Terveystiedon yo-koe
Valmistaudu
Yo-tehtävät ratkaisuineen
Harjoittele
Linkit
Embedded Files
Abiterkka
SÄHKÖINEN TERVEYSTIEDON YO-KOE
SÄHKÖINEN TERVEYSTIEDON YO-KOE
Terveystiedon yo-kokeessa tarvitaan monipuolista osaamista. Esseevastauksen lisäksi tulee osata analysoida kuvia, tehdä diagrammeja, taulukoita ja piirroskuvia. Yleensä ensimmäisen osion tehtävässä vaaditaan taitoa tiivistää asioita. Muuten on hyvä osata perustella, selittää ja kertoa esimerkkejä asioista. Muista, että tehtävänanto ohjaa aina vastaamista. Kiinnitä siis huomioita, pyydetäänkö tehtävässä analysoimaan, arvioimaan tai esimerkiksi luettelemaan.
Terveystiedon yo-kokeessa tarvitaan monipuolista osaamista. Esseevastauksen lisäksi tulee osata analysoida kuvia, tehdä diagrammeja, taulukoita ja piirroskuvia. Yleensä ensimmäisen osion tehtävässä vaaditaan taitoa tiivistää asioita. Muuten on hyvä osata perustella, selittää ja kertoa esimerkkejä asioista. Muista, että tehtävänanto ohjaa aina vastaamista. Kiinnitä siis huomioita, pyydetäänkö tehtävässä analysoimaan, arvioimaan tai esimerkiksi luettelemaan.
Terveystiedon ylioppilaskokeessa on hyvä osata käyttää seuraavia ohjelmia:
Terveystiedon ylioppilaskokeessa on hyvä osata käyttää seuraavia ohjelmia:
Edelleen vastausten luonnostelemiseen voi käyttää kynää ja paperia.
Yle.fi: edellisvuosien terveystiedon yo-kokeet
Edelleen vastausten luonnostelemiseen voi käyttää kynää ja paperia.
Yle.fi: edellisvuosien terveystiedon yo-kokeet
SÄHKÖISEN YO-KOKEEN RAKENNE
SÄHKÖISEN YO-KOKEEN RAKENNE
Sähköisessä yo-kokeessa on kolme osaa, joissa on yhteensä yhdeksän tehtävää. Näistä vastataan viiteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä.
Sähköisessä yo-kokeessa on kolme osaa, joissa on yhteensä yhdeksän tehtävää. Näistä vastataan viiteen. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä.
OSA I
Osio sisältää kolme ns. perustehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa yhteen tehtävään. Tehtävissä edellytetään pääasiassa tiedon muistinvaraista käyttämistä. Tehtävä voi sisältää useita pienempiä kysymyksiä (kohdat a, b ja c) tai tehtävät voivat olla rajattua, esim. vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä.
Tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan perusteella (0-20 pistettä)
OSA I
Osio sisältää kolme ns. perustehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa yhteen tehtävään. Tehtävissä edellytetään pääasiassa tiedon muistinvaraista käyttämistä. Tehtävä voi sisältää useita pienempiä kysymyksiä (kohdat a, b ja c) tai tehtävät voivat olla rajattua, esim. vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä.
Tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan perusteella (0-20 pistettä)
OSIO II
Osio sisältää kolme tehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Tehtävät edellyttävät kykyä tiedon soveltamiseen ja analysointiin, mutta tehtävät voivat edellyttää myös muita ajattelun tasoja.
OSIO II
Osio sisältää kolme tehtävää (0-20 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Tehtävät edellyttävät kykyä tiedon soveltamiseen ja analysointiin, mutta tehtävät voivat edellyttää myös muita ajattelun tasoja.
Osion tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 10 + 10 pistettä)
Osion tehtävät arvostellaan asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 10 + 10 pistettä)
OSIO III
Osio sisältää kolme tehtävää (0-30 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Tehtävät ovat usein laajoja ja edellyttävät kykyä tiedon arviointiin ja kehittelyyn. Tehtävät voivat toki edellyttää myös muita ajattelun tasoja.
