Valmistava opetus Ruokolahdella

Valmistava opetus on tarkoitettu 6-17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä perusopetuksen aloittamiseen suomen kielellä. Valmistavassa opetuksessa opiskellaan suomen kieltä, tutustutaan suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin. Tavoitteena on kehittää kielitaitoa ja valmiuksia perusopetukseen siirtymiseen sekä edistää kotoutumista. 

Valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito ja opiskeluvalmiudet vaihtelevat, joten opetukselle ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Valmistavan opetuksen aikana taitojen kehittyessä oppilaita integroidaan oppilaan ikätasoa vastaaviin esi- ja perusopetuksen ryhmiin oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. 

Ruokolahdella aloitti elokuussa 2022 valmistavan opetuksen ryhmä. Tarkemmin valmistavan opetuksen ryhmästä voi tiedustella koulun rehtorilta.

Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Perusopetuslaissa säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetuksen tavoitteet on tarkemmin määriteltävä valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa. Tavoitteiden määrittelyn lähtökohtana ovat oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito sekä oppilaan aikaisempi koulunkäyntihistoria.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen tai esiopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta tai esiopetusta. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Perusopetukseen valmistavaa opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnin tavoitteena on edistää kotoutumista, opiskeluvalmiuksien ja suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä sekä laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista.

2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä perusopetukseen valmistavaa opetusta varten opetussuunnitelma. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet, nämä Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 sekä soveltuvin osin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla kuvattuna:

• toimintakulttuuri ja sen periaatteet

• opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

• periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi

• opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

• ohjaustoiminta oppimisen tukena

• oppimisen ja koulunkäynnin tuki

• suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

• yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa

• kodin ja koulun yhteistyö

• yhteistyö muiden tahojen kanssa

• oppilaan arviointi ja todistukset.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Vuosittaisen tarkastelun sijaan suunnitelma voidaan laatia enintään kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tasa-arvosuunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma voi sisältyä opetussuunnitelmaan.

3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten. Valmistavassa opetuksessa kehitetään oppilaan laaja-alaista osaamista sekä annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita.

Opetuksen tavoitteiden määrittelyssä, sisältöjen valinnassa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia. Opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan huomioon, ja jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää sisältöjen omaksumista. Valmistava opetus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on heikko luku- ja/tai kirjoitustaito, tulee oppilaan oman opinto-ohjelman tavoitteet asettaa siten, että oppilas saa omalle taito- ja ikätasolleen soveltuvaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Oppilaan oman äidinkielen opetuksella voidaan edistää oppilaan luku- ja kirjoitustaitoa.

Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen varataan riittävästi aikaa. Mikäli oppilaan taidot eivät riitä perusopetuksessa opiskeluun, tulee oppilaan omassa opinto-ohjelmassa kiinnittää erityistä huomiota riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen perusopetukseen siirryttäessä. Tarvittaessa oppilas voi jatkaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, siirtyä opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelman mukaisesti tai muulla tavoin hänelle parhaiten soveltuvin tukitoimin. Perusopetukseen siirtyvän luku- ja kirjoitustaidottoman oppilaan riittävästä tuesta huolehditaan.

Ruokolahdella valmistavassa opetuksessa tehdään yhteistyötä esi-ja perusopetuksen välillä. Oppilaan iästä riippuen oppilas voi integroitua osassa oppitunneista oman ikätason ryhmään sekä esi- että perusopetuksessa. Esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä tuetaan siirtymävaihetta tiedonsiirrolla ja esi- ja perusopetuksen välisellä yhteistyöllä.

3.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset suomen tai ruotsin kielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt

Oppilaan oma äidinkieli

Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan.

Opetus noudattaa opetussuunnitelman perusteiden liitteessä kuvattuja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja oppilaan oppimisen arviointia. Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.

Muut kielet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy oppilaiden vieraan kielen opetuksen tavoitteet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan näitä opetussuunnitelman perusteita soveltuvin osin. Oppilaan vieraan kielen opinnot järjestetään kunnan kieliohjelman mukaisesti. Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.

Ruokolahdella pääpaino valmistavassa opetuksessa on suomen kielen oppimisessa. Opetuksessa noudetataan soveltuvin osin suomi toisena kielenä ja kirjallisuus-oppiaineen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Tavoitteena on edistää kielitaitoa ja antaa valmiudet siirtyä valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen.

