LUKU 5 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen
LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN
5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä
Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä. Järjestämisen tulee edistää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteuttamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huolehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää elämäntapaa.
Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Hyvä opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutussuhde edistää kouluun kiinnittymistä. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.
Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy, sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetukseen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Vapautus opetukseen osallistumisesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti1 poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.
Kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen
Läsnäoloa tukeva koulun toimintakulttuuri edistää oppimista, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Poissaolojen ehkäisemisessä kouluun kiinnittymistä ja läsnäoloa tuetaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaankin tasolla.
Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua varten voidaan paikallisesti laajentaa esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää.
Yhteisön kannustava ilmapiiri tukee oppilaiden aitoa toimijuutta sekä vertaissuhteiden muodostumista. Erityistä huomiota läsnäolon tukemiseen tulee kiinnittää opintojen nivelvaiheissa, jolloin kiinnittyminen uuteen yhteisöön on kesken.
Opiskeluhuolto on yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä, jonka avulla huolehditaan niin kouluyhteisön kuin yksittäisen oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja arjen huolenpitoa, jonka avulla vahvistetaan oppilaan osallisuutta ja kokemusta kuulumisesta luokka- ja kouluyhteisöön. Opiskeluhuolto ulottuu kaikkeen koulutyöhön ja on kouluyhteisön aikuisten yhteinen tehtävä. Välittävä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä kiireettömyys ja kuulluksi tuleminen edistävät oppilaan kiinnittymistä yhteisöön. Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden varhainen havaitseminen sekä riittävä ja oikea-aikainen tuki ehkäisee poissaoloja. Oppimisen sujuminen, onnistumiset ja kannustava palaute tukevat kouluun kiinnittymistä. Myös kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen ja niihin järjestelmällinen puuttuminen tukevat yksittäisen oppilaan ja koko yhteisön hyvinvointia ja kiinnittymistä koulutyöhön.
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, keskustelu läsnäolon merkityksestä ja tiedottaminen poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tukee oppilaan läsnäoloa koulussa.
Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen
Opetuksen järjestäjä seuraa poissaoloja suunnitelmallisesti hyödyntäen koulutason tietoja. Opetuksen järjestäjä päättää poissaoloihin puuttumisen toimintamallissaan kenen tehtävänä ja miten on seurata koulun tasolla oppilaiden poissaoloja suunnitelmallisesti koulu-, luokka- ja yksilötasolla.
On tärkeää, että poissaoloihin reagoidaan varhain poissaolon syystä riippumatta. Poissaolosta ilmoitetaan huoltajalle tai muulle oppilaan lailliselle edustajalle mahdollisimman pian. Poissaolojen lisääntyessä tai pitkittyessä tulee olla viipymättä yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin. Poissaolojen kohdennetusta seurannasta sovitaan yksilöllisesti1.
Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen
Poissaolojen taustasyyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä niin yhteiskunnan, koulun, oppilaan kuin kodinkin tapahtumiin ja muutoksiin. Oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisten tukitoimien tarjoamiseksi on hyvä selvittää poissaolojen taustasyitä siinä määrin kuin se on mahdollista. Syiden selvittäminen ja vastuut sovitaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien, opettajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluun ja kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin.
Yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti. Opettaja voi konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia opiskeluhuollon tuen tarpeen arvioimiseksi ja tilanteen selvittämiseksi. Monialainen työskentely on tärkeää käynnistää mahdollisimman varhain. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (yksilökohtainen). Ryhmässä selvitetään oppilaan tuen tarvetta, järjestetään tukea ja seurataan tilannetta. Opiskeluhuoltopalveluista oppilas ohjataan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluihin.
Oppilaan poissaolojen vähentämiseksi voidaan lisäksi tarvita oppilaan tarvitsemien oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien päivittämistä. Mikäli oppilas ei terveydentilan tai painavan muun syyn vuoksi pysty kokonaan tai osittain osallistumaan lähiopetukseen, tulee viimesijaisena keinona harkita päätöksen tekemistä erityisistä opetusjärjestelyistä ja oppimissuunnitelmasta ja siitä, miten oppilaan opetus, oppimisen tuki ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana.
