan Hilmer Abrahamsson, s. 2.7.1931. Osoite: asuvat Ruotsissa Slöingessä.

Lapset:

Anita Helena Abrahamsson, s. 2.8.1959. Tauluun 86.

Anders Hilmer Abrahamsson, s. 10.07.1964. Tauluun 87.

Lars Henrik Abrahamsson, s. 10.02.1970.

Taulu 86

XIV Anita Helena Abrahamsson, Taulusta 85, s. 2.8.1959. Puoliso: Christer Milding, s. 5.7.1959. Osoite: Fjärås Ruotsi.

Lapset:

Johanna Lovisa Milding, s. 4.9.1991.

Sara Kristina Milding, s. 6.3.1994.

Taulu 87

XIV Anders Hilmer Abrahamsson, Taulusta 85, s. 10.07.1964. Puoliso: Hedvig von Schandz, Abrahamsson, s. 30.10.1968.

Lapset:

Sigrid Svea Lovisa Abrahamsson, s. 15.07.1998.

Taulu 88

XII Olga Maria Kärkkäinen, Nurmi, Taulusta 15, emäntä, s. 20.1.1896 Kiuruvesi, k. 13.2.1981 Turku. Muuttanut Kiuruvedeltä Kärsämäelle 4.12.1914. Kärsämäeltä Leskenä Turkuun 6.6.1967. Puoliso: vihitty 2.11.1914 Herman Nurmi, maanviljelijä, s. 4.8.1886 Kärsämäki, k. 1.7.1944 Kärsämäki.

Lapset:

Vilho Aukusti Nurmi, s. 11.1.1917 Kärsämäki. Tauluun 89.

Nanni Maria Nurmi, Martikainen, s. 18.10.1919 Kärsämäki. Tauluun 95.

Bertta Saara Irene Nurmi, Juntunen, s. 26.9.1922 Kärsämäki. Tauluun 104.

Taulu 89

XIII Vilho Aukusti Nurmi, Taulusta 88, maanviljelijä, s. 11.1.1917 Kärsämäki. Puoliso: vihitty 22.7.1949 Kärsämäki Vilma Fredriika Kuosmanen, Nurmi, s. 16.12.1920 Kärsämäki.

Lapset:

Viljo Olavi Nurmi, s. 9.9.1949 Kärsämäki. Tauluun 90.

Paavo Veli Nurmi, s. 3.3.1953 Kärsämäki. Tauluun 93.

Heino Johannes Nurmi, s. 30.4.1956 Kärsämäki. Tauluun 94.

Jouko Herman Nurmi, s. 1.12.1957 Kärsämäki, k. 17.5.1966 Kärsämäki.

Taulu 90

XIV Viljo Olavi Nurmi, Taulusta 89, sahatyöntekijä, s. 9.9.1949 Kärsämäki. Puoliso: Anja Kyllikki Mäki, Nurmi, siivooja, s. 8.8.1950 Pyhäntä.

Lapset:

Reijo Olavi Nurmi, s. 23.8.1968 Pyhäntä. Tauluun 91.

Tommi Petteri Nurmi, s. 24.11.1972 Pyhäntä. Tauluun 92.

Heli Irja Kyllikki Nurmi, lähihoitaja, s. 23.11.1976 Pyhäntä.

Taulu 91

XV Reijo Olavi Nurmi, Taulusta 90, varastotyöntekijä, s. 23.8.1968 Pyhäntä. Puoliso: vihitty 19.6.1999 Jaana Kristiina Kaleva, Nurmi, elintarviketyöntekijä, s. 12.7.1972.

Lapset:

Jenni Emilia Kristiina Nurmi, s. 23.7.1997 Pyhäntä.

Taulu 92

XV Tommi Petteri Nurmi, Taulusta 90, opettaja, s. 24.11.1972 Pyhäntä. Puoliso: Miia Marika Julia Luttinen, Nurmi, siivousteknikko, s. 5.10.1971 Pyhäntä.

Lapset:

Jemina Fredrika Julia Nurmi, s. 5.8.1997.

