Keskustan strategian kärjet


Strategiaa on työstetty eri kokoonpanoilla lähes vuoden ajan. Prosessi on ollut kattava ja perinpohjainen. Mukana ovat olleet niin työntekijät, asukkaat kuin kaupungin päättäjät. Puolenkymmentä päivää on vierähtänyt työpajoissa, joissa strategiaan liittyvistä asioista on keskusteltu ja myös kaupunkilaisten kommentteja kuunneltu. Yllättävää on se, että vain aniharva näissä keskusteluissa esille noussut asia on päätynyt näkemäämme strategialuonnokseen.


Toinen strategialuonnoksessa silmiinpistävä asia on sen ylimalkaisuus. Kaupungin toimista ei varmaankaan löydy yhtään asiaa, joka ei jollakin tavalla ole strategiassa listattu. Kun strategiaan valitaan kärkiä, on kyse nimenomaan valinnoista. Kaikkea ei voi saada.


Porvoo on investoinut ja investoi lähivuosina kymmeniä miljoonia uusiin ja peruskorjattaviin koulukiinteistöihin ja päiväkoteihin. Peruskoulujen lisäksi myös toisen asteen oppilaitosten kiinteistöihin on panostettu huomattavasti mm. Linnankosken Lukion ja Point Collegen rakennusprojektien osalta.


Kun vapaarahoitteisissa yrityksissä investoidaan velkarahalla toistakymmentä prosenttia yrityksen liikevaihdosta, on täysin selvää, että tällainen investointi tapahtuu vain ja ainoastaan strategisiin painopistealueisiin.


Nyt esitellyssä strategialuonnoksessa koulutus mainitaan suoranaisesti yhdessä lauseessa: “Laadukas koulutus ja varhaiskasvatus luovat edellytyksiä hyvälle elämälle ja työllistymiselle”. Kaiken kaikkiaan lauseita oli mahdutettu luonnokseen seitsemänkymmentä. Lukijalle ei ainakaan tämän perusteella muodostu kuvaa, että koulutus olisi sellainen painopistealue, johon on kymmeniä miljoonia panostettu ja panostetaan yhä.


Keskustan valtuustoryhmän mielestä kaupunkistrategian kärkien tulee olla kaupunkilaisten lähtökohdista mietittyjä konkreettisia tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa strategian toteuttamisen myötä. Yksi näistä kärjistä tulee olla: Porvoossa on maan parhaat koulut vuonna 2030.


Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia asioita:

  1. lasten koulumatkat ovat lyhyitä ja turvallisia

  2. kiinteistöjen sisäilma on puhdas,

  3. ryhmäkoot eivät ole liian suuria

  4. luokissa on tilaa sekä oppia että opettaa

  5. erilaisista kouluista on tehty vahvuus tasapäistämisen sijaan

  6. opetusresursseja on tarpeeksi ja opettajat saavat jatkuvaa lisäkoulutusta

  7. kaikki oppilaat hyötyvät aktiivisesta yhteistyöstä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä


Prosesseja kehittämällä ja parhaista toimintamalleista oppimalla tämä voidaan osaavien henkilöiden toimesta toteuttaa kustannustehokkaasti. Nyt joissakin kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset ilman sisäisiä vuokria ovat kaksinkertaiset kustannustehokkaimpiin kouluihin verrattuna. Ja nämä kustannustehokkaimmat koulut eivät ole niitä suurimpia kouluja.


Peruskoulujen lisäksi tavoitteen tulee kattaa toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja erilainen yritysten tarpeisiin räätälöity täydennys- ja muuntokoulutus. Näin korkeatasoisella koulutuksella turvataan myös paikallisten yritysten kilpailukyky maailmassa, jossa osaava työvoima on yhä tärkeämpi yritysten menestystekijä.


Porvoon tavoitellessa väkiluvun kasvua lähinnä muuttovoiton kautta, löytyy Uudeltamaalta muitakin kuntia ja kaupunkeja, joilla on sama kunniakas tavoite asukasluvun kasvattamiselle. Monet näistä kaupungeista ovat päättäneet panostaa laajaan ja kattavaan kouluverkkoon, jolla mahdollistetaan palvelut erilaisilla asuinalueilla, jotka muuttajia kiinnostavat. Jos Porvoo panostaa jatkossa koulutukseen yhden lauseen verran, voidaan olla varmoja siitä, että naapurikunnat korjaavat muuttovoiton ja Porvoon tasaisena jatkunut kasvu sakkaa muuttuen negatiiviseksi kierteeksi.


Tämä uhkakuva ei ole pelkkä ennuste. Se on toteutunutta faktaa. Esimerkkinä voidaan ottaa esille Epoo, joka on yksi kylärakenneohjelman palvelukylistä. Kaupunki on panostanut kylärakenneohjelman mukaisesti kaavoittamalla yli 20 tonttia kylään. Samaan aikaan erilaisissa sivistysverkkoselvityksissä Epoon koulua on ehdotettu lakkautettavaksi useasti. Perheet ovat tässä epävarmuudessa äänestäneet jaloillaan ja ensi syksynä ensimmäisen luokan aloittaa vain kolme lasta. Tätäkö haluamme Porvoossa laajemmikin?


Yle julkaisi reilu kuukausi sitten artikkelin, jossa vertailtiin Suomen eri alueiden elinvoimaa postinumeroalueittain. Kuten muissakin vastaavissa mittauksissa, Porvoo voidaan luokitella elinvoimaiseksi kaupungiksi. Tällä kertaa tuloksena oli neljä tähteä viidestä.