Tarvittaessa on otettava yhteyttä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi tai tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Yhteinen vastuu - Paikallinen täsmennys
Henkilökunta kantaa vastuunsa työyhteisön yhteisistä erikseen sovituista tehtävistä. Jokainen henkilöstön jäsen on omalta osaltaan sitoutunut koulun toimintakulttuurin edellyttämiin toimiin, oli kyseessä ennalta ehkäisevä toiminta, toiminta akuutissa tilanteessa ja selvittelyssä sekä jatko- ohjauksessa ja seurannassa. Jokainen hoitaa määrätyt valvonnat ja on velvollinen hoitamaan sijaisen halutessaan vaihtaa vuoroaan.
Oppilas hoitaa omat tehtävänsä ja on valmis tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa. Oppilas saapuu ajoissa oppitunneille sovitut tehtävät suoritettuina ja opiskeluvälineet mukana. Oppilaalle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus tekemättömien tehtävien tekemiseen läksyparkissa.
Välitunnit ollaan ulkona, poislukien erilliset omalla ohjelmalla järjestetyt sisävälitunnit, jotka vahvistetaan vuosittain lukuvuosisuuunnitelmassa.
Koulussa puhelimet ja muut medialaitteet kuuluvat ja näkyvät oppitunneilla vain luvan kanssa.
Huoltajat ovat velvollisia ilmoittamaan koululle poissaoloista heti tai viimeistään koulupäivän aikana.
Poissaolojen ehkäiseminen ja poissaoloihin puuttumisen malli - paikallinen täsmennys
Ruokolahdella on käytössä Etelä-Karjalan kuntien yhteinen "Takaisin kouluun"-poissaoloihin puuttumisen malli. Poissaolojen ehkäisyn, kouluun kiinnittymisen ja poissaoloihin puuttuminen on kuvattu tarkemmin Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa (ks. Luku 8 Opiskeluhuolto).
VERSO
Vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Vertaissovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.
VERSO on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Vertaissovittelu tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja ja luo väylän oppilaiden osallisuudelle.
Kouluilla on VERSO-oppilaita, joita koulutetaan vähintään kahden vuoden välein lisää. Koulun henkilökunnasta osa on mukana oppilaiden kanssa ohjelman toteutuksessa ja ohjauksessa.
KIVA
KiVa Koulu-ohjelma on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty toimintamalli koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. KiVa-lyhenne muodostuu sanoista Kiusaamisen Vastainen tai Kiusaamista Vastustava. Sana herättää myös mielikuvan mukavasta koulusta, jossa kaikilla on kiva olla.
KiVa Koulu-ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiin oppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä. Kohdennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallistuneisiin kiusattuihin lapsiin tai nuoriin, tavoitteena saada kiusaaminen loppumaan.
KiVa Koulu-ohjelma on aina koko koulun ohjelma, ja kaikki koulut ovat siinä mukana.
KiVa-oppitunnit käydään ohjelman mukaan 1., 4. ja 7. luokilla.
Kouluissa toimii lukuvuosittain KIVA-tiimi, joka hoitavat KiVa-prosessin läpiviemisen ohjelman mukaan. Jos tilanne ei tehtyjen suunnitelmien mukaan korjaannu, käytetään seuraavana vaihteena KAKE3-keskustelu -rakennetta, jossa on mukana eri osapuolet ja tarvittavat viranomaiset.
MITEN MENEE -tunnit
Jokainen kuukausi järjestetään Miten Menee -tunnit, jolloin jokainen koululuokka pysähtyy luokanopettajan ja -valvojan kanssa miettimään miten menee? Koulu kirjaa toteuttamistavat ja aikataulut lukuvuosisuunnitelmaan.
5.2 Yhteistyö
Opetustoimi ja koulu tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden, eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
Oppilaiden osallisuus
Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.
Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on tärkeä. Lisäksi oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun[4]. Oppilaat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.
Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan ja sen toimielinten tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.[5] Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vaikuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat tilaisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.
Oppilaiden osallisuus - paikallinen täsmennys
Oppilaita kuullaan ja osallistetaan kouluyhteisössä aktiivisesti. Järjestyssäännöt on luotu yhteistyössä oppilaiden kanssa. Oppilaita kuullaan muutoksissa ja koulun toiminnan kehittämisessä.