Oppilaan oman äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaan viereen kielen opinnot toteutetaan soveltuvin osin Ruokolahden perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Oppilaan omassa opinto-ohjelmassa huomioidaan oppilaan kielelliset valmiudet ja sen mukaisesti suunnitellaan minkä verran vieraiden kielten opiskelua voidaan sisällyttää opinto-ohjelmaan valmistavan opetuksen aikana.

S2-opetus 1-2 lk S2-opetus 3-6 lk S2-opetus 7-9 lk

3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Valmistavan opetuksen muiden oppiaineiden opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana opiskeltavat oppiaineet valitaan siten, että oppilas pystyy valmistavan opetuksen jälkeen opiskelemaan hänelle osoitettavassa esi- tai perusopetuksen ryhmässä ja että valmistavan opetuksen opinnot mahdollistavat myöhemmin perusopetuksen suorittamisen Suomessa. Lähtökohtana suunnittelulle ovat perusopetuksen kyseisten vuosiluokkien opetuksen tehtävä ja siirtymävaiheen kuvaus sekä vuosiluokilla opiskeltavat oppiaineet.

Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös oppilaiden tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista.

Valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen kielen oppimisessa ja opiskeluvalmiuksien tukemisessa. Muiden aineiden opiskelu valmistavan opetuksen aikana on myös mahdollista. Muiden aineiden opiskelussa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman oppiaineiden keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppiaineet ja tavoitteet valitaan siten, että ne tukevat valmistavan opetuksen jälkeen siirtymistä oman ikätason opetusryhmien mukaiseen opetukseen.

4 Toimintakulttuuri

Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia. Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat tulevat hyvinkin erilaisista kulttuureista ja koulukulttuureista, on tärkeää luoda ja kehittää yhteistä toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuri rakentuu oppivan yhteisön periaatteille. Se tukee kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia ja oppimista. Se on jatkuvan kehittämisen kohde ja osa koko koulun toimintakulttuuria. Perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin määrittelemisessä voidaan hyödyntää myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014.

4.1 Oppimisympäristöt ja työtavat

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Erilaiset oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta myös suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perusopetukseen valmistava opetus niveltyy osaksi perusopetusta ja koulussa vallitsevaa toimintakulttuuria, mutta myös vaikuttaa muun koulun toimintakulttuurin ja käytänteiden kehittämiseen. Oppilaat harjaantuvat valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen työtapoihin. Tavoitteena on, että oppilaat pystyvät vähitellen myös itse asettamaan itselleen oppimistavoitteita sekä harjaantuvat oppimaan oppimisen taidoissaan. Niinpä työtapojen on hyvä olla monipuolisia, oppilasta aktivoivia ja eriyttäviä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana on tarpeen oppia vähitellen myös itsenäistä työskentelyä, tiimityöskentelyä, tieto- ja viestintäteknisiä taitoja ja tiedonhakutaitoja. Oppiminen on sidoksissa oppilaan aiempiin tietoihin ja oppimisstrategioihin ja on siten jokaisella yksilöllistä. Koska eri oppiaineet ja niiden tavat käyttää kieltä ovat keskeisiä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, opetus edellyttää kielitietoisia työtapoja kaikissa oppiaineissa. Erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat edellyttävät opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimisessa.

4.2 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuuria. Sen tavoitteena on auttaa oppilaita yhdistämään suomen tai ruotsin kielen sekä eri oppiaineiden tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.

Suomen tai ruotsin kielen sekä muiden oppiaineiden muodostamat monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään perusopetukseen valmistavan opetuksen toimintakulttuurin periaatteita.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppimiskokonaisuuksien sisällöiksi etsitään toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiinnostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käytetään suomen tai ruotsin kielen taitoa kehittäviä sekä eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.

Opetussuunnitelmaan voidaan liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

5 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen

Koska perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden kielitaito ja muut valmiudet vaihtelevat, perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, vaan jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma.

Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan:

• oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet

• oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin

• opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö

• oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen

• ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet.

