Kampanjan kolme vaihetta

Vaalikampanjoita on yhtä monenlaisia kuin ehdokkaitakin, alkaen kampanjan koosta. Pienimmisssä kampanjoissa ehdokas suunnittelee ja toteuttaa koko kampanjan, isoissa kampanjoissa taas voidaan käyttää jopa mainostoimistoa ja isoa tukiryhmää. Eri kokoisilla kampanjoilla on erilaiset tavoitteet, mutta lopulta kyse on kuitenkin projektista. Sillä on kiinteä aikataulu ja budjetti, ja sitä varten tehdään suunnitelma.

Vihreät ehdokkaat ovat onnistuneet keräämään rahaa ja värväämään vapaaehtoisia tuekseen. Näillä voidaan kasvattaa kampanjan kokoa sekä parantaa ehdokkaan ja kampanjan näkyvyyttä ja läpipääsemisen todennäköisyyttä. Onnistunut kampanja pitää sisällään erilaisia vaikuttamisen keinoja, jotka tukevat toisiaan. Kampanjointi on aina myymistä, sanan laajassa merkityksessä.

Tämän osion lukeminen auttaa ymmärtämään kampanjointia kokonaisuutena ja antaa välineitä tilanteisiin, joissa aktiivinen kansalainen tai ryhmä kansalaisia päättää tehdä maailmasta paremman – toisin sanoen kampanjoida.

Kampanjan suunnittelussa tulee edetä selkeän suunnitelman mukaisesti. On päätettävä, mitä ollaan tavoittelemassa, miten tavoitteeseen lähdetään pyrkimään, mitä pitää tehdä ja miten se tehdään. Tavoitteena on selkeä projekti, jossa edetään yleisluontoisesta yksityiskohtaiseen. Kampanjan rakentamisessa ei voi kuitenkaan tietää kaikkea, vaan joissakin asioissa pitää luottaa intuitioon, ottaa riskejä ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa matkan varrella.

Tässä luvussa esitellään kolmeen vaiheeseen jäsennetty tapa käynnistää, suunnitella ja toteuttaa kampanja.

Kampanjan ensimmäinen vaihe: käynnistäminen

Kampanjan suunnittelun tärkein vaihe on selvittää, miksi kampanjoidaan. Ironista kyllä, juuri tämä vaihe ohitetaan usein itsestään selvänä. Kampanjan onnistumisen kannalta tämä vaihe on kuitenkin tärkein. Erityisen tärkeää on huomata, että mitään itsestään selvää kampanjan tavoitetta ei ole olemassa. Tavoite pitää nimenomaisesti päättää ja kirjata, ja on varmistettava että kaikki ymmärtävät tavoitteen.

Tavoitteen asettaminen

Tavoitteen asettaminen on kampanjan kiistatta tärkein yksittäinen päätös. Pieni, hyvin rakennettu ja tavoitteeltaan selkeä kampanja on parempi, kuin laaja, epäselvä ja tavoitteiltaan ympäripyöreä. Tehokas kampanja edellyttää vahvaa yhteishenkeä, joka syntyy viime kädessä yhteisestä tavoitteesta.

Kampanjalla voi olla, ja usein onkin, useita tavoitteita. Tällöin tavoitteiden asettelussa on tärkeää priorisoida ja jakaa tavoitteet lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Kampanjalla tulee kuitenkin olla selkeä ensisijainen tavoite, jolle alisteisia kaikki muut tavoitteet ovat. Hyvät tavoitteet ovat seurattavia ja mitattavia.

Ensi- ja toissijaiset tavoitteet

Ensisijainen tavoite voi olla esimerkiksi saada ehdokas läpi. Samalla kampanjalla voidaan lisäksi pyrkiä nostamaan esiin jokin tärkeä kysymys, kerätä puolueen listalle uusia ääniä ja parantaa ehdokkaan mahdollisuuksia seuraavia vaaleja ajatellen. Näistä kampanjan kannalta kaikki muu voidaan jättää tekemättä, kunhan ensisijainen tavoite toteutuu.

Jokaisen ehdokkaan onkin löydettävä oma tulostavoitteensa: Mitä haluan vaaleissa saavuttaa ja paljonko ääniä haluan saada?  Mikä on ensisijainen tavoitteeni?

