Vesitetty sivistysverkko

Porvoon kaupunki aloitti alkuvuodesta 2016 koulutus-, varhaiskasvatus- ja kulttuuripalvelut kattavan sivistyverkkoselvityksen valmistelun. Selvityksestä julkaistiin pari versiota vuoden 2016 aikana, mutta hyvin kepoiseksi havaittu tekele laitettiin jäihin kunnallisvaalien ajaksi. Selvityksen valmistelua jatkettiin viime vuonna vaalien jälkeen rinnan kaupungin strategiatyön kanssa.

Ainakin itsellä oli käsitys, että tavoitteena olisi päättää kokonaisvaltaisesta palveluverkosta, joka kustannustehokkaasti ottaa huomioon lapsivaikutukset ja parhaiten toteuttaa lähipalveluita koko kaupungin asukkaille. Totuus näyttääkin olevan jotain aivan muuta.

Sivistysverkkoselvitys on sivistyslautakunnassa päätetty pilkkoa alueellisiin osiin, jossa kokonaisuuden sijaan tarkastellaan (=asetetaan vastakkain) kyläpareja, joista osaan ehkä jotain palveluita jää. Päätöksiä näyttää ohjaavan ensisijaisesti se, missä kunnossa palvelutuotantoon käytetyt kiinteistöt ovat. Tekevätkö työnsä tekemättä jättäneet huoltomiehet tai heidän valvontavastuunsa laiminlyöneet pomonsa päätökset siitä missä koulut, päiväkodit ja muut sivistystoimen palvelut sijaitsevat?

Sinä aikana kun sivistysverkkoselvitystä on työstetty eteenpäin, on yksittäisiä koulupäätöksiä tehty useita. Monia useiden miljoonien kokoisia hankkeita ei kaupunginvaltuustossa ole käsitelty. Näiltä osin sivistysverkko on lyöty lukkoon, joten varsinaisia päätöksiä sivistystoimen palveluiden sijoittamisesta ei kovinkaan montaa tarvitse enää tehdä.

Monesti - ainakin yrityselämässä - tehdään vaikutusarviointeja ennen päätöksentekoa. Nyt mitään vaatimuksia arvioinneista ei ole sivistysverkkoselvityksessä tehty. Kustannusarvioinnit ja lapsivaikutusarvioinnit ovat ensisijaisen tärkeitä turvattaessa sekä kuntatalous että lähipalvelut. Nyt sivistysverkossa on jälleen kerran tarkasteltu neliöitä lapsien tai eurojen sijaan. Onko virkamiehille liian kova pala nähdä joidenkin pienten koulujen oppilaskohtaisten kustannusten olevan suuria kouluja pienempiä?

Esimerkiksi Pohjois-Porvoon koulutuspalveluiden tulevaisuuden osalta ainoat luvut, joita päätöksissä on näkynyt ovat olleet toimitilajohtajan viiden miljoonan heittoja yksittäisten kiinteistöjen korjauskustannuksista. Loppuvuodesta 2014 tehdyn Pohjois-Porvoon kouluverkkoselvityksen mukaan samojen kiinteistöjen korjaamisen hinta olisi ollut 1.7 miljoonaa. Aika kova inflaatio vajaan neljän vuoden aikana.

Operatiivisen toiminnan laskelmien puutetta on perusteltu kiireellä. Jokainen peruskoulun matematiikan suorittanut olisi pystynyt nämä laskelmat päivässä tekemään, koska tiedot ovat helposti saatavissa. Ideologia yritetään piilottaa säästötavoitteiden taakse - epäonnistuen surkeasti, koska lukuja ei ole.

Olen tietysti tyytyväinen siihen, että kyläkouluja ollaan myös jatkossakin rakentamassa. Toivottavasti viimeaikaisista jatkuvista epäonnistumisista rakennushankkeissa ollaan otettu opiksi. Vuokrakasarmin hankinnalla voidaan vastuu omista rakennusaikaisita ja huollon laiminlyönneistä ulkoistaa. Kuinka kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen tällainen ratkaisu sitten on? Nyt olisi toimitilajohdonkin mahdollista kirkastaa kilpeään rakentamalla koulu, joka kestää Kerkkoon nykyisen koulurakennuksen tavoin sen 100 vuotta.