Juha Partala, ITEE: Video-opetus MOOC-kurssilla, Videoita opetukseen, demonstraatio 

Avoimet verkkokurssit eli MOOCit tarjoavat joustavan tavan opiskella. Ne ovat tyypillisesti avoimia ja niille voi osallistua opiskelijoita vaihtelevilla taustatiedoilla. Opiskelu on tavallisesti myös hyvin itsenäistä eikä ohjausta välttämättä ole tarjolla. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti ongelmanratkaisua vaativien alojen opetuksessa. Mitä jos opiskelija jää jumiin tehtävissään? Tässä työssä on pyritty digipedagogisia menetelmiä ja videopedagogiikkaa käyttäen toteuttamaan MOOC-kurssin harjoitustyö niin, että opiskelijan edistyminen on mahdollisimman sujuvaa. Toteutetun kokonaisuuden aiheena on tekoälymenetelmien ohjelmointi.

Miika Lehtinen, HuTK: Luentojen korvaaminen opetusvideoilla koltansaamen muoto-opin kurssilla, demonstraatio

Kurssin luennot toistuvat melko samanlaisina vuodesta toiseen, eikä luennoilla usein ole kovin paljon vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä. Tästä sain ajatuksen korvata luennot opetusvideoilla. Ratkaisu helpottaa myös opiskelijoiden aikatauluja, sillä moni heistä opiskelee päivätyön ohella. Kerran viikossa pidettiin harjoitustunti kontaktiopetuksena, jossa sovellettiin videoilta opittuja asioita. Jaoin kunkin luennon aihepiirin pienempiin kokonaisuuksiin, joista kustakin tein 6–20 minuutin mittaisen opetusvideon. Opetusvideot olivat katsottavissa Moodle-alustalla. Lisäsin videoihin myös H5P-työkalulla välikysymyksiä, jotka varmistivat, että opiskelijat ymmärsivät asian riittävällä tasolla. Videoiden lisäksi jokaisesta luentopaketista piti esittää vähintään yksi kysymys Moodlen keskustelualueella, jotta vuorovaikutusta olisi videomuodosta huolimatta.

Juhani Hopkins: Uutta ja vanhaa: videoiden ja kirjallisen oppimateriaalien yhdistäminen; demonstraatio

Oppimateriaalia uudistaessa vaihtoehtojen kirjo voi pelottaa: eri digitaaliset vaihtoehdot, videot, kirjallinen materiaali ja moni muu. Kullakin vaihtoehdolla on omat vahvuudet ja heikkoudet, joten valinta voi olla vaikea. Yksi ratkaisu on käyttää kahta erilaista materiaalia, jotka kompensoivat toistensa heikkouksia. Demonstraatiossa esitellään oppimateriaalin uudistamisprojekti, jonka aikana luotiin sekä kirjallista että videomuotoista materiaalia. Tarkoituksena oli muodostaa toisiaan tukevista paloista kokonaisuus. Inspiraatio materiaaleihin tuli moderneista YouTube-videoista ja vanhoista kielenopetuksen oppikirjoista. Valmis materiaali tehosti oppimista ja myös vapautti opetusresursseja.

Heli Helander, LTK: Ydinaineksen linkkaus ryhmäopetukseen, ennakkotehtävät ja ennakkoja materiaalit, demonstraatio

Lähtötilanne:

-Lääketieteen lisensiaatin perustutkinnon lasten ja nuorten terveys –kurssin oppimistavoitteet määritelty MEDigi-hankkeen myötä v 2020

-ydinaineslistauksen oppimistavoitteita ei oltu määritelty opetustapahtumakohtaisesti

-opetuksessa ei hyödynnetty ennakkoperehtymistä/ ennakkotehtäviä

Prosessin tavoite:

-lastenneurologiset ydinasiat selkeästi linkitetty jokaiseen lastenneurologiseen opetustapahtumaan

-flippauksen tuominen vahvemmin esille

-yhteydet muihin lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman kursseihin, tarkoituksena sitoa uuden oppiminen aiemmin opittuun ja tuttuun aiheeseen

-lastenneurologisen pienryhmäopetusblokin aikana käyttöön formatiivinen arvio, jolloin opiskelija näkee oppimansa, ja osaa suunnata opiskeluaan ennen lopputenttiä

 Opetusharjoittelussa tarkoitukseni on linkittää kaikki kontaktiopetus ydinainekseen sekä vahvistaa luento-opetuksen syventämistä ryhmäopetuksessa. Ydinopetuksen terävöittäminen opiskelijalle tapahtuu ryhmäopetusten kohdentaminen ennalta määrättyjen teemojen ympärille, johon myös kontaktiopetukseen liitettävä uusi ennakkomateriaali linkittyy.

