SEUL on lyhenne sanoista Suomen elektronisen urheilun liitto. Elektroninen urheilu on nostanut suosiotaan kuluneiden vuosien aikana kansainvälisesti. Raision yläkoulun 7.-luokkalaisille 2021 tehdyn kyselyn mukaan jopa 30% vastanneista oppilaista haaveili pelaamisesta ammattina. E-urheilu on ajankohtainen ja kiinnostava aihe siis myös niin kansainvälisesti, kuin paikallisestikin.

E-urheilijan täytyy pitää huolta samoista asioista, kuin kenen tahansa urheilijan. Kokonaisvaltainen hyvinvointi: uni, ravinto, liikunta ja lepo ovat tärkeä kokonaisuus, jonka täytyy olla tasapainossa. Tiimipelaamisen taidot ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Suomen elektronisen urheilun liitto tukee ja nostaa e-urheilun näkyvyyttä Suomessa. Tutustu SEUL:in verkkosivuihin alla olevasta linkistä: https://seul.fi/

Paula Aalto Mannerheimin lastensuojeluliitosta keskustelee jakson aikana mediakasvatuksesta. Mediataidot ovat kuten liikennetaitoja: niiden opetteluun lapsi tarvitsee alkuun paljon tukea ja turvaa. Tämän jälkeen keskustelu muodostuu arkiseksi ja luontaiseksi osaksi lapsen arkipäivää.

Ikärajat digitaalisissa peleissä kertovat sisällön haitallisuudesta tietyn ikäisille lapsille. Tätä asiaa olisi hyvä pohtia kotona ja keskustella lapsen kanssa siitä miksi palvelulla ja pelillä on tietty ikäraja. Tähän löytyy netistä erilaisia palveluita.

Mannerheimin lastensuojeluliitolla on hyviä ja laadukkaita materiaaleja mediakasvatukseen eri kohderyhmille. Tutustu näihin alla olevan linkin kautta:

https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/mediakasvatus-mllssa/

Suvi Kaila, koulupsykologi ja Vuokko Suonpää, koulukuraattori työskentelevät Raision kaupungissa nuorten kanssa. Toinen osa keskustelusta.

On tärkeää antaa omalle nuorelle tilaa ja aikaa puhua ja sanoittaa omia tunteitaan. Välillä tunteiden sanoittaminen voi olla haastavaa jopa meille aikuisille.

Mikäli huomaa oman nuorensa yhtäkkiä muuttaneen käytöstään radikaalisti ja nuori esimerkiksi sulkeutuu voi tulla ajankohtaiseksi harkita ajan varaamista oppilashuollolta. Nuoret käyvät matalalla kynnyksellä keskustelemassa mielessään pyörivistä asioista oppilashuollon toimijoilla ja esimerkiksi koulukuraattoriin voi olla yhteydessä siinä tilanteessa, jos asia vaikuttaa jotenkin koulunkäyntiin. Esimerkiksi liian unettomuuden aiheuttama liian vähäinen uni voisi olla tallainen syy.

Suvi Kaila, koulupsykologi ja Vuokko Suonpää, koulukuraattori työskentelevät Raision kaupungissa nuorten kanssa. Tunnetaidot ovat hyvän mielenterveyden perusta ja sen vuoksi niiden opettelu aina lapsuudesta aikuisuuteen on tärkeää.

Tunnetaidot ovat kykyä ymmärtää omia ja muiden tunteita: miten minua saa kohdella ja miltä minun toimintani mahdollisesti muista tuntuu.

Teini-ikään kuuluu itsensä hakeminen monella eri tavalla. Miten kohtaamme teinin ja keskustelemme hänen kanssaan on yhtä tärkeää, kuin silloin kun hän oli pieni.

Ihminen opettelee tunnetaitoja läpi elämänsä. Tunnetaitojen avulla hallitsemme tunteitamme ja reaktioitamme erilaisissa tilanteissa.

Sua Varten Somessa on verkkonuorisotyön kehittämishanke, jonka päätavoitteena on vähentää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa eri somekanavissa. Kohderyhmä on 8–21-vuotiaat nuoret.

Jenny Keilonen on työskennellyt hankkeessa viime elokuusta asti. Mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten turvallisuuteen toimi vaikuttavana tekijänä työn pariin hakeutumiselle. Nuorille ja lapsille some on erottamaton osa elämää.