Huomattavaa selvityksessä oli Porvoon monien kylien ja haja-asutusalueiden tulokset. Valtaosa näistä alueista sai tulokseksi viisi tähteä. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisten alueiden asukkailla on “enemmän ostovoimaa, työssäkäyvien osuus on suurempi ja nuoria ja korkeasti koulutettuja on enemmän kuin keskivertoalueella”, kuten YLE:n uutisessa kerrotaan.


Porvoon idyllisen keskustan lisäksi kylät ja saaristo tarjoavat mahdollisuuden sellaiseen asumiseen, mihin monet radanvarren kaupungit eivät pysty vastaamaan. Mutta pelkkä elinympäristö ei riitä, tarvitaan myös palveluita. Nuorten perheiden tärkeimmät - ja kylissä monesti ainoat - kaupungin tarjoamat palvelut ovat koulut ja varhaiskasvatuspalvelut. Tämän tulee olla strategian terävin kärki, jolla elinvoimaa entisestään parannetaan.


Ympäristöministerö tekee vuosittain asukasbarometriä, jossa kysytään missä suomalaiset haluaisivat asua. Vaikka edellisen julkaisun tuloksien julkaisussa toitotettiin kaupunkien keskustojen kiinnostavuuden kasvua asuinympäristönä, pitää keskustaa ihanneasumisalueena 21% tutkimukseen vastanneista. Kuitenkin pientalovaltaisilla alueilla haluaa asua yli 50% vastanneista. Maaseutua ihanneasumisalueena pitää 15% ihmisistä, tämä on yli viisinkertainen määrä nykyisin maaseudulla asuviin. Porvoolla on erityisen hyvät mahdollisuudet tämän henkilöryhmän houkutteluun lähellä pääkaupunkiseutua, jos näin halutaan.


Jotkut ovat puhuneet taloudenpidon erityisestä tärkeydestä strategiassa. Jos halutaan katsoa strategiaa pelkästään numeroiden valossa parasta mahdollista taloudellista tulosta hakien, on yhtälö kuntataloudessa maakuntauudistuksen jälkeen suhteellisen yksinkertainen: Kun sote-menot siirtyvät kunnilta maakuntien hoidettaviksi, niin kuntapalveluiden nettosaajiksi jäävät lähinnä lapsiperheet.


Optimoidakseen parhaan mahdollisen taloudellisen tuloksen kunnan kannattaakin houkutella lähinnä eläkeläisiä, jotka käyttävät lapsiperheisiin verrattuna suhteellisen vähän tulevaisuudessa kunnan toimivallassa olevia palveluita, mutta maksavat edelleen kunnallisveronsa kaupungille. Kaupungista muodostuu näin ikäihmisten yhteisö, lapsiperheiden palveluita voidaan karsia ja henkilöstöä vähentää rajusti. Talous on kunnossa. Mutta haluammeko tällaisen kaupungin? Miten käy sen kuuluisan elinvoiman? Jokainen ymmärtää, että strategia on paljon muutakin kuin pelkkiä numeroita ja sen myötä tehtyä osaoptimointia.


Yhdeksi strategian kärjeksi on nostettu ilmastotyö ja hiilineutraalisuus. Asia, joka on Nobel-palkittujen tutkijoidenkin joukossa kiistelty ja perustuu täysin ennusteisiin, ei voi olla tärkein kärki Porvoon strategiassa. Porvoon tulee keskittyä kestäväään kehitykseen ja kierottalouteen, jolla voidaan hillitä luonnonvarojen liikakäyttöä. Porvoo on nykyiselläänkin luonnonläheinen kaupunki. Sen tuleekin rakentaa yksi strategian kärki monimutoisen luonnon, puhtaan ympäristön ja vihreiden asuinalueiden varaan.


Mitä strategian tärkein vaihe - jalkauttaminen - sitten pitää sisällään? Nyt luonnoksessa on mainittu monia yksittäisiä lauseita, mutta mitä ne käytännössä merkitsevät? Puhutaan kohtuuhintaisista harrastusmahdollisuuksista. Tarkoittaako tämä kaupungin tukea urheilu- ja nuorisoseuroille? Huomioidaan kansainvälisen koulutustarpeen kasvu. Tarkoittaako tämä englanninkielistä koulua tai luokkia peruskouluun? Välillä puhutaan kyläkeskuksista ja toisaalla palvelukylistä. Onko tämä sama asia? Lisäksi mainitaan kaupunki kestävän liikkumisen kaupunkina, jolla on toimiva syöttö- ja joukkoliikenne. Ottaako kaupunki tämän liikenteen hoitaakseen? Vai miten strategian toteutuminen varmistetaan?


Jotta strategia saadaan myös toteutettua ja päästään päivittäisessä toiminnassa strategiseen johtamiseen, pitää strategian painopistealueiden olla selkeitä. Keskustan valtuustoryhmä esittääkin kolmeksi painopistealueiksi jo tänäänkin muiden ryhmien taholta mainittuja:


  1. Suomen parhaat koulut esikoulusta toiselle asteelle useilla kielillä

  2. Luonnonläheinen kiertotaloutta laajasti hyödyntävä kaupunki

  3. Lapsiystävällinen kaupunki, joka tarjoaa asumismahdollisuuksia ja palveluita niin tiivillä keskusta-alueella kuin kylissä ja saaristossakin

Näistä voidaan toivottavasti keskustella kesän aika eri valtuustoryhmien välillä.