Kunnat ahtaalle
Valtiovarainministeriön budjettilinjaus on karua kertomaa monien kuntien johdolle ja luottamusmiehille. Kuntaliiton selvityksen mukaan maamme kuntien talous kiristyy n. 100 milj. eurolla mikäli valtiovarainministeriön ehdotus tulevan vuoden tulo- ja menoarvioksi toteutuu.
Monille kunnille ei jää vaihtoehtoja heidän pohtiessaan ensi vuoden veroäyriään. Mikäli palvelutaso halutaan säilyttää vähenevillä tuloilla ennallaan, on lisäeurot hankittava jostakin muualta. Useissa tapauksissa jäljelle jää vain kunnallisveron korotus. Tämä johtaa omalta osaltaan pienituloisten palkansaajien kokonaisverotuksen mahdolliseen kiristymiseen, jolloin budjetin työllistävää vaikutusta saadaan jälleen etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mielestä tuloverojen alentamisesta johtuvat valtion tulojen vähennykset voidaan korvata ottamalla löysät pois julkisesta hallinnosta. Nämä löysät saataisiin pois esim. kuntien määrää vähentämällä. Vaikka Leppävirta ja Vehmersalmi yhdistyisivät, palveluiden tarjonta tulee edelleenkin kattaa kunnan kaikkiin osiin. Jos näin tehdään, säästöt jäävät mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyvin nimellisiksi. Jos taas valitaan toinen tie, kaikkien palveluiden keksittäminen kunnan keskustaajamaan, säästöjä kyllä syntyy, mutta kuntalaisten tulee hankkia palvelut entistä pidemmän matkan päästä.
Monien kuntien tulisikin ensisijaisesti miettiä tiiviimpää kuntayhteistyötä naapureiden kanssa ilman jatkuvasti vellovia huhuja kuntaliitoksista. Jyväskylän seudulla kuntaliitoksista on puhuttu pitkään ja hartaasti, mutta viime vuosikymmenen alussa puheille laitettiin piste ja keskityttiin kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämiseen, erityisesti elinkeinotoiminnassa. Tulokset näkyvät nyt: Eräänä maamme johtavana kasvukeskuksena sekä Jyväskylän kaupunki että alueen kunnat ovat hyötyneet yhteistyöstä ja tämän innoittamana entisestään tiivistäneet yhteistyötä eri sektoreilla.
Budjettiesitykseen sisältyy lisäksi polttonesteiden verotuksen korotus. Erityisen kovasti tämä korotus kohtelee haja-asutusalueilla asuvia henkilöitä, jotka tarvitsevat autoa jokapäiväisten asioiden hoitoon. Suurten kaupunkien asukkaat saavat maksettavakseen tästä korotuksesta vain murto-osan mahdollisina julkisten kulkuneuvojen lippujen hinnan korotuksina. Tämänsuuntaiset veropoliittiset toimet eivät ainakaan ole vähentämässä haja-asutusalueiden tyhjenemistä ja entisestään jatkavat keskittävää aluepolitiikkaa.