Sua Varten Somessa toimii esimerkiksi TikTokissa ja Instagramissa. Nuorisotyöntekijät puuttuvat alustoilla esimerkiksi kiusaamistilanteisiin ja tarjoavat lapsille ja nuorille tietoa seksiin, seksuaalisuuteen, turvataitoihin ja rikoksiin liittyvistä asioista. Asiattomien kuvien levittäminen, vastaanottaminen ja saaminen ovat myös teemoja joihin työntekijät törmäävät. Nuorin seksuaalisesta häirinnästä kertonut lapsi oli 8-vuotias lapsi.

Alastonkuvat ovat iso ilmiö lasten ja nuorten parissa. Aiheeseen olisi tärkeää puhua myös kotona. Alle 18-vuotiaasta ei kenellekään tulisi olla hallussaan alastonkuvaa. Eli vaikka oltaisiin parisuhteessa, niin jos kumppanin kanssa näitä jaetaan niitä ei saa pitää tallessa omalla laitteella. Mikäli lapselle laitetaan ilman lupaa tai pyydetään laittamaan tällaisia, niin siitä olisi todella tärkeää uskaltaa kertoa luotettavalle aikuiselle. Tätä valitettavasti tapahtuu.

Tutustu Pelastakaa lapset ry:n Grooming lasten silmin julkaisuun painamalla tästä.

Mikäli lapsi tulee kertomaan saaneensa tällaisia kuvia tai häneltä on pyydetty tällaisia, niin olisi todella tärkeää viedä asia viranomaisten tietoon. Tällaiset tekijät tekevät sitä hyvin todennäköisesti myös monelle muulle lapselle.

Keskusteleminen käyttäytymisestä, omista rajoista, niiden kiinni pitämisestä ja suojautumisen keinoista ja muiden rajojen kunnioittamisesta olisi äärimmäisen tärkeää keskustella niin kotona, kuin kaveripiireissä. Laajempi seksuaalikasvatus kuluissa on Keilosen mielestä keskeinen keino ennaltaehkäistä somessa tapahtuvia ongelmia.

Jenny Keilosen vinkki huoltajille on, että some ja digikuulumiset pidetään osana arkipäiväistä keskustelua. Se on isoin suojakilpi, jonka lapselle voi antaa some maailmaan. Kun siitä on tullut tapa ja lapsi saa tilan puhua ja kertoa omista kokemuksistaan, niin se on myös lapselle osoitus siitä, että vanhempaa oikeasti kiinnostaa.

Vanhempi konstaapeli Eero Kuisma, Lounais-Suomen poliisilaitokselta keskustelee jaksossa tietoliikenteestä. Lasten ja nuorten digilaitteiden käyttö näkyy myös poliisin työssä. Kuisma kertoo, että digilaitteet kuuluvat elämään ja työnkuvaan monella eri tavalla, joten itsessään ne ovat erittäin hyödyllisiä ja oleellinen osa tätä päivää. Kuisma nostaa esiin tärkeäksi asiaksi sen, että vanhempien tulee olla vanhempia. Rajojen asettaminen ja ylläpitäminen on tärkeää. Siinä vaiheessa, jos lapselta puuttuvat rajat niin koulu usein yrittää niitä asettaa ja sen jälkeen muut instanssit ja viimeiseksi sitten poliisi asettaa niitä rajoja. Rajat auttavat ihmisiä selviytymään tässä elämässä. Anniina Haapasaari puhuu jaksossaan hieman samankaltaisista asioista. Tietoa ja apua on paljon saatavilla.

Tietoliikenteessä säännöt ovat yhtä tärkeitä kuin tieliikenteessäkin. Niitä tulee noudattaa, sillä ne liittyvät kaikkien siellä toimivien turvallisuuteen ja edesauttavat yksilön hyvinvointia. Jokaisella lapsella ja nuorilla tulisi olla turvallinen aikuinen, jonka kanssa puhua omasta digilaitteen käytöstään. Huoltajia saattaa jännittää ja pelottaa tekniikka, eli kokemus siitä ettei osaa. Lapset ja nuoret ovat todella kekseliäitä tekniikan parissa. Turvallisuuden kannalta olisi kuitenkin ensiarvioisen tärkeää puhua tiedonjakamisesta, kommunikaatiosta, kaveritaidoista ja hyvästä ystävyydestä.