Oppilaita osallistetaan oman koulutyön ja oppimisen suunnitteluun mm. hyödyntämällä osallistavaa oppimisprosessia, jossa oppilaat ja opettaja yhdessä käyvät läpi tavoitteet ja suunnittelevat työskentelytavat.
Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään osallistamaan oppilaat ja antamaan mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita.
Oppilaita osallistavaa toimintaa ovat myös välkkäritoiminta, tukioppilastoiminta sekä VERSO.
Oppilaskunta - paikallinen täsmennys
Kaikki 1 - 9 luokkien oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Oppilaskunnan tarkoituksena on kehittää oppilaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja vastuuta ja samalla auttaa opettajien ja oppilaiden välistä myönteistä yhteistyötä. Syyslukukauden alussa valitaan jokaisesta luokasta jäsen oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallituksen jäseniä osallistuu oppilaiden edustajina yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisiin muutaman kerran lukuvuoden aikana. Oppilaskuntaa kuullaan koulun yhteisissä asioissa ja heidän ajatuksiaan viedään aktiivisesti koulun kehitystyöryhmään. Oppilaskunta järjestää ja ideoi tapahtumia lukuvuoden aikana.
Oppilaskunnan vuosittaista toimintaa mm.:
hallituksen jäsenten valinnat
uuden hallituksen järjestäyminen
toimintasuunnitelman laatiminen
yleiskokous, toimintasuunnitelman esittely ja hyväksyminen
oppilaskunnan hallituksen edustajien vierailu vanhempainyhdistyksen kokouksessa
oppilaskunnan edustajien palaverit koulun johdon kanssa
lukuvuoden toiminnan arviointi
Kodin ja koulun yhteistyö
Perusopetuslain mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huomioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun henkilöstön aloitteellisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.
Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltajan tulee saada tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edistymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työtavoista, oppimisen tuesta ja opiskeluhuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valinnoista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.
Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyössä edistetään myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luodaan pohjaa vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempien verkostoituminen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.
Kodin ja koulun yhteistyö - Paikallinen täsmennys
Kasvatus on kodin ja koulun yhteistyötä. Kodilla on kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Koululta toivotaan, että huoltajat pitävät yhteyttä lapsiaan koskevissa asioissa aktiivisesti ja rakentavasti. Yhteistyön kodin ja koulun välillä tulee olla lähtökohtaisesti keskustelevaa ja myönteistä. Yhteistyön eri tavat vastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisin. Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä sisältää kuulemista, toisen arvostamista ja kunnioittamista, tasavertaisuutta ja luottamusta. Nämä periaatteet koskevat molempia osapuolia niin kotia kuin kouluakin. Ruokolahden koulun yhteydenpidossa kodin ja koulun välillä noudatetaan matalan kynnyksen linjaa ja yhteydenpito on aktiivista.
Oppilaiden ja huoltajien osallisuutta vahvistetaan osana koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Vanhempien kasvatustyön tukeminen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen kuuluvat yhteisölliseen opiskeluhuoltotoimintaan. Yhteisöllisen opiskeluhuoltotoiminnan keskeisenä tavoitteena on koko kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, seuraaminen, kehittäminen ja arvioiminen sekä kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen (koulurakennus, -tilat ja -välineet). Keinoja näiden toteuttamiseen ovat vanhempien kuuleminen ja yhteistyö koulun vanhempaintoimikunnan kanssa.
Vanhempaintoimikunta
Ruokolahden koulussa toimii vanhempaintoimikunta, jonka toimintaan ovat tervetulleita kaikkien luokkatasojen huoltajat. Vanhempaintoimikunnan kokouksissa ovat mukana koulun edustajina rehtori ja kodin ja koulun yhteistyöteemaryhmän veturiopettaja. Vanhempaintoimikunnalle valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka edustavat huoltajia silloin kun vanhempien ääntä halutaan kuulla laajemmissa yhteyksissä.
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa
Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulutyö järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa.
Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen. Usein myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä opiskeluhuollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.
Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.
Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa - Paikallinen täsmennys
Ruokolahdella koulun henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä. Lukuvuosi aloitetaan yhteisellä suunnitteluvesolla. Lukuvuosisuunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lukuvuoden päätteeksi vuosisuunnitelman toteutumista arvioidaan yhteisesti.
Koulun opetushenkilöstö jakautuu tiimeihin, joissa kehitetään koulun ja kouluyhteisön toimintaa eri teemoissa. Yhteistyö aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa on sujuvaa.
Koulu tekee yhteistyötä myös nuorisotyöntekijöiden kanssa.
Teemme tiivistä yhteistyötä myös lähialueiden oppilaitosten, seurojen ja yritysten kanssa. Oppilaat tekevät vierailuja oppilaitoksiin ja lähialueen yrityksiin, kutsumme koululle edustajia toisen asteen oppilaitoksista tai tilanteen niin vaatiessa seuraamme etäyhteydellä oppilaitos- ja yritysesittelyjä. Koulu suhtautuu avoimesti kansainväliseen yhteistyöhön.
5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitotoimia.
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.
Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuoltopalveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi. Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi sen hyvinvointialueen, jonka alueella koulu sijaitsee, sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän ajaksi.
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan ja ohjeistamaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokaisella sen alaisella koululla on käytössään kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.
Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista tahoista. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa tulee kuulla ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö - Paikallinen täsmennys
Ruokolahden kouluun on laadittu erillinen suunnitelma, "Kurinpidollinen polku- Kasvatuskeskusteluja ja kurinpitotoimia koskeva suunnitelma", jossa kuvataan koulun järjestyssääntöjen noudattamatta jättämisen seuraukset ja millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua tai kurinpidollisia toimia käytetään ja mitkä ovat toteuttamisen käytänteet.
Kurinpidollinen polku - Kasvatuskeskusteluja ja kurinpitotoimia koskeva suunnitelma
Oppilaan velvollisuudet ja vastuut
Perusopetuslaki velvoittaa oppilaan osallistumaan opetukseen, suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti.
Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta ja terveyttä.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa on työrauha. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitotoimia. Kurinpitotoimia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Muita perusopetuslain määrittämiä keinoja ovat kasvatuskeskustelut, luokkatilasta poistaminen ja opetuksen epääminen.
Kasvatuskeskustelut
Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen.
Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi.
Tavoitteena löytää myönteisiä keinoja käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen jälkeen.
Toimintatapa: Kasvatuskeskustelu
KAKE 1
toistuva huomauttaminen tai wilmaan kertyneet merkinnät järjestysääntöjen vastaisesta toiminnasta
luokanopettaja/ -valvoja käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun toimenpiteeseen johtaneesta teosta, käyttäytymisen syistä ja seurauksista sekä pohtii keinot tilanteen korjaamiseksi ja yhteisten sääntöjen noudattamiseksi.
Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 1.
Oppilas soittaa keskustelun lopuksi huoltajalleen ja kertoo, miksi hän on kasvatuksellisessa keskustelussa. Jos huoltajaa ei tavoiteta puhelimitse, tiedotetaan huoltajaa wilmaviestin kautta käydystä keskustelusta.
KAKE 2
Mikäli oppilas jatkaa edelleen epäasiallista käyttäytymistä: opettajatiimi käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun
Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu 2. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 2.
Keskustelun aikana oppilaan soitto huoltajalle ja tiimin keskustelu huoltajan kanssa. Jos huoltajaa ei tavoiteta puhelimitse, tiedotetaan huoltajaa wilmaviestin kautta käydystä keskustelusta. Huoltajan kanssa kartoitetaan myös mahdollinen yksilöllisen oppilashuollon tarve.
JÄLKI-ISTUNNOT:
Mikäli epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu edelleen, voidaan kurinpitotoimena määrätä jälki-istuntoa (ks. kohta Toimintavat: Jälki-istunto)
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon teko tai laiminlyönti yksilöidään ja oppilasta ja huoltajaa kuullaan
Kirjataan Wilmaa tuki-välilehdelle kurinpitotoimena. Tiedotetaan asiasta huoltajaa.
