Terveystiedon kurssien keskeisiä asioita:
TE1
preventio/promootio
kehittyvät ja teollisuusmaat - yhteiskunnan vaikutus kansalaisten terveyteen
yhteiskunnallisia terveydellisiä edellytyksiä: riittävä ruoka, puhdas juoma, minimitoimeetulo ja sosiaaliturva, rauha/turvallisuus, ihmisoikeudet, yksilön vapaus ja tasa-arvo, koulutus, luonnonvarojen riittävyys ja tasapainoinen ekosysteemi
yhteiskunnan sektorit: 1.julkinen, 2. yksityinen, 3. kansalaisjärjestöt (esim. MLL, Sydänliitto...), 4. lähiyhteisöt (esim. perhe, suku)
terveysosaaminen: 1. tiedot, 2. taidot, 3. itsetuntemus, 4. kriittinen ajattelu, 5. eettinen vastuullisuus
eettinen pohdinta: 1.arvoristiriita, 2.eettiset periaatteet (esim. tasa-arvo, terveys,....) 3. moraali (käytännöt, säännöt) 4. oikeudet, velvollisuudet (osapuolet, ....), 5. seuraukset (ketä koskettaa, mitä hyvää/huonoa seuraa...)
terveyttä, terveystottumuksia ja -ongelmia selittäviä teoriat (terveysuskomusmali, sosiaalis- kongitiivinen teoria, suunniteltu käyttäytymisen teoria, muutosvaihemalli)
elämäntavat, tiedä suositukset ja käsitteet (uni, liikunta,ravinto, .. )
painonhallinta (osaa määritellä terveyden kannalta)
itsehoitovalmiudet, hätäensiapu (itsehoito, omahoito ja ammattilaisen antama hoito, ymmärrä taloudellinen ja toiminnallinen vaikutus terveydenhuoltoon), lääkkeet, auttamisketju hätätapauksessa, itsehoidon seitsemän osa-aluetta: 1. terveysosaaminen, 2. tietoisuuus kehon/mielen nykytilasta, 3. terveysliikunta, 4. terveellinen ravitsemus, 5. riskikäyttäytymisen välttäminen, 6. hyvä hygienia, 7. järkevä ja okea lääkkeiden käyttö
RIippuvuuden selitysmallit; geenit, psykologinen, neurobiologinen ja sosiaalinen mallit , riippuvuuden ulottuvuudet (fyysinen, psyykkinen henkinen, sosiaalinen)
tupakka,nuuska, alkoholi ja huumeet, peliriippuvuus (osaa määritellä, kertoa tottumusten muutoksista Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana, tiedä syyt, seuraukset ja ehkäisykeinot)
kansantaudit (kansantautien yhteiskunnalliset näkökulmat: yleisyys, kustannukset, kuolleisuus). Kansantaudeissa hyvä ymmärtää: 1. määritelmä, yleisyys, oireet, hoito ja ennaltaehkäisy.
tartuntataudit (erot kehittyvät/teollisuusmaat; esim. lasten kuolisyyt tai sairastavuus) ja tartuntatavat
epidemia/pandemia/endemia,
synnynnänen immuniteetti: (iho, hengitystiet, normaalimikrobisto, veren syöjäsolut eli fagosyytit, veren valkosolut), hankittu immuniteetti: (auttaja T-solut, B-solut, tappaja T-solut, T-ja B-solujen muistisolut) autoimmuunisairaudet (tyypin I diabetes, reuma....)
