Tietosuoja ja tietoturva

Mitä on tietosuoja ja tietoturva?

Tietosuoja ja tietoturva liittyvät läheisesti toisiinsa, ja siksi niitä saatetaan helposti sekoittaa. Tietosuoja on kuitenkin hieman laajempi käsite, joka ottaa huomioon myös eettiset ja lainsäädännölliset lähtökohdat, missä tietoturvalla viitataan pääsääntöisesti enemmän teknisiin toimenpiteisiin.

Tietosuoja tarkoittaa henkilön oikeutta siihen, että hänen tietojaan käsitellään asianmukaisesti ja vain oikeutettujen tahojen toimesta. Se takaa, että henkilön tiedot pysyvät turvassa ja niitä käsitellään eettisesti ja lainmukaisesti.

Tietoturva puolestaan kattaa ne käytännön toimenpiteet ja keinot, joilla varmistetaan, että tiedot pysyvät turvassa ulkoisilta uhkilta. Näihin kuuluvat esimerkiksi hyvät salasanat, salaustekniikat, sekä fyysiset suojaukset kuten lukot ja turvakaapit.

Henkilötiedot

Tietosuojalla pyritään siis henkilötietojen asialliseen käsittelyyn. Henkilötiedot ovat kaikenlaisia tietoja, jotka voivat liittyä tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Tällaisia tietoja voivat olla muun muassa nimi, osoite, sähköpostiosoite, henkilötunnus, mutta myös kuvassa esiintyvä henkilö, hänen terveydentilansa tai sukupuoli voivat olla henkilötietoja. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi henkilötietoja ei saa käsitellä ilman lainmukaista perustetta, kuten henkilön suostumusta.

Henkilötiedon määritelmä: Jos tieto liittyy henkilöön, jonka voi tunnistaa joko suoraan (esim. nimi, henkilötunnus) tai epäsuorasti (esim. valokuva, terveystiedot), se on henkilötieto.
 

Kannattaa huomata, että joskus yksittäinen tieto ei ole henkilötieto, mutta kun se on yhdistettävissä riittävään moneen tietoon, yhdistelmästä voi tulla henkilötieto: 

• Epäsuorat tiedot: Pieni kylä, sukupuoli, syntymävuosi, ja valokuvan yksityiskohtia. Yksittäin nämä tiedot eivät välttämättä paljasta ketään.

• Yhdistettynä: Jos tähän lisätään jonkun tunnistettavan henkilön nimi tai muita suoria tietoja, yhdistelmästä voi tulla henkilötieto.

Valokuvat ja videot

Koska kaikki kuvat ja videot, mistä joku on tunnistettavissa, ovat henkilötietoja, on niiden julkaisuun pyydettävä lupa kuvissa esiintyviltä. Lisäksi omaa kuvaasi saatetaan käyttää väärissä yhteyksissä.

Katso millaisia kuvia sinusta löytyy esimerkiksi hakemalla nimelläsi ja valitsemassa Googlessa kuvahaun. Voit myös tutustua Googlen antamiin yleisiin hakutuloksiin. 

Millainen on hyvä salasana?

• Hyvä salasana on helppo muistaa, mutta vaikea arvata. Tietokoneet voivat hakkeroida helpot salasanat nopeasti.

• Mitä pidempi salasana on, sitä turvallisempi se on. Salasanan tulisi olla vähintään 15 merkkiä pitkä.

• Käytä yhdistelmää, jossa on isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä (esim. @, #, $, %).

• Älä käytä helposti arvattavia sanoja.

• Älä käytä henkilökohtaisia tietoja, kuten nimeäsi, syntymäpäivääsi tai osoitettasi.

• Käytä satunnaisia merkkejä ja sanoja, jotka eivät muodosta loogista lausetta.

• Vältä yleisimpiä korvaavuuksia i=1 ja  3=E

• Hyvä salasana on mieluummin lause kuin sana. Kolmen sanan lause, joka sisältää numeroita ja erityismerkkejä on yleensä aika vahva. IsoÄiTI<3tykkää!Ketsupista! on esimerkiksi aika vahva salasana.

