Pikkuhelppi-työn ytimessä ovat perheen arvostava kohtaaminen, konkreettinen apu ja vanhemman voimavarojen vahvistaminen.
Työntekijänä tuot avun perheen omaan arkeen. Sinun ei tarvitse ratkaista perheen kaikkia vaikeuksia tai löytää vastausta jokaiseen kysymykseen. Tärkeintä on kuunnella, olla läsnä ja auttaa perhettä juuri siinä, missä apua tarvitaan.
Tähän osioon on koottu käytännön ohjeita kotikäyntityöhön, perheiden kohtaamiseen ja tilanteisiin, joissa tarvitset tukea omaan työhösi.
Pikkuhelppi viedään sinne, missä perheen arki tapahtuu: pääsääntöisesti perheen kotiin tai perheen toiveesta kodin lähiympäristöön.
Perheen koti on työskentely-ympäristösi, mutta ennen kaikkea se on perheen oma tila. Kunnioita perheen tapoja ja yksityisyyttä. Kodin järjestys, elämäntapa tai perheen erilaiset käytännöt eivät ole arvioinnin kohteena.
Varmista ennen lähtöä, että sinulla on käynnin toteuttamiseen tarpeelliset tiedot:
Perheen yhteystiedot ja osoite
Lasten iät ja käynnin kannalta tarpeelliset tiedot
Perheen toiveet ja sovittu apu
Lasten mahdolliset allergiat ja erityistarpeet
Mahdolliset lemmikit
Voiko lasten kanssa ulkoilla?
Miten vanhemman tavoittaa käynnin aikana?perheen osoite ja yhteystiedot?
Selvitä vain ne asiat, jotka ovat Pikkuhelpin toteuttamisen kannalta tarpeellisia.
Huolehdi myös turvallisuudesta:
Arvioi työparin tarve, erityisesti ensimmäisellä käynnillä.
Varmista, että sovittu henkilö tietää, minne olet menossa.
Huolehdi, että käytössäsi on ladattu puhelin ja 112 Suomi -sovellus.
Sovi, miten kuittaat käynnin päättyneeksi.
Noudata oman organisaatiosi sovittuja turvallisuuskäytäntöjä.
Anna kohtaamiselle aikaa. Aloita kysymällä kuulumisia ja varmista, mitä perhe tarvitsee juuri tänään.
Voit kysyä esimerkiksi:
”Miten teillä menee tänään?”
”Mikä helpottaisi arkeanne juuri nyt?”
Käynnillä voit hoitaa lapsia, ulkoilla heidän kanssaan, keskustella vanhemman kanssa tai tehdä pieniä arjen askareita yhdessä vanhemman kanssa.
Sinun ei tarvitse järjestää erityistä ohjelmaa. Tavallinen yhdessäolo, leikki ja kiireetön läsnäolo riittävät usein.
Huomioi samalla lasten turvallisuus, perheen toiveet ja oman tehtäväsi rajat. Jos tilanne tuntuu turvattomalta, sinun ei tarvitse jäädä paikalle.
Kuittaa käynti päättyneeksi sovitulla tavalla.
Pohdi tarvittaessa:
Jäikö jokin asia mietityttämään?
Tarvitseeko perhe muuta tukea?
Tarvitaanko seuraavalle käynnille työpari?
Tarvitsetko itse keskustelua tai tukea?
Jos jokin huolestuttaa, keskustele asiasta sovitun henkilön kanssa luottamuksellisuus huomioiden.
Pikkuhelpissä kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin konkreettinen apu. Perheen kuuleminen, kuunteleminen ja pienet rohkaisevat sanat voivat vahvistaa vanhemman kokemusta siitä, ettei hänen tarvitse selvitä yksin.
Perheet ovat moninaisia. Perhemuoto, kieli, kulttuuri, katsomus tai elämäntilanne eivät yksin kerro siitä, millaista tukea perhe tarvitsee.
Jos oletat, oleta moninaisuutta.
Kysy mieluummin kuin oletat:
”Keitä teidän perheeseenne kuuluu?”
