Opiskelu

Opinto-ohjaus 2018-2019

Lukiollamme opinto-ohjausta on lukuvuonna ollut OPO1- ja OPO2-kurssien mukaan.

Lukuvuoden aikana lukiollamme järjestettiin erilaisia jatko-opintoesittelyjä. Osa esittelyistä oli osana uutta OPO2-kurssia. Kaikki abit ja kakkoset olivat tervetulleita jatko-opintoesittelyihin. Esittelyissä olivat mukana esimerkiksi Turun yliopisto, Turun AMK, Aalto yliopisto, Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto ja Tampereen yliopisto. Abit tekivät marraskuun lopulla perinteisen retken Studia-messuille Helsinkiin. Keväällä kakkoset kävivät vierailulla Kakkosten päivässä, jossa Turun korkeakoulut esittelivät jatko-opintomahdollisuuksia lukion toisen vuoden opiskelijoille. Toukokuussa kakkosia kävi vierailulla Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle 2019 -tapahtumassa.

OPO2-kurssin oppitunneilla vieraili naantalilaisia yrittäjiä kertomassa omasta yrittäjän polustaan. Koulupsykologi Cecilia Forsman kävi kertomassa lukion aloittaneille opiskelijoille stressistä ennen ensimmäistä päättöviikkoa.

Naantalin etsivä nuorisotyö on käynyt lukion mediateekissa joka jakso tapaamassa lukiolaisia ja kertomassa nuorisopalveluista. Ensi lukuvuonna jatketaan samaa yhteistyötä.

Lukuvuoden aikana Naantalin kaupungin kouluihin ryhdyttiin luomaan seksuaaliseen häirintään puuttumisen mallia. Mallia esiteltiin sekä opettajille että opiskelijakunnan hallitukselle. Viimeisen jakson aluksi Turun seudun Seta pitämässä Täl puol sateenkaarta-luennot lukion ykkösille ja kakkosille. Luennolla kerrottiin seksuaalisuuden monimuotoisuudesta. Kiitos Setalle yhteistyöstä.

Kuva: Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle 2019 -tapahtumassa oli iso messualue esittelyluentojen lisäksi.

Teksti ja kuva opinto-ohjaaja Eeva Mäkinen

FYSIIKAN OPISKELUA Naantalin lukiossa

Saavuimme bussilla Tuorlan observatoriolle Kaarinaan kello 15.00 aikoihin. Meitä vastassa oli koordinaattori Peetu Sillanpää, joka johti kierroksemme observatoriolla. Ensimmäiseksi menimme luennolle, jonka Pasi Nurmi piti mm. observatorion historiasta, galakseista, maan suurimmista kaukoputkista ja tähtitorneist sekä pimeän aineen ja energian vaikutuksesta maailmankaikkeuteen.

Luennon jälkeen kävimme kääntymässä Tuorlan suurimmalla tähtitornilla. Siellä on myös Pohjoismaiden suurin kaukoputki, jonka pääpeili on yli 100 cm. Me emme päässeet katsomaan tähtiä kaukoputkella.

Kävimme katsomassa planetaariossa esityksen, joka käsitteli mm. taivaankappaleiden kokoeroja, pimeän aineen voimia, tähtikuvioiden tutkimista ja miten niitä on vuosien saatossa nimetty. Planetaario oli rakennettu entiseen peilien hiomarakennukseen, jossa on hiottu tähän mennessä maailman suurin avaruuspeili Herschel.

Kierroksemme Tuorlassa päättyi peilien nykyiseen hiomatilaan. Tilassa hiotaan edelleen peilejä. Hiomatilasta siirryimme maanalaiseen tunneliin, missä näimme hienoja kuvia eri galakseista ja tähtisumuista. Viimeinen ällistyttävä fakta, jonka saimme kuulla oli se, että olemme kaikki kirjaimellisesti tähtipölyä. Selityksenä sille oli, että alkuräjähdyksessä syntyi vetyä, ja olemmehan me suurimmaksi osaksi vettä.