• Kirjoitusvirheet, murre. puhekielen ilmaisut ja muu sanojen rikkominen vahventavat salasanaa.

Salasanan vahvuutta voi testata osoitteessa https://www.security.org/how-secure-is-my-password/ 

Älä kuitenkaan syötä oikeaa salasanaasi sivustolle!

Kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA)

Kaksivaiheinen (tai monivaiheinen)  tunnistautuminen (2FA) tarkoittaa, että henkilöllisyytesi varmistetaan kahta tai useampaa eri tunnistautumistapaa käyttämällä.

Kaksivaiheinen tunnistautuminen perustuu kolmelle periaatteelle:

1.     Jotain, mitä tiedät: Salasana, PIN-koodi tai turvakysymys.

2.     Jotain, mitä omistat: Puhelin, pankkikortti tai todennuslaite.

3.     Jotain, mitä olet: Sormenjälki, kasvojentunnistus tai muu biometrinen tieto

Kahden kolmesta todennustavasta on toteuduttava, jotta tunnistus on riittävä.

Lähes kaikki käyttäjätilien kaappausyritykset voidaan estää kaksivaiheista tunnistautumista käyttämällä, sillä vaikka käyttäjätunnuksesi ja salasanasi saadaan tietää, niin palveluun ei pääse kirjautumaan ilman lisätunnistetta. Palvelut, joissa on henkilö- tai maksutietoja kannattaa aina suojata kaksivaiheisella tunnistautumisella.

Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen (2FA) aina kun mahdollista, jotta tilisi ovat turvassa.

edu.hel.fi-tunnusten käyttö ulkomailla vaatii kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönoton:

Jos olet lähdössä ulkomaille tai kirjaudut anonyymistä IP-osoitteesta, lisää kaksivaiheinen tunnistautuminen tunnuksiisi mahdollisimman pian:
1. Kirjaudu edu-tunnuksillasi osoitteeseen https://mysignins.microsoft.com/security-info
2. Klikkaa Lisää menetelmä
3. Valitse haluamasi menetelmä (Authenticator-sovellus tai Puhelin) ja klikkaa Lisää. Huomaa, että rekisteröinnissä käytetty puhelinnumero ei näy muille käyttäjille
4. Jatka rekisteröintiä näytölle tulevien ohjeiden mukaisesti

Instagramissa kaksivaiheisen tunnistautumisen voi tehdä näin:

1. Klikkaa vasemmassa alakulmassa "Lisää (kolme viivaa)" ja klikkaa sitten "Asetukset (ratas-kuvake)".
2. Klikkaa "Katso lisää tilikeskuksessa" ja klikkaa sitten "Salasana ja turvallisuus".
3. Klikkaa "Kaksivaiheinen todennus" ja valitse sitten tili.
4. Valitse suojaustapa, jonka haluat lisätä, ja noudata näkyviin tulevia ohjeita.

Pankkitunnusten ja luottokortin tietojen antaminen

Pankkitunnusten ja luottokortin tietojen antaminen vaatii erityistä huolellisuutta, jotta vältetään identiteettivarkaudet ja taloudelliset menetykset.

Tässä muutamia esimerkkejä, joilla pankkitunnuksia tai luottokortin tietoja voi joutua vääriin käsiin:

• Tietojenkalastelu (phishing): Rikolliset voivat lähettää väärennettyjä sähköposteja tai tekstiviestejä, jotka näyttävät tulevan luotettavilta tahoilta, kuten pankilta. Näissä viesteissä pyydetään käyttäjää syöttämään pankkitunnukset tai luottokortin tiedot väärennetylle verkkosivulle.

• Haittaohjelmat: Rikolliset voivat käyttää haittaohjelmia, jotka asentuvat tietokoneelle tai mobiililaitteelle ja keräävät pankkitunnuksia ja luottokortin tietoja.

