Sivustosta

Tälle sivulle on koottu Etelä-Pirkanmaan ympäristökasvatuspolun tavoitteet ja tehtäväehdotukset luokka-asteittain. Tavoitteet ovat opetussuunnitelman laaja-alaisia tavoitteita, joista on haettu tähän polkuun minimitavoitteet ympäristökasvatuksesta. Lisämateriaalia löytyy ylävalikon kohdasta Lisätietoja. Siellä on Ympäristökasvatuksen vuosikello sekä muuta lisämateriaalia. Polku on toteutettu osana Etelä-Pirkanmaan ympäristökasvatushanketta 2023-2024.

Polusta

Polku on jaettu kahteen osaan: luontosuhde ja ilmastotoimijuus. Luontosuhde painottuu parittomina lukuvuosina ja ilmastotoimijuus taas parillisina lukuvuosina. Ympäristökasvatuspolun tavoite on toimia pedagogisena välineenä kohti ekososiaalista sivistystä. Oppimisen tulisi olla kuin tutkimusmatka, jotta pääsisimme kohti ekososiaalista sivistystä. Kokeillaan rohkeasti uutta, erehdyksistä opitaan ja aina voimme palata oppimisen poluilla taaksepäin (Erkka Laininen, 2022).

Polun tehtävien tekemisessä kannattaa hyödyntää koulun ja kunnan somekanavia luomaan näkyvyyttä ympäristökasvatukselle ja tuomalla oppilaille merkityksellisyyttä. Lisämateriaalia-välilehdeltä löytyy kuntien viestinnästä vastaavien yhteystiedot sekä paikallisten sanomalehtien yhteystiedot.

Laajasti ajateltuna ympäristökasvatuksena voidaan pitää toimintaa, jossa lapsi tulee tietoiseksi hänen ympärillään olevasta ympäristöstään, sekä omasta mahdollisuudestaan ympäristön edistäjänä ja hoitajana (Wolff 2004, 19). Ympäristökasvatuksessa huomioidaan laajemmin ympäristön merkitystä sekä korostetaan kestävää elämäntapaa (Jussila&Myllyniemi 2021,19). Ympäristökasvatus on moninainen käsite ja se kattaa luonnon lisäksi muita ulottuvuuksia ja ympäristöjä, kuten rakennetut luontoympäristöt ja kaupungit. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen on tärkeä osa ympäristöasenteiden muuttumisen kannalta varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa (Cantell 2004, 13–14).

”Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.” (Opetushallitus 2014,16).