Tavoitteet toimintaa ohjaamassa

Arviointikertomuksen vastineessa nostetaan esille valtuuston talousarviossa päättämien tavoitteiden toteutuminen. Kun arviointikertomuksessa ei ole voitu monien - erityisesti sosiaali- ja terveystoimen - tavoitteiden toteutumista arvioida, mainitaan ne ylimalkaisesti saavutetuiksi arviointikertomuksen vastineessa. Lisäksi puhutaan laadullisten tavoitteiden ja mittareiden tärkeydestä numeeristen tavoitteiden lisäksi.

Näin onkin. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, mitattavia, tarkoituksenmukaisia ja niiden toteuttamiselle tulee olla määräaika. Numeeristen tavoitteiden osalta on helpompi esittää miten hyvin ne on saavutettu tai kuinka paljon tavoitteesta on jääty.

Laadullisten tavoitteiden osalta vaatimukset ovat täsmälleen samat. Nyt arviointikertomuksessa ei tavoitteiden toteuttamista ole voitu arvioida, koska niitä ei useissa tapauksissa ole mitenkään mitattu. Ei voida arvioida miten on onnistuttu tavoitteessa ja erityisesti millaisia vaikutuksia tavoitteella on ollut. Pari esimerkkiä:

Eräs SOTE- toimialan tavoite “Uudenmaan Lape-hankkeessa kehitettyjä uusia toimintatapoja juurrutetaan ja vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta.”, jonka toteutumista kerrottiin seuraavaa: “Porvoon Lape-hankkeen juurruttamisen suunnitelman toimenpiteitä on toteutettu johdonmukaisesti.” Mitä tästä on seurannut? Ovatko uudet toimintatavat jotenkin parantaneet palvelua? Onko se kustannustehokkaampaa? Ovatko asiakkaat osallistuneet aktiivisemmin toimintaan? Näihin kysymyksiin tulee saada vastaukset, jotta voidaan arvioida kyseisen tavoitteen toteutumista.

Monesti tavoitteista puuttuu konkretia tai ne kuvaavat toimintaa sen sijaan että toimisivat tavoitteina. Toinen SOTE-alueen tavoite: “Toteutamme toimivia ja kustannustehokkaita palveluja”. Herää kysymys: Onko jossain Porvoon kaupungin organisaatiossa sellaisia toimintoja, jossa ei toteuteta toimivia palveluita? Tai niitä toteutetaan ilman huolta kustannuksista?

Asiakas- ja henkilöstökyselyt ovat tärkeä osa laadullisten tavoitteiden mittaamisessa. Jos tavoitetta ei voida mitata, on tavoite huono ja sen toimintaa ohjaava merkitys voidaan kyseenalaistaa. Kaikista tällaisista tavoitteista Porvoon kaupungin organisaatiossa tulisi päästä eroon.

Lopuksi pari sanaa SDP:n esittämästä ponnesta. Arviointikertomuksen tekevä tarkastuslautakunta toimii kaupunginvaltuuston alaisuudessa. Olisi hyvin kummallista, jos arviointikertomusta ei voitaisi ensin esitellä valtuustolle, vaan se pitäisi ensin käsitellä kaupuginhallituksessa ja lautakunnissa. Keskustan yksimielinen valtuustoryhmä ei kannata kyseistä pontta.