• Väärennetyt verkkosivut: Rikolliset voivat luoda verkkosivuja, jotka näyttävät pankin virallisilta sivuilta, ja houkutella käyttäjiä syöttämään pankkitunnuksensa tai luottokortin tiedot näille sivuille.

• Sosiaalinen manipulointi: Rikolliset voivat yrittää saada pankkitunnukset ja luottokortin tiedot huijaamalla käyttäjiä puhelimitse tai kasvotusten esittäytymällä pankkivirkailijoina tai muina luotettavina henkilöinä.

Tässä vinkkejä, mitä on hyvä huomioida, jotta voit estää pankkitunnusten ja luottokortin tietojen joutumista vääriin käsiin:

• Turvallisin tapa käyttää omaa pankkia on pankkien omilla mobiilisovelluksilla. Tämä on turvallisempaa kuin esimerkiksi selainten käyttö. 

• Tutki sivuston luotettavuutta: Etsi yhteystiedot, kuten osoite, puhelinnumero ja sähköposti. Luotettavilla sivustoilla on yleensä myös asiakasarvioita. Voit myös tehdä nopean haun ja tarkistaa muiden käyttäjien kokemuksia.

• Älä kirjaudu palveluihin suoraan verkon hakukoneesta: Huijaussivustoille voi päätyä myös hakukonetuloksiin ujutettujen linkkien kautta. 

• Älä tallenna tietoja selaimeen: Vältä pankkitunnusten ja luottokorttitietojen tallentamista selaimen muistiin, koska selaimen tietoturva voi vaarantua.

• Käytä kaksivaiheista tunnistautumista: Jos mahdollista, käytä kaksivaiheista tunnistautumista (2FA) lisäturvana. Tämä vaatii toisen tunnistautumistavan, kuten tekstiviestillä lähetetyn koodin, ennen kuin voit kirjautua sisään.

• Ole varovainen julkisissa verkoissa: Vältä pankkitunnusten ja luottokorttitietojen syöttämistä julkisissa Wi-Fi-verkoissa, koska ne voivat olla alttiita hakkereille.

• Luottokorttilaskun tarkistaminen: Seuraa säännöllisesti luottokorttilaskujasi ja ilmoita heti epäilyttävistä tai virheellisistä maksuista luottokorttiyhtiöllesi.

Jos epäilet pankkitunnuksesi tai luottokortin tietojesi joutuneen vääriin käsiin, ota välittömästi yhteyttä omaan pankkiisi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille.

Tietojen luovuttamisen kielto

Tietojen luovuttamisen kieltäminen tarkoittaa, että henkilö voi estää omien henkilötietojensa luovuttamisen tietyissä tilanteissa. Se auttaa suojaamaan yksityisyyttäsi ja vähentää riskiä, että henkilötietojasi käytetään ilman suostumustasi.

Tietojen luovutuskiellot koskevat ainoastaan väestötietojärjestelmää. Tietojenluovutuskielto ei kuitenkaan estä tietojen luovutusta laissa säädettyihin tarkoituksiin, kuten viranomaistoimintaan tai pankkitoimintaan.

Suomessa tietojen luovuttamisen kieltämisen voi tehdä Digi- ja väestötietovirastolle (DVV): https://dvv.fi/tietojen-luovuttamisen-kieltaminen

Tietojen luovuttamisen kiellon keskeiset periaatteet ovat:

• Suoramarkkinointikielto: Voit estää tietojesi luovuttamisen suoramarkkinointia ja etämyyntiä varten.

• Yhteystietojen luovutuskielto: Voit estää henkilökohtaisten yhteystietojesi, kuten osoitteen, luovuttamisen tietyissä tilanteissa.

• Sukututkimuskielto: Voit kieltää tietojesi luovuttamisen sukututkimustarkoituksiin.