rokotteet (kansallinen; tehokkuus, turvallisuus yksilö- ja väestötasolla, hyöyty suhteessa kustannuksiin), laumaimmuniteetti, mikorbilääkeresistenssi
tartuntatautien nopea leviäminen (väestörakenne, asutus, elintavat, kauppa ja elintarviketuotanto globalisoituu, terveydenhuollossa tapahtuneet muutokset, esim. antibioottien liiallinen käyttö),
TE2
perimä (perimän, ympäristön ja elämätapojen merkitys eri sairauksissa)
sosiaalinen perimä (arvot, asenteet, kokemukset, käyttäytymismallit), sosiaalinen pääoma (kuvaa yksilöiden ja yhteisöjen välisiä sosiaalisia suhteita) on osa sosiaalista perimää
ympäristön terveysvaikutukset (psykososiaalinen, fyysinen ympäristö)
yhteiskunnan taustatekijät ja niiden vaikutus terveyteen (toimeentulo, koulutusmahdollisuudet, työolot, sos,- ja terveyspalvelut, fyysisen, poliittisen ja taloudellisen ymp. turvallisuus)
kestävä kehitys (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen)
globaalit megatrendit (muuttuva väestörakenne, ympäristöuhat, kaupungistuminen, teknologinen muutos)
elämänkulku, ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki
mielenterveys (5 tapaa lisätä mielen hyvinvointia: liity muihin, ole aktiivinen, huomaa, opi uutta ja anna toisille)
mielenterveyden edistämisen eettiset periaatteet
ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja moninaisuuden kunnioittaminen
sosiaalinen vastuu, hyvän tekeminen
ammattitaidon arvostaminen
laillisuuden noudattaminen
tieteelliseen näyttöön pohjautuva toiminta
resilienssi = ihmisen selviytymiskyky (keinot; fysiologinen, henkinen, älyllinen, luova, tunteellinen, sosiaalinen)
koherenssi eli elämänhallinta (ymmärrettävyys, hallitsettavuus, mielekkyys)
emotionaalinen ja sosiaalinen yksinäisyys
stressi; stressireaktio, lyhyt- ja pitkäaikainen stressi
kriisit: kehitys- ja elämänkriisit, äkillinen eli traumaattinen kriisi
mielenterveyden sairaudet:masennus, psykoosit, ahdistuneisuus, syömishäiriöt, itsetuhoisuus, ...
työ- ja opiskeluhyvinvointi (työelää ohjaavat lait; työturvallisuus-, työaika-, työsopimus-, vuosiloma- ja työterveyshuoltolaki) ja ergonomia (fyysinen, kognitiivinen, organisatorinen), opiseklukykyyn vaikuttavat tekijät (voimavarat, taidot, oppiminen ja ohjaus, ympäirstö, kulttuurinen moninaisuus), työkykytalo
turvallisuus ja väkivallan ehkäisy, objektiivinen ja subjektiivinen turvallisuus, yksilön turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä (fyysiseen ja psykososiaaliseen terveyteen vaikuttavat tekijät, taloudelliseen turvallisuuten vaikuttavat tekijät, toimiva oikeusjärjestelmä, ympäristön turvallisuus, globaalit tekijät), rakennetun turvallisuuden edistäminen (rikoksia ja ilkivaltaa ehkäisevä, sos. turvallinen, laadukas, liikenneturvallisuus ja tapaturmia ehkäisevä), kunniaväkivalta
media ja terevysviestintä
seksuaalisuus (kuuluu: sukupuoli, sukupuoli -dentieteetti ja -roolit, seksuaalinen suuntautuminen, eroktiikka, mielihyvä, intiimisuhteet ja lisääntyminen), seksuaalioikeudet, yleisimmät seksitaudit, raskaus ja ehkäisy, hedelmöityshoidot
TE3
tieteellisen tiedon tunnusmerkit (objektiivisuus, testattavuus, toistettavuus, julkisuus, kriittisyys, edistyvyys = uusi tieto korjaa vanhaa, autonomisuus=riippumattomuus rahoittajista ja yhteiskunnan toiveista)
tieteellinen tutkimus on teoreettinen tai empiirinen (on määrällinen tai laadullinen), tutkimusasetelma (poikittais-, pitkittäistutkimus)
epidemiologinen tutkimus : lääketieteen ala, joka tutkii sairauksien esiintyvyyttä , epidemiologiset tutkimusasetelmat (poikkileikkaustutkimus, kohorttitutkimus (=tutkitaan tiettyä väestöryhmää), tapaus-verrokkitutkimus (sairastuneiden ja terveiden vertailu), kliininen koe) - Pohjois-Karjala projekti esimerkki sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähentämisestä tieteellisen tutkimuksen ja valistuksen avulla
tutkimussuunnitelma: tausta, tarkka aihe, toteutus (menetelmät, aineisto, raportointi), aikataulu, eettiset kysymykset, luotettavuus, rahoitus
tutkimusraportti: tiivistelmä, johdanto, mentelmät, tulokset, pohdinta, kirjallisuusluettelo
aineistohankintamenetelmät: kysely, mittaukset/kokeet, tilastot/rekisterit, dokumentit, haastattelu, havainnointi
uutisen/tutkimuksen luotettavuuden arviointi: (mittaustavat/määrät, otoskoko/osallistujat + taustatekijät, kato, olosuhteet, raportointi, vertaisarvio ja yhteistyö..)