Oppilaan oma opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Ruokolahdella valmistavan opetuksen vastuuopettaja laatii oppilaalle oman opinto-ohjelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Opinto-ohjelman laatimisessa voidaan tehdä yhteistyötä oppilashuollon ja mahdollisten muiden kotoutumista tukevien tahojen kanssa. Opinto-ohjelmassa huomioidaan oppilaan yksilölliset valmiudet, joiden pohjalta suunnitellaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet ja tarvittavat tukitoimet. Opinto-ohjelmaan kirjataan kaikki valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa mainitut opinto-ohjelmassa vaadittavat asiat. Opinto-ohjelmaa ja tavoitteiden saavuttamista seurataa säännöllisesti lukuvuoden aikana.

6 Oppilaan hyvinvointi sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Perusopetukseen valmistava opetus ohjaa tunnistamaan eri kulttuureja yhdistäviä hyvän elämän arvoja ja periaatteita. Opiskelu vahvistaa opiskelijan taitoja toimia kulttuurisesti monimuotoisessa yhteiskunnassa sekä kartuttaa oppilaan kulttuurienvälistä toimintakykyä. Opetus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välille ja kantaväestön kanssa. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa edistetään hyviä etnisiä suhteita. Syrjintää, rasismia, väkivaltaa tai kiusaamista ei sallita missään muodossa eikä keneltäkään.

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa huolehditaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä seikoista, kuten kodin ja koulun yhteistyöstä, riittävästä oppilashuollollisesta tuesta sekä oppilaanohjauksesta. Näiden määrittelyssä voidaan soveltuvin osin hyödyntää perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla.

6.1 Opetuksen eriyttäminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat eroavat toisistaan kielitaidoltaan, oppimis- ja opiskeluvalmiuksiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja motivaatioltaan sekä oppimistarpeiltaan. Valmistava opetus pyritään järjestämään niin, että nämä oppilaiden väliset erot otetaan huomioon. Esimerkiksi eri-ikäiset ja kielitaidoltaan eritasoiset oppilaat voidaan jakaa omiksi ryhmikseen. Lisäksi oppilaiden erilaiset oppimistarpeet voidaan ottaa huomioon eriyttämällä opetusta. Valmistavaa opetusta kehitetään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa kielitaito ja muut valmiudet kehittyvät jatkuvasti. Oppilaat saavat myös mahdollisuuksia oppia toisiltaan, tukea toisiaan ja toimia kielenkäytön mallina toisilleen. Tärkeässä asemassa on opettajan antama vuorovaikutuksellinen tuki, jonka avulla oppija suoriutuu myös sellaisista tehtävistä, jotka voisivat itsenäisesti olla mahdottomia suorittaa. Jotta oppimistapahtuma olisi toimiva, sen suunnittelu edellyttää hyvää oppilaantuntemusta. Niinpä on tarpeen selvittää mm. oppilaiden opiskelutottumukset, asenteet suomen kieltä kohtaan sekä käsitykset suomen kielen taidon tärkeydestä ja vaikeudesta sekä oppilaiden lähtötaso eri kielitaidon osa-alueiden osalta. Tämän pohjatiedon varassa opettaja voi tarpeen mukaan eriyttää muun muassa eri oppiaineiden opetukseen käytettävää aikaa, oppiaineksen syvyyttä tai laajuutta, menetelmiä, työtapoja tai materiaaleja. Eriyttäminen tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea sisältöjen valintaa sekä tarkoituksenmukaisia opetusjärjestelyitä. On tärkeää, että jokainen oppilas saa oman taitotasonsa mukaisia ja sopivan haastavia tehtäviä. Myös mahdolliset oppimisvaikeudet on tärkeä selvittää, jotta tuen tarve voidaan ottaa huomioon.

6.2 Kodin ja koulun yhteistyö

Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi.

Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen.

Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä tukee lapsen koulunkäynnin sujumista. Koulu on aktiivisesti yhteydessä koteihin ja rakentaa hyvää yhteistyötä. Lukuvuoden aikana järjestetään vanhempainilta ja lisäksi oppilaan asioihin ja opinto-ohjelman suunnitteluun liittyen osallistetaan myös huoltajia kutsumalla huoltajat koululle yhteistyöpalavereihin. Valmistavassa opetuksessa pyritään erityisesti huomioimaan perheiden kieli- ja kulttuuritausta tiedottamalla asioista ymmärrättevällä tavalla. 

Ruokolahden koulussa toimii vanhempaintoimikunta, johon myös valmistavan opetuksen oppilaiden huoltajat ovat tervetulleita.

6.3 Opiskeluhuolto

Tässä luvussa määrätään opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta.

