Pohjalla

”Suomalaisia joukkoja johdetaan edestä ja esimerkillä.” Näin ajattelin kun Warkaus Steelersin syyskokouksessa määriteltiin tehtäväkseni uusien pelaajien rekrytointi. On näytettävä esimerkkiä, vedettävä vanhat Jansetin verkkarit jalkaan ja painuttava mukaan harjoituksiin.

Kun esittelin ylpeänä uutta aluevaltausta. kaverit antoivat rohkaisevaa palautetta: ”Mikään ei ole vaarallisempaa kuin keski-ikäisen miehen urheiluharrastuksen aloittaminen.” tai ”Mittakepiksikö ne sinut sinne houkuttelivat?” Vaikka en itseäni ihan keski-ikäiseksi tunne ja nuoruusvuosilta löytyy menestystä monilla urheilun saroilla, oli itsellänikin hieman sekavia ajatuksia ennen ensimmäisiä harjoituksia lokakuussa.

Usean vuoden tauko urheilussa ja vain nurmikonleikkuulla ja lumitöillä ylläpidetty kunto muodostivat tuhoisan yhdistelmän ensimmäisten harjoitusten jälkeisille päiville. Vaikka vauhti ei harjoituksissa päätä huimannut, eivät jalat meinanneet pysyä mukana. Seuraavina päivinä jalat piti nostaa käsillä autoon, jotta liikkumisesta olisi edes autolla tullut jotain. Mutta pää oli avattu ja periksi antaminen ei mielessä käynyt.

Vaikka olin seurannut tiiviisti lajia ja toiminut seuratoiminnassa aktiivisesti aiemmin, oli harjoituksiin pelaajana osallistuminen melkoista opettelua. Vaikka muut pelaajat opastivat pelikentällä seikkailevaa ensikertalaista parhaansa mukaan, oli olo välillä kuin gasellilla auton valoissa. Pikkuhiljaa kuitenkin tämänkin lajin tekniikoista ja joukkueiden ryhmityksistä alkoi kuva kirkastua ja samalla kuntokin alkoi kohota sen perinteisen rapa- tason yläpuolelle.

Yleisin herjan kohde kaveripiirissä puhuttaessa oli meikäläisen atleettivartalon sopimattomuus amerikkalaiseen jalkapalloon. Monille muodostunut kuva, jonka mukaan jenkkifudiksen pelaajat olisivat toistasataa kiloa painavia luunmurskaajia, ei oikein sopinut yhteen oman kukkakeppimallisen runkoni kanssa. Laji on kuitenkin niin monipuolinen, että jos tahtoa ja motivaatiota riittää, niin pelipaikka löytyy niin pienelle kuin isolle, lihavalle ja laihalle, rumalle sekä kauniille.

Monia ihmisiä vaivannut ennakkoluulo lajin loukkaantumisherkkyydestä häivähti mielessäni kun ensimmäistä kertaa vedin päälle varusteet parin viikon muunlaisen harjoittelun jälkeen. Sen jälkeen olen rymistellyt viikoittain harjoituksissa hyvät (laina)varusteet päällä ja paikat ovat edelleen yhtenä kappaleena. Tosin pallon kiinniotossa sormet ovat pari kertaa venähtäneet, mutta pääsyynä ovat olleet vain tietokoneen näpyttelyyn tottuneet nakit.

Edustusmiehistöön murtautuminen sai pahan takaiskun heti ensimmäisen depth chartin (pelipaikkakohtaisen pelaajalistan) julkistamisessa. Allekirjoittanutta ei oltu kelpuutettu edes kolmanneksi varamieheksi. Tämä karu totuus pakottaa entistä kovempaan harjoitteluun ja seitsemän vuoden putki kuntosalilla käymättömyydessä katkennee. Toisaalta muutaman vuoden päästä menestyksessä paistatellessaan voi ainakin sanoa aloittaneensa pohjalta.

Kirjoittaja on aloittanut amerikkalaisen jalkapalloilun ja yrittää valloittaa pelipaikan Warkaus Steelersin edustusjoukkueessa. Warkauden Lehti seuraa tilanteen kehitystä kuukausittain.