On tärkeää, että tavoitteet lyödään jossain vaiheessa selkeästi lukkoon. Tavoitteenasettelun avaaminen uudelleen tulee tehdä vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat muuttuneet hyvin ratkaisevasti tai aiempi analyysi olosuhteista osoittautuu täysin vääräksi.

Tukiryhmän etsiminen

Kampanjan suunnitteleminen ja toteuttaminen on mukavempaa seurassa. Yksikin tukihenkilö omassa kampanjassa on jo iso apu; yhdessä voidaan pallotella ajatuksia ja hyödyntää useampia kontakteja. Tukihenkilöä voidaan kutsua myös kampanjapäälliköksi, ja sen lisäksi suuressa kampanjassa on mukana myös suurempi tukiryhmä. Sitoutunut tukiryhmä tsemppaa ehdokasta ja toisiaan väsyneinäkin päivinä. Tukea voi pyytää kavereilta, sukulaisilta, muilta vihreiltä ehdokkailta ja aktiiveilta. Vaalityö on tiimityötä ehdokkaiden, tukiryhmäläisten, aktiivien, kunnallisjärjestön, piiritoimijoiden, puoluetoimiston ja kaikkien muiden vihreiden toimijoiden välillä. Ehdokkaiden välinen positiivisuus auttaa jaksamaan vaaleissa ja voi olla arvokas vertaistuki.

Muista ainakin nämä

● Olen allekirjoittanut ehdokassopimuksen.
● Olen asettanut kampanjalleni selkeän tavoitteen.
● Olen selvittänyt, kuinka paljon ääniä tarvitsen saavuttaakseni tavoitteeni.
● Olen valinnut itselleni tukihenkilön tai kampanjapäällikön ja koonnut tukiryhmän.

Kampanjan toinen vaihe: suunnittelu

Ensimmäisen vaiheen aikana kampanja käynnistettiin, päätettiin mitä tavoitellaan sekä värvättiin kampanjan tukiryhmä. Tämän jälkeen on aika tehdä päätöksiä kampanjan keskeisistä elementeistä ja tehdä itse kampanjasuunnitelma.

Kohderyhmien määrittely

Kohderyhmiä ovat ne ihmiset, joita kampanjalla puhutellaan ja joiden kannatuksella kampanjan tavoite pyritään saavuttamaan. Kohderyhmiä tulee valita juuri niin vähän kuin on tarpeellista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kampanjalla puhutellaan siis tehokkaasti juuri niitä ihmisiä, jotka tarvitaan asian taakse. Kohderyhmien määrä, koko ja laatu vaikuttavat ratkaisevasti käytettäviin kampanjoinnin tapoihin. Mitä suurempi ja erilaisemmista ihmisistä koostuva kohderyhmä on, sitä vähemmän voidaan hyödyntää kohdennettua suoramarkkinointia tai sissikampanjointia. Tämän sivuston tehtäväkirjasta löytyy harjoitus kohderyhmien määrittelystä.

Analyysi kampanjan lähtötilanteesta

Kampanjasuunnitelman pohjaksi on myös hyvä tehdä analyysi oman kampanjan lähtötilanteesta: Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni (esim. näkyvyyden, tunnettuuden ja imagon osalta), millaiset resurssit kampanjaan on käytettävissä ja mitkä ovat vahvuuksista, heikkouksista ja resursseista nousevat isoimmat kehitystarpeet?

Resurssien hahmottelun yhteydessä pitää vastata sellaisiin kysymyksiin, kuten:

● Minkä kokoisen kampanjan pystyn tekemään, kuinka paljon aikaa ja rahaa olen itse valmis käyttämään, kuinka paljon lisää voi arvioida olevan kerättävissä varainhankinnalla?
● Kuinka paljon ihmisiä on lähtötilanteessa saatavissa mukaan?
● Miten paljon aikaa avainhenkilöillä on käytettävissä kampanjaan?

Myös analyysi mahdollisten kilpailijoiden (muiden puolueiden ja niiden ehdokkaiden) vahvuuksista ja heikkouksista sekä vaalien yleisestä ehdokasasetelmasta kannattaa tehdä tässä vaiheessa.

