Vihreä matkustustapa herätti myös median huomion. Matkasta tehtiin juttu radioon ja Ylen sivuille. Tässä linkki artikkeliin: https://yle.fi/a/74-20160353.

"Tiistai päivä aloitettiin aikaisin aamulla, kun lähdettiin kaikki yhdessä junalla Belgian pääkaupunkiin, Brysseliin.  

Ensimmäiseksi ryhmä jaettiin kahtia ja toiset menivät kiertämään Brysselin vanhempaa ja rikkaampaa puolta, kun taas toiset näkivät köyhän slummien puolen. Lounaaksi menimme syömään vapaaehtoistyöntekijöiden tekemän kaikille ilmaisen kasvisaterian. Ruoka oli tehty hävikki raaka-aineista ja se koostui muusista, ratatouillesta, kasvissosekeitosta, inkiväärijuomasta ja pienistä naposteltavista. Lounaan jälkeen kiersimme Brysselin nähtävyyksiä kuten Manneken Pis-patsaan belgialaisten parien kanssa, jonka jälkeen jäi vielä omaa aikaa keksiä tekemistä. Jotkut esimerkiksi shoppailivat tai maistoivat Belgian tunnettuja vohveleita. Illalla Hasseliin palatessa, osa porukasta meni yhden belgialaisen oppilaan luokse viettämään iltaa. "

"Olin Italiassa vaihdossa kuusi viikkoa. Asuin vaihdon ajan Roomassa host perheen luona, johon kuului vanhemmat, vanhempi sisko ja mun vaihtopari. Kävin koulua Liceo Statale Ettore Majorana nimisessä koulussa. 

Halusin lähteä vaihtoon, koska halusin tutustua uuteen maahan ja sen kulttuuriin ja halusin saada uusia kokemuksia.  

Italiassa elin ihan normaalia elämää. Host vanhempani esittelivät minulle eri paikkoja Roomassa ja he esittelivät myös heidän ystäviään ja sukulaisiaan mulle. Mulla oli pieni kielimuuri perheen isän kanssa, koska hän ei osannut englantia. Yleensä hänelle puhuinkin vain eleillä tai silloin kun joku muu käänsi asian mitä yritin sanoa. Koulussa päivät olivat kuusi tuntia ja päivässä oli kaksi 10 minuutin taukoa. Koulunkäynti Italiassa oli hyvin erilaista, mutta siihen tottui nopeasti. Koulun oppilaat olivat hyvin ystävällisiä ja kyselivät paljon kysymyksiä Suomesta. 

Olen tosi tyytyväinen, että lähdin vaihtoon, koska sain tutustua ihan erilaiseen kulttuuriin ja ihmisiin. Italiasta jäi todella monta uutta kokemusta ja pienesti italian kielen taitoa. Suosittelen yksilövaihtoa jokaiselle, joka kiinnostunut kansainvälisyydestä haluaa uusia kokemuksia."

"Olin viisi viikkoa vaihdossa Ranskassa, Pariisissa. Asustelin vaihtoni ajan viisihenkisessä ranskalaisperheessä ja kotini löytyi neljännestä kerroksesta tiilisestä kerrostalosta, jossa oli pieni suomalainen hissi ja mukavat naapurit. Kävin koulua lukiossa nimeltä Hélène Boucher joka sijaitsee Pariisin 20:nnessä kaupunginosassa.

Olin aina halunnut mennä vaihtoon oppimaan uutta kieltä, toisenlaista kulttuuria ja suurimmasta syystä tapaamaan uusia ihmisiä. Totta kai yksi syy oli myös niin sanotusti ”omien siipien kokeilu.” Halusin nähdä minkälaista on yrittää elää arkea toisella kielellä ja käytännössä yksin. 

Ranskassa koulupäivät ovat yleensä kahdeksasta viiten tai kuuteen kahdentunnin ruokatauolla keskellä päivää. Minulla kuitenkin oli parin tunnin päiviä. Menin yleensä kouluun kahdeksaksi ja pääsin sieltä jo kymmeneltä. Yhtenä päivänä minulla kuitenki oli normaali koulupäivä eli kahdeksasta viiteen. Aineina minulla oli englantia, ranskaa ja espanjaa.

