Totuus esiin

Julkisuudessa on jo lähes vuoden ajan spekuloitu Alpo Rusin syyllisyyttä vakoiluun DDR:n hyväksi. Nyt asia on syyteharkinnassa ja päätös syyttämisen suhteen tehtäneen kesän kuluessa. Samassa yhteydessä on esille noussut myöskin muiden henkilöiden mahdollinen osallistuminen vakoilutoimintaan.

Useat tahot ovat keskustelun kuluessa vaatineet erilaisten ”vakoojalistojen” julkistamista, jotta koko totuus asiasta tulisikin ilmi. Nämä vaatimukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Tämä salailu on johtanut tilanteeseen, jossa nimiä putkahtelee eri tiedotusvälineiden kautta julkisuuteen ja luultavasti täysin syyttömien ihmisten päälle lankeaa epäilysten varjo. Viimeksi näiden listoilla olevien nimien todenmukaisuutta kyseli keskustan kansanedustaja Petri Neittaanmäki sisäministeri Kari Rajamäelle osoitetussa kirjallisessa kysymyksessä.

Kaikki tiedustelutoiminnasta edes jollakin tavoin perillä olevat tahot tietävät, ettei nimen esiintyminen jollakin listalla merkitse yhtään mitään. Vasta toiminta ja tietojenvaihto kansakuntaa ja valtiota vahingoittavalla tavalla voidaan katsoa täyttäneen vakoilun tunnusmerkit. Nyt tätä asiaa on Alpo Rusin kohdalla esitutkinnassa pohdittu ja asia on siirtynyt syyttäjän harkintaan.

Pimennossa olevilla listoilla on kuitenkin paljon muitakin nimiä kuin pelkästään Alpo Rusi. Mihin toimiin heidän kohdallaan on ryhdytty? Onko suoritettu esitutkintaa? Jollei niin miksi? Supon päällikkö Seppo Nevalakin on antanut hyvin ristiriitaisia kommentteja aiheeseen liittyen: 12.9.2002 Suomenmaassa hän totesi vajaan kymmenen esitutkinnan olevan menossa, mutta jo kuukautta myöhemmin Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari kertoi Nevalan todenneen vain yhden (Rusin) esitutkinnan olevan menossa.

Listojen julkaisemisen esteenä on mainittu useaan otteeseen perustelu, jonka mukaan ne eivät sisällä vaikutusvaltaisten henkilöiden nimiä. Jos henkilöt eivät ole vaikutusvaltaisia, miksi näitä nimiä ei voida julkaista? En näe Timo Harjulan, Lassi Viljakaisen, Olli Kolarin, Markku Sivelän tai jonkun muun Mr./ Mrs. Nobodyn suurta vääryyttä kokevan, jos heidän nimensä puhdistetaan julkisuudessa. Tai mikäli esitutkinta ja myöhemmin syyteharkinta sekä lopulta oikeuden päätös toteaa henkilöt syyllisiksi törkeään vakoiluun, on tapahtunut vain oikeus. Ja mikäli henkilöt ovat vaikutusvaltaisia, ei heilläkään pitäisi olla mitään ”vaikutusvaltaisen henkilön koskemattomuuden” suojaa.

Vaikka asian yllä leijuukin monia muita selvittämättömiä kysymyksiä, joihin vastausta tuskin koskaan saadaan (Keneltä tiedot Rusin tutkinnasta julkisuuteen vuosivat? Miksi vuoto tapahtui vasta Rusin asetuttua keskustan ehdokkaaksi 2003 eduskuntavaaleissa eikä keväällä 2003, jolloin asia tuntui olevan jo laajasti tiedossa?), mutta kaikkien kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää saada totuus esiin muiden esillä olleiden nimien kohtalosta Alpo Rusin lisäksi.

Varkautelainen sisäministeri Kari Rajamäki on asiassa paljon vartijana. Sekä poliisin toiminta että mahdollisesti tehdyt rikokset kuuluvat hänen vastuualueelleen. Rajamäellä on mahdollisuus ja valta toimia avoimesti ja tuoda julki vaaditut asiat kaikkien kansalaisten eduksi. Hänellä on myös mahdollisuus jatkaa edellisen sisäministerin salailun politiikkaa, joka edelleenkin näyttää vaikuttavan vahvasti laajemmaltikin valtion hallinnossa. Kumpaan näistä vaihtoehdoista tahtoa on, sen lähiajat näyttävät.