Veikkaustappiovarat

Veikkauksen ympärillä on kesästä lähtien kuhissut. Pikku hiljaa suuren yleisön tietoisuuteen on tullut Veikkauksen toimintamalli, jossa lainsäätäjät turvaavat avustukset sidosryhmilleen ja puhuvat suureen ääneen monopolin välttämättömyydestä.

Veikkauksen monopolin ainoa valtuutus EU:n perusarvojen vastaisena toimijana on ollut pelihaittojen hallitseminen ja niiden vähentäminen. Veikkauksen 13 miljardin euron liikevaihdosta 11 miljardia tulee peliautomaateista. Peliautomaattien pelaajat ovat pääsääntöisesti pienituloisia ja heidän todennäköisyys luisumiseksi ongelmapelaajaksi on suurempi kuin suurituloisten.

Veikkaus tietää tämän varsin hyvin. Jos peliautomaatti ei tuota tarpeeksi hyvin, se siirretään parempaan paikkaan. Näin käytännössä maksimoidaan myös pelihaitat.

Peliautomaatti tuottaa keskimäärin reilut 30 000 e, josta kauppiaalle palautetaan reilut 4600 e. Porvoossa on Veikkauksen viime vuoden tilastojen mukaan 151 peliautomaattia. Vuosittain porvoolaiset häviävät automaatteihin vähintään 3 775 000 e, vaikka luvusta vähennettäisiin kauppiaille maksettavat summat. Nämä ovat niitä rahoja, joita lottoarvonnan yhteydessä puhutaan veikkausvoittovaroina. Tavalliselle kansalaiselle se on veikkaustappiorahaa.

Veikkaus on kertonut ottavansa käyttöön pelaajien tunnistamisen. Tämä on tietysti hyvä, sillä nyt lähes 90% alaikäisistä koepelaajista ovat saaneet rauhassa pelata Veikkauksen pelejä. Tunnistamisen ongelma on sen toteutus Veikkauksen toimesta. Yhtiö kerää tiedot pelaajista, käyttää tietoja “sopivien” pelien tarjoamiseksi, mikä aiheuttaa lisää tappioita kaikille pelaajille.

Kansainvälisillä toimijoilla vastaava tunnistautuminen ja oman pelaamisen säätely on toteutettu jo vuosia sitten ulkoisen toimijan toimesta, joka ei käytä kerättyä dataa pelaamisen maksimoimiseksi, vaan ainoastaan pelaamisen hallitsemiseksi ja pelihaittojen vähentämiseksi.

Suomen rahapelimarkkinan tervehdyttämiseksi olisi viipymättä seurattava Tanskan ja Ruotsin mallia, jossa halukkaille yrityksille myönnetään määrätty määrä lisenssejä rahapelitoimintaan. Valtion verotulot kasvaisivat, pelaajille jaettava raha lisääntyy ja rahapelimarkkina selkeytyy. Vaikka Ruotsissa on ollut monopoli viime vuoteen asti, ulkomaiset toimijat ovat voineet toimia siellä melko vapaasti. Tämä on omalta osaltaan luonut rahapeliteollisuuden, jossa 17 alan yritystä on Tukholman pörssissä. Montako rahapeliyritystä Helsingin pörssistä löytyy?