Taulu 93

XIV Paavo Veli Nurmi, Taulusta 89, s. 3.3.1953 Kärsämäki. Muutti 21.12.1973 Helsinkiin.

1. puoliso: vihitty, eronneet Arja Kuosa, Nurmi, s. 1947.

2. puoliso: Kirsti Nurmi.

Lapset:

Rauli Veli Nurmi, s. 6.5.1979 Helsinki.

Taulu 94

XIV Heino Johannes Nurmi, Taulusta 89, s. 30.4.1956 Kärsämäki. Puoliso: Maija Vuorela, Nurmi, s. 8.6.1961 Nivala.

Lapset:

Henna Kristiina Nurmi, s. 28.1.1992 Nivala.

Markus Miika Johannes Nurmi, s. 28.11.1997 Nivala.

Taulu 95

XIII Nanni Maria Nurmi, Martikainen, Taulusta 88, s. 18.10.1919 Kärsämäki. Puoliso: vihitty 1.6.1941 Veikko Vilhelm Martikainen, s. 24.3.1916 Kärsämäki, k. 20.2.1997 Kärsämäki.

Lapset:

Reijo Vilhelm Martikainen, s. 12.12.1941 Kärsämäki. Tauluun 96.

Maija-Liisa Martikainen, Torkkola, s. 15.10.1943 Kärsämäki. Tauluun 98.

Raija Kaarina Martikainen, s. 19.1.1946 Kärsämäki. Tauluun 101.

Veli Mauno Martikainen, s. 26.1.1948 Kärsämäki. Tauluun 102.

Hille Vieno Martikainen, s. 26.12.1951 Kärsämäki. Tauluun 103.

Taulu 96

XIV Reijo Vilhelm Martikainen, Taulusta 95, s. 12.12.1941 Kärsämäki. Osoite: asuvat Hämeenlinnassa. Puoliso: Milja Sofia Oila, Martikainen, s. 25.5.1943.

Lapset:

Merja Martikainen, s. 11.7.1964. Tauluun 97.

Markku Martikainen, s. 3.1.1967 Kärsämäki.

Taulu 97

XV Merja Martikainen, Taulusta 96, s. 11.7.1964. Puoliso: vihitty, eronneet Seppo Lohjelm, s. 8.1.1959.

Lapset:

Noora Lohjelm, s. 20.6.1985.

Taulu 98

XIV Maija-Liisa Martikainen, Torkkola, Taulusta 95, sairaanhoitaja, s. 15.10.1943 Kärsämäki. Puoliso: vihitty, eronneet Heikki Juhani Torkkola, s. 25.6.1940.

Lapset:

Anja Hannele Torkkola, Turunen, s. 21.6.1964 Kärsämäki. Tauluun 99.

Hannu Heikki Torkkola, s. 11.4.1966. Tauluun 100.

Ari Pekka Torkkola, s. 27.12.1968

Taulu 99

XV Anja Hannele Torkkola, Turunen, Taulusta 98, s. 21.6.1964 Kärsämäki. Puoliso: Kari Turunen, s. 2.3.1958.

Lapset:

Nelli Eveliina Turunen, s. 7.4.1988.

Iina Emilia Turunen, s. 16.2.1990.

Taulu 100

XV Hannu Heikki Torkkola, Taulusta 98, s. 11.4.1966. Osoite: asuu Haapavedellä. Puoliso: vihitty, eronneet Susanna Rautalin, Torkkola, s. 1973.

Lapset:

Tatu Torkkola, s. 7.8.1993.

Taulu 101

XIV Raija Kaarina Martikainen, Taulusta 95, s. 19.1.1946 Kärsämäki. Osoite: asuu Helsingissä. Puoliso: vihitty, eronneet Kimmo Kevätsalo, s. 1945.

Taulu 102

XIV Veli Mauno Martikainen, Taulusta 95, s. 26.1.1948 Kärsämäki. Osoite: asuu perheineen Helsingissä. Puoliso: Leena Leino, Martikainen, s. 12.4.1950.

Lapset:

Mikko Samuli Martikainen, s. 19.3.1976.

Tanja Irene Martikainen, s. 1.12.1980.