OSIO III
Osio sisältää kolme tehtävää (0-30 pistettä), joista kokelas vastaa kahteen tehtävään. Tehtävät ovat usein laajoja ja edellyttävät kykyä tiedon arviointiin ja kehittelyyn. Tehtävät voivat toki edellyttää myös muita ajattelun tasoja.
Arvostelu tehdään asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 15 + 15 pistettä)
Arvostelu tehdään asiasisällön hallinnan ja tiedonkäsittelyn perusteella (enintään 15 + 15 pistettä)
YO-KOKEEN ARVIOINTI
YO-KOKEEN ARVIOINTI
Taulukon sisältämien kriteerien tarkempi tehtäväkohtainen käyttö määritellään hyvän vastauksen piirteiden yhteydessä. Taulukossa olevat tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja näistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.
Taulukon sisältämien kriteerien tarkempi tehtäväkohtainen käyttö määritellään hyvän vastauksen piirteiden yhteydessä. Taulukossa olevat tiedonkäsittelyn arvostelukohteet ovat samanarvoisia, ja näistä muodostuva keskiarvo annetaan kokonaislukuna.
ESIMERKKI TERVEYSTIEDON YO KOKEEN TEHTÄVÄSTÄ JA SEN RATKAISUSTA
YO, koe syksy 2018, tehtävä 4.
Verensokeri (20p)
Kuviossa (aineisto 4.A) on esitetty, miten terveen henkilön verensokeriarvot muuttuvat glukoosi- eli sokerirasituskokeen aikana. Kokeessa henkilö nauttii 75 grammaa glukoosia veteen sekoitettuna ja verensokeriarvoja seurataan ennen sokerin nauttimista ja sen jälkeen. Kahden tunnin kuluttua glukoosin nauttimisesta terveen henkilön verensokeriarvon tulee olla alle 7,8 mmol/l.
Aineisto: 4.A Kuvio: Glukoosirasituskoe
4.1. Kuvaa, mitä terveen henkilön elimistössä tapahtuu glukoosirasituskokeen aikana, ja selitä, miten tästä aiheutuvat kuviossa (aineisto 4.A) esitetyt muutokset verensokeriarvoissa. (10 p.)
4.2. Piirrä kuvankäsittelyohjelmalla kuvioon (aineisto 4.A) käyrä, joka kuvaa tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvojen vaihtelua glukoosirasituskokeessa. Liitä vastaukseen kuvakaappaus tekemästäsi piirroksesta. Selitä, millä tavoin ja mistä syystä arvot poikkeavat terveen henkilön arvoista. (10 p.)
VASTAUS
4.1. Verensokerilla tarkoitetaan veren glukoosipitoisuutta. Terveen henkilön nauttiessa sokeria veren normaali glukoosipitoisuus (< 6,1 mmol/l) alkaa vähitellen suurentua, kun glukoosi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon. Veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haiman Langerhansin saarekkeet alkavat erittää insuliinia, joka edistää glukoosin siirtymistä kudosten soluihin ja siten vähentää glukoosin määrää verenkierrossa. Jos samanaikaisesti ei nautita mitään muuta kuin nopeasti imeytyvää glukoosia, lisääntynyt insuliinineritys voi johtaa usein parin tunnin kuluttua siihen, että veren glukoosipitoisuus vähenee normaalia pienemmäksi. Tämän jälkeen verensokeriarvo palautuu normaaliksi.
VASTAUS
4.2. Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot voivat lähtötilanteessa olla joko normaalit tai jo suurentuneet (> 6,1 mmol/l). Glukoosin nauttiminen aiheuttaa veren glukoosipitoisuuden normaalia suuremman lisääntymisen.
Tyypin 2 diabetesta sairastavalla insuliinia saattaa erittyä haimasta normaalia vähemmän tai sitä erittyy normaalisti tai jopa normaalia enemmän, mutta kudoksiin on muodostunut ns. insuliiniresistenssi, jonka vuoksi glukoosi ei siirry tehokkaasti kudoksiin.
Kaikissa tapauksissa diabeetikon verensokeriarvo esimerkiksi kahden tunnin kuluttua glukoosin nauttimisesta on vielä huomattavan suuri (yli 11,1 mmol/l). Se pienenee hitaasti ja saattaa vasta monen tunnin päästä palautua lähtöarvoon.
Page updated
Report abuse