Soutu vs. Triathlon


Kuntoilijat monesti vertailevat urheilusuorituksiaan ja keskustelevat mikä urheilulaji on toista raskaampi. Henkilökohtaisella tasolla vertailun voi suorittaa osallistumalla erilaisiin kuntoilutapahtumiin.

Itsellä oli kesällä mahdollisuus osallistua kuudetta kertaa Sulkavan kunnan veneessä Sulkavan soutuun. Tämän lehden kolumnistikollega Mika Laurila jo kattavasti tapahtumasta kertoi, joten en lähde sitä toistamaan.

Sulkavan kunnan veneen soutajat koostuivat tällä kertaa puoliksi ensikertalaisista ja toinen puoli näki toisensa vuoden tauon jälkeen. Venekunnan tavoitteet eivät olleet kilpailullisia - ainoastaan kunnan toinen vene oli syytä voittaa.

Aikaa vajaan 60 km:n reitillä kului reilut kuusi ja puoli tuntia. Osalla venekunnan vanhemmista setämiehistä suurin ponnistus oli airon vieminen ilmassa taakse oikeaan tahtiin, vetoon ei enää voimia ollut. Nuoremmilla ensikertalaisilla lihakset alkoivat krampata siellä täällä ja muutenkin loppupuolikkaan vastatuuliosuudet vaativat veronsa.

Oma syke ei noussut aiempien vuosien tasolle (140-150) vaan keskisyke jäi 124:ään vaikka kuinka - varsinkin lopussa - yritettiin airoa kiskoa. Kaloreita kuitenkin paloi Polarin mukaan 3245 kcal. Lihakset eivät vain olleet riittävän hyvässä kunnossa, koska lajiharjoittelu oli jäänyt vähiin. Yksi soutuvetouistelulenkki ennen Sulkavaa ei selvästikään ollut tarpeeksi.

Kaveriporukalla kolmannen kerran järjestetty olympiamatkan triathlon oli ollut kesän harjoittelun päätavoite.Reitti ei ihan millilleen ollut ja tasapaksuun uintiin tuhrautui aikaa reilut 34 minuuttia ja 400 kcal. Uuden pyörän innoittamana pyöräilyn alussa vauhti taisi olla liian kovaa ja lopulta keskituntinopeus painui tasan 30 km/h. Sydän jyskytti keskimäärin 165 kertaa minuutissa ja energiaa kului 1130 kcal.

Juoksuosuus oli jatkoa tasapaksulle puurtamiselle 10 km taittuessa 54 minuuttiin. Syke pysyi anaerobisen kynnyksen tuntumassa keskisykkeen ollessa 170. Energiaa koko vajaan kolmen tunnin urakan aikana kului 2300 kcal.

Mitä tästä opimme? Monipuolinen kestävyysharjoittelu luo perustan useisiin eri lajeihin, mutta lajikohtaisia lihaskuntoharjotteita ei tule kuntoilijankaan unohtaa, jos tavoitteena on edelliskertaa paremmat tulokset.