Kampanjakalenteri ja välitavoitteet

On suositeltavaa purkaa kampanjatavoitteet pienempiin osiin ja määrittää jokaisen osan valmistumiselle määräaika.Tyypillisesti välitavoitteet voivat olla joko isomman tavoitekirjauksen etenemiseen liittyviä tai erillisten pienempien toimenpiteiden valmiiksi saattamisia. Pienemmässä kampanjassa välitavoitteita voi olla esimerkiksi jaettujen flyereiden määrien seuranta aikajaksojen sisällä, isommassa esimerkiksi tukiryhmäläisten lukumäärän kasvu ajanjaksolla.

Jos ehdokkaalla on apunaan tukihenkilö tai tukiryhmä, tavoitteita kannattaa vastuuttaa myös heille, sillä ehdokas itse ei ehkä ehdi tekemään kaikkea. Vastuuhenkilöllä voi tietenkin olla useita välitavoitteita vastuullaan, mutta vain niin paljon, että vastuun kantaminen on mahdollista. Ketään ei saa polttaa loppuun.

Kun kampanjan tavoitteet ja välitavoitteet sijoitetaan aikajanalle, tästä muodostuu kampanjan alustava aikataulu ja kampanjakalenterin pohja. Usein jonkin osatavoitteen toteutuminen on edellytys toisen kampanjaosan käynnistämiselle tai päättämiselle. Tällaiset riippuvuudet tulee huomioida, ja varmistaa, että osa-alueet etenevät oikeassa järjestyksessä. Jos kampanjassa on mukana muita henkilöitä, mieti jo alkuvaiheessa, miten heitä kiitetään vaalien jälkeen.

Kampanjan sävy

Kampanjoinnin sävyvaihtoehdot voi jakaa karkeasti kahteen: negatiiviseen ja positiiviseen. Negatiivisessa kampanjassa lähdetään uhista, kilpailijoiden vääryyksistä, heikkouksista ja skandaaleista. Positiivisessa sävyssä taas on kyse ennemminkin mahdollisuuksien, omien vahvuuksien ja ehkä myös iloisuuden ympärille rakennetusta kampanjoinnista.

Positiivinen kampanja on meille paljon negatiivista kampanjointia hyödyllisempää. Vihreän poliittisen kulttuurin, markkinoinnin ja vapaaehtoistyön havainnot ja kokemukset tukevat positiivista kampanjaa. Positiivinen kampanja toimii, koska vaaleissa olennaista on luoda, vahvistaa tai ylläpitää tunnesidettä ehdokkaan/puolueen ja äänestäjän välillä. Äänestämisessä on kyse tunteesta – tunteesta, että kyseinen ehdokas on asiantunteva, riittävän samanlainen kuin äänestäjä, arvoiltaan oikeanlainen, aito, aikaansaava tai karismaattinen. Ihmisten on lähtökohtaisesti helpompi innostua, ihastua, vakuuttua ja sitoutua asioihin, jotka tuntuvat miellyttäviltä. Positiivinen sävy on hyvä pitää mukana kaikessa kampanjoinnissa, mutta aivan erityisesti sen tulisi näkyä kampanjaa tekevissä ihmisissä.

Kampanjatapojen valinta

Kun tavoite ja kohderyhmät on valittu, päästään valitsemaan tapoja ja välineitä, joilla tavoitteeseen pyritään. Kampanjoinnissa käytetään erilaisia tapoja, joilla kampanja pyritään saamaan ihmisten tietoisuuteen, tai joilla pyritään suoraan varsinaiseen tavoitteeseen.

Mainonta paitsi yksi kampanjan keskeisimmistä osa-alueista, myös sen kallein osa, joka tulee ottaa kampanjan suunnittelussa korostuneesti huomioon. Mainonnan ohella muita tärkeitä kampanjatapoja ovat muun muassa katukampanjointi, tilaisuudet sekä erilaiset suora- ja sissimarkkinoinnin muodot. Näitä kaikkia käsitellään tarkemmin tämän sivuston viestintään ja markkinointiin keskittyvässä kohdassa.