Taulu 103

XIV Hille Vieno Martikainen, Taulusta 95, s. 26.12.1951 Kärsämäki. Osoite: asuu perheineen Jyväskylässä. Puoliso: Paavo Turunen, s. 1946.

Lapset:

Maria Elena Turunen, s. 14.1.1972.

Anu-Liina Turunen, s. 17.10.1978.

Taulu 104

XIII Bertta Saara Irene Nurmi, Juntunen, Taulusta 88, s. 26.9.1922 Kärsämäki. Puoliso: vihitty 28.9.1946 Kärsämäki Kalle Yrjö Juntunen, s. 17.12.1921 Kärsämäki.

Lapset:

Erkki Benjam Juntunen, s. 16.11.1946. Tauluun 105.

Sisko Irene Juntunen, Kunnari, s. 26.2.1948 Kärsämäki. Tauluun 107.

Elsa Marita Juntunen, Tarvonen, s. 6.3.1963 Kärsämäki. Tauluun 108.

Taulu 105

XIV Erkki Benjam Juntunen, Taulusta 104, s. 16.11.1946. Osoite: asuvat Kaarinassa. Puoliso: Terttu Tuulikki Juurakko-oja, Juntunen, s. 11.6.1952 Vampula.

Lapset:

Sirpa Irene Juntunen, s. 24.8.1972. Tauluun 106.

Irma Helena Juntunen, s. 23.9.1979.

Ari Kalle Juhani Juntunen, s. 18.2.1983.

Taulu 106

XV Sirpa Irene Juntunen, Taulusta 105, s. 24.8.1972.

1. puoliso: Jari Kangas, s. 6.3.1969.

2. puoliso: Sami Laurolinna, s. 25.8.1973.

Lapset:

Karoliina Kangas, s. 06.08 1992.

Taulu 107

XIV Sisko Irene Juntunen, Kunnari, Taulusta 104, s. 26.2.1948 Kärsämäki. Puoliso: Alpo Ilmari Kunnari, s. 11.9.1947. Osoite: asuvat Ruskon pitäjässä.

Taulu 108

XIV Elsa Marita Juntunen, Tarvonen, Taulusta 104, s. 6.3.1963 Kärsämäki. Osoite: asuu Turussa. Puoliso: Heikki Tarvonen, s. 18.4.1963.

Lapset:

Patrik Mauri Tapio Tarvonen, s. 20.1.1998.

Taulu 109

XI Kristiina Kärkkäinen, From, Taulusta 10, emäntä, s. 10.10.1841 Kiuruvesi, k. 4.1.1912 Kiuruvesi. Puoliso: Simo From, s. 24.5.1839 Kiuruvesi, k. 5.10.1912 Kiuruvesi.

Lapset:

Juho From, s. 24.6.1862 Kiuruvesi, k. 30.12.1864 Kiuruvesi.

Akatius From, s. 30.12.1864 Kiuruvesi. Tauluun 110.

Riitta Kaisa From, s. 1.12.1866 Kiuruvesi, k. 12.12.1866 Kiuruvesi.

Otto Ville From, s. 28.11.1867 Kiuruvesi. Muutti Lappeenrantaan.

Samuel August From, s. 1.9.1870 Kiuruvesi, k. 1.6.1875 Kiuruvesi.

Hilma Ida Sofia From, s. 10.3.1873 Kiuruvesi. Tauluun 111.

Olga Maria From, s. 19.1.1876 Kiuruvesi.

Kristiina From, s. 9.12.1878 Kiuruvesi. Muuttanut Lappeenrantaan vuonna 1899.

Taulu 110

XII Akatius From, Taulusta 109, s. 30.12.1864 Kiuruvesi. Osoite: Hautajärvi 3 Heikkilä. Puoliso: Saara Mikkonen, From, s. 2.7.1864.

Taulu 111

XII Hilma Ida Sofia From, Taulusta 109, s. 10.3.1873 Kiuruvesi. Muutti Lappeenrantaan. Puoliso: Johan Kristian Robertinpoika Väisänen, s. 25.3.1877.