KAKE 3
Huoltajat ja oppilas kutsutaan koululle, yksilöllinen opiskeluhuoltotyö
Yhteinen neuvonpito: Yhdessä lapsen/nuoren, kodin aikuisten sekä tarpeellisten koulun opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa pyritään löytämään ratkaisut ja tarvittavat tukitoimet. Tapaamisesta kirjataan yksilöllisen opiskeluhuoltopalaverin muistio Wilmaan.
Lastensuojeluilmoituksen tarve selvitetään
Keskustelun kirjaus Wilmaan tuki-välilehdelle -> toimenpiteet -> kasvatuskeskustelu 3. Merkitään myös tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle kasvatuskeskustelu 3.
Luokasta poistaminen
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta, tai muusta tilasta, jossa opetusta järjestetään jäljellä olevan oppitunnin ajaksi.
Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkatilasta.
Toimintatapa: Luokasta poistaminen
Oppilasta kehotetaan siirtymään luokkatilan ulkopuolelle tai muuhun määrättyyn tilaan.
Jos oppilas ei noudata toistuvaa kehoitusta siirtyä luokkatilan ulkopuolelle, on hyvä kutsua paikalle toinen koulun aikuinen.
Opettaja valvoo luokasta poistettua oppilasta tai sopii valvonnasta koulun toisen aikuisen kanssa.
Luokasta poistaminen kirjataan Wilmaa Tuki-välilehdelle sekä tuntimerkintänä kyseisen oppitunnin kohdalle.
Asiasta ilmoitetaan oppilaan huoltajalle.
Opetuksen epääminen
Työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka jos opetus ja siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli tarvitaan aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen.
Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Oppilaalle on myös järjestettävä hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen
Toimintatapa: Opetuksen epääminen
Jos edellä mainituista syistä on syytä evätä oppilaan koulupäivä jäljellä oleva koulupäivä, opettaja kertoo tilanteesta rehtorille, joka päättää koulupäivän epäämisestä.
Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulupäivän epäämisestä huoltajille puhelimitse mahdollisimman pian.
Jos tarvitaan aikaa suunnitella oppilaan paluuta ja opiskeluhuollon palveluita, evätään koulupäivä myös seuraavan päivän osalta.
Opettaja ilmoittaa koulupäivän epäämisestä koulukuraattorille. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa epäämisen aikana ja kouluun palatessa.
Opettaja kutsuu huoltajat koululle yksilölliseen opiskeluhuoltopalaveriin. Yksilölliseen opiskeluhuoltopalaveriin osallistuu myös kuraattori, koulupsykologi tai terveydenhoitaja.
Oppilaan opettaja yhteistyössä rehtorin, huoltajan ja oppilaan kanssa laatii oppilaalle suunnitelman kouluun palaamiseksi ja tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Opettaja seuraa suunnitelman toteutumista. Suunnitelma kouluun palaamisesta kirjataan Wilmaan yksilöllisen opiskeluhuoltopalaverin muistioon.
Koulupäivän epääminen kirjataan Wilmaan tukivälilehdelle sekä tuntimerkintöihin kyseisen päivän kohdalle.
Tarvittaessa koulupäivän epäämisestä ilmoitetaan sosiaalitoimeen.
Siivousvelvoite
Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan.
Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia.
Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle.
Määrääminen kotitehtävien tekoon
Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.
Määräämisestä kotitehtävien tekoon koulupäivän päätteeksi on ilmoitettava oppilaan huoltajalle.
Kurinpitotoimet: Kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen ja jälki-istunto
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus.
Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista ja määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.
Kurinpitotoimia harkitessa huomioidaan teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso.
Ennen kurinpitotoimesta päättämistä, on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Kirjallisesta varoituksesta päätöksen antaa koulun rehtori. Määräaikaisesta erottamisesta päätöksen tekee hyvinvointipalvelujen lautakunta.
Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä.
Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan.
Toimintatapa: Jälki-istunto
Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta
Ennen jälki-istunnon määräämistä, opettaja on yhteydessä oppilaan huoltajaan ja tarjoaa huoltajalle mahdollisuuden tulla kuulluksi
Opettaja tai rehtori voi päättää jälki-istunnosta. Opettaja tai rehtori kirjaa jälki-istunnon Wilmaan tuki-välilehdelle ja tiedottaa asiasta huoltajaa.