”Millaista apua juuri te toivotte?”
Huomioi myös mahdolliset kieleen, kommunikaatioon ja saavutettavuuteen liittyvät tarpeet.
Vanhemman ei tarvitse perustella, miksi hän tarvitsee hengähdystauon. Väsymys, yksinäisyys tai tukiverkostojen puute voivat kuormittaa arkea, vaikka varsinaista kriisiä ei olisi.
Lastenhoito voi olla vanhemmuuden tukea. Kun olet lasten kanssa, vanhempi saa levätä tai hoitaa omia asioitaan ja lapsi turvallisen aikuisen seuraa.
Kohtaa myös lapsi yksilönä. Kuuntele häntä, anna aikaa tutustua ja huomioi hänen toiveensa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Perhe on oman tilanteensa asiantuntija. Kuuntele ennen kuin tarjoat ratkaisuja.
Voit kysyä esimerkiksi:
”Mikä teidän arjessanne toimii hyvin?”
”Mikä on auttanut teitä jaksamaan?”
”Mikä helpottaisi tilannettanne?”
Voimavarojen vahvistaminen ei tarkoita vaikeuksien vähättelyä. Se tarkoittaa, että haasteiden rinnalla huomataan myös perheen osaaminen ja vahvuudet.
Jos vanhempi kertoo vaikeasta asiasta, tavallinen empaattinen kohtaaminen riittää usein alkuun:
”Kuulostaa siltä, että sinulla on ollut raskasta.”
Sinun ei tarvitse ryhtyä terapeutiksi tai ratkaista kaikkea. Jos perhe tarvitsee Pikkuhelppiä laajempaa tukea, voit auttaa heitä löytämään sitä.
Pikkuhelppi-käynnillä voit joskus huomata tai kuulla jotain, mikä jää mietityttämään. Huoli voi liittyä esimerkiksi lapsen hyvinvointiin, vanhemman jaksamiseen tai koko perheen tilanteeseen.
Sinun ei tarvitse heti tietää, mistä on kyse.
Huolen äärelle voi pysähtyä rauhallisesti. Tärkeää on erottaa se, mitä olet havainnut, siitä, miten itse tulkitset havaintoa.
Voit edetä näin neljän vaiheen avulla:
Havaitse: Mikä herättää huolesi?
Kysy: Kerro havaintosi konkreettisesti ja kysy perheen omaa kokemusta.
Kuuntele: Anna perheelle tilaa kertoa tilanteestaan.
Tue: Pohtikaa yhdessä, mikä voisi helpottaa tilannetta ja tarvitaanko muuta apua.
Voit sanoa esimerkiksi:
”Olet kertonut olevasi hyvin väsynyt viime kerroilla. Miten sinä itse koet tilanteesi tällä hetkellä?”
Sinun ei tarvitse ratkaista perheen tilannetta yksin.
Lapsen etu ja turvallisuus ovat aina etusijalla.
Jos huoli täyttää lastensuojeluilmoituksen tekemisen edellytykset, työntekijällä on velvollisuus tehdä ilmoitus.
Kun se on mahdollista, lastensuojeluilmoituksesta keskustellaan avoimesti vanhemman kanssa ja ilmoitus voidaan tehdä yhdessä hänen kanssaan. Kerro, että tarkoituksena on saada lapselle ja perheelle heidän tarvitsemaansa tukea.
Kaikissa tilanteissa asiaa ei kuitenkaan käsitellä vanhemman kanssa samalla tavalla. Jos kyse on esimerkiksi pahoinpitelyepäilystä tai muusta vakavasta kaltoinkohtelusta, lapsen turvallisuus menee muun edelle. Toimi silloin oman organisaatiosi toimintaohjeiden mukaisesti äläkä lähde selvittämään asiaa yksin. Konsultointi ei kuitenkaan saa viivästyttää lakisääteisen ilmoituksen tekemistä.
Pikkuhelppi on lyhytkestoista, varhaista tukea. Joskus pieni apu riittää, mutta joskus perhe tarvitsee myös muita palveluja.