vaikuttavuuden arviointi, käypä hoito: A, B, C, D
sairauksien selitysmallit (Varhaiset: demonologinen, teogeeninen, humoraalioppi ja miasma. Modernit: spesifinen, multietiologinen)
Yleisimmät kuolisyyt Suomessa 1800- luvulla ja 1900-luvulla
Hygienian parantumiseen vaikuttaneet tekijät (jääkaappi/pakastin, ruoanvalmistus, vesijohto, viemäri, valistus, lainsäädäntö, valvonta...)
sosiaaliturvan - ja mielenterveyden historia
terveydenhuoltojärjestelmän painopisteet eri vuosikymmeninä (1940 tuberkuloosin hoito, äitiyspalvelut, -50 sairaalaverkosto, -60 sairausvakuutus, -70 kansanterveyslaki, terveyskeskukset, -80 terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut yhdistyvtä, -90 kuntien vastuu palvelujen järjestäjänä )
terveyserot Suomessa ja maailmalla/ sosiaalinen erarvoisuus lisää terveyseroja
terveys kaikissa poliitikoissa - health in all policies
One heath -ajattelutapa = rajat ylittävä yhteistyö terveyden hyväksi (esim. korona, lääkeresistenssi.... )
käsitteet imeväis- ja lapsikuolleisuus, elinajanodote, ennenaikainen kuolleisuus, tautitaakka, ....
tarttumattomat pitkäaikaissairaudet (elämätapoihin liittyvät krooniset sairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin II diabetes, allergiat ja astma, keuhkoahtaumatauti, COPD)
väestöstrategia ja korkean riskin strategia
epidemiologinen transitio = globaali vaiheittainen muutos, joka tapahtuu tietyn valtion sairauskirjossa pitkän ajan kuluessa (esim- syntyvyys muuttuu korkeasta matalaksi, elinajanodote alhaisesta korkeaksi,....), inhimillise kehityksen indeksi HDI = valtion sosiaalinen kehitys joka huomioi vastasyntyneen elinajanodotteen, koulutuksen keston ja ostovoimakorjatun BKT:n asukasta kohden).
YK, Unicef, WHO, EU
yleismaailmalliset arvot: ihmisarvo, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, vapaus, terveys
etiikan pääsuuntaukset: hyve, hyöty, velvollisuus, oikeusperustainen
terveydenhuollon eettiset periaatteet: elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, hoitamisen periaate, oikeudenmukaisuus, hyödyn maksimointi
terveyspolitiikka, terveyspolitiikan tasot (paikallinen, kansallinen, kansainvälinen)
terveydenhuoltojärjestelmä (potilaan valinnanvapaus ja hoito Suomessa; kiireellinen/kiireetön hoito, suunnitelmallinen hoito, terveysaseman valinta, terveyspalvelujen saanti, erikoisasairaanhoitoon lähetteellä, yksityiset terveyspalvelut, ulkomailla oikeus saada hoitoa)
YTHS = ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, työterveyshuolto, apteekkijärjestelmä, VALVIRA, sosiaali- ja terveysministeriö
äitiys- ja lastenneuvola, avosairaanhoito
prioriosointi
Asiakkaana terveydenhuollossa: kliininen tutkimus, diagnoosi, hoito- tai kuntotususuunnitelma, hoito, epikriisi
Kivun voimakkuuden arviointi (VRS sanallinen kipuasteikko, NRS numeroin, VAS jana, kipukiila; 0-100)
tautiluokitusjärjestelmä (ICD-10 kansainvälinen järjestelmä)
Laboratoriotutkimukset ja kuvantamiset diagnosoinnissa: perusverenkuva, virtsa- ja ulostusnäytteet, EKG, EEG, endoskopia, TT, MRI, röntgen, ultraääni
potilasasiakirjat, epikriisi
Potilaan oikeudet: oikeus hyvää hoitoon, tiedonsaantioikeus, istemääräämisoikeus, valitusoikeus
Terveysteknologia, rekisterit, kanta, eresepti, tekoäly big data, biopankit - haasteet teknologian käytössä!
Oman terveyden mittaaminen; fyysinen aktiivisuus, uni, stressi, palautuminen, verenpaine, verensokeri, PEF-mittaus, mikrobiomi
Biohakkeri = mittaa itseään teknologiaa hyödyntäen saadakseen objektiivista tietoa
medikalisaatio (lääketieteen vahvistuminen) - paramedikalisaatio (lääketieteen ulkopuolisten terveyskäsitysten ja hoitomenetelmien laajentuva osuus yhteiskunnassa)