Minna Honkila, LTK: Antibioottiryhmäopetuksen kehittäminen konstruktiivisen linjakkaaksi mm. käänteisen luokkahuoneen menetelmää käyttäen, demonstraatio

Kehittämistehtäväni oli lasten antibioottiopetuksen kehittäminen linjakkaammaksi. Määrittelin opetuksen osaamistavoitteet, jotka mukailivat valtakunnallisia osaamistavoitteita sisältäen pääosin ydinainesta mutta myös täydentävää osaamista. Opetusmenetelminä käytin ryhmässä oppimista (team-based learning) ja uutena käänteisen luokkahuoneen menetelmää (flipped classroom). Suunnittelin opetukselle (kirjallisen) ennakkomateriaalin, johon opiskelijat tutustuivat ennen opetustapahtumaa. Kontaktiopetuksessa aihealueeseen syvennyttiin ratkaisemalla 2–3 kuvitteellista lapsipotilastapausta 4–5 opiskelijan pienryhmissä opettajan ohjauksessa. Opiskelijoilla oli ennakkomateriaalin lisäksi käytössään sähköiset (lääketieteen) tietokannat. Esitykseni keskittyy käänteisen luokkahuoneen menetelmän kokeiluun lasten infektiotautien opetuksessa.

Timo Hugg, LTK: Käänteinen opetus ja sen kehittäminen - kyselypohjainen interventio, demonstraatio

Käänteinen opetus voidaan määritellä opetusmenetelmäksi, jossa opiskelijoiden oppimista ja sitoutumista pyritään tehostamaan tarkasteltavaan aiheeseen itsenäisesti perehdyttävän etukäteismateriaalin ja tätä seuraavan opetustilassa tapahtuvan yhteisen käsittelyn avulla. Globaalin kansanterveyden opintojaksolla hyödynnettävän käänteisen opetuksen kehittämiseksi toteutin kurssin opiskelijoille suunnatun kyselypohjaisen tutkimuksen ennen ja jälkeen käänteisen opetuksen tuokioita. Tavoitteenani oli selvittää opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset ja näkemys käänteisestä opetuksesta, mahdollinen toteutuksen aikainen muutos näkemyksissä sekä onnistuminen ja edelleen kehittämistarpeet. Tulen esittelemään OpinTorilla demonstraation keinoin opetuksen kehittämistyöhöni liittyvän tutkimuksen keskeiset tulokset.

Henni Piirainen, BMTK: Laboratorioharjoituskurssin kehitys – selkeyttä ja linjakkuutta opiskelijoita kuunnellen, pecha kucha

Hyväkin kurssimateriaali vanhenee, ellei sitä päivitetä. Tämä ei koske ainoastaan materiaalin sisältöä vaan myös esitystapaa. Etenkin laboratorioharjoituskurssilla ohjeistuksen selkeys on olennainen harjoitustöiden onnistumiseen ja opiskelijoiden oppimiseen vaikuttava tekijä. Kerron esityksessä, kuinka Mikrobiologian laboratorioharjoituskurssin materiaali päivitettiin vastaamaan nykypäivän tarpeita ja miten opiskelijoiden ohjeistusta selvennettiin. Lisäksi mainitsen muutaman helpon keinon, joilla voi tukea opetuksen linjakkuutta sekä innostaa ja motivoida opiskelijoita.

Anna-Kaisa Salmi, HuTK: Teoria ja käytäntö argeologian opetuksessa, demonstraatio

Arkeologian on menneisyyden materiaalista kulttuuria ja sen muuttuvia merkityksiä tutkiva tiede, joka tarkastelee muun muassa sitä, miten menneisyyden ihmiset ovat käyttäneet materiaalista kulttuuria. Millaisia merkityksiä esineillä on ollut menneisyyden ihmisille, kuka niitä on käyttänyt ja miten, ja millaisia merkityksiä nuo esineet saavat nykyään? Demonstraatio esittelee harjoituksen, jonka tarkoituksena on punoa yhteen materiaalisen kulttuurin tutkimukseen liittyviä teoreettisia näkökulmia ja käytäntöä arkeologisessa tutkimuksessa ja samalla opettaa opiskelijoille työelämässä tarvittavia taitoja.