Eero Kuisma kertoo, että jos lapsi tulee huoltajan luokse oman ongelmansa kanssa, niin silloin ollaan onnistuttu. On erittäin tärkeää, että lapsi uskaltaa kertoa ja pohtia omia ongelmiaan huoltajan kanssa. Jos huoltaja epäilee rikosta, niin kannattaa aina konsultoida poliisia. Esimerkiksi verkkokiusaamiselle poliisi on sanana allerginen. Tämä johtuu siitä, että kiusaamisen alle kaadetaan kaikenlaista tekemistä, joka usein täyttää myös jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Toinen ikävä puoli on mainehaitta tekijälle myöhemmin. Vaikka teko ei täyttäisi rikoslain tunnusmerkistöä, niin kannattaa silti olla kiinnostunut siitä millainen kuva itsestään muodostuu verkon välityksellä. Kuitenkin kannattaa olla itselleen armollinen, sillä mokaaminen kuuluu elemään ja erityisesti lapset vasta opettelevat toimimaan oikein erilaisissa tilanteissa.

Kotiin Eero Kuisma antaa vinkiksi sen, että olkaa kiinnostuneita lapsenne tekemisistä. Menestynyt sosiaalisen median käyttö vaatii samoja palikoita, kuin onnistunut toiminta tieliikenteessä. Harkinta ja sääntöjen noudattaminen. Kun perheessä on avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa lapsi voi turvallisesti tulla huoltajan luo ongelmansa kanssa, niin silloin ollaan onnistuttu. Silloin huoltajan kannattaa syystäkin olla itsestään ylpeä. 

Iidatyynesofian löydät Instagramista ja TikTokista.

Jakson aiheena on kehopositiivuus ja kehorauha. Iidatyynesofia tekee kehopositiivista sisältöä sekä TikTokissa että Instagramissa.  Kehopositiivisuus on yhteiskunnallisia rakenteita vastaan, jotka kohtelevat huonosti marginaalikehoja. Näitä ovat esimerkiksi ylipainoiset-, vammaiset- ja transkehot. Kehopositiivisuudessa tärkeintä on, että kaikki nämä kehot hyväksytään. Siinä pyritään myös rikkomaan yhteiskunnallisia, usein myös myrkyllisiä kauneusihanteita. Kehorauha kuuluu kaikille. Käsitteinä ne ovat toisiaan todella lähellä. Olit millainen vain, kaikki me olemme arvokkaita ja meillä on oikeus koskemattomuuteen.

Erilaiset sovellukset ja ohjelmat mahdollistavat omien kuvien ja videoidensa muokkaamisen hyvin helposti. Käytännössä käyttäjän tarvitsee vain osata painaa oikeaa nappia. Somessa kaikki myös esitetään täydellisenä. Omia virheitään ei tuoda esiin tai ne peitetään. Se luo valheellista kuvaa todellisuudesta. Nuorien kanssa olisi tärkeää puhua siitä, kuinka somessa olevat kuvat eivät vastaa todellisuutta. Me kaikki vertaamme itseämme siihen kuvaan mikä somessa muodostuu. Kuitenkin tämä kuva on usein käytännössä mahdoton saavuttaa. Kuvanmuokkauksen lisäksi ovat kuvakulmat ja plastiikkakirurgia ovat tapoja vaikuttaa kuviin.

Sosiaalisessa mediassa riskinä on saada ilkeitä ja törkeitä kommentteja. Niitä voi saada kuka vain. Valitettavasti kommentointi tehdään usein anonyymisti, joten siitä ei tule seurauksia. Omalla nimellä esitetyt törkykommentit onneksi toimivat hyvänä todisteena, jos joku erehtyy niitä henkilökohtaisella profiilillaan laittamaan. Vaikka olisit miten täydellinen ja kaunis, niin aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat loukata. Kannattaa muistaa, että nämä ihmiset todennäköisesti voivat itse todella huonosti. Se ei oikeuta niihin kommentteihin. Kommentit on kuitenkin hyvä pyrkiä laittamaan omaan arvoonsa ajattelemalla, että tämä ihminen purkaa pahaa oloaan nyt minuun. Somevaikuttajana on todella hyvä kohde tällaisille henkilöille ja niitä tulee todella usein.

On hyvä muistaa oma arvonsa. Kun joku tulee sanomaan, että olet tyhmä, niin muista: sinä tiedät itse kuinka arvokas olet. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta määritellä sinun ihmisarvoasi. Jos sinulle on tullut törkykommentteja tai sinua on lyöty lukkoon, niin muista että olet arvokas.

Vanhempi voi opettaa lapselleen kehopositiivuutta tai kehorauhan arvoja opettamalla ettei kenenkään kehoja haukuta: kaikki ovat yhtä arvokkaita. Lapsien ei myöskään kuuluisi huolehtia miten paljon he painavat tai miltä he näyttävät. 12-vuotiaan ei tarvitse eikä kuulu huolehtia laihduttamisesta. Jos vanhempi kommentoi omaa kehoaan negatiivisesti tai puhuu laihduttamisesta voi tämä siirtyä myös lapseen. Opit eivät siis tule pelkästään somesta. Ulkonäköpaineet ja kauneusihanteet ovat syvään rakennettu meidän yhteiskuntaamme ja vaikuttavat usein jopa meihin aikuisiin. Asia kaipaa yhtiskunnallista muutosta. Ulkonäköpaineet koskevat myös poikia ja miehiä. Se tuntuu olevan vielä suurempi tabu kuin naisten ulkonäköpaineet.

