Sivistysverkkoselvitys

Porvoon kaupungin sivistysverkkoselvitys julkaisiin torstaina. Selvityksen tavoitteena on ollut koulujen ja päiväkotien tilojen turvallisuus sekä terveellisyys, ja taloudelliset lähtökohdat, joiden mukaan tiloja on vähennettävä ja kulut jäädytettävä. Nämä taloudelliset lähtökohdat juontavat juurensa erääseen konsulttiselvitykseen, jossa Porvoon sivistystoimen kustannukset laskettiin verrokkikuntia korkeammiksi. Joten päätettiin leikata.

Neuvostoliittolaisessa oikeusjärjestelmässä, jossa syyllinen oli olemassa, enää piti keksiä rikos. Samaan tapaan Porvoon sivistystoimen sivistyslautakunnalle esittämässä ensi vuoden budjetissa pari koulua oli jo lakkautettu, enää piti keksiä mitkä koulut ne olisivat. Onneksi vireillä oli budjetin valmistelun aikaan sivistysverkkoselvitys, josta saatiin vastaukset tähän ongelmaan.

Paradoksaalista tässä on se, että muutama vuosi sitten kaikessa hiljaisuudessa virkamiehet yrittivät laittaa budjettivalmistelussa yhden koulun kiinni. Eikö virheestä opittu vai yritetäänkö taas pitää päätöksentekijöitä leimasimina, jotka hyppivät sätkynuken tavoin virkamiesten pillin mukaan?

Me kaikki tiedämme, että parempi palvelu tai tuote maksaa enemmän. Hyvää ei saa halvalla. Kannattaisiko Porvoon koulujen lakkauttamisvimman sijaan profiloitua paikkana, jossa on vähän muita kalliimmat sivistystoimen kustannukset, mutta maan parhaat peruskoulut, tyytyväisimmät oppilaat ja vähiten pudokkaita yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle? Luulen sen olevan pitkiä koulumatkoja houkuttelevamman vaihtoehdon mahdollisille uusille kaupunkiin muuttaville veronmaksajille.

Viime aikoina monet asiantuntijat ovat voimakkaasti kyseenalaistaneet koulujen lakkautuksista syntyvät säästöt. Vajavaiset laskentamallit, kustannusten hankala ennustettavuus ja laput silmillä oman budjettiraamin tuijottaminen eivät luo kokonaiskuvaa säästöistä tai lisäkustannuksista, joita koulujen lakkauttamisissa syntyy. Kukaan ei edes vaivaudu laskemaan kustannusta ajalle, jonka pienet lapset joutuvat koulukuljetuksissa käyttämään.

Keväällä narinaa riitti moneksi viikoksi kun hallituksen ajaman kilpailukykysopimuksen mukaan työaikaa pidennettäisiin kuudella minuutilla päivässä. Itselle pidennys on ihan OK, jos lastemme maksettavaksi jäävä valtion velkataakka sillä jotenkin pienenee. Mutta se ei ole ihan OK, että nyt esitetään satojen lasten koulumatkaa pidennettäväksi tunnilla tai jopa kolmella per päivä.

Pieni koululainen käy alakoulussa noin 1100 päivää. Jos vajaan tunnin tunnin pyöräilyn tai kävelyn sijaan hän istuu koulumatkat autossa kolme tuntia päivässä, voi jokainen laskea mitä tämä merkitsee kansanterveydelle ja samalla miettiä miten se vaikuttaa lasten vireystilaan ja oppimiseen koulupäivien aikana.

Haluammeko me opettaa lapset liikkumaan ja selviytymään liikenteessä omin avuin jo pienestä pitäen? Haluammeko me pitää kylät elävinä ja terveet koulurakennukset käytössä? Vai haluammeko me siirtää näennäiset säästöt sivistystoimelta kustannuksiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja moninkertaistaa ne?

Tuomas Kanervala

Keskustan Porvoon kunnallisjärjestön pj

Kerkkoo