Kaupunkistrategia 27.9.2017

Mitä strategia on? Sen ei tulisi olla kuntalain vaatimukset rimaa hipoen täyttävä parikymmensivuinen kirjoitelma, jossa luvataan kuntalaisille maan ja taivaan väliltä kaikkea hyvää. Sen ei myöskään tulisi olla Powerpoint esitys, jossa kauniilla sanoilla ja vielä kauniimmilla kuvilla kuorrutetaan korkealentoinen unelmahöttö ilman konkretiaa.

Strategian voidaan tiivistetysti sanoa olevan tapa pitkän tähtäimen tavoitteisiin pääsemiseksi. Jotta tavoitteisiin päästään, on ne ensin asetettava. Tätä strategiatyön alkua kutsutaan monesti visioinniksi, jossa katse suunnataan 10-15 vuoden päähän ja pohditaan mitä me silloin haluamme olla, miltä Porvoon silloin tulee näyttää.

Julkishallinnossa asiat eivät silmänräpäyksessä muutu, siksi onkin erityisen tärkeää, että tulosten aikaansaamiseksi strategiaa tehdään vähintään kymmenen, mieluummin 15 vuoden aikajänteellä. Sitä voidaan tarkistaa maailman muuttuessa ympärillä, mutta päälinjojen on oltava yli valtuustokausien kestäviä.

Toinen strategiatyön lähtökohta on nykytilan kartoitus. On selvitettävä missä Porvoo menee nyt. Mitkä ovat kaupungin vahvuudet ja missä on parannettavaa? Miten pärjätään naapureihin ja verrokkikuntiin nähden? Miten aikaisempi strategia on toteutunut?

Kun tiedetään missä ollaan ja mikä on maali, voidaan seuraavaksi määrittää strategiset päämäärät. Kaikkea hyvää ei voi kaikille jakaa, vaan kahdesta kolmeen painopistealuetta on sopiva määrä, mitkä voidaan myös järkevästi toteuttaa. Tästä varsinainen strategiatyö alkaa.

Se on jatkuva prosessi, joka ohjaa organisaation kaikkea toimintaa. Strategisessa suunnittelussa taloussuunnitelmat ja budjetit valmistellaan ja päätetään strategisten päämäärien pohjalta. Samoin palveluverkkojen ja muun infrastruktuurin kehittäminen pitää pystyä aina linkittämään strategisiin päämääriin.

Strategian vaikein vaihe on sen jalkauttaminen. Puhutaan myös strategisesta johtamisesta. Siinä organisaatio ja sidosryhmät muuttavat toimintaansa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeä ymmärtää, että strategia koskee organisaation kaikkia tasoja. Tätä työtä helpottavat selkeät ja konkreettiset mittarit, joihin organisaatio voi työntekijänsä sitouttaa. Jos strategisena päämääränä on esim. asukasluvun kasvattaminen, on tärkeää asettaa vuosittainen 1000 asukkaan tavoite, eikä pelkästään luetella aihepiiriin liittyviä indikaattoreita.

Konkreettisista mittareista päästään prosessin viimeiseen vaiheeseen, joka ruokkii seuraavaa kierrosta erityisesti taloussuunnittelussa: tulosten seurantaan ja analysointiin. Miten tavoitteet on saavutettu? Ovatko kaikki organisaation tasot saatu osallistumaan strategiaan? Miten ympäröivä maailma on muuttunut? Mitä toimenpiteitä tulee suunnitelmien tarkistamiseksi tehdä?

Strategiatyön tulee olla virkamiesten vetämää, johon on tiiviisti sitoutettu tärkeimmät sidosryhmät: kaupunkilaiset, luottamusmiehet, kaupungin henkilöstö ja yritykset. Tämä koskee niin strategisten tavoitteiden valmistelua kuin toteutustakin. Toivottavasti työ saadaan liikkeelle pikaisesti ja se pystytään nivomaan osaksi kaupungin päivittäistä toimintaa tulevina vuosina.

Näiden strategiatyöhön liittyvien evästysten lisäksi keskustan valtuustoryhmä toivoo, että strategian sisällössä otettaisiin huomioon erityisesti koulupalvelut, ikääntyneiden palvelut ja elinkeinopolitiikka, joka myös jatkossa luo elinvoimaisen kaupungin perustan.