Merkityksellistä on huomata, että kampanja voidaan rakentaa hyvin monella tavalla. Jopa identtiset tavoitteet saattavat saada toisistaan täysin poikkeavat onnistuneet toteutukset. Parhaat kampanjat syntyvät jonkinlaisena uutena toimivana yhdistelmänä erilaisista kampanjointitavoista. On tärkeää perustella itselleen, miksi valitaan juuri tietyt tavat kampanjan toteuttamiseen. Hyvin helposti valitaan esimerkiksi kallis mediaratkaisu vain siksi että ”kaikki muutkin niin tekevät” tai ”niin on tehty aiemminkin”. Hyödyllistä on pilkkoa kampanja ja kampanjointitavat osiin ja miettiä niiden ydin: miksi jotain tehdään, onko valittu tapa toimiva, voisiko se olla parempi, onko sama saavutettavissa halvemmalla tai helpommin muulla tavoin ja niin edelleen.

Budjetti

Tärkein syy kunnollisen budjetin tekemiseen on tietysti se, ettei rahaa kuluisi odottamattomia määriä. Siksi kampanjasuunnitelman yhteydessä on välttämätöntä laatia budjetti kampanjaa varten. Vaikka rahaa olisi tarkoitus käyttää vain vähän, on senkin kirjaaminen tärkeää.

Budjetin avulla voi nähdä, kuinka paljon tarvitaan varainhankintaa, ja ylipäänsä sen, mistä lähteistä budjettiin odotetaan tuloja. Liian usein käy niin, että ehdokasta hirvittää ajatus laatia budjetti ja käyttää rahaa. Vaalien lähestyessä juuri tällaiset ehdokkaat saattavat yhtäkkiä spontaanisti käyttää paljon rahaa harkitsemattomasti. Niin paradoksaalista kuin se onkin, rahaa todennäköisesti säästyy sillä, että uskaltaa alkuvaiheessa budjetoida kunnolla. Suunnittelemalla ennakkoon rahat saadaan kohdennettua sinne, missä niitä tarvitaan, ja ”paniikkiratkaisuilta” vältytään.

Kampanjasuunnitelma

Kampanjasuunnitelma on työkalu, jolla kampanjatoimenpiteet jäsennetään järkeväksi kokonaisuudeksi. Sen keskeiset elementit ovat kampanjakalenteri ja kampanjan budjetti. Nämä selittävät toisiaan.

Kun käsillä on kampanjakalenteri ja budjettiluonnos, voidaan lähteä tekemään tarkempaa kampanjasuunnitelmaa. Suunnitelma etenee kirjaamalla ylös ne toimenpiteet, jotka asetetun tavoitteen saavuttamiseksi päätetään tehdä. Kunkin toimenpiteen kirjaamisen yhteydessä määritetään kampanjan koko huomioiden sille vastuuhenkilö, tavoite, toteutusaika, taloudelliset ja henkilöresurssit sekä muut määreet, kuten tarpeelliset huomiot sävystä ja tyylistä, jota tavoitellaan. Kun kaikki kampanjatoimet on kirjattu sekä sijoitettu kalenteriin ja budjettiin, tarkastellaan kokonaisuutta ja arvioidaan sen toteutuskelpoisuus. Onko kaikkeen riittävästi aikaa? Entä rahaa? Mitä pitäisi karsia pois? Voidaanko mahdollisesti lisätä jotakin?

Kokonaisuuden arvioinnin yhteydessä tulee arvioida realistisesti, voidaanko kampanjasuunnitelmassa hahmotellulla kampanjalla saavuttaa kampanjalle asetetut tavoitteet: riittävätkö suunnitellut toimet tavoitteen saavuttamiseen? Erityisen tarpeellista on arvioida, ovatko suunnitelman määrärahat riittäviä ja varainhankinta realistista.

Kampanjasuunnitelma on tilanteen mukaan joustava työkalu, johon voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Mahdollisten muutosten tapauksessa tulee varmistautua siitä, että aiotut muutokset kyetään toteuttamaan.

Muista ainakin nämä

● Jos kampanjassani on mukana tukihenkilöitä, olen jakanut heille selkeät vastuukokonaisuudet.
● Tunnen omat heikkouteni ja vahvuuteni.
● Tiedän, keiden ääniä tavoittelen ja paljonko heitä on.
● Minulla on selkeä budjetti kampanjaa varten.
● Olen laatinut kampanjakalenterin.
● Olen tehnyt mediavalintoja sen mukaan, mikä sopii itselleni, kohderyhmälleni ja budjetilleni.
● Olen liittänyt kampanjasuunnitelmaan selkeän aikataulun siitä, mitä milloinkin tapahtuu.