Normaali päivä rytmi minulle oli yleensä lyhyt koulupäivä, käynti kotona, metrolla matkailu ja kaupunkiin tutustuminen. Tapasin kaupunkia kierrellessäni uusia ihmisiä myös koulun ulkopuolelta, muutaman suomalaisen sekä totta kai ranskalaisnuoria. Viikonloppuina yleensä vain nukuin myöhään, söin hyvän aamupalan ja yritin tutustua perheeseen.

Vaihtoni aikana kielitaitoni parantui ihan varmasti ja myös itsevarmuuteni puhua muita kieliä. Käytin suurimmaksi osaksi englantia, mutta sain myös käyttää ranskaa monessa tilanteessa. Ehkä tärkeimpänä opin luottamaan itseeni kielitaidollisesti ja päätösten tekemisissä erilaisissa tilanteissa. Vaihdon jälkeen oli myös ylpeä olo kun tajusi, että selvisi juuri tosta kaikesta yksin vieraassa maassa.

Vaihtoaikani saattoi olla lyhyt, mutta silti ikimuistoisin kuukausi mitä minulla on ollut. Vaikka vaihtoperheen kanssa ei aivan mennyt yks yhteen niin silti koulun ansiosta tapasin aivan ihania ihmisiä joita varmasti tulen näkemään ja joihin tulen pitämään yhteyttä tulevaisuudessa. Sain myös vaihdon ansiosta kokeilla elämää isossa kaupungissa. 

Suosittelen ehdottomasti yksilövaihtoa kaikille joita se edes vähänkin houkuttelisi! Kielimuureilta ja jännitykseltä ei vaihdossa välty, mutta ne ovat pieniä huolia verrattuna siihen minkä kokemuksen siitä saa ja niihin ikimuistoisiin muistoihin mitä varmasti muistat vanhana!"

"Olin Kuusi viikkoa vaihdossa Ranskassa, asuin pienessä kylässä lähellä Amiensia. Vaihtoni aikana asuin 5 henkisessä perheessä, johon kuuluu isä, äiti, 15-vuotias poika ja 12-vuotiaat kaksostytöt. Kävin Lycée Edouard Branly nimisessä koulussa, kouluun oli kylästä noin 40 minuutin matka joka taittui bussilla tai autolla.

Halusin erityisesti lähteä Ranskaan vaihtoon, koska aion aloittaa ranskan opinnot syksyllä.

Minua on myös kiehtonut aina tutustua Ranskan kulttuuriin ja nähtävyyksiin. 

Koulupäivät olivat pitkiä, oppi tunnit kestivät 60 minuuttia ja normaali koulupäivä kesti 8-18, keskiviikkoisin koulupäivät olivat lyhyitä ja yleensä loppuivat kahdeltatoista. Ruokatunnit kestivät kokonaisen tunnin ajan, koska ruokaa ja yhdessä oloa arvostetaan ranskassa enemmän kuin Suomessa.

Ranskassa viikonpäivinä kävimme koulua kuin jokainen normaali ranskalainen nuori, keskiviikkoisin saatoimme vaihtoparini kanssa käydä keskustassa syömässä ja kiertelemässä kauppoja. Viikonloppuisin isäntäperheeni vei minua katselemaan Ranskan upeita nähtävyyksiä kuten Pariisia, Ranskan rannikkoa ja Versaillesissa, kävimme myös usein uimassa, kiipeilemässä ja karting ajelulla. 

 Ranskassa otin ranskan kielen alkeet hyvin haltuun ja opin paljon ranskan kulttuurista ja tavoista. Opin myös itsestäni sen, että olen erittäin rohkea ja uskallan kokeilla uusia asioita.

Vaikka vaihto meni erittäin hyvin ja kaikki onnistui ilman ongelmia, perheen ja ystävien jättäminen oli erittäin vaikeaa.

Olen erittäin tyytyväinen, että päätin lähteä vaihtoon. Nautin jokaisesta kokemuksesta ja mahdollisuudesta joita minulle tarjottiin vaihtoni aikana. 