Iidatyynesofian vinkki teille vanhemmille on, että älkää kommentoiko oman lapsenne kehoa negatiivisesti. Tai esimerkiksi "oletpas paljon nätimpi, kun olet laihempi". Ne jäävät syvälle lapseen ja niitä tulee tehtyä vahingossa. Jos teet itsellesi noin, aloita lopettamalla itsesi negatiivinen kommentointi. Pyri löytämään asioita ja piirteitä joista pidät. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta meissä kaikissa on juuri meidän omanlaisemme kauneus. Me kaikki olemme yhtä arvokkaita.

Seksuaalikasvatus on hyvin erilaista riippuen lapsen ikävaiheista. Lapsen ja nuoren seksuaalisuuden tukeminen on monestakin eri syystä tärkeää. Yksi niistä on se, että lapsi oppii sen kautta tuntemaan itseään.

Seksi ja seksuaalisuus ovat tiivis osa mediateollisuutta. Erilaiset palvelut ja sovellukset sisältävät usein aikuisille suunnattua seksuaalisesti latautunutta sisältöä. Riski lapselle sopimattoman sisällön kohtaamiseen ja näkemiseen digilaitteilla on siis olemassa.

Väestöliiton sivuilla on vinkkejä ja neuvoja seksuaalisuuden käsittelyyn.  Myös mm. Raisa Cacciatoren kirja Seksuaalisuuden portaat on tutustumisen arvoinen teos. Se käsittelee seksuaalisuuden kehittymistä lapsesta aikuisuuteen. On tärkeää, että aikuinen osaa keskustella oikein sanoin lapsen kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, kuten pornosta. Terveystieto ja seksuaalikasvatus ovat melko tuoreita ilmiöitä, joita osa meistä ei ole ollenkaan saanut. Sen vuoksi tämä voi joillekin vanhemmille olla vaikeaa. Kannattaa ennakoida eri tilanteisiin.

Seksi ja seksuaalisuus herättävät erilaisia kysymyksiä. Kannattaa muistaa, että vanhemman reaktio on tärkeä, kun lapsi esittää kysymyksen. Samoin myös se tunne mikä tunne keskustelusta jää. Kun lapselle vastataan, niin olisi tärkeää keskustella asiasta lapselle ikätasolle sopivasti, kiertelemättä ja käyttäen oikeita sanoja. Suuttua ei kannata. Seksi ja seksuaalisuus ovat luonnollisia, elämään kuuluvia asioita.

Jos keskustelette lapsen julkaisuista tai kuvista, niin sisältöä ei kannata kommentoida alatyylisesti, koska kommentti tulee vaikuttamaan lapsen itsetuntoon. Mielipiteen esittämiseksi kannattaa hetki pohtia hyviä tapoja ilmaista mahdollinen kritiikki. Tärkeää on myös puhua siitä, millaisia kuvia itsestään voi jakaa. Lapsi ei monesti ymmärrä, että kuvat, jotka nyt julkaisee tai lähettää eteenpäin voivat tulla vastaan kymmenen vuoden päästä. Kaikki verkkoon laitettu jää sinne. On kuitenkin tärkeä tukea lapsen kehopositiivisuutta.

Vaikka nykypäivänä monet löytävät kumppaninsa netistä, esimerkiksi lapsen käyttöön Tinder ei sovi. Kun lapsi saa mallia terveestä ja hyvästä parisuhteesta sekä hyvästä ystävyydestä hän tunnistaa helpommin mahdolliset vaaratilanteet. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, ja tulla rakastetuksi. Jos lapsi ei saa sitä kotoa, hän etsii sitä somesta, jääden herkästi groomingin uhriksi.

Vinkki vanhemmille: Tärkeää olla avoin ja luottamuksellinen, että lapsi ja nuori uskaltaa puhua kaikista, myös ikävistä ja pelottavista asioista. Avoin keskustelu myös madaltaa kynnystä tulla puhumaan myös ikävimmistä asioista. Neuvoa voi myös kysy muilta, jos itse ei osaa vastata.