Loviisa Ahlqvist

Ilari Pirilä

Naantalin lukion fysiikan opiskelijat vierailivat 12.11 maanantaina Åbo Akademin fysiikan laitoksella. Vierailun ajankohdaksi valikoitui maanantai-iltapäivä, koska se on ainoa aika viikossa kun laitoksen hiukkaskiihdytin on pois päältä, jolloin sitä pääsee katsomaan läheltä.

Vierailun aluksi työkseen fysiikkaa opiskelemaan innostava lehtori Johan Linden näytti opiskelijoille lukuisia kiinnostavia demonstraatioita liittyen sähkömagnetismin ja mekaniikan ilmiöihin. Ilmiöitä ja niiden syitä pohdittiin yhdessä, ja opiskelijat saivat lukuisia oivalluksia tunneilla oppimansa pohjalta.

Demonstraatioiden jälkeen opiskelijat pääsivät tutustumaan fysiikan laitoksen erilaisiin tiloihin. Yhdessä tilassa oli inertillä typellä täytetty tila, jossa käsiteltiin helposti ilman hapen kanssa reagoivia orgaanisia yhdisteitä. Siellä tutkittiin uudenlaisia elollisen luonnon raaka-aineisiin pohjautuvia elektronisia laitteita, kuten aurinkokennoja.

Yliopiston fysiikan laitoksen optisella pöydällä voidaan testata kaikenlaisia valoon liittyviä ilmiöitä tarkoin instrumentein. Pöydällä oli vierailumme aikana kokeilu, jossa testattiin laservalon avulla, kuinka edellisessä laboratoriossa tuotetut aurinkokennot käyttäytyvät auringonvalossa.

Åbo Akademilla on Mössbauer- spektroskopinen laitteisto. Laitteisto perustuu ilmiöön, jonka selittämisestä Mössbauer sai nobel- palkinnon vuonna 1961. Sillä tutkitaan atomien ytimiä, ja saadaan yksityiskohtaista tietoa atomiytimien pienimmistäkin muutoksista. Menetelmällä voidaan tutkia esimerkiksi rautapitoisten näytteiden koostumuksia ja ominaisuuksia.

Vierailulla pääsimme näkemään Åbo Akademin kellarissa sijaitsevan syklotronin. Syklotroni on hankittu yliopistolle Pietarista. Sillä voidaan kiihdyttää protoneita 20% valonnopeuteen, ja sitä voidaan käyttää monenlaisiin tutkimuksiin. Tällä hetkellä syklotronilla valmistetaan radioaktiivisia aineita TYKS:in käyttöön, jossa niiden avulla voidaan kuvantaa vaikeita kasvaimia.

Vierailun lopuksi Iipo Reponen ja Nuutti Nikola edustivat Naantalin lukiota, ja antoivat Ylen toimittajalle vierailusta ruotsinkielisen haastattelun.

Jussi Routila

Tutkiva oppiminen teknologialla (TO2)

Tutkiva oppiminen teknologialla -kurssi järjestettiin toisen kerran lukiossamme lukuvuonna 2018-2019. Saimme Opetushallitukselta Positiivista uteliaisuutta teknologialla -hankerahaa lukuvuodeksi ja sillä saimme hankittua kurssille robotiikkaan materiaaleja ja opettajille koulutusta.

Kurssin suunnittelu aloitettiin jo toukokuussa 2018, jolloin lähetettiin hankehakemus Opetushallitukselle. Lisäksi kerättiin muita ideoita, joita oli opettajille vuoden mittaan kertynyt. Kurssin pääosana haluttiin pitää teknologialla puuhastelu, teknologian eri osa-alueisiin tutustuminen sekä jatko-opinto- ja työelämäkontaktit.

Kurssi aloitettiin yritysvierailulla Meyerin telakalle syyskuussa 2018. Siellä saimme kattavan esityksen erilaisista insinöörien töistä telakalla ja kiersimme telakka-alueella katsomassa uusinta loistoristeilijää.