Suosittelen yksilövaihtoa erityisesti niille jotka haluavat kokea maailmaa ja oppia uusia asioita, vaihto oli erittäin opettavainen ja henkisesti kasvattava kokemus!

"Olimme Sloveniassa Erasmus-vaihdossa noin kuusi viikkoa. Vaihdon ajan asuimme isäntäperheissä lähellä Portorozin kaupunkia. Portoroz on pieni rannikkokaupunki hienolla merinäköalalla. Kävimme koulua pienessä italiankielisessä 36 oppilaan koulussa nimeltä Ginnasio Antonio Sema Pirano. 

Lähdimme vaihtoon, koska halusimme kehittää kielitaitoa ja erityisesti oppia italiaa. Halusimme myös päästä tutustumaan uuteen kulttuuriin ja elämään toisen maan tapojen mukaisesti. 

Kuljimme kouluun bussilla ja autolla. Koulupäivän kesto oli noin 8.00–14.10 ja yhden oppitunnin kesto oli 45 minuuttia. Perjantaisin toisen vuoden opiskelijoilla koulu alkoi jo 7.15. Tuntien välissä oli viiden minuutin tauko. Muuten koulupäivän aikana oli yksi puolentunnin tauko klo 10.25. Tällöin oppilaat söivät kotoa tuodut eväät, mikä oli yleensä täytetty leipä. Oppilailla oli myös mahdollisuus laittaa ruokaa koulun keittiössä tai ostaa viereisestä opiskelija-asuntolan ruokalasta lounas. Saimme itse valita mitä tunteja seuraamme, mutta pääasiassa seurasimme 2. ja 3. vuoden opiskelijoiden tunteja. Tunnit pidettiin italiaksi, joten oli hieman haasteita ymmärtää tunnin aihe. Joskus iltapäivisin saatoimme lähteä koulusta hieman aiemmin pyörimään Portoroziin tai lähteä bussilla viereisiin kaupunkeihin. 

Vapaa-ajalla vietimme paljon aikaa kahdestaan. Vietimme vaihtopariemme ja heidän ystäviensä kanssa aikaa yleensä vain viikonloppuisin, shoppaillen, syöden ja vieraillen eri kaupungeissa. Vietimme myös aikaa isäntäperheidemme kanssa. Viihdyimme isäntäperheidemme luona hyvin. Sloveniassa on tyypillistä, että sukulaiset asuvat samassa talossa, joka on jaettu pienempiin huoneistoihin. Molempien isäntäperheillä oli paljon eläimiä, kuten kissoja, koiria ja kanoja. 

Vaihdon aikana pääsimme myös käymään Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. Matka kesti sinne bussilla puolitoista tuntia. Kävimme myös Italiassa Venetsiassa sekä Triestessä. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä, kahviloissa ja ruokapaikoissa sekä shoppailemassa. Triesteen oli alle tunnin ajomatka, joten pääsimme käymään siellä useamman kerran. Triestestä Venetsiaan oli kahden tunnin junamatka. Venetsia oli todella kaunis kaupunki ja me menimme sinne juuri karnevaalien aikaan. Karnevaali tuntui olevan aika iso juttu myös Sloveniassa. Sitä juhlittiin pukeutumalla erilaisiin asuihin ja ihmiset heittivät konfettia ympäriinsä ja päivän kohokohta oli kulkue, jossa oli monta eri teemoihin pukeutunutta ryhmää. Vaihdon lopussa pääsimme vielä käymään Kroatiassa. Portorozista Kroatian puolelle oli todella lyhyt matka, joten ehdimme tehdä lyhyen muutaman tunnin reissun Umagiin.  

Suurimpia eroja Suomen ja Slovenian välillä oli esimerkiksi ruokailuajat. Sloveniassa syötiin tyypillisesti aamupäivällä vain pieni aamupalan tyylinen ateria ja myöhemmin iltapäivällä kunnon lounas. Myöskin täsmällisyys Sloveniassa ei ollut niin tärkeää. Hintataso oli myös huomattavasti alhaisempi, kuin Suomessa. 

