Airut-hanke (08/2023–1/2026) oli Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke, jonka tavoitteena oli edistää tekoälyn pedagogisesti kestävää, eettisesti harkittua ja käytännönläheistä hyödyntämistä lukiokoulutuksessa. Toimintamuotoina olivat pedagisen pohjan rakentaminen, pilottitoteutukset ja verkostoyhteistyö. Hankkeen koordinaattorina toimi Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia, ja toteutukseen osallistuivat Hämeenlinnan lyseon lukio, Joroisten lukio, Kotkan lyseo ja Otaniemen lukio. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimi Suomen eOppimiskeskus ry.
Hankkeen aikana julkaistiin OPH:n ja OKM:n tekoälysuositukset, joiden käytäntöön vientiä edistettiin monin tavoin. Nettilukiossa Airut-hanke näkyi tekoälymyönteisten oppimistehtävien ja opintojaksojen (TE1-nonstop pioneerina) sekä tekoälysuunnitelman ja siitä edelleen tekoälystrategian työstämisen muodossa.
KETU-opintokokonaisuuteen integroitiin tekoälylukutaitoa edistäviä harjoituksia, joissa keskityttiin kriittiseen arviointiin ja luovaan itseilmaisuun. Opiskelijat oppivat tunnistamaan AI-hallusinaatiot ja vinoumat sekä toisaalta tekoälyn mahdollisuuksia opiskelun tukena.
Hankkeen tavoitteena ollut transformatiivinen pedagogiikka näkyi siten, että teknologiaperäistä murrosta käsiteltiin systeemisesti, toiminnallisesti ja yhteiskehittäen. Hankkeessa painotettiin vertaisoppimisen merkitystä, jota edistettiin mm. kolme kertaa toteutetun tekoälykesäpäivän muodossa sekä asiantuntijaverkostojen fasilitointina. Airut-hankkeen webinaareissa saatiin ajankohtaista kokemustietoa ja tilaisuuksia pedagogiseen keskusteluun.
Airut-webinaarit https://tekoalyoppimisentukena.wordpress.com/webinaarit/
TOT-oppaat https://tekoalyoppimisentukena.wordpress.com/tot-oppaat/
Pilottikokeilut https://tekoalyoppimisentukena.wordpress.com/category/airut-hanke/
OPH:n rahoittama henkilöstökoulutus lukio-opettajille, opinto-ohjaajille, johdon henkilöstölle sekä aikuisten perusopetuksen henkilöstölle. Koulutus koostuu viidestä osiosta: 1 Tekoälystartti, 2 Tekoäly oman työn tukena, 3 Virtuaalinen opetusharjoittelu, 4 Tekoäly opiskelun tukena ja 5 Oma pilotti. Apuna AI kutsui kouluttajavierailuihin koko Otavian henkilöstöä vuoden varrella useita kertoja. Koulutukseen osallistuminen liitettiin tekoälysuunnitelman käytöntöönvientiin. Pilottiosion tuloksia odotellaan kevätlukukaudella 2026.
Keskeisinä oppimateriaaleina ovat Faktabaarin Tekoälyoppat, OPH:n Kriittisen digiaalisen lukutaidon aineisto, OKM:n ja OPH:n tekoälylinjaukset sekä Airut-hankkeen ja Eduksin yhdessä tuottamat tekoälyoppaa https://www.eduks.fi/fi/dokumentit/oppaat
Vuonna 2025 oli käynnissä kaksi Erasmus+-akkreditointiin kuuluvaa liikkuvuushanketta. Kauden 2023–2024 jatkoajalla toiminut liikkuvuushanke päättyi 31.5.2025 ja kauden 2024–2025 päättyi 31.8.2025. Näissä hankkeissa vuoden 2025 aikana kursseille osallistui kahdeksan henkilökunnan jäsentä ja työn varjostukseen yksi. Vuonna 2025 käynnistyi uusi henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuushanke kaudelle 2025–2026. Tässä hankkeessa ei vielä toteutunut liikkuvuuksia vuoden 2025 aikana.