Palveluohjauksellinen työote tarkoittaa, että tunnistat mahdollista tuen tarvetta, otat sen puheeksi ja autat perhettä löytämään sopivaa apua.
Sinun ei tarvitse tuntea koko palvelujärjestelmää. Tärkeää on tietää, mistä voit tarvittaessa kysyä neuvoa.
Milloin muu tuki on tarpeen?
Muita palveluja kannattaa pohtia esimerkiksi silloin, kun:
Perheen tuen tarve on jatkuvaa tai pitkäkestoista.
Pikkuhelppi ei vastaa perheen keskeiseen tarpeeseen.
Vanhempi itse toivoo muuta apua.
Perheen tilanteessa herää huoli, joka edellyttää lisätukea.
Keskustele asiasta yhdessä perheen kanssa. Pikkuhelpin päättymisen ei pitäisi tulla yllätyksenä.
Auta perhettä eteenpäin
Joskus pelkkä palvelun yhteystietojen antaminen ei riitä. Voitte yhdessä etsiä sopivan palvelun, selvittää yhteydenottotavan tai ottaa yhteyttä palveluun perheen kanssa sovitusti.
Tätä kutsutaan saattaen palveluun ohjaamiseksi.
Tukea voivat tarjota esimerkiksi neuvola, perhekeskus, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, sosiaalipalvelut, järjestöt tai seurakunnan muut työmuodot.
Tutustu oman alueesi palveluverkostoon ja yhteistyökumppaneihin. Toimivat yhteydet helpottavat sekä työntekijän työtä että perheen avun saamista.
Pikkuhelppi perustuu luottamukseen. Perheen henkilökohtaisia asioita käsitellään vain silloin ja siinä laajuudessa kuin työtehtävät edellyttävät.
Pikkuhelpin lähtökohtana on, ettei perheen tilanteesta tai käyntien sisällöstä tehdä rutiininomaisia asiakaskirjauksia.
Diakoniatyötä koskevat kuitenkin omat kirjaamisvelvoitteensa. Kun Pikkuhelppi-käynti toteutetaan osana diakoniatyötä, diakoniatyöntekijä kirjaa asiakastyön järjestämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot diakoniatyön kirjaamisohjeiden mukaisesti.
Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä ja seurakunnan ohjeita. Perheelle kerrotaan henkilötietojen käsittelystä.
Luottamuksellisuus ei poista lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia. Älä lupaa perheelle ehdotonta salassapitoa tilanteissa, joissa laki edellyttää tietojen ilmoittamista viranomaiselle.
Pikkuhelppi-työ voi olla antoisaa, mutta perheiden erilaiset elämäntilanteet voivat joskus herättää huolta tai kuormittaa.
Pidä huolta myös omista ammatillisista rajoistasi. Sinun ei tarvitse luvata enempää kuin Pikkuhelpissä voidaan tarjota, jatkaa tukea ilman yhteistä sopimista tai ratkaista perheen kaikkia asioita.
Keskustele haastavista tilanteista esihenkilön tai sovitun työparin kanssa. Yhteiset käytännöt, ammatillinen konsultaatio ja tarvittaessa työnohjaus tukevat turvallista työskentelyä ja jaksamista.
Pikkuhelpin valtakunnallisessa verkostossa toimii mentoriverkosto.
Mentoroinnin tarkoituksena on tarjota työntekijälle mahdollisuus kokemusten ja käytännön osaamisen jakamiseen, yhdessä pohtimiseen ja sparraukseen. Mentorin tehtävä ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja ja jakaa kokemuksia siitä, miten Pikkuhelppiä voidaan toteuttaa käytännössä.
Mentorilta voit saada tukea esimerkiksi:
Pikkuhelpin käynnistämiseen
käytännön työn kysymyksiin
haastavien ja onnistuneiden tilanteiden pohtimiseen yleisellä tasolla
hyvien toimintatapojen ja materiaalien löytämiseen.
Mentorointi toimii vertaistukena ja rakentaa yhteyttä paikallisen Pikkuhelppi-työn ja valtakunnallisen verkoston välille.