Jos somessa on kiusaamista, sitä on todennäköisesti myös kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa. Sama pätee myös toisinpäin. Vaisaaren koulun yhteisöpedagogi Paula Mäkelä toteaa yläkoulun luovan monenlaista paineita. Muutos yläkouluun luo otollisen maaperän valitettavasti myös kiusaamistilanteelle. Kun uusia ystävyyssuhteita muodostetaan ja ylläpidetään, some on siihen yksi keskeinen kanava. Kiusaaminen on somessa helppoa, ja some tulee mukaan kuvioihin jo lapsena. Somessa tulisi päteä samat pelisäännöt, kuin elävässä elämässä, ja jo yläkouluikäisenä tulisi sosiaalisen median käytössä pyrkiä tietynlaiseen vastuullisuuteen.

Arkista keskustelua perheissä olisi hyvä käydä myös sosiaaliseen mediaan liittyen. Somemaailmasta kannattaa olla kiinnostunut, vaikka se voi vaikutaa etäiseltä ja/tai vaikealta. Kouluun on myös hyvä pitää keskusteluyhteys auki, erityisesti, jos asiat alkavat askarruttamaan tai sinulla herää huoli. Luokanvalvoja voi olla helpoin ottaa yhteyttä ja kannattaa, jos saat esimerkiksi tietää lapsesi joutuneen kiusaamisen kohteeksi.

Nuoren toiminnan seuraaminen auttaa tietysti myös vanhempia havainnoimaan nuorensa vointia, kyselemisen lisäksi. Kiusattu tai kiusaaja helposti etääntyy muista eikä kotona mieluusti kerro kuulumisiaan. Jos nuori lopettaa/vähentää puhelimen käyttöä, se voi olla huono merkki. Myös jos nuoren puhelimen käyttö radikaalisti lisääntyy saattaa merkitä sitä, että meneillään on jokin asia johon kannattaisi kotona paneutua.

On hyvä muistaa, että kiusattu voi myös olla toisessa yhteydessä kiusaaja. Sen vuoksi tunnetaitojen opettaminen myös nuorille on tärkeää. Sen lisäksi, että kohdataan nuoren tunne olisi hyvä puhua miten muut tilanteessa olleet ovat ehkä kokeneet tai tunteneet tilanteessa. Nuorten kanssa kannattaa käydä keskustelua heidän tunteistaan. Keskustelua kannattaa pyrkiä käymään asialliseen sävyyn, tuoden myös muiden näkökulmaa esille. Tämä opettaa nuorelle tilanteen havainnointia ja antaa tapahtuneeseen tilanteeseen uusia näkökulmia.

Hyvien käytöstapojen merkitystä ei kannata unohtaa. Somessa hyvät käytöstavat tuppaavat unohtumaan. Ne tuovat usein monissa paikoin vapauksia, joten niistä kannattaa puhua myös kotona. Ne hallitsemalla pärjää hyvin pitkälle myös työelämässä.

Lopuksi vielä vinkki vanhemmille: Kaikkein tärkein kysymys on mitä kuuluu.

Mikä on Likes, eli Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö? Likes tekee liikkumista käsittelevää tutkimusta ja koordinoi kansallisia liikkumista edistäviä ohjelmia, kuten: liikkuva varhaiskasvatus, liikkuva koulu ja liikkuva opiskelu. Likesin missio on, että kaikki ihmiset liikkuisivat tarpeeksi ja monipuolisesti

Likesin verkkosivuja pääset katsomaan tästä linkistä: likes.fi

Uudet liikkumisen suositukset: (tulossa)

Suositus on jo pitkään ollut se, että ruutuaika viihdemedian ääressä tulisi olla vain kaksi tuntia päivässä. Vuosien ajan on tästä käyty paljon keskustelua, ja osa pitää tätä jo puhelinten yleistymisen takia vanhentuneena käsitteenä. Nykypäivänä on siirrytty puhumaan paikalla olosta yleensä. 

Korona on myös tuonut ruudun ääreen liikunnallisia harrastuksia. Monet pelit ovat saaneet pelaajiaan liikkumaan esim pokemon go ja yoogatuntejakin on voinut harrastaa verkon välityksellä.

Kevään 2021 aikana on tulossa uudet liikkumissuositukset lapsille ja nuorille. Perspektiiviä on tuonut WHO:n tuore selvitys samasta asiasta.

Tarkoituksena ei ole sanoa, että lapsi voisi vapaasti vain istua ruudun ääressä, vaan tarkoituksena on huomioida olosuhteiden ja digitalisaation tuomat muutokset mm. puhelinten yleistymisellä. Kohtuus ruutuajassa on kuitenkin syytä muistaa, koska liika ruutuaika ja paikoillaan olo heikentää oppimistuloksia.