• Henkilömatrikkelikielto: Voit estää tietojesi luovuttamisen henkilömatrikkelia varten, jossa kootaan yhteen esimerkiksi saman koulutuksen tai ammatin omaavia henkilöitä.

• Asiakasrekisterikielto: Voit estää tietojesi luovuttamisen yrityksille, jotka päivittävät asiakasrekistereitään väestötietojärjestelmän tiedoilla

Jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä, että hänen tai hänen perheensä terveys tai turvallisuus on uhattuna, niin hän voi hakea turvakieltoa.

Turvakielto on erityinen toimi, jolla rajoitetaan osoitetietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä, ja tieto osoitteesta ja kotikunnasta voidaan luovuttaa vain sellaisille viranomaisille, jotka saavat käsitellä turvakiellon alaisia tietoja.

Turvakielto koskee vain väestötietojärjestelmää ja Traficomin ylläpitämää liikenneasioiden rekisteriä. Kielto ei ulotu muiden viranomaisten tai organisaatioiden osoitetietoja sisältäviin henkilörekistereihin. Niissä tiedot siis näkyvät turvakiellosta huolimatta.

Lisätietoa löytyy esimerkiksi täältä: www.suomi.fi/palvelut/turvakiellon-hakeminen-digi-ja-vaestotietovirasto/745413de-bf49-4710-b418-097ae8eddb3f 

Mediavaikuttaminen

Mediavaikuttaminen tarkoittaa viestinnän ja median avulla tapahtuvaa vaikuttamista, jossa pyritään muokkaamaan mielipiteitä, herättämään keskustelua ja tuomaan esiin näkökulmia. Se voi tapahtua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, vaalivaikuttamisessa, uutisartikkeleissa tai vaikka katumainoksissa.

Koska mediavaikuttamista tapahtuu paljon, ja se voi sisältää sekä faktaa että mielipiteitä, tahallisen virheellisen tiedon eli disinformaation leviämisen riski on suuri. Tämän takia kriittistä medialukutaitoa tarvitaan yhteiskunnassa yhä enemmän ja enemmän.

Mediavaikuttamista käytetään esimerkiksi:

• Poliittiseen vaikuttamiseen: puolueet käyttävät mediaa muokatakseen yleistä mielipidettä ja saadakseen kannatusta.

• Taloudellisen edun saavuttamiseen: yritykset käyttävät mediaa vaikuttaakseen kuluttajien mielikuviin. Tuotteita on myös mahdollista mainostaa mediassa, joskus jopa niin ettei kuluttaja sitä itse huomaa.

• Ihmisten asenteiden ohjaamiseen koskien yhteiskunnallisia aiheita: ilmastonmuutos, tasa-arvo, rokotteet...

Tekoäly

Tekoälyllä (eng. AI, Artificial Intelligence) tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kutenpäättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.Generatiivinen tekoäly perustuu hyvin suureen datamäärään,johon saattaa kuulua tekstitiedostoja, verkkosivuja, kuviayms. Dataa käytetään kouluttamaan tietokonealgoritmia, jota kutsutaan suureksi kielimalliksi (Large Language Model,LLM). Generatiivinen tekoäly, esimerkiksi ChatGPT ja muut uutta sisältöä luovat työkalut, on viime aikoina eniten huomiota saanut tekoälytyyppi.

Tekoäly käyttää siis dataa oppimiseen. Se tunnistaa säännönmukaisuuksia ja kaavoja suurista tietomääristä, ja oppii sen avulla tekemään päätöksiä ja ennustuksia ilman, että kaikki säännöt on alun perin ohjelmoitu siihen.

Käytäthän edu.hel-tunnuksilla ja lukiolta saaduilla välineillä vain KASKOn hyväksymiä generatiivisen tekoälyn sovelluksia. Lisätietoa käytössä olevista työkaluista voit pyytää opettajaltasi.

