MItä tarvitaan?
Ei kysyvä tieltä eksy.
Otimme yhteyttä Ugandaan ja kysyimme mikä siellä mahtaa olla tilanne. Helen Buteme, suora linkkimme päiväntasaajalle kertoi, että tytöillä tosiaan ei ole kuukautissuojia käytössään. Kestositeitä saattaisi olla saatavilla ainakin toisinaan, mutta monelle perheelle euron tai kahden hintainen side on yksinkertaisesti liian kallis hankinta. Projektissa on mukana paljon tyttöjä, jotka tulevat perheistä, joissa ainoa elättäjä on äiti. Jos äiti on vaikkapa ompelija hänen palkkansa saattaa olla noin 15e kuukaudessa. Opettajan tai poliisin palkka on jo paljon parempi, 50-70e/kk.
Ei silti kovin huima. Osta siinä nyt sitten monen euron siteitä tyttärille. Vuokrakin pitäisi maksaa ja ruokaa saada.
Mitä voisimme tehdä?
Olisiko apua siitä, että teemme kestositeitä ja lähetämme ne? Kyllä! Tästä olisi apua! Projektin piirissä pelaa kuitenkin yli 2000 tyttöä, joten aikamoinen sutina täytyy kässänluokassa käydä, jotta saamme edes osalle porukasta tarpeeksi siteitä. Mutta on se silti jo jotakin! Plan A on syntynyt.
Helen ehdotti; voisimmeko kouluttaa noin 20 tyttöä, pari jokaisesta tutusta kylästä tekemään käsin siteitä? He voisivat sitten opettaa muillekin. Plan B!
Mutta entäpä jos..... entäpä jos voisimme palkata yhden vanhemmista pelaajista ompelemaan siteitä muille? Jos auttaisimme hänet alkuun, maksaisimme palkkaakin, ja kaiken huipuksi hän saisi vielä ammatinkin samantien? Jos löytäisimme rahoitusta... Huikeaakin huikeampi Plan C on syntymässä!
"Siis se yks sais töitä ja rahaa ja ammatin, koska me alotettiin tää? Ja ne muut sais niitä siteitä ilmasiks?" Juuri niin. "No aloitetaan tää!"