Ruutuaika voi myös sisältää oppimisen kannalta hyödyllisiä tuloksia, mutta suurissa määrin sillä vaikuttaa olevan yhteys huonompaan kestävyyskunoon, ja huonompiin arvosanoihin. Paikoillaan oleminen ei myöskään ole suoraan ongelmallista, vaan silloin, kun se syrjäyttää liikunnan. Paikoillaan olon aikana tapahtuva napostelu voi edelleen pahentaa ongelmaa.

Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäiset asiat. Pyri tasapainoiseen paketiin.

Yöunen määrä on lapsilla ja nuorilla vähentynyt n. tunnilla parinkymmenen vuoden aikana. Tähän on vaikuttanut nuorten ruutuajan käyttö ennen nukkumaan menoa. 

Vanhempien esimerkki on myös tärkeässä roolissa lapsen liikkumisen ja ruutuajan käytön kannalta.. Arkiliikkunnan lisäämisellä voi saada lapsen liikkumaan ilman virallista liikunta harrastusta.

Nykyään etätyöskeltely on merkittävästi yleistynyt, olisi kuitenkin hyvä käydä liikkumassa ulkona. Vanhempien esimerkillä ja yhdessä tekemällä lapsi saada terveytä ja hyviä toiminta malleja myöhempään elämään.

Liikkuminen pienissäkin pätkissä kannattaa. Jokainen liike ratkaisee.

Älypuhelimet saapuvat nuorten elämään heidän ollessaan esikoulussa tai ensimäisellä luokalla. Lapsi jätetään usein yksin puhelimensa kanssa ja lapsen annetaan tutustua yksin puhelimeensa.

Vaikka lapsia pidetään diginatiiveina ei se takaa että he osaisivat käyttää puhelintaan turvallisesti. Lapsen kanssa olisi tärkeää keskustella hänen puhelimella pelailustaan ja viestittelystään muiden kanssa. 

Lapsen yksityisyyden oikeus peittoutuu vanhemman velvollisuuteen ja vastuuseen lapsen huolenpidosta.  Puhelimet kuuluvat tämänpäivän lapsen elämään ja tämän kanssa on vanhemman ja lapsen hyvä oppia elämään turvallisesti ja keskustelemaan puhelimen käytöstä avoimesti.

Vanhempien on syytä olla kiinnostuneita peleihin asetetuista ikärajoista ja tustustua, sekä pelata pelejä lapsen kanssa yhdessä. Lapsi ei pysty yksin arvioimaan mitä hän kykenisi pelaamaan, sillä vain tietävä vanhempi voi antaa lapselle luvan pelata tiettyjä pelejä. Etenkin vanhemman on syytä tutustua pelin koukuttavuuteen, lapsen peliaikaa on syytä rajoittaa tunnereaktioista huolimatta, mikäli peliaika kuormittaa ja vie aikaa lapsen elämästä liikaa. Ajan mittaa lapselle voi antaa takaisin peliaikaa, kunhan pysytään perheen sovituissa rajoissa.

Vanhemman on hyvä olla yhteydessä puhelimia ja liittymiä tarjoaviin liikkeisiin, mikäli tämä haluaa saada apua lapsen puhelimen ja verkon käytön seuraamiseen ja rajoittamoiseen. Itseään on tilanteesta riippumatta turha lähteä syyllistämään - apua kannattaa aina hakea.

Tsemppiä ja rohkeutta arkeen. Älylaiteajassa on myös hyvää. Pidetään huolta meidän lapsistamme.

Groomingin määritelmä löytyy Suomen rikoslaista. Se tarkoittaa lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin. Groomig ei tapahtu pelkästään verkossa. Houkuttelua voi tapahtua kasvokkain käytävässä kanssakäymisessä. Ennen puhuttiin namusedistä. Ne ovat monelta osin jääneet jo museotavaraksi ja siirtyneet sinne verkkoon.

Groomingprosessilla ei ole mitään yhtä ainoaa etenemistapaa. Se vaihtelee hyvin paljon pituudeltaa ja kestoltaan.  Asioita lupaamalla, kehumalla ja ihastelemalla saadaan aikaan luottamuksellinen suhde lapseen. Tätä luottamusta hyväksikäyttämälä lasta pyritään houkuttelemaan lasta lähettelemään kuvia, keskustelemaan asioista, viestittelemään vihjailevasti. Ongelmana verkossa tapahtuvaan groomingiin on se ettemme me vanhemmat välttämättä tiedä puoliakaan siitä mitä lapset käyttävät. Lapsen on mahdollista kohdata groomingia missä tahansa sosiaalisen median alustalla. Eli missä tahansa missä kaksi ihmistä voivat keskustella keskenään.