Kielikahvilatyyliin toteutettuja teematapaamisia järjestettiin hankeaikana kuusi kertaa. Tulevaisuusohjauksen ja monikielisyyden tavoitteita toteutettiin TO1 Ihanteet ja identiteetit -ilmiöopinnoissa. Dialogisella työtavalla nostettiin esille erilaisia näkökulmia ja harjoiteltiin kulttuurista empatiaa. Pedagogisia ideoita vietiin myös kestävän tulevaisuuden KETU-opintokokonaisuuteen.
TO1-opintojaksolla pilotoitiin monikielisyyden huomiointia opetuksessa. Teema-aiheita, ihanteita ja identiteettejä, tutkittiin yhdistäen englannin ja psykologian opetusta. Havaittiin käytännössä, kuinka kulttuuritaustan huomioiminen voisi rikastuttaa opetusta ja opiskelukokemusta. Tärkeä oppi oli se, kuinka tärkeää on kannustaa opiskelijoita käyttämään omaa kieltään ja kulttuuriaan voimavarana.
Teematapaamisissa saimme vierailijoiksi sekä taiteen tekijöitä että oman oppilaitoksemme henkilöstöä. Vierailijoiden omat kokemukset olivat samastuttavia opiskelijoille. He rohkaistuivat kertomaan omista peloistaan ja oppimisen esteistä suhteessa kieliin. Pohdimme sitä, kuinka helposti ohitamme kotikansaivälisyyden: oman oppilaitoksen sisältä löytyy paljon erilaisten kielten, monikielisyyden ja monenlaisten kulttuurien ja alakulttuurien edustajia – yhä enemmän lukiolaisissakin monikielisiä.
Hankeblogi https://monikielisyys.blogspot.com
Syksyllä 2025 alkoi Otavian koordinoima Lukeva Mikkeli -hanke, jonka tavoitteena on luoda koko Mikkelin yhteinen lukutaitostrategia. Otaviasta hankkeeseen osallistuu Nettilukion ja Nettiperuskoulun lisäksi kampuksella toimivat aikuisten perusopetus ja lähiaikuislukio.
Lukutaitostrategia luodaan yhdessä Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, Mikkelin lukion ja Mikkelin kirjaston kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Mikkelin muiden koulutustoimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda strategia, joka ohjaa kaikenikäisten mikkeliläisten lukuinnon ja lukuhalukkuuden lisääntymiseen ja lukutaidon kehittymiseen. Syksyn 2025 aikana hankkeessa muun muassa toteutettiin alkukartoituskyselyitä opiskelijoille, toimialojen henkilöstölle ja kirjaston käyttäjille. Lisäksi tutustuttiin muiden kuntien lukutaitotyöhön ja lukutaitostrategioihin.
Hankkeessa on innostavaa päästä tekemään työtä yhdessä yli organisaatiorajojen aina varhaiskasvatuksesta kirjastotoimeen. Toiveenamme on, että tulevaisuudessa koko Mikkeli innostuu lukemaan!
Nettilukiossa jatkettiin oppimisen tuen kehittämistä vuonna 2025. Tartu-hankkeen tavoitteena oli tukea lukiolain muutoksen ja opetussuunnitelman päivityksen mukaisen oppimisen tuen jalkauttamista ja täytäntöönpanoa lukioissa.
Hankkeen tukemana Nettilukiossa (ja samalla yhteistyössä Nettiperuskoulun kanssa) käytiin monissa paikoissa ja monentasoista keskustelua oppimisen tukeen liittyen mm. seuraavista näkökulmista:
Miten laki- ja ops-muutos vaikuttaa käytännön työhön lukiossa?
Mitä oppimisen tuki on aineenopetuksessa?
Mitä oppimisen tuki on erityisopettajan näkökulmasta?
Millaista on eri ammattiryhmien välinen yhteistyö?
Millaisia teknisiä ratkaisuja oppimisen tukeen liittyy?