TO2-kurssilaiset vierailulla Meyerin telakalla

Tammikuussa pidimme robotiikkaleirin. Leirillä mukana oli myös opettaja Tero Anttila Maijamäen koulusta. Leiri pidettiin yhtenä perjantai-iltapäivänä ja lauantaina. Puuhastelimme mBot- ja Ultimate-robottien sekä Arduinon kanssa. Opiskelijat saivat erilaisia tehtäviä, joiden parissa he työskentelivät leirin ajan. Toisen jakson päätteeksi opettajat olivat saaneet lisäkoulutusta Arduino-piirilevyjen käytöstä ja ohjelmoinnista.

Kuvassa Makeblock Ultimate -robotti

Videolinkki:

Robotiikkaleirin puuhasteluja

Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijat kävivät opastamassa lukiolaisia 3D-suunnittelun maailmaan helmikuussa. Ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat tehneet muutamia harjoitustehtäviä opiskelijoille ja sen jälkeen jokainen lukion kurssilainen sai itse suunnitella jonkin kappaleen 3D-tulostettavaksi. Lukiolaisille kerrottiin myös konetekniikan opiskelusta Turun Ammattikorkeakoulussa. Maaliskuussa kävimme vierailulla Koneteknologiakeskuksessa Turussa ja samalla kurssilaiset saivat suunnittelemansa 3D-tulostetut esineet.

Uutena kohteena kurssillamme oli vierailu Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitokselle. Siellä kokeilimme VR-tekniikkaa ja kuulimme sen suunnittelusta ja hyödyntämisestä.

Jatko-opintoja kurssilaisille esittelivät Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijat sekä teekkari-infon pitäjät Aalto-yliopistosta. Kuulimme myös kattavan paketin yliopiston tietotekniikan opiskelusta vierailullamme Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella.

Työelämäyhteydet ovat olleet kurssilla esillä. Teimme yritysvierailun Meyerin telakalle ja Elomatic Oy:lle.

Kiitämme kaikkia kurssimme kanssa yhteistyötä tehneitä yrityksiä, Koneteknologiakeskusta, Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoita ja opettajia, Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitosta ja Teknologiateollisuus ry:tä.

Ensi vuoden kurssin suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa ja kaikenlaista tekniikka-aiheista puuhastelua ja yritysmaailma- ja jatko-opintoasioita on jälleen luvassa

Teksti ja kuvat: Päivi Poukkula ja Eeva Mäkinen

BIOLOGIAN OPISKELUA Naantalin lukiossa

Biologian kenttä-ja työkurssin aikana vierailimme Kultarannan puutarhassa 28.8.2018. Puutarhuri Terho Marttila otti meidät lämpimästi vastaan, kierrätti koko puutarhan alueella ( myös hyötypuutarha ja kasvihuoneet), kertoi Kultarannan historiasta, puutarhan puista, pensaista, kukista ja hyötykasveista. Hän painotti ekosysteemipalveluiden merkitystä ja kertoi esimerkkinä kasvien ja hyönteisten yhteistyön koko ihmiskuntaa ylläpitävänä palveluna.

Toisena vierailukohteena kurssin aikana oli Ruissalon kasvitieteellinen puutarha luontopolkuineen, ulko-ja sisäpuutarhoineen. Sää suosi meitä ja saimme ihailla myös valtavaa rikkikääpää, joka kasvoi ikivanhassa tammessa. Retken jälkeen opiskelijat tekivät pienet tutkielmat Ruissalosta, liitteenä tässä Anton Gustafssonin.

Meillä on upea luontokohde kivenheiton päässä Naantalista, sinne pääsee myös vesiteitse Fölillä. Hyvä retkikohde kaikkina vuodenaikoina!