Incognito-tila

Incognito-tila tai yksityinen selaus tarkoittaa sitä, että verkossa surffatessasi selaimesi ei tallenna tietoja liikkeistäsi. Käytännössä yksityisten ikkunoiden sulkemisen jälkeen laitteellesi ei siis jää tietoja hauista ja sivuista joilla vierailit, eikä salasanoja tai evästeitä tallenneta. Google Chrome, Mozilla Firefox, Apple Safari, Microsoft Edge ja Internet Explorer tarjoavat kaikki mahdollisuuden selaimen käyttämiseen yksityisesti.

Incognito-tila ei piilota verkkoliikennettä kolmansilta tahoilta, kuten internet-palveluntarjoajalta, valtiolta, verkon järjestelmänvalvojalta, työpaikalta tai oppilaitokselta. Sen käyttö ei myöskään suojaa verkkoliikennettä hakkereilta tai muilta hyökkäyksiltä ja haavoittuvuuksilta. 

Tietojenkalastelusivustot – tunnista huijaus

URL-osoite

Verkkosivustojen URL-osoitteet voivat paljastaa paljon sivuston turvallisuudesta. Tietojenkalastelusivustot, jotka yrittävät huijata käyttäjiä antamaan henkilökohtaisia tietojaan, käyttävät usein osoitteita, jotka näyttävät samankaltaisilta kuin aitojen palveluiden osoitteet, mutta niissä on pieniä eroja. Esimerkiksi, jos URL-osoitteessa on käytetty väärää kirjoitusasua tai se sisältää ylimääräisiä sanoja, se voi olla merkki siitä, että sivusto ei ole aito.

On myös tärkeää tarkistaa, käyttääkö sivusto "https"-protokollaa, joka tarkoittaa, että yhteys on salattu ja turvallinen. Ilman tätä protokollaa tiedot voivat olla alttiina kolmansille osapuolille. Siksi on tärkeää olla varovainen ja tarkistaa URL-osoitteet ennen kuin klikkaat linkkejä, erityisesti sähköposteissa tai tekstiviesteissä, jotka vaikuttavat epäilyttäviltä.

Kiire

Yksi yleisimmistä merkeistä on se, että viestin lähettäjä pyytää henkilökohtaisia tietoja, kuten salasanoja tai pankkitietoja, kiireellisesti. Aito organisaatio ei koskaan kysy tällaisia tietoja sähköpostitse.

Ulkoasu

Vaikka jotkut huijaukset voivat näyttää hyvin ammattimaisilta, on tärkeää olla varovainen ja tarkistaa viestin aitous ennen kuin vastaat tai klikkaat linkkejä. Jos viesti vaikuttaa epäilyttävältä, on aina hyvä idea varmistaa sen aitous suoraan lähettäjältä tai organisaatiolta, jonka nimissä viesti on lähetetty. Tietojenkalastelu on yhä yksi suurimmista uhista verkkoturvallisuudelle, ja sen tunnistaminen on avainasemassa henkilökohtaisten tietojen suojaamisessa.

Esimerkiksi seuraavat osoitteet sisältävät virheitä: 

• secure.paypal-login <-- sisältää epäilyttävän väliosan

• paypaI <-- http ei ole turvallinen protokolla. Lisäksi "L"-kirjain on oikeasti iso "i"

• pavpal  <-- http ei ole  turvallinen protokolla. Lisäksi osoite sisältää väärän kirjaimen

Tuntemattomien laitteiden käsittely

Varo tuntemattomia muistitikkuja!

Tuntemattomat laitteet voivat sisältää haittaohjelmia tai muita uhkia, jotka voivat vahingoittaa tietokonettasi tai vaarantaa henkilökohtaiset tietosi. Haittaohjelmat voivat levitä helposti, kun liität tuntemattoman laitteen tietokoneeseesi, ja ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten tietojen menetyksen tai identiteettivarkauksia.

Toimi eettisesti ja vastuullisesti:

Toimita löydetty laite opettajalle tai IT-henkilöstölle, joka voi palauttaa sen oikealle omistajalle tai tarkistaa sen turvallisuuden.