Pikkuhelppi on seurakunnan tarjoamaa maksutonta ja matalan kynnyksen tukea lapsiperheiden arkeen. Se tuo avun perheen kotiin tai kodin lähiympäristöön silloin, kun vanhempi tarvitsee hengähdystauon tai perhe kaipaa konkreettista apua arjessa.
Pikkuhelppi on ennaltaehkäisevää, oikea-aikaista ja lyhytkestoista tukea. Sen tavoitteena on vahvistaa vanhemman ja koko perheen voimavaroja, helpottaa arkea ja ehkäistä vaikeuksien kasautumista. Joskus pienikin apu oikeaan aikaan voi olla merkityksellistä.
Pikkuhelppi voi olla lastenhoitoa, keskustelua, kuuntelemista, rinnalla kulkemista tai pieniä arjen askareita yhdessä vanhemman kanssa. Tuki suunnitellaan perheen tarpeista ja toiveista käsin.
Pikkuhelppiä toteuttavat koulutetut seurakunnan työntekijät. Toiminnassa voi olla mukana myös koulutettuja vapaaehtoisia, jotka täydentävät työntekijöiden antamaa tukea paikallisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
Pikkuhelppi on kaikille lapsiperheille avointa toimintaa. Avun saaminen ei edellytä seurakunnan jäsenyyttä, lähetettä tai palvelutarpeen arviointia. Toimintaan ei sisälly velvoitetta osallistua uskonnolliseen toimintaan.
Pikkuhelpin mallikuva
Pikkuhelpin mallikuva kokoaa yhteen toiminnan perustan, tavoitteet, sisällöt ja toteutuksen edellytykset. Malli on laadittu vuonna 2026 viiden alueellisen yhteiskehittämistyöpajan pohjalta. Sitä voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa, perehdytyksessä ja yhteistyökumppaneille viestittäessä.
Pikkuhelppi perustuu yhteisiin valtakunnallisiin periaatteisiin, jotka ohjaavat toimintaa kaikissa sitä toteuttavissa seurakunnissa. Käytännön toteutuksessa huomioidaan paikalliset tarpeet ja resurssit.
Helposti saavutettavaa apua
Pikkuhelppi on maksutonta, kaikille lapsiperheille avointa ja helposti lähestyttävää. Perhe voi ottaa itse yhteyttä seurakuntaan tai ohjautua toimintaan yhteistyökumppanin kautta.
Perhelähtöisyys ja osallisuus
Pikkuhelppi rakentuu perheen omista tarpeista ja toiveista. Vanhemmat ovat oman arkensa asiantuntijoita, ja he osallistuvat tuen suunnitteluun ja toteutukseen.
Myös lapsi kohdataan yksilönä. Lapsen etu, turvallisuus ja oikeus tulla kuulluksi huomioidaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Jokainen perhe kohdataan arvostavasti, ilman oletuksia perhemuodosta, kulttuurista, kielestä, katsomuksesta tai elämäntilanteesta.
Varhainen, oikea-aikainen ja joustava tuki
Pikkuhelpin tarkoituksena on auttaa silloin, kun pienikin tuki voi helpottaa perheen arkea.
Toiminta on lähtökohtaisesti lyhytkestoista. Yhdelle perheelle tarjotaan yleensä 1–4 käyntiä, joiden kesto on noin 1–3 tuntia. Käyntien määrästä ja kestosta sovitaan paikallisesti. Perheen tilanteen niin vaatiessa voidaan käyttää harkintaa seurakunnan resurssien puitteissa.
Jos perhe tarvitsee pitkäkestoisempaa tai muuta tukea, sitä etsitään yhdessä perheen kanssa.
Konkreettinen apu ja vanhemmuuden tukeminen
Pikkuhelppi toteutuu pääsääntöisesti perheen kotona tai perheen toiveesta kodin lähiympäristössä.
Apu voi olla lastenhoitoa, lasten kanssa ulkoilua, keskustelutukea, kuuntelemista tai muuta perheen arkea helpottavaa yhdessäoloa.
Pikkuhelppi ei ole kodinhoitopalvelu, mutta pieniä arjen askareita voidaan tehdä yhdessä vanhemman kanssa paikallisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
Lastenhoito on myös vanhemmuuden tukea: vanhempi saa hengähtää, lapsi turvallisen aikuisen seuraa ja perheen voimavarat voivat vahvistua.
Luottamuksellisuus ja turvallisuus
Pikkuhelppi perustuu luottamukseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen. Perheen yksityisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja omia toimintatapoja kunnioitetaan.
Toiminnassa kerätään vain toteutuksen kannalta tarpeellisia tietoja. Työntekijät ja vapaaehtoiset noudattavat salassapitoa ja tietosuojasta annettuja ohjeita.
Turvallisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja jokaisella käynnillä. Sekä perheen että työntekijän tai vapaaehtoisen on voitava luottaa siihen, että toiminta on turvallista.
Yhteistyö ja palveluohjauksellinen työote
Pikkuhelppi täydentää muita lapsiperheille tarjottavia palveluja eikä korvaa niitä.
Toimintaa toteutetaan yhteistyössä seurakunnan eri työalojen sekä paikallisten lapsiperhetoimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi hyvinvointialueiden perhekeskukset, neuvolat, kunnat ja järjestöt.
Jos perheen tuen tarve on Pikkuhelppiä laajempi, työntekijä auttaa perhettä löytämään sopivaa tukea ja tarvittaessa ottamaan siihen yhteyttä. Tavoitteena on, ettei perhe jää yksin avun tarpeensa kanssa.
Pikkuhelppi etenee perheen tarpeista lähtevänä, joustavana prosessina. Yhteiset vaiheet auttavat toteuttamaan toimintaa turvallisesti ja yhdenmukaisesti.
1. Yhteydenotto
Perhe ottaa yhteyttä seurakuntaan esimerkiksi puhelimitse, sähköpostilla, viestillä tai paikallisen ajanvarausjärjestelmän kautta.
Yhteydenotto voi tulla myös yhteistyökumppanilta, kuten neuvolasta tai perhekeskuksesta, perheen suostumuksella.
Yhteydenottamisen tulee olla mahdollisimman helppoa. Perheelle kerrotaan, millaista apua Pikkuhelppi voi tarjota ja miten asiassa edetään.
2. Alkukeskustelu ja käynnistä sopiminen
Työntekijä keskustelee perheen kanssa siitä, millaista apua perhe tarvitsee ja toivoo.
Keskustelussa selvitetään käynnin toteuttamisen ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset asiat. Samalla sovitaan käyntien sisällöstä, ajankohdasta ja käytännöistä.
Perheelle kerrotaan toiminnan luottamuksellisuudesta, työntekijän roolista ja Pikkuhelpin rajoista.
Tarkoituksena ei ole arvioida perheen vanhemmuutta tai tehdä laajaa palvelutarpeen arviointia.
3. Pikkuhelppi-käynnit
Työntekijä tai paikallisten käytäntöjen mukaisesti vapaaehtoinen tulee perheen kotiin tai sovittuun lähiympäristöön.
Käynnillä toteutetaan yhdessä sovittua apua. Tärkeää on kiireetön kohtaaminen, perheen kuunteleminen ja voimavarojen vahvistaminen.
Käynnin sisältö voi vaihdella perheen tilanteen mukaan.
4. Tuen päättäminen ja tarvittava jatkotuki
Pikkuhelppi päättyy sovitusti, kun käynnit on toteutettu tai avun tarve on muutoin muuttunut.
Perheen kanssa voidaan keskustella siitä, miten tuki on auttanut ja millaista apua perhe mahdollisesti vielä tarvitsee.
Jos tuen tarve jatkuu, työntekijä auttaa perhettä löytämään muita sopivia palveluja. Tarvittaessa yhteydenottoa voidaan tehdä yhdessä perheen kanssa.
Perheelle tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta Pikkuhelpistä.
Pikkuhelppi on seurakunnan organisoimaa toimintaa. Selkeä työnjako ja yhteisesti sovitut käytännöt tukevat laadukasta ja turvallista toteutusta.
Työntekijä
Pikkuhelppi-työntekijä kohtaa perheen, selvittää avun tarpeen, suunnittelee käynnit ja toteuttaa sovittua tukea.
Työntekijän tehtäviin kuuluvat myös toiminnan turvallisuuden varmistaminen, luottamuksellisuuden noudattaminen, mahdollisen lisätuen tarpeen tunnistaminen ja palveluihin ohjaaminen.
Jos toiminnassa on mukana vapaaehtoisia, työntekijä vastaa heidän ohjaamisestaan paikallisesti sovitun työnjaon mukaisesti.
Vapaaehtoinen
Koulutettu vapaaehtoinen voi täydentää työntekijöiden antamaa tukea ja auttaa perhettä sovituissa tehtävissä.
Vapaaehtoinen toimii työntekijän tukemana ja ohjaamana. Tehtävät, vastuut ja toimintatavat sovitaan selkeästi etukäteen.
Vapaaehtoistoiminnan tarkemmat periaatteet ja käytännöt kuvataan Vapaaehtoisille-osiossa.
Esihenkilö ja toiminnasta vastaava taho
Seurakunta vastaa Pikkuhelpin organisoinnista, resursseista, turvallisuudesta ja paikallisten toimintakäytäntöjen sopimisesta.
Esihenkilö varmistaa, että työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on riittävä perehdytys ja tuki. Hän huolehtii myös siitä, että vakuutukset, turvallisuusohjeet ja muut toiminnan edellyttämät käytännöt ovat kunnossa.