Rajanveto hyväksikäytön ja groomingin välillä on haalea. Sitä voi olla vaikea vetää. Jos esimerkiksi kasvokkain käytävässä keskustelussa edetään kosketteluasteelle tai verkkoviestinnässä pippeli- tai pimppikuvat ovat osa viestintää, niin silloin puhutaan jo hyväksikäytöstä. Groomingilla tarkoitetaan houkuttelua. Jos oma lapsesi kohtaa tällaista verkossa, kannattaa asia viedä viranomaisten tietoon. Kyseessä on lapseen kohdistunut rikos.

Jos lapsesi käyttää sosiaalista mediaa kannattaa hänelle kertoa, että somessa liikkuu ihmisiä joilla ei ole hyvät tarkoitukset. Neuvoa häntä suhtautumaan varauksella joihinkin asioihin. Netiketin läpikäyminen. Ottaako lapsi yhteyttä tuntemattomiin ihmisiin? Kertoa lapselle millaisia kuvia itsestään voi julkaista tai lähettää. Olisi tärkeää, että lapsella olisi joku luotettava aikuinen jolle hän uskaltaisi kertoa mikäli hän saa viestejä tai sisältöä joka tuntuu oudolta, pelottavalta tai ahdistavalta. Tapahtunut ei ikinä ole lapsen vika.

Mitä jos lapsi tulee kertomaan sinulle häneen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta verkossa? Jäitä hattuun vanhemmat. Tilanne laittaa aivot varmasti kierroksille ja lähtee helposti ajattelemaan kaikkia mahdollisia kauhuskenaarioita. Kohtaa lapsi ja anna hänen purkaa oma tunnekokemuksensa. Jos tunnereaktio kuohuu yli, sanoita se lapselle: "Olen vihainen siitä, että joku on voinut satuttaa sinua näin. En ole vihainen sinulle, teit oikein ja rohkeasti, että kerroit tästä minulle". Lapselta on voinut vaatia suurtakin rohkeutta kertoa kokemastaan. Tilanne voi aiheuttaa esimerkiksi lapsessa häpeää ja pelkoa. Yksi syy sille, miksi lapsen on todella vaikeaa kertoa tästä aikuisille on se, että hän pelkää sitä, että häneltä otetaan tämä sosiaalinen toimintaympärist kokonaan pois. Siksi tällaisessa tilanteessa ei kannata kieltää lapselta sosiaalisen median käyttöä kokonaan. Jos/kun teet rajauksia lapsen mediankäyttöön, tee se harkitusti ja perustellen.

Vanhemman tärkeimmät digiturvataidot tällaisessa tilanteessa ovat kuvaruudunkaappausten ottaminen keskuskelusta ja henkilön estäminen lapsen sosiaalisen median palveluista. Todistusaineisto toimitetaan poliisille. Asian vieminen eteenpäin on tärkeää, sillä koska verkossa keskustelu ei ole aikaan tai paikkaan sidoksissa voi groomaajalla tai hyväksikäyttäjällä olla samaan aikaan useampia uhreja. Viemällä asian eteenpäin voit vaikuttaa siihen, ettei kenkään toisen lapselle käy näin.

Satu Sepän vinkki teille vanhemmille on se, että ole pikkasen kiinnostunut lapsen toiminnasta laitteiden parissa. Grooming on yksi syy miksi kannattaa olla kiinnostunut oman lapsen puhelimenkäytöstä ja missä hän laitteilla pyörii. Vaikka sinulla olisi sellainen olo, että olet jäänyt kehityksestä jälkeen on joissain tilanteissa ihan hyvä esittää lapselle tietävänsä ja olevansa varma asiasta. Niin lapsi ajattelee, että ehkä se äiti ja isä sittenkin ymmärtää näistä laitteista jotain eikä minun kannata kaikkea hölmöä tehdä.

Jakson aiheena on verkkokiusaaminen pelaamisen näkökulmasta. Puhujina ovat RaisioGaming:in Pete ja Arttu. He pelaavat yhdessä eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa.

