Hukkaputki Helsingistä?

Talousarvioesitystä julkistaessaan kaupunginjohtaja Ujula totesi seuraavaa: – Korvaamme huonokuntoisia ja sisäilmaongelmista kärsiviä koulu- ja päiväkotitiloja. Tämän jälkeen Porvoon kouluilla ja päiväkodeilla on modernit ja hyväkuntoiset toimitilat, ja voimme luopua laajasti käytössä olevista tilapäistiloista. Rahoitusjohtaja jatkoi: – Panostus on kaupungille valtava. Toteutamme kolmen vuoden aikana yhteensä 113 miljoonan euron investoinnit. Kaupungin velkamäärä nousee 30 miljoonaa euroa pelkästään ensi vuoden aikana.– Velkamäärän kasvu jatkuu myös vuosina 2018–2019, kun investointien rahoitus vaatii vielä 20 miljoonan euron lisälainanottoa.

Suurinta osaa suunnitellusta 68 miljoonan euron lisälainasta ei kuitenkaan olla käyttämässä sädesienien kasvualustana olevaan Keskuskouluun, ei sisäilmaongelmista kärsivään Hinthaaran koulukeskukseen, eikä päiväkoteihin tai edes kaikkiin päiväkotien ja koulujen kiinteistöinvestointeihin yhteensä. Suurin osa tästä lähivuosien lisälainasta on suunniteltu käytettäväksi Porvoon Veden 35 miljoonan euron hankkeeseen lisäveden tuomiseksi Helsingistä Porvooseen.

Mitä porvoolaiset tällä investoinilla sitten saavat?

Porvoon Vesi voi ostaa Päijänteen raakavedestä tehtyä talousvettä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluilta (HSY) 6000 m3 / päivä. Esisopimuksessa veden hinnaksi on sovittu 0.88 e / m3. Samassa sopimuksessa on sitouduttu ostamaan vettä vähintään 1000 m3/ päivä. Jos ajattelemme putken elinkaarta ja sitä, että putkea myös käytetään – olisihan hassua investoida kymmeniä miljoonia tyhjänä kumisevaan putkeen – seuraavat 40 vuotta, nousee kokonaiskustannus 269 miljoonaan euroon tämän ajan kuluessa. Kyseinen summa pitää sisällään investointi-, rahoitus-, ylläpito-, huolto- ja veden ostokustannukset. Vuositasolla tämä tarkoittaa keskimäärin 6.7 miljoonan euron kustannusta. Nämä kustannukset ovat Porvoon Veden toimitusjohtajan mukaan oikeat.

Kuten Outi Lankia puheenvuorossaan totesi, Porvoon kaupunki on Päijännetunnelin toiseksi suurin omistaja, mutta Porvoo ei hyödynnä vedenotto-oikeuttaan lainkaan. Tästä käyttämättömästä oikeudesta maksamme vuosittain Päijännetunnelin omistavalle Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle. Vuonna 2015 tämä maksu oli yli 260000 euroa.

Tätä asiaa käsitellään nyt ensimmäistä kertaa valtuustossa. Vaihtoehtoina ovat ota tai jätä. Hyväksy tai hylkää. Asia on esitelty talousarvion sivun 14 alareunassa yhden kappaleen mittaisena. Jotta saisimme aikaan kokonaistaloudellisen ratkaisun turvaamaan Porvoon vedentarve pitkälle tulevaisuuteen, on tärkeää että päätökset voidaan tehdä faktojen pohjalta erilaisista vaihtoehdoista. Pienemmistäkin asioista valtuustolle on iltakouluja järjestetty.

Nyt talousarviossa esitetyn Helsingin siirtovesiputken lisäksi onkin syytä selvittää ainakin seuraavat vaihtoehdot:

1. Porvoo rakentaa uuden vesilaitoksen varaveden tuotantoa varten ja raakavetenä käytetään Mustijoen vettä. On muistettava, että koko pääkaupunkiseutu käytti Vantaanjoen vettä lähes vuoden ajan, kun Päijännetunneli oli muutamia vuosia sitten remontissa. Suurta porua ei veden laatu aiheuttanut. Mustijokeen Porvoolla on myös oikeus juoksuttaa vettä suoraan Päijännetunnelista veden laatua parantamaan.

2. Porvoo rakentaa uuden vesilaitoksen, jonne rakennetaan putki suoraan Päijännetunnelista Tuusulan Rusutjärveltä.

Olemme Porvoon Vedeltä saamien tietojen ja heidän teettämien selvitysten pohjalta tehneet ylätason laskelmia näistä vaihtoehdoista. Myös nämä luvut ovat Porvoon Veden toimitusjohtajan mukaan käyttökelpoisia vertailtaessa eri vaihtoehtoja.

Kokonaiskustannus vaihtoehdossa 1. on 55 miljoonaa euroa ja vaihtoehdossa 2. 103 miljoonaa euroa. Kaikkien näiden kolmen vaihtoehdon tuotantokapasiteetti on 6000 m3/päivä. Helsingin putken korkeat kokonaiskustannukset - siis 269 miljoona euroa - selittyvät veden korkealla ostohinnalla verrattuna omaan tuotantoon. Vaikka HSY rakentaisi putken ilmaiseksi, jolloin Porvoon Veden investointi olisi 0 euroa, olisi siltikin taloudellisesti kannattavampaa investoida reilut 50 miljoonaa euroa ja rakentaa oma raakavesiputki Päijännetunnelista sekä oma vesilaitos esim. Mustijoen vesilaitoksen yhteyteen.

Vaikka veronkorotuksia ei tämän vuoden talousarvioesityksessä olekaan, on Porvoon Vesi nostanut vesimaksuja jo useita vuosia 5%. Tämä tarve jatkuu myös tulevina vuosina. Tällaisen piiloveron myötä porvoolaisten käytettävissä olevat rahat vähenevät, vaikka hanasta tuleva vesi ei muutu.

Kuten keskustan valtuustoryhmä esittää, on ensiarvoisen tärkeää selvittää muita vaihtoehtoja nyt talousarviossa mainitun esityksen lisäksi. Selvittää, jotta voidaan tehdä kaupungin asukkaiden kannalta oikea investointipäätös, sillä kukaan meistä ei varmaankaan halua maksaa yli neljää miljoonaa euroa joka vuosi tismalleen samasta vedestä, joka on vain kierrätetty Helsingin kautta. Tällaisella säästöllä voidaan varmaankin pohtia vesimaksujen korotusten tarpeellisuutta, tai vaikka sitten peruskorjata yksi peruskoulu tai päiväkoti joka vuosi 40 vuoden ajan.