Vaihtoon lähtö oli todella hyvä päätös. Siitä oppi paljon uusia asioita, sai hyviä kokemuksia, sai uusia kavereita ja kielitaitomme parantui. Suosittelemme yksilövaihtoa kaikille, ketkä haluavat parantaa kielitaitoa, opiskella ulkomailla tai tutustua uuteen kulttuuriin. "

"Hello everybody, my name is Jule, I’m a student from Schweinfurt, Germany, and as part of my internship in Seinäjoki, I had the opportunity to visit this school and attend some classes.

Since the German school system is quite different from the Finnish one, I was especially curious to see how everyday school life works here. I was particularly surprised and impressed by the fact that students can create their own timetables and receive a new one every eight weeks. Such a flexible system is something I know only from university back home, not from schools.

The use of digital tools in the classroom also left a strong impression on me. Although I was aware that digital learning plays a big role in Finland, it was fascinating to see how naturally every student works with their own laptop (given by the school), completes assignments online, and submits them digitally.

Another positive experience for me was the diversity of school life. There are numerous activities offered that are not always run by teachers, but for example by youth workers who are based at the school. I was also really impressed by the engagement of the student council. At my school, we unfortunately never had a Donut Day!

Additionally, I learned a lot about the Finnish education system through conversations with students. I find it interesting that they have the option to decide – to a certain point – when they want to take their final exams.

The international focus of the school was a great advantage for me personally, as I don't speak Finnish. Thanks to English-taught courses and bilingual classes, I was still able to take part in a variety of subjects.

All in all, I felt very comfortable at this school. I was warmly welcomed and got to experience many different aspects of school life here. I’m very grateful for that. Thank you."

"Olin viisi viikkoa vaihdossa Irlannissa, kaupungissa nimeltä Limerick. Asuin vaihtoni ajan irlantilaisessa isäntäperheessä, johon kuului äiti, 8-vuotiaat kaksoset, koira sekä toinen oman ikäiseni vaihto-opiskelija Tšekistä. Vaihtoni ajan kävin koulua Villiers School -nimisessä koulussa, joka oli alle viidentoista minuutin pyöräilymatkan päässä perheen kotoa. 

Halusin lähteä vaihtoon, koska halusin saada uusia kokemuksia ja kavereita sekä tutustua uuteen maahan ja sen kulttuuriin. Ajattelin myös, että vaihto on hyvä tapa kehittää englannin kielitaitoa. 

Elin Irlannissa normaalia irlantilaista arkea, mikä onkin yksi vaihdon tarkoituksista, eli päästä kunnolla kokemaan toisen maan normaalia arkielämää. Maanantaista perjantaihin kävin koulussa ja viikonloppuisin menimme usein perheen toisen vaihto-opiskelijan kanssa kaupungille shoppailemaan ja viettämään aikaa. Välillä vietimme koulun jälkeen aikaa myös muiden kavereidemme kanssa, joihin tutustuimme koulussa. Vietin myös isäntäperheeni kanssa aikaa ja leikin usein perheen kaksosten kanssa. 

Koulussa, jossa kävin käytettiin koulupukuja, joten käytin myös itse koko vaihtoni ajan koulupukua koulussa, mikä oli hauska ja uusi kokemus. Villiersin koulussa oppitunnit kestivät 40 minuuttia. Yhdeltätoista oli 15 minuutin pituinen tauko ja vartin yli yhdeltä oli 35 minuutin mittainen ruokatauko. Koulu oli todella yhteisöllinen ja oppilaat olivat sosiaalisia, ystävällisiä ja avoimia minua kohtaan. 

Vaihtoni aikana englanninkieleni kehittyi ja tulin rohkeammaksi sen puhumisessa. Myös itsevarmuuteni ja itseluottamukseni kasvoivat, kun jouduin ensimmäistä kertaa matkustamaan pitkän matkan lentokoneella yksin ja olemaan erossa perheestäni ja kavereistani. 

Olen todella tyytyväinen, että lähdin vaihtoon. Siitä jäi minulle paljon hyviä kokemuksia ja sain monta uutta ystävää. Suosittelen yksilövaihtoon lähtöä jokaiselle, joka on avoin ja innostunut saamaan uusia kokemuksia."