Näissä perusteissa käytetään perusopetuslain mukaisesta käsitteestä oppilashuolto ilmaisua opiskeluhuolto, oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta opiskelijasta ilmaisua oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Mitä jäljempänä todetaan hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1 § (377/2022)).

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskeluhuollon järjestämistä ja toteuttamista koskevat samat periaatteet ja oppilaita samat oikeudet kuin perusopetuksen oppilaille annettavassa opiskeluhuollossa. Opetuksen järjestäjällä tulee olla oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka laatimisesta on määrätty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (määräys 4/011/2014).

Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalla on oikeus opetukseen osallistumisen edellyttämään maksuttomaan opiskeluhuoltoon (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 §). Yhteisön ja yksittäisten oppilaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulottuu kaikkeen koulutyöhön.

Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §). Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat (terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)).

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa perusopetukseen valmistavan opetuksen yhteisöllistä toimintakulttuuria ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa oppilaan edun ensisijaisuus (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989).

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)), kuten perheen kotoutumissuunnitelmasta vastaavan tahon kanssa. Opiskeluhuoltotyössä turvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus, työskentelyn luottamuksellisuus sekä kunnioittava vuorovaikutus. Osallisuuden varmistamiseksi huolehditaan tarvittavista tulkitsemispalveluista.

Opiskeluhuollon toimintatavoista ja palveluista tiedotetaan suunnitelmallisesti. Huoltajille annetaan tietoa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavoista ja saatavuudesta. Tiedottamisen ymmärrettävyys on tärkeä varmistaa.

Ruokolahdella valmistavan opetuksen opiskeluhuoltosuunnitelma on sisältyy opetuksen järjestäjän eli Ruokolahden kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Valmistavan opetuksen oppilailla on yhtäläiset oikeudet opiskeluhuoltoon kuten perusopetuksen oppilailla. Oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen on kuvattu tarkemmin Ruokolahden kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Opiskeluhuollosta annetaan tietoa valmistavan opetuksen oppilaille ja huoltajille ja lisäksi siitä tiedotetaan koteja myös lukuvuositiedotteessa.

Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä huomioidaan myös valmistavan opetuksen oppilaiden kouluhyvinvointi ja integroituminen kouluyhteisöön.

6.4 Oppilaanohjaus

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus perusopetukseen valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua perusopetukseen valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Ohjausta voidaan toteuttaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavaan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Ruokolahdella 6-12-vuotiaiden (e-6.lk) oppilaanohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen vastuuopettaja. 13-17-vuotiaiden kohdalla oppilaanohjauksesta vastaa valmistavan opetuksen vastuuopettajan kanssa yhteistyössä 7.-9.luokkien opinto-ohjaaja.

Oppilaanohjausta toteutetaan soveltuvin osin paikallisen perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea koulunkäynnin sujumista.  Oppilaan oppilaanohjauksessa annetaan tietoa tulevista opiskelumahdollisuuksista ja tuetaan käsitystä omista mahdollisuuksista jatko-opinnoissa.

Valmistavan opetuksen aloittavalle oppilaalle ja huoltajalla järjestetään mahdollisuus tutustua Ruokolahden kouluun, tulevaan opettajaan ja opetustilaan.

Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa varmistetaan tiedonsiirto valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen tulevien opettajien yhteistyöpalaverilla.

6.5 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään. Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Kurinpidollinen polku - Kasvatuskeskusteluja ja kurinpitotoimia koskeva suunnitelma

Oppilaan velvollisuudet ja vastuut

• Perusopetuslaki velvoittaa oppilaan osallistumaan opetukseen, suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti.

• Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta ja terveyttä.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa on työrauha. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kurinpitotoimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Muita perusopetuslain määrittämiä keinoja ovat kasvatuskeskustelut, luokkatilasta poistaminen ja opetuksen epääminen. 

• Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.

• Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi.

• Tavoitteena löytää myönteisiä keinoja käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

• Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen jälkeen.

• Toimintatapa: Kasvatuskeskustelu

  • KAKE 1

    • toistuva huomauttaminen tai wilmaan kertyneet merkinnät järjestysääntöjen vastaisesta toiminnasta

    • luokanopettaja/ -valvoja käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun toimenpiteeseen johtaneesta teosta, käyttäytymisen syistä ja seurauksista sekä pohtii keinot tilanteen korjaamiseksi ja yhteisten sääntöjen noudattamiseksi. 

    • Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 1. 

    • Oppilas soittaa keskustelun lopuksi huoltajalleen ja kertoo, miksi hän on kasvatuksellisessa keskustelussa. Jos huoltajaa ei tavoiteta puhelimitse, tiedotetaan huoltajaa wilmaviestin kautta käydystä keskustelusta. 

  • KAKE 2 

    • Mikäli oppilas jatkaa edelleen epäasiallista käyttäytymistä: opettajatiimi käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun

    • Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu 2. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 2. 

    • Keskustelun aikana oppilaan soitto huoltajalle ja tiimin keskustelu huoltajan kanssa. Jos huoltajaa ei tavoiteta puhelimitse, tiedotetaan huoltajaa wilmaviestin kautta käydystä keskustelusta. Huoltajan kanssa kartoitetaan myös mahdollinen yksilöllisen oppilashuollon tarve. 

  • JÄLKI-ISTUNNOT: 

    • Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu edelleen, voidaan kurinpitotoimena määrätä jälki-istuntoa (ks. kohta Toimintavat: Jälki-istunto)

    • Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon teko tai laiminlyönti yksilöidään ja oppilasta ja huoltajaa kuullaan 

    • Kirjataan Wilmaa tuki-välehdelle kurinpitotoimena. Tiedotetaan asiasta huoltajaa.

  • KAKE 3

    • Huoltajat ja oppilas kutsutaan koululle, yksilöllinen opiskeluhuoltotyö  

    • Yhteinen neuvonpito: Yhdessä lapsen/nuoren, kodin aikuisten sekä tarpeellisten koulun opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa pyritään löytämään ratkaisut ja tarvittavat tukitoimet. Tapaamisesta kirjataan yksilöllisen opiskeluhuoltopalaverin muistio Wilmaan.

    • Lastensuojeluilmoituksen tarve selvitetään

    • Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu 3. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 3. 

• Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta, tai muusta tilasta, jossa opetusta järjestetään jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. 

• Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkatilasta.

• Toimintatapa: Luokasta poistaminen

  • Oppilasta kehotetaan siirtymään luokkatilan ulkopuolelle tai muuhun määrättyyn tilaan.

  • Jos oppilas ei noudata toistuvaa kehoitusta siirtyä luokkatilan ulkopuolelle, on hyvä kutsua paikalle toinen koulun aikuinen.

  • Opettaja valvoo luokasta poistettua oppilasta tai sopii valvonnasta koulun toisen aikuisen kanssa.

  • Luokasta poistaminen kirjataan Wilmaa Tuki-välilehdelle sekä tuntimerkintänä kyseisen oppitunnin kohdalle.

  • Asiasta ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.

• Työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka jos opetus ja siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

• Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli tarvitaan aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.

• Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Oppilaalle on myös järjestettävä hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen

• Toimintatapa: Opetuksen epääminen

  • Jos edellä mainituista syistä on syytä evätä oppilaan koulupäivä jäljellä oleva koulupäivä, opettaja kertoo tilanteesta rehtorille, joka päättää koulupäivän epäämisestä.

  • Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulupäivän epäämisestä huoltajille puhelimitse mahdollisimman pian.

  • Jos tarvitaan aikaa suunnitella oppilan paluuta ja oppilashuollon palveluita, evätään koulupäivä myös seuraavan päivän osalta.

  • Opettaja ilmoittaa koulupäivän epäämisestä koulukuraattorille. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa epäämisen aikana ja kouluun palatessa.

  • Opettaja kutsuu huoltajat koululle yksilölliseen opiskeluhuoltopalaveriin. Yksilölliseen opiskeluhuoltopalaveriin osallistuu myös kuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja.

  • Oppilaan opettaja yhteistyössä rehtorin, huoltajan ja oppilaan kanssa laatii oppilaalle suunnitelman kouluun palaamiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Opettaja seuraa suunnitelman toteutumista. Suunnitelma kouluun palaamisesta kirjataan Wilmaan yksilöllisen opiskeluhuoltopalaverin muistioon.

  • Koulupäivän epääminen kirjataan Wilmaan tukivälilehdelle sekä tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle. 

  • Tarvittaessa koulupäivän epäämisestä ilmoitetaan sosiaalitoimeen.

• Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. 

• Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. 

• Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle.

• Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

• Määräämisestä kotitehtävien tekoon koulupäivän päätteeksi on ilmoitettava oppilaan huoltajalle.

• Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus.

• Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.

• Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista ja määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

• Kurinpitotoimia harkitessa huomioidaan teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.

• Ennen kurinpitotoimesta päättämistä, on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

• Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Kirjallisesta varoituksesta päätöksen antaa koulun rehtori. Määräaikaisesta erottamisesta päätöksen tekee hyvinvointipalvelujen lautakunta. 

• Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

• Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä.

• Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.

• Toimintatapa: Jälki-istunto

  • Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta

  • Ennen jälki-istunnon määräämistä, opettaja on yhteydessä oppilaan huoltajaan ja tarjoaa huoltajalle mahdollisuuden tulla kuulluksi 

  • Opettaja tai rehtori voi päättää jälki-istunnosta. Opettaja tai rehtori kirjaa jälki-istunnon Wilmaan tuki-välilehdelle ja tiedottaa asiasta huoltajaa.

  • Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

• Toimintatapa: Kirjallinen varoitus

  • Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta  yhteistyössä koulun aikuisten kanssa.

  • Opettaja kutsuu koolle yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän. Tapaamisessa kuullaan oppilasta ja huoltajaa ennen kirjallisen varoituksen antamista Jos kirjalliseen varoitukseen päädytään, siitä lähtee tieto sosiaaliviranomaisille. Opettaja laatii yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisesta muistion Wilmaan. 

  • Rehtori antaa päätöksen kirjallisesta varoituksesta.

  • Oppilaalle järjestetään tarvittava opiskeluhuolto

• Toimintatapa: Määräaikainen erottaminen

  • Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta  yhteistyössä koulun aikuisten kanssa.

  • Opettaja kutsuu koolle yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän. Tapaamisessa kuullaan oppilasta ja huoltajaa ennen määräaikaisesta erottamisesta päättämistä. Opettaja laatii yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisesta muistion Wilmaan. 

  • Määräaikaisesta erottamisesta tekee päätöksen monijäseninen hyvinvointipalvelujen lautakunta.

  • Oppilaalle järjestetään tarvittava opiskeluhuolto.

  • Opettaja laatii yhteistyössä rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaalle henkilökohtaisen suunnitelman opetuksen toteutumisesta ja oppimisen seurannasta. Oppilaalle ja huoltajalle varataan tilaisuus osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Suunnitelma kirjataan Wilman tuki-välilehdelle oppimissuunnitelmana.

• Suunnitelma tukee koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu.

• Suunnitelman laadinnassa on huomioitu, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja. Keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita.

• Lukuvuoden alussa suunnitelma käydään henkilöstön kanssa läpi, jotta toimintatavat ovat kaikilla tiedossa ja yhtenäiset.

• Uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelma lisätään osaksi perehdytyskansiota.

• Suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpitotoimista sekä koulun järjestyssäännöt käydään oppilaiden kanssa läpi lukuvuoden alussa ja vanhemmille asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa.

• Suunnitelmasta ja sen toteutumisesta kerätään palautetta henkilöstötiimeistä ja sen toteutumista arvioidaan lukuvuosittain yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.

• Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

7 Oppilaan arviointi

Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista.

Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeerista arviointia.

Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle annettava arviointi on ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaalle voidaan antaa arviointia ja palautetta oppimisen edistymisestä suullisesti ja sanallisesti. 

8 Todistukset

Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan todistus perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus, opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.

Valmistavan opetuksen suorittaneelle oppilaalle annetaan suorittamisesta todistus. Todistuksessa ei käytetä numeroarviointia. Oppilaan edistymistä voidaan kuvata sanallisesti.

9 Perusopetuksen oppimäärään sisältyvien opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia eri oppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen edellä mainittujen opintojen hyväksytystä suorittamisesta osallistumalla perusopetuslaissa tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Jos oppilas siirtyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen perusopetukseen, voidaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa saavutettu osaaminen hyväksilukea, jos oppilaalla on perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.

Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja . Tutkintoon osallistuvan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin eri oppiaineiden tavoitteisiin. Oppilaan osaamisen tason määrittelyssä käytetään apuna perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia ja päättöarvioinnin kriteerejä. Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä.

Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain . Erityisessä tutkinnossa käytettäviä todistuksia koskevat määräykset sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.