Oili Junttila LTK: Linjakas opetus, pecha kucha

Yleislääkäri - kurssin sisällön kehittäminen ja osaamistavoitteiden läpikäynti huomioiden opiskelijoiden aiempi osaaminen, osaamisen kehittymisen tarve erityisesti seuraavan ensimmäisen kesän ensimmäistä lääkärityökokemusta palvelemaan.

Hanna Rasi-Koskinen, TTK: Opiskelijoiden aktivointi Presemo-työkalulla ja kurssin työelämälähtöisyyden    lisääminen, demonstraatio

Pedagoginen tavoitteeni oli Pohjarakentamisen kurssin teorioiden linkittäminen konkreettisesti työelämään, ja työelämälinkityksen kautta lisätä opiskelijoiden motivaatiota kurssin aihealueita kohtaan. Toteutin tämän mm. lisäämällä harjoitustyön työelämälähtöisyyttä ja hyödyntämällä vierailevia luennoitsijoita. Toinen pedagoginen tavoitteeni oli lisätä luentoihin aktivoivia elementtejä, jotka toteutin Presemo-työkalulla. Tämä esitys keskittyy tekemiini havaintoihin työelämälähtöisyyden ja aktivoinnin merkityksestä opetuksessa.

Anja Keskinarkaus, ITEE: Uusien opiskelijoiden opiskeluun sitoutumisen ja yliopistoon kiinnittymisen tukeminen, Pecha Kucha

Uusien opiskelijoiden opiskeluun sitoutumista ja yliopistoon kiinnittymistä voidaan tukea monin tavoin, mukaan lukien orientoivat opinnot sekä omaopettajatoiminta. Opiskeluun sitouttaminen yliopisto-opiskeluiden alussa auttaa myös myöhempiin positiivisiin kokemuksiin opinnoista. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on käytössä superomaopettajamalli, jossa yksi henkilö vastaa ohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden omaopettajuudesta. Pecha Kucha esitys tuo esille kuinka orientaatiokurssilla omaopettajan roolia lisättiin ja mitä kehitettiin, tuoden esille myös opiskelijoiden näkemyksiä opintojen alkuvaiheessa.

Olli Korhonen, ITEE: Opiskelijoiden kokemuksia superomaopettajatoiminnasta, Pecha Kucha 

Omaopettajaohjauksella tarkoitetaan omaopettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta, jolla tavoitellaan opiskelijan opintojen sujuvaa käynnistymistä, edistämistä sekä yliopisto- ja tiedeyhteisöön kiinnittymistä. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta otti syksyllä 2020 käyttöönsä uuden superomaopettajamallin, keskitetyn omaopettajamallin, jossa yksi omaopettaja vastaa aina yhden tutkinto-ohjelman aloittavien opiskelijoiden opintojen ohjauksesta. Tämä Pecha Kucha esitys tuo esille tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden kokemuksia superomaopettajatoiminnan aikaisesta ohjauksesta sekä oppimaa, kuinka omaopettajaohjausta voisi jatkossa kehittää entisestään opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella.

Heini Karjalainen, HuTK: Hybridiopetus ja opiskelijoiden hyvinvointi, haastattelu

2020-luvun opetuksessa suositaan yhä enenevissä määrin hybridiopetusta lähiopetuksen sijaan. Sekä opiskelijoiden että opettajien tuoreessa muistissa on vielä pandemia-aika, jolloin siirtymä etä- tai hybridimuotoiseen opetukseen tapahtui lähes silmänräpäyksessä. Korona-ajan etä- ja hybridiopetuksen on monissa tutkimuksissa kautta maailman todettu vaikuttaneen negatiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja toiminnanohjaukseen. Tilanteen normalisoiduttua opetus on palannut osin lähiopetukseksi ja jatkunut osin etä- tai hybridimallisena. Esityksessä pohditaan hybridiopetuksen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Miten opiskelijat voivat hyötyä arjessaan hybridiopetusmallista? Millainen merkitys on kontaktiopetuksella ja kasvokkaisella vuorovaikutuksella? Entä miten opiskelijoiden omia kokemuksia voisi hyödyntää hybridiopetuksen kehittämisessä? Tule kuulemaan aiheesta erityisesti opiskelijoiden omasta näkökulmasta!