"Pyöräily tuli meistä monelle lähes ainoaksi kulkemisen keinoksi Alankomaissa ollessa. Kun mäkiä ei ole havaittavissa, on se helppoa, nopeaa ja vaivatonta. Myös pyöräteiden kunto on monin paikoin parempi kuin Suomessa. Lyhyet välimatkat paikkojen välillä myös helpottivat pyörän selkään hyppäämistä - se ei ollut liian vaivalloista milloinkaan. Suomen ja Alankomaiden pyöräilykäytänteissä onkin paljon eroja, joita emme ennen olleet tulleet edes ajatelleiksi.

Hollannissa pyöräily on paljon yleisempää kuin Suomessa. Oli kuitenkin yllättävää, kuinka vähän ihmiset kävelivät ottaen huomioon maan hyvät kävelyväylät. Vaikka hollantilaiset meille kertoivat kävelyn olevan ensisijaisessa asemassa muihin kulkutapoihin verrattuna, oli se silti todella vähäistä ja jopa vaativaakin. Monet hollantilaiset pitivät 40 minuutin pyöräreissua lyhyenä, mutta eivät sitten suostuneet kahta kilometriä kävelemään, jos pyörää ei ollutkaan saatavilla.

Pyöräily Hollannissa on helppoa, ainakin suurimmaksi osin. Pyöräily on monella tavalla tehty hyvin turvalliseksi, esimerkiksi estääkseen autojen pääsyn pyöräteille, niiden alkuihin ja loppuihin on asennettu keltaisia metalliaitoja. Aitojen väliin jäävä tila on kuitenkin niin pieni, että siitä juuri ja juuri mahtuu pyörälläkään. Aidat siis ajavat asiansa liiankin hyvin, ja niihin tottumattomana ovat ne hieman uhkaavia.

Pyöräily ei rajoitu edes vain heihin, joilla on pyörä. Esimerkiksi lähtiessä koululta muutaman kilometrin päähän ravintolaan viidentoista ihmisen ja kahdeksan pyörän kanssa, kaikille kyllä löytyy kyyti. Hollantilaisten pyörissä oli tavallisen takana olevan tarakan lisäksi tarakka myös edessä, joten yhdellä pyörällä pääsee kulkemaan jopa kolme henkilöä. Tarakoille köytettiin kiinni usein myös tyynyjä, matkan mukavoittamiseksi."

"Olin Espanjassa Erasmus-vaihdossa lähes kaksi kuukautta. Vaihtoni ajan asuin espanjalaisessa perheessä Cijuelassa, joka sijaitsee Etelä-Espanjassa lähellä Granadaa,  Andalucian maakunnassa. Host-perheeseeni kuului host-sisko Lola sekä vanhemmat. Koulua kävin I.E.S Arjé- nimisessä koulussa Chauchinassa, joka oli muutaman kilometrin päässä perheen kotoa.

Olen opiskellut espanjaa ala-asteelta lähtien, jonka takia halusinkin vaihtoon nimenomaan Espanjaan pystyäkseni kehittää kielitaitoani entisestään. Halusin myös oppia espanjalaista kulttuuria ja tapoja, jonka takia normaalissa, espanjalaisessa perheessä asuminen oli unelmieni täyttymys.

Espanjassa sain tutustua normaaliin elämään. Kävin koulua host-siskoni Lolan kanssa, sekä tutustuin hänen kavereihinsa. Koulupäivät Espanjassa olivat melko samanmittaisia kuin Suomessa, koulua oli klo 8.15-14.45. Outoa oli, että kaikkien oppilaiden koulupäivät olivat samanpituisia ja päivän aikana oli vain yksi tauko, joka oli puoli tuntia.

Viikonloppuisin vierailimme muissa Espanjan kaupungeissa. Kävimme useamman kerran Granadassa, sekä myös Sevillassa, Jaénissa, Córdobassa ja Almeríassa. 

Olen todella tyytyväinen siitä, että päätin lähteä vaihtoon, sillä se oli oikea valinta minulle. Saavutin tavoitteeni kielen- ja kulttuurinoppimisesta sekä sain paljon uusia ja mahtavia kokemuksia. Suosittelen Erasmus-vaihtoa lämpimästi kaikille, jotka ovat vähänkin kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja muista kulttuureista."