Millaisia ongelmatilanteita pelaamiseen sitten voi liittyä? Pelatessa lapsen on mahdollista altistua erilaiselle häirinnälle ja kiusaamiselle. Peten ja Artun työssä yksi tärkein tehtävä on tunnistaa tähän liittyviä riskitilanteita. Peliyhteisöissä eri-ikäiset ja eritaustoista tulevat ihmiset sekoittuvat keskenään. He nostavat oman hermostumisen ja turhautumisen tunteiden käsittelyn yhdeksi tärkeäksi osaksi nuorten kanssa tehtävää pelikasvatusta. On ymmärrettävää, että ärsyttää, kun peli ei suju odotetulla tavalla, tai suututtaa, jos pelikaverin takia käsillä oleva erä hävitään. Ei ole kuitenkaan oikein käyttäytyä asiattomasti muita tiimikavereita kohtaan. Jos joku pelaajista ei ole vielä yhtä taitava, kannattaa kritiikki esittää asiallisesti. Lapsen ja nuoren on hyvä oppia kohtamaan ja käsittelemään myös negatiivisia tunteita, mutta niitä ei kuitenkaan tule purkaa kehenkään toiseen.

Kun pelataan yhdessä, esiin voi lapsen ja nuoren kanssa nostaa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Kuinka antaa palautetta tiimikavereille positiivisessa hengessä?

• Mitä eroa on kaveriporukan keskinäisessä naljailussa, joka tehdään hyvässä hengessä, ja asiattomalla kommentoinnilla?

• Millainen on hyvä pelaaja? Miten hyvä pelaaja kommentoi muille? Esimerkiksi ammattipelaajien täytyy miettiä samaan tapaan omaa kommentointiaan muille, kuin muidenkin ammattiurheilijoiden.

• Kun pelaamme verkossa muiden kanssa, niin emme ikinä voi oikeasti tietää, kuka ruudun toisella on.

• Kiusaaminen on aina väärin.

Pelaaminen voi olla lapselle ja nuorelle tärkeä harrastus. Aiheesta puhutaan lisää Vanhempien Some oppaassa sivuilla 32-33. 

Tässä jaksossa puhutaan yleisesti siitä, mitä sosiaalinen media tarkoittaa. Aihe löytyy tiivistettynä vanhempien someoppaasta sivuilta 1-9.

Jaksossa esiin nostetaan WhatApp-sovellus, jonka ikäraja on 16-vuotta. Onko WhatsApp turvallinen sovellus? WhatsApp:issa lapsi voidaan liittää isompaan ryhmään, joka voi esimerkiksi toimia yleisenä tapaamisalustana samanikäisille lapsille ja nuorille. Jos ryhmään liitetään isompia lapsia, nuoria aikuisia tai tuntemattomia aikuisia, on ryhmässä vaaratilanteen ainekset. Sopimaton sisältö leviää nopeasti WhatsApp:in ryhmissä, ja ne toimivat mahdollisina kiusaamisen kanavina. Riskit ovat siis olemassa, vaikka ryhmässä olisi vain samanikäisiä lapsia. 

Sosiaalisessa mediassa lapsella ja nuorella on riski kohdata groomingia (lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin), kiusaamista, ikätasolleen sopimatonta sisältöä tai joutua seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Käytännössä samat vaarat ovat olemassa, kun astumme ovesta ulos. Yhteistä kaikille näille vaaroille on, että ne eivät ole hyvien käytöstapojen, palveluiden järjestyssääntöjen tai Suomen lain mukaisia. Palvelut eivät itsessään ole pahoja, vaan tärkeää on aiheen ympärillä käytävä keskustelu ja kasvatustyö.

Vanhempana sinulla on oikeus päättää, mitä sosiaalisen median palveluita lapsesi käyttää. Nämä päätökset kannattaa tehdä asiaan tutustuen ja harkiten. Sosiaalinen media on osa koulumaailmaa, ja vuonna 2020 osa oppilaiden opetuksesta tapahtui kokonaan sosiaalisen median välityksellä. Lapsen opettaminen ja kasvattaminen sosiaalisen median käyttämiseen on siis myös elämäntaitojen opettamista. Se valmistaa häntä tulevaisuuteen, sekä tarjoaa hänelle helpon paikan vuorovaikuttaa ystäviensä ja ikätovereidensa kanssa.

Saara Juutisen vinkki vanhemmille on se, että uskaltakaa. Kun tilanne tulee vastaan, hengittäkää muutama kerta sisään ja ulos. Ikinä ei voi antaa enempää kuin parhaansa. Sekin vaihtelee oman jaksamisen ja elämäntilanteen mukaan. Kun lapsi tulee eteesi ongelman kanssa, tutustu siihen. Jos kyseessä on esimerkiksi outo WhatsApp-ryhmä, johon lapsi on lisätty: tutustu siihen. Näin tiedät mille lapsesi on altistunut. Sen jälkeen tiedät myös onko asioita, joista teidän kannattaa keskustella yhdessä.