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.
Toimintatapa: Kirjallinen varoitus
Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta yhteistyössä koulun aikuisten kanssa.
Opettaja kutsuu koolle yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän. Tapaamisessa kuullaan oppilasta ja huoltajaa ennen kirjallisen varoituksen antamista Jos kirjalliseen varoitukseen päädytään, siitä lähtee tieto sosiaaliviranomaisille. Opettaja laatii yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisesta muistion Wilmaan.
Rehtori antaa päätöksen kirjallisesta varoituksesta.
Oppilaalle järjestetään tarvittava oppilashuolto
Toimintatapa: Määräaikainen erottaminen
Opettaja yksilöi toimenpiteeseen johtaneen teon, kuulee oppilasta ja hankkii tarvittavan selvityksen asiasta yhteistyössä koulun aikuisten kanssa.
Opettaja kutsuu koolle yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän. Tapaamisessa kuullaan oppilasta ja huoltajaa ennen määräaikaisesta erottamisesta päättämistä. Opettaja laatii yksilöllisen opiskeluhuoltoryhmän tapaamisesta muistion Wilmaan.
Määräaikaisesta erottamisesta tekee päätöksen monijäseninen hyvinvointipalvelujen lautakunta.
Oppilaalle järjestetään tarvittava opiskeluhuolto
Opettaja laatii yhteistyössä rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaalle henkilökohtaisen suunnitelman opetuksen toteutumisesta ja oppimisen seurannasta. Oppilaalle ja huoltajalle varataan tilaisuus osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Suunnitelma kirjataan Wilman tuki-välilehdelle oppimissuunnitelmana.
Kasvatuskeskusteluja ja kurinpitotoimia koskeva suunnitelma ja seuranta
Suunnitelma tukee koulun järjestyssääntöjen toteutumista. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu.
Suunnitelman laadinnassa on huomioitu, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja. Keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita.
Lukuvuoden alussa suunnitelma käydään henkilöstön kanssa läpi, jotta toimintatavat ovat kaikilla tiedossa ja yhtenäiset.
Uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelma lisätään osaksi perehdytyskansiota.
Suunnitelma kasvatuskeskusteluista ja kurinpitotoimista sekä koulun järjestyssäännöt käydään oppilaiden kanssa läpi lukuvuoden alussa ja vanhemmille asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa.
Suunnitelmasta ja sen toteutumisesta kerätään palautetta henkilöstötiimeistä ja sen toteutumista arvioidaan lukuvuosittain yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä.
Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
5.4 Opetuksen järjestämistapoja
Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana.
Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää tätä koskevaa päätöstä opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään tällöin, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti.[13] Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Näiden opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiaineessa ja opinnoissa kokonaisuutena. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata säännöllisesti. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6.
Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytettäessä tuntijako sekä oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opintokokonaisuuksittain. Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin aineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemien tuntijaon nivelkohtien väliin muodostuvien vuosiluokkakokonaisuuksien pohjalta[14]. Vuosiluokkakokonaisuudet voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien.
Tarvittaessa oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle myös perusopetuslain 18 §:n nojalla[15]. Tällainen hallintopäätös on mahdollinen silloinkin, kun paikallista opetussuunnitelmaa ei ole laadittu vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua varten. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet.
Yhdysluokkaopetus
Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.
Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti[16]. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.
Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.
Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus
Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.
Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.
Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.
Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Joustava perusopetus
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.
Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.
Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.
Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.
Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.
Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.
Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.
Joustavan perusopetuksen järjestäminen Ruokolahdella
Joustava perusopetus eli JOPO on tarkoitettu pääsääntöisesti 8.-9. lk:n oppilaille, jotka haluavat ja/tai tarvitsevat tukea koulunkäyntiinsä. JOPO:ssa opetusmenetelmät sovitetaan nuoren yksilöllisiin tarpeisiin. Siellä korostuu toiminnallisuus sekä erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen.
JOPO-luokalla opiskellaan pienemmässä ryhmässä. JOPO-luokka on yleisopetuksen tukitoimi oppilaille. Opetuksesta vastaavat aineenopettajat ja JOPO-opettaja. JOPO-luokkalaiset jatkavat valinnaisaineita, liikunta ja mahdollisesti muita oppiaineita mahdollisuuksien mukaan muiden yleisopetuksen ryhmien kanssa.