Ruissalo

Ruissalo on Turun kaupunkiin kuuluva saari. Ruissalo on kasvillisuuden ja kulttuurihistorian takia arvokas alue Suomessa. Ruissalon lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Natura 2000 on Euroopan unionin hanke, jonka tavoite on tukea luonnon monimuotoisuutta. Ruissalossa on myös viljeltyä maata sekä Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Ruissalon pohjoispuolella sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare Kukkarokivi. Se on 27 metriä pitkä 17 metriä korkea kohoten 12 metriä merenpinnan yläpuolelle. Se on tunnettu nähtävyys Ruissalossa. Se rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 1965. 1900-luvun alkuun saakka Ruissalon läntisimmän pään alue Kolkanniemi oli oma erillinen saarensa, jonka erotti muusta Ruissalosta kapea salmi. Maayhteyden syntymistä kiihdyttivät vuosisadan alussa rannikkosuuntaisten virtojen salmeen kasaama hiekka. Tulevaisuudessa maankohoamisen takia Ruissalo tulee kiinnittymään mantereeseen, tutkimusten mukaan maayhteys voisi syntyä noin 200 vuoden kuluttua.

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on kasvitieteellinen puutarha Turun Ruissalossa. Ensimmäiseksi puutarha rakennettiin vuonna 1924 Iso-Heikkilään, josta se siirrettiin vuonna 1956 Ruissaloon. Puutarhassa on noin 5000 kasvilajia, joista 2000 on kasvihuoneissa. Kasvihuoneiden lisäksi kasvitieteelliseen puutarhaan kuuluu ulkopuutarha. Puutarhan ensisijainen tehtävä on avustaa biologian laitoksen tutkimusta ja opetusta, mutta sinne voi mennä myös ulkopuoliset vierailulle. Puutarhassa vierailee vuosittain noin 40 000 ihmistä.

Ruissalo kuuluu tammimetsävyöhykkeeseen, joka kattaa vain maan eteläisimmät osat. Yhteensä tammimetsää on saarella 312 hehtaaria. Saaren itäosassa on enemmän tammimetsää kun taas länsipuolella on havu- ja sekametsää.Osa Ruissalon niityistä kuuluu vuonna 2002 alkaneeseen projektiin, jolla niitä pyritään säilyttämään vanhassa muodossaan. Ruissalossa kasvaa runsaasti mm. valkovuokkoja, sinivuokkoja ja kieloja.

Ruissalon monipuolinen kasvillisuus elättää myös saaren monipuolista eläimistöä. Saari on perhosharrastajien suosiossa ja saarella on perhosten lisäksi myös monia muita selkärangattomia lajeja. Ruissalon harvinaisimpiin eliölajeihin kuuluu esimerkiksi Suomen suurimpiin kovakuoriaisiin kuuluva erakkokuoriainen. Ruissalon nisäkäslajisto koostuu suurimmaksi osaksi pienistä ja keskikokoisista nisäkkäistä. Saaren suurimpiin nisäkkäisiin kuuluu kuitenkin suurimmista nisäkkäistä esim. metsäkauris ja hirvi.Ruissalossa on manner-Suomen tihein metsäkauriskanta ja suur

kanta on uhka tammien uusiutumiselle. Suurilukuisin saaren nisäkkäistä on rusakko, jonka suuri lukumäärä on ollut huono asia saaren puille, etenkin tammelle jonka vesoja se syö usein. Saarella tavattuja petoeläimiä ovat muun muassa näätä, minkki,lumikko ja kärppä.

Ruissalo on suosittu luonnonläheinen virkistysalue. Suosittuja piknik-paikkoja ovat Saaronniemi ja Kansanpuisto. Saaronniemessä on uimaranta ja suosittu leirintäalue. Kansanpuistossa järjestetään joka kesä Ruisrock-festivaali, joka on Suomen suurimpia musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Ruissalossa sijaitsee myös Ruissalon kylpylä ja Aura Goljoten kuluttajalle on paljon erilaisia aktiviteetti vaihtoehtoja Ruissalossa. Kulttuuriympäristönä Ruissalo on yksi vanhimmista 1800-luvulla kaupunkien ympäristöön syntyneistä huvila-alueista Skandinaviassa. Museovirasto on määritellyt Ruissalon huvila-alueen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Antton Gustafsson 3A

Teksti ja kuvat Monika Winberg.Nikkola