Hanke toteutti kehittämistyön ohessa sisältöä ja työskentelyä esimerkiksi opekokouksiin ja tiimipalavereihin, henkilöstön pedagogisiin aamupäiviin (puolipäiväinen kehittämistyöpaja), verkkopedagogiikan kehittämispäiviin ja tiimipäiviin. Lisäksi saimme asiantuntijavieraita webinaareihin ja opiskelija- ja työntekijäkokemuksia podcasteihin.
Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Mikkelin lukion kanssa. Lisäksi tapasimme valtakunnallisesti muita lukiotoimijoita, joiden kanssa jaoimme kokemuksia ja ideoita oppimisen tuen kehittämisestä eri näkökulmista (mm. Savonlinna, Pori, Oulu, Pieksämäki, Turku, Kuopio, Joensuu). Lisäksi teemoja käsiteltiin mm. verkko-opetusta tarjoavien lukioiden verkostossa ja tekoälyhankkeiden yhteistyössä.
Hankkeen aikana julkaistiin Tuki lukiossa -materiaali yhteistyössä Turun, Kuopion ja Joensuun oppimisen tuen hankkeiden kanssa. Materiaali on suunnattu lukioiden henkilöstölle, ja se on julkaistu avoimesti Opinvoimala.fi-sivustolle: https://www.opinvoimala.fi/sivu/tuki-lukiossa
Materiaali sisältää mm. oppimisen tuen eri roolien kuvauksia, tuen käytännön vinkkejä ja työkaluja sekä tietoa tuen kirjaamisesta.
Tartu-hankkeessa olivat mukana Nettilukion erityisopettaja Tiina R., erityissuunnittelija Laura, hankekoordinaattori Aki ja oppivelvollisten opo Anu ja ryhmänohjaaja Eeva.
Nettilukio oli mukana Yhdessä verkossa – vuorovaikutusta ja osallisuutta verkko-oppimiseen -täydennyskoulutushankkeessa (OPH). Hanketta koordinoi Kansanvalistusseura sr., ja Nettilukion lisäksi toisena osatoteuttajana oli Suomen eOppimiskeskus ry. Koulutus alkoi jo edellisvuoden puolella Etäopetuksen päivällä, mutta muu koulutusosuus toteutui kevätlukukaudella.
Koulutushankkeen kohderyhmänä oli opetustoimen henkilöstö ja koulutus oli osallistujille maksuton. Koulutushankkeen tavoitteena oli mm. lisätä tietoa ja pedagogista osaamista osallisuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukemiseksi verkko-opetuksessa sekä tarjota opetustoimen henkilöstölle välineitä teemojen edistämiseen omassa käytännön opetus- ja ohjaustyössään.
Koulutuskokonaisuus (3,5 op) koostui viidestä etäkoulutuspäivästä, yhteisöllisestä työskentelystä ja vertaisoppimisesta HowSpace-verkkoalustalla, omasta kehittämistehtävästä, jossa opittua sovelletaan omaan opetustyöhön sekä osallistumisesta vähintään yksille aamukahveille, joissa osallistujia tuetaan ja ohjataan kehittämistehtävässään. Koulutuspäivien teemoja olivat esimerkiksi luottamus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys verkossa, aktivoivat ja osallistavat sovellukset yhteisöllisessä verkko-opetuksessa ja osallisuus hyvinvoinnin lähteenä.
Koulutuksesta saatiin varsin myönteistä palautetta, jota kerättiin niin koko koulutuksesta kuin erillisistä koulutusosioista pitkin koulutusta. Koulutuksessa pidettiin erityisesti selkeydestä, keskustelumahdollisuuksista ja kiinnostavista puheenvuoroista.
Nettilukiosta hanketta olivat fasilitoimassa Aki ja Laura. Lisäksi Eeva ja Lauri olivat mukana koulutuspäivissä asiantuntijarooleissa.
Lisätietoja hankkeesta: https://www.edusuunta.fi/yhdessa-verkossa