Vauhtia elinkeinopolitiikkaan

Porvoo tunnetaan todellisuudessa nykyisin Suomessa ja myös maamme rajojen ulkopuolella kahdesta asiasta: idyllisestä vanhasta kaupungista ja Nesteen jalostamosta Kilpilahdessa. Jo näidenkin tukijalkojen varaan olisi mahdollista rakentaa dynaaminen ja menestyvä elinkeinopolitiikka.

Porvoo on harvoja kaupunkeja maassamme, jossa hyvin organisoitu matkailu mahdollistaisi monimuotoista yritystoimintaa vierailijoiden kiinnostusta entisestään kasvattamaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että matkailualan yrittäjyyden ja sen ympärillä olevien aktiviteettien tukeminen ei ole ainakaan elinkeinopolitiikan keskiössä ollut.

Turistit kaipaavat palveluita, joista suunnitelmia on paljon, mutta toteutus on vielä antanut odottaa itseään. Aktiivisimmille löytyy jo kanoottien ja veneiden vuokraus Porvoonjoella, lisäksi uintimahdollisuus vanhassa kaupungissa tarjoaisi unohtumattomia elämyksiä niin matkailijoille kuin porvoolaisillekin.

Kaupungin elinkeinopolitiikasta vastuussa olevat ovat ehkä keskittyneet jokicittariin ja kuvitelleet, että sen ja pienen hotellin kera tapahtuisi joku hokkuspokkus, jonka myötä asiat ratkaistaan. Näin tuskin käytänössä tapahtuu. Liikenneruuhkat kyllä saadaan aikaan tämän päätöksen myötä ja ehkä sen myötä kuvitellaan, että porvoossa on paljon aktivitetteja.

Ravintolatarjontaa ei kukaan voi Porvoossa moittia. Alueen osaamista elintarvikealalle olisikin mahdollista tuotteistaa nykyistä paremmin matkailijoiden hyödyksi. Useiden paikallisten makeisyritysten makeismaa, jossa voisi tutustua tai ehkä jopa osallistua eri makeisten valmistukseen sekä maistella tuoreita makupaloja ilman kiirettä, kiinnostaa varmasti nuorempien perheenjäsenten lisäksi muitakin herkkusuita. Vastaavasti voisi esitellä lähialueiden pienpanimoiden tuotantoprosessia, osallistua akvaariolasin takaa itse oluen panoon sekä tietysti nauttia maistiaisia. Kaupunkikierros näyttäytyisi aivan uudessa valossa myös perheen miesväelle.

Kilpilahden alueella on investoitu runsaasti viime aikoina. Lähes kaikki näistä investoinneista on tehty suuryritysten toimesta. Tämä on luonut näiden suuryrityksen varassa toimivia alihankintayrityksiä useimmiten eri palvelujen tuottajaksi. Mutta kuinka moni näistä muutaman miehen firmoista tai suuremmistakin on valmis ottamaan seuraavia kasvuaskelia ja myymään palveluitaan Kilpilahden ulkopuolelle? Tässä voisi olla selkeä pohja kasvalle yritystoiminnalle, jolle kaupunginkin tulisi omalla toiminnallaan luoda konkreettisia edellytyksiä.

Erityisesti bioenergian kehittämiseen, tuotantoon, kuljettamiseen ja varastoimiseen liittyvät innovaatiot voivat nopeastikin saavuttaa maailmanlaajuista kysyntää. Suomi on monissa tämän aihepiirin asioissa edelläkävijä ja hyvä koekenttä, mikäli kokeilutaloutta hyödynnettäisiin laajemmin järjestelmätoimittamiseen kyvykkäitten yritysten kautta.

Vaikka bioenergian raaka-aine ja osittain myös sen tuotanto olisi hajautettua, energian tarve on keskittynyt asutuskeskuksiin. Mikäli Loviisan ydinvoimaloissa jonakin päivänä polttoainesauvat lopullisesti nostetaan kuiville, tulisi Itä-Uudenmaan olla jatkossakin energian nettoviejä. Tällöin jopa biodieselputken rakentaminen Itämerta pitkin Keski-Eurooppaan ei kuulosta läheskään niin hullulta idealta kuin nyt.

Kolmas, vielä hieman kehittymätön, elinkeinopolitiikan tukijalka on mahdollista rakentaa kulttuurin ja mediatalouden ympärille. Taidetehtaasta tulee luoda todellinen työpaikkojen tehdas, joka tuo verovaroja Porvooseen nykyisen kuluttamisen sijaan.

Porvoossa asuu monia eturivin muusikkoja ja taiteentekijöitä. Miksi he ajavat Helsinkiin levyttämään? Eikö levytysstudioiden tai tv- ja elokuvastudioiden tulisi olla kiinteä osa Taidetehdasta ja ympärille rakennettavaa osaamiskeskusta, jossa taidetta tuotetaan? Vai miksi Risto Räppääjä elokuvat kuvataan Naantalissa ja Anneli ja Onneli Loviisassa eikä Porvoossa? Julkisilla varoilla ei tietenkään tällaista toimintaa voida tukea, mutta puitteita voidaan luoda.

Hieman on myös ihmetyttänyt se, että Länsirannalle kaavailtuun yritystaloon ei ole tulossa yhtään yritystä, vaan Point College. Onkohan elinkeinotoimijoiden paukut laitettu jokicittarin kaavamuutokseen yritysten Porvooseen haalimisen sijaan?

Taidetehtaan yhteyteen tulisikin perustaa esimerkiksi kulttuuri- ja media-alan yrityskiihdyttämö, jossa murroksessa olevalle media-alalle saataisiin luotua yrityksiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Eikä muutama pelifirmakaan olisi pahitteeksi. Jos Edelfelt ja Wallgren eläisivät tänään, he loisivat visuaalista ulkoasua mobiilipeleihin ja pohtisivat miten virtuaalitodellisuuden hahmot näyttäisivät mahdollisimman luonnollisilta.

Käsijarru tulee ottaa päältä ja suunnitelmat sekä visiot ottaa käytäntöön. Toteuttamiskelpoisia ideoita on olemassa vaikka kuinka paljon, kunhan toimeen ryhdytään.

Kaksi lyhyttukaista hieman huolestunutta porvoolaista,

Tuomas Kanervala

Jorma Wiitakorpi