Laista piittaamaton hallitus

Eduskuntamme käsitellessä paraikaa tulevan vuoden budjettia, ovat monet kyseisen laskelman kiistanaiheet nousseet esiin. Eräs jo vuosia hallitusten lainrikkomisen kohteena ollut asia, veikkausvoittojen jako, nousee jälleen esiin kun uusi arpajaislaki astuu vuoden alussa voimaan. Uusi lakihan määrittelee selkeästi prosenttiosuudet, joiden mukaan nämä veikkausvoittovarat jaetaan urheilun ja liikunnan, nuorison, tieteen sekä taiteen tukemiseen. Ennen kuin uusi laki on edes astunut voimaan, näitä osuuksia rikotaan surutta.

Veikkausvoittovarojen jako juontaa juurensa puolen vuosisadan taakse, jolloin liikunnan ja urheilun osuus oli n. 60% tienoilla. Niistä ajoista lähtien tuo prosenttiosuus on liukunut alas laskettelijan lailla, mutta ylöspäin vetävää hissiä ei näytä olevan näköpiirissä. Uuden, ensi vuoden alusta voimaan astuvan, arpajaislain myötä liikunnan ja urheilun osuudeksi on määritelty 25%, mutta hallituksen budjettiesitys tarjoaa jotakin aivan muuta.

Hallitus esittää 20% pinnassa olevaa osuutta veikkausvoittovaroista käytettäväksi urheilun ja liikunnan tukemiseen. Suurimmaksi kärsijäksi muodostuu lasten ja nuorten liikuntatoiminta, josta leikataan lähes 10% viime vuoteen verrattuna. Kyseinen linja on surullista luettavaa, sillä monesti juuri liikunnalliset harrastukset antavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokemusten hankkimiseen ja ongelmista erossa pysymiseen. Aliarvioida ei myöskään voi liikunnan vähenemisen terveysvaikutuksia, sillä nuorena hankittu vankka peruskunto kantaa hyvin pitkälle aikuisikään asti.

Vaikka raha ei liikunnassa olekaan motivaation kaltainen väline, ovat pienetkin määrärahat lasten ja nuorten liikuntatoimintaan tervetulleita. Olen varma että tämä panostus maksaa itsensä korkojen kanssa takaisin pienempinä terveyskuluina kyseisten sukupolvien osalta tulevaisuudessa.

Miksi sitten hallitus ei toimi arpajaislain kirjaimen mukaisesti? Nythän veikkausvoittovaroilla katetaan runsaasti lakisääteisesti valtionosuuksien piiriin kuuluvia menoja. Orkestereiden, teatterien ja kirjastojen valtionosuuksia on katettu veikkausvoittovaroilla viime vuosikymmenen puolivälistä asti. Varsinkin kirjastotoimen osuus on hyvin merkittävä: kokonaissummaltaan urheilun ja liikunnan luokkaa.

Uuden arpajaislain myötä nämä valtionosuudet tulisivat todellakin budjettivaroista veikkausvoittovarojen sijaan. Tämä vapauttaisi enemmän veikkausvoittovaroja alkuperäisen lain kirjaimen mukaisille aloille: urheilun ja liikunnan, nuorison, tieteen sekä taiteen tukemiseen.

Lain täytäntöönpanoon on kuitenkin liitetty perin kummallinen siirtymäaika. Seuraavan kahdeksan vuoden kuluessa tulevat esim. kirjastot poistumaan veikkausvoittovarojen saajista. Tänä kahdeksan vuoden aikana ehtii päättäjien mieli muuttumaan moneen otteeseen ja lain kirjaimen toteutus saattaa hämärtyä entisestään. Alku ei ainakaan kovin lupaavalta näytä: budjettiesityksessä kirjastojen osuus veikkausvoittovaroista kasvoi 650000 € verrattuna viimevuotiseen. Kirjastot ja teatterit sekä orkesterit ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan tarjontaa, joten niiden tarjonta tulee turvata jatkossakin. Mutta budjettivaroista, ei veikkauksella.