Pikkuhelppiä voidaan toteuttaa seurakunnan kasvatuksen, perhetoiminnan ja diakonian yhteistyönä. Paikalliset vastuut ja työnjako sovitaan selkeästi.
Pikkuhelppi perustuu turvalliseen, luottamukselliseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen.
Turvallisuus
Seurakunnalla tulee olla kotikäyntityöhön soveltuvat turvallisuusohjeet ja toimintatavat. Ennen käyntiä selvitetään vain sen turvallisen toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot.
Työntekijän on tiedettävä, miten toimitaan esimerkiksi yllättävissä, huolta herättävissä tai uhkaavissa tilanteissa. Työparin tarve arvioidaan ennen käyntiä, ja yksin tehtävässä työssä noudatetaan sovittuja yhteydenpito- ja kuittauskäytäntöjä.
Turvallisuus tarkoittaa myös lapsen ja perheen turvallisuutta, osallisuutta sekä oikeutta arvostavaan kohteluun.
Luottamuksellisuus ja tietosuoja
Pikkuhelpissä kunnioitetaan perheen yksityisyyttä. Lähtökohtaisesti perheen tilanteesta tai käyntien sisällöstä ei tehdä asiakaskirjauksia.
Diakoniatyössä on kuitenkin lakisääteinen kirjaamisvelvollisuus. Kun diakoniatyöntekijä toteuttaa Pikkuhelppiä osana diakoniatyötä, hänen tulee kirjata asiakastyön järjestämisen, suunnittelun ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot diakoniatyön asiakastietojärjestelmään.
Kaikessa kirjaamisessa ja henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan tietosuojalainsäädäntöä ja seurakunnan omia ohjeita. Perheelle kerrotaan, mitä tietoja kerätään, mihin niitä käytetään ja miten niitä käsitellään.
Luottamuksellisuus ei poista työntekijän lakisääteisiä velvollisuuksia. Jos lapsen turvallisuudesta herää huoli, toimitaan tilanteen edellyttämällä tavalla ja voimassa olevien velvollisuuksien mukaisesti.
Eettinen työote
Perhe kohdataan oman elämänsä asiantuntijana. Pikkuhelpin tehtävä ei ole arvioida kodin järjestystä, perheen elämäntapoja tai vanhemmuuden onnistumista.
Työntekijä toimii ammatillisesti, tunnistaa oman tehtävänsä rajat ja kunnioittaa perheen valintoja sekä itsemääräämisoikeutta.
Lapsen etu, ihmisarvo, yhdenvertaisuus ja perheen osallisuus ohjaavat kaikkea toimintaa.
Pikkuhelppi on osa paikallista lapsiperheiden tuki- ja palveluverkostoa. Toimiva yhteistyö seurakuntien, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä auttaa perheitä löytämään tarvitsemansa avun oikeaan aikaan.
Seurakunnat toteuttavat Pikkuhelppiä yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti ja sovittavat käytännöt oman alueensa tarpeisiin ja resursseihin.
Toimintaa kehitetään yhdessä perheiden, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Perheiden palaute, yhteiset arviointikäytännöt ja kokemusten jakaminen auttavat tunnistamaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämistarpeita.
Lasten ja nuorten keskus koordinoi ja kehittää Pikkuhelppiä valtakunnallisesti sekä tukee paikallisia toimijoita koulutusten, materiaalien ja verkostoyhteistyön avulla.
Pikkuhelppi perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja lähimmäisenrakkauteen. Sen lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee tulla kohdatuksi kunnioittavasti omana itsenään. Vanhemmat ja lapset kohdataan heidän elämäntilanteestaan, taustastaan tai katsomuksestaan riippumatta.
Kristillinen ihmiskäsitys kutsuu näkemään jokaisen ihmisen ainutkertaisena ja arvokkaana. Pikkuhelpissä tämä näkyy tavassa kohdata perhe ilman suorituspaineita tai leimaamista. Tavoitteena ei ole arvioida vanhemmuutta, vaan vahvistaa vanhemman omia voimavaroja ja luottamusta siihen, että hän on lapselleen tärkein ja riittävä.
Lähimmäisenrakkaus toteutuu Pikkuhelpissä konkreettisina tekoina. Se on aikaa, läsnäoloa, kuuntelemista, arjen apua ja rinnalla kulkemista silloin, kun perhe sitä tarvitsee.
Pikkuhelppi on seurakunnan tapa toteuttaa lähimmäisenrakkautta tämän päivän lapsiperheiden arjessa. Se rakentaa luottamusta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja välittää viestin siitä, ettei kenenkään tarvitse selvitä yksin. Toivon näkökulma ei synny suurista teoista, vaan usein pienistä, oikea-aikaisista kohtaamisista, jotka voivat kantaa pitkälle.