Jokaiselle oppilaalle tehdään oma oppimissuunnitelma. JOPO-toiminta koskettaa nuoren lisäksi myös hänen huoltajiaan. JOPO-toiminnassa korostetaan kodin ja koulun välistä tiivistä yhteistyötä. JOPO-luokkalainen sitoutuu tekemään yhteistyötä oppilashuollon ja muiden tarvittavien moniammatillisten tahojen kanssa.
Oppilasvalinta
JOPO:lle valitaan opiskelijat hakemuksen ja haastattelun perusteella. Haastatteluun osallistuvat oppilas, huoltajat, rehtori, JOPO-luokanopettaja ja muita oppilashuoltoryhmän jäseniä. Valinnassa painotetaan valmiutta sitoutua säännölliseen koulukäyntiin ja tavoitteelliseen koulutyöhön sekä kykyä suoriutua toiminnallisista ja työpainotteisista oppimisjaksoista. Joustavaan perusopetukseen hakemiseen voidaan ohjata myös koulun opiskeluhuollon kautta. Vaihtoehto tuodaan tuen prosessin eri vaiheissa esille myös huoltajille. Haku JOPO-opetukseen on jatkuvaa.
Opetuksen toteuttaminen
Toiminnallisiin työjaksoihin osallistuminen on aina sidoksissa toteutuneisiin tavoitteisiin ryhmätunneilla. Työpaikkaopiskelua on maksimissaan lukuvuodessa 76 työpäivää. Jaksot kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan lukuvuosittain. Näihin päiviin sisällytetään myös koulutuskokeilut ja tutustumiset. Koulun ulkopuolisista työpaikkaopiskelujaksoista tehdään kirjallinen sopimus työpaikan ja sen vastuuhenkilön kanssa.
Yhteistyö
Koulun tasolla JOPO-toiminnasta vastaa rehtori ja joustavan perusopetuksen opettaja. Opinto-ohjaaja vastaa ohjauksesta ja toisen asteen koulutuskokeiluista. Opiskeluhuollosta vastaa koulun opiskeluhuolto.
Yhteistyötä tehdään paikallisten yhteistyöyritysten kanssa.
Opetus erityisissä tilanteissa
Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.
Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.[22] Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.[23] Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.
Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.
Kunnan oppilaan ollessa sijoitettuna sairaalaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueella, Lappeenrannan kaupunki on velvollinen sairaalan sijaintikuntana järjestämään opetusta sairaalassa potilaana oleville oppilaille perusopetuslain 4a§:n mukaisesti. Opetus järjestetään Kimpisen koulun yhteydessä toimivassa Saimaan koulussa. Hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltainen viranhaltija ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikuntalain mukainen kotikunta sopivat yhdessä tässä pykälässä tarkoitetun opetuksen järjestämisestä oppilaalle kuultuaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan toimivaltainen viranhaltija. Oppilaan opetuksen järjestäjän tulee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä sopia ja järjestää siirtymisen kannalta välttämätön tuki opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä takaisin kotikuntaan ja opetukseen.
5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta
Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa[24]. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.
Koulun kerhotoiminta
Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.
Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.
Koulun kirjastotoiminta
Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.
Kouluruokailu
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.[25] Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.[26]
Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat
Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.[27] Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella[28].
Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.
Koulumatkat ja koulukuljetukset
Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.
Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
5.6 Paikallisesti päätettävät asiat
Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien
miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään1. Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa.
miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana
miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut
miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan
miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena
miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan
yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt, terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö6 sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa.
miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään.
miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
Koulu tiedottaa opetusta ja kasvatusta tukevista käytännöistä ja toimista vuosittain lukuvuositiedotteessa.
Paikallisesti on laadittu erillinen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen paikallinen iltapäivätoiminnan toiminta- ja vuosisuunnitelma.
Oppimista ja hyvinvointia edistävään koulutyön järjestämiseen liittyviä koulun omia painopisteitä ja asioita on kuvattu tarkemmin Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa ks. Luku 8 Opiskeluhuolto.