Porvoon kaupungin budjetti 2020
Keskustan valtuustoryhmän mielestä esitetty talousarvio on kokonaisuudessaan hyvä, ja turvaa palvelut porvoolaisille myös ensi vuonna. Talousarvion käsittelyn yhteydessä on useasti nostettu esiin epävarmuustekijät kaupungin tulojen kehittymisessä tulevina vuosina sekä verotulojen, että sote-ratkaisun osalta. Olemme edustaja Välimäen kanssa samaa mieltä, että pilvenhattarat saattavat muuttua tummemmiksi pilviksi tulevaisuudessa.
Vaikka investoinnit ovat kertaluonteisia eriä, ovat ne paisuneet joillakin osa-alueilla pikkuhiljaa, vuodesta toiseen saavuttaen nyt mammuttimaisia mittoja. Ehkä selkein esimerkki tästä ovat Mannerheimintien sillan alle suunnitellut WC-tilat.
Tavallinen kansalainen saa 400 000 eurolla hulppean omakotitalon tai jopa pari hieman vaatimattomampaa kotia. Nyt sillä rahalla ollaan rakentamassa muutamaa vessaa. Edellinen yleisö WC-episodi Porvoossa oli 2005 125 000 eurolla toteutettu Vanhan Porvoon käymäläjärjestely, jossa vanhan sillan kupeeseen rakennettiin WC-tilat, mutta miesten puolelle eivät rahat riittäneet pönttöihin. Sillä kertaa kuitenkin tarvetta oli myös viemäröinti-investoinneille, joten ihan kaikki raha ei pelkkiin pöntöttömiin WC-tiloihin mennyt.
Nyt on suunniteltu myös miesten puolelle WC-pöntöt, mutta lisäksi 35 neliön WC-aulatilaa, valokuvateos ja puhelimella tai mobiiliaplikaatiolla toimivia sähköovi. Ehkäpä viisaammat voivat kertoa mihin kukaan tarvitsee yleisövessassa aulatilaa? Tai kuinka moni hädän ollessa kovimmillaan alkaa latailemaan applikaatiota saadakseen yleisövessan oven auki? Oman kokemuksen perusteella on myös hankala nähdä valokuvateoksen vähentävän luovien kävijöiden tekemän vessataiteen määrää.
Keskustan valtuustoryhmä esittääkin muutoksen konsernin talonrakennusivestointeihin kohtaan 5702 Keskustan toilet-tilat: 400000 euroa pienennetään 100000 euroksi ja WC-tilat toteutetaan sillä rahalla sopivaan kohtaan keskusta-alueella.
Toinen suureksi paisunut investointikokonaisuus ovat kaupungin kiinteistöjen pihat. Pihoihin tulee tehdä peruskorjaukset ja tarvittavat salaojitukset, jotta vedet saadaan ohjauttua pois kiinteistöistä jolloin kouluihin tehdyt korjaukset eivät vesity. Toinen tärkeä elementti, joka jokaiseen koulupihaan tulee saada, on muutama liikuntaa edistävä alue tai laite. Nämä eivät kuitenkaan voi maksaa satojatuhansia euroja.
Keskustan valtuustoryhmä esittää muutokset konsernin talonrakennusinvestoinnit kohtiin 5406 Kvarnbackens skola 1 400 000 e pienennetään 1 200 000 e ja 5420 Lyceiparkens skola 400 000 e pienennetään 100 000 e.
Molempien koulujen välittömässä läheisyydessä ovat lähiliikuntapaikat. Lisäksi suunnitelmissa ollaan jättämässä esim. Koripallotelineet ja useat muut leikkivälineet paikalleen. Emme näe tarpeelliseksi kalliita pihamateriaaleja vain sen takia, että kengättömäksi muutettuun kouluun tulee hiekkaan hieman vähemmän. Muissa kouluissa tämä hiekanpoisto on toteutettu onnistuneesti mattojen avulla.
Miksi nämä pihojen kustannukset ovat paisuneet näin suuriksi? Ehkäpä prosessia voisi suunnitteluvaiheessa hieman parantaa. Esimerkki Kerkkoosta, jossa Jokilaakson koulun pihaa ollaan suunnittelemassa. Liikuntatoimen viime vuonna tekemän koululaiskyselyn mukaan Kerkkoon koulun oppilaat pitivät pihaansa hyvänä tai erittäin hyvänä. Kyseessä on hiekkapiha, jossa ovat mahdollisuudet koripalloon, jalkapalloon, leikkivälineiden käyttöön ja muuhun monipuoliseen aktiiviseen toimintaan.
Ensimmäisessä pihasuunnitelmassa kaupunki oli suunnitellut naapuritontilla olevan hiekkakentän asfaltoitavaksi parkkipaikaksi betonireunuskivineen ja pyöreine koristekivineen - kysymättä yhtään mitään tontin omistajalta. Näin syntyvällä moninkertaisella suunnittelulla ja ympyriäisiä kiviä polkujen varsille asettelemalla kustannukset saadaan varmasti kohoamaan. Nyt onneksi tontin omistajan ehdotuksesta tästä on luovuttu ja hiekkakenttä voi myös jatkossa toimia parkkipaikkana ja monessa muussakin käytössä.
Kalliita piha-alueita on puolustettu useasti lähiliikuntapaikkojen tarpeella. Kuten aiemmin totesin, ne ovatkin välttämättömiä, mutta niille on budjetissa omat momenttinsa liikuntapalveluiden maanrakennuksen investoinneissa. Tolkkisiin on suunniteltu investointi 50 000 euron lähiliikuntapaikalle. Kuitenkin juuri valmistuneihin Tolkkisten koulun ja Tolkis skolan pihojen rakentamiseen käytettiin 860 000 ja 570 000 euroa. Ilmeisesti näillä rahoilla ei lähiliikuntapaikkaa saatu. Ehkäpä jatkossa piharakenteet voidaan toteuttaa yksinomaan liikuntapaikkoina liikuntatoimen investointibudjetissa sekä koordinoinnin helpottamiseksi että kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Keskusta kannattaa Kokoomuksen ja KD-ryhmän esitystä, jossa selvitetään pihojen rakentamiskustannukset ja turvataan liikuntamahdollisuudet kaikkien koulujen ja päiväkotien pihoilla. Pidämme tätä toimintamallia tärkeänä jatkossa kaikissa hankkeissa, ei vain esille nostetuissa neljässä kohteessa.
Keskustan valtuustoryhmä niin ikään kannattaa SDP.n esitystä etsivän nuorisotyöntekijän määräaikaisesta palkkaamisesta. Kuten edustaja Eskola puheenvuorossa mainitsi, kaupungille jäävät kustannukset 2020 ja 2021 ovat vain parikymmentätuhatta, mikäli palkkatukea AVIlta saadaan. Säästöt sekä kaupungin, että laajemmin yhteiskunnan osalta ovat moninkertaiset - yksittäisen nuoren osalta puhumattakaan.
Tänään julkisuudessa ollut Turun Yliopiston ja THL:n tutkimus hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan murroksesta nostaa koulupudokkaat esiin. Yksi koulupudokas - jonka etsivä nuorisotyö pyrkii ajoissa etsimään ja ohjaamaan takaisin kouluun tai töihin - käyttää 370 000 euroa enemmän yhteiskunnan tukia kuin keskivertokansalainen. Tässä luvussa ei ole mukana syntymättä jäänyt työtulo ja siitä maksamatta jääneet verot. Ehkäpä tästä syntyy kokonaisuudessa se mainittu miljoona per pudokas. Jokainen voi laskea palkkauksen kannattavuuden.
Muilta osin keskustan valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen esitystä ensi vuoden budjetiksi ja veroprosenteiksi.