Kampanjan kolmas vaihe: toteutus

Kampanjan toteutus on kampanjan teoriassa helpoin mutta käytännössä kaikkein raskain vaihe. Helppouden edellytyksenä on ensiluokkainen suunnittelu ja onnistuminen hyvän kampanjaorganisaation rakentamisessa. Helppous on joka tapauksessa suhteellista, sillä kampanjan viimeiset viikot ovat fyysisesti kohtuullisen raskaita, koska silloin tehdään paljon jalkatyötä.

Hyvin suunnitellussa kampanjassa jää reilusti aikaa kampanjan käynnistämiseen, ja turhaa työtä tulee tehtäväksi vain vähän. Kun on selvillä, mitä, miksi ja miten tehdään, matka kampanjan käynnistämisestä päätökseen on pelkkää ennalta sovitun toteuttamista. Kampanjan aikana olosuhteet tai ehdokkaan tai tukihenkilöiden henkilökohtaiset tilanteet voivat muuttua, eikä kaikkeen voi varautua etukäteen. Silloin muuttuneet olosuhteet tulee ottaa huomioon ja muokata sekä toteuttaa suunnitelmaa niiden mukaan, niin kunnianhimoisesti kuin oman kampanjan koolle on tarpeellista.

Kampanjan toimeenpano on tässä jaettu kolmeen osaan: valmistautumiseen, pyörittämiseen sekä päätökseen ja purkuun.

Toimintaan valmistautuminen

Valmistautumisella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla siirrytään suunnitelmasta käytännön toteuttamiseen. Valmistautumisvaiheeseen voi kuulua kampanjasta riippuen kampanjamateriaalien ulkoasun suunnittelua, niiden toteuttamista, tori- ja kauppakeskuspaikkojen varaamista kampanjatapahtumille, mainostilan ostamista, vapaaehtoisten perehdyttämistä, varainkeruuta ja kilpailijoiden toiminnan seurantaa.

Valmistautumisvaihe voidaan käytännössä aloittaa jo hyvin varhain, kun kampanjan päätöksiä tehdään. Esimerkiksi mainostilan varaaminen voidaan tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kunhan varmistetaan, että mainospaikat voidaan perua ilman kustannuksia. Käytännössä näin on useimmissa medioissa.

Varainhankinta pitää aloittaa hyvissä ajoin – käytännössä heti kun ehdokkuus  on tiedossa – ja se tulee lopettaa noin viikko vaalipäivän jälkeen. Samoin vapaaehtoisten rekrytoiminen tukiryhmään tulee aloittaa ajoissa, jotta mahdollisimman moni ihminen saadaan sitoutettua mukaan kampanjaan.

Yksi tärkeä valmistautumisvaiheen tehtävä tiivistahtisissa kampanjoissa on rentoutuminen ja lepo. Kampanjoinnin käynnistyessä avainhenkilöillä alkavat usein huikeat kiireet, jolloin perhe, ystävät ja lepo saavat odottaa. Tämän vuoksi onkin erityisen tärkeää ottaa ne korostuneesti huomioon ennen kampanjoinnin kiireisimpien viikkojen alkua ja niiden jälkeen.

Toiminnan pyörittäminen

Toiminnan pyörittäminen on se vaihe, jolloin kampanjalla on kaikkein eniten resursseja: varat on kerätty, mahdollinen tukiryhmä on koossa ja kaikki on valmiina. Vaiheen aikana kampanjan rooli siirtyy lopullisesti suunnittelusta käytäntöön ja toimeenpanoon.

Kampanjan avaaminen

Kampanja avataan usein jonkinlaisella puolueen / piirijärjestön tai kunnallisjärjestön yhteisellä tilaisuudella, jonka keskeinen tehtävä on julkistaa ehdokkaat ja saada näkyvyyttä uutismedioissa. Myös yksittäisissä ehdokaskampanjoissa kannattaa kampanjan koosta riippuen hyödyntää omaa kampanja-avausta. Avauksen tehtävänä on paitsi saada näkyvyyttä kampanjalle, ehdokkaalle ja poliittisille sisällöille, myös toimia kampanjaväen innostajana. Näin kampanjan aktiivivaiheen alkaminen konkretisoituu mukaan tulleille apujoukoille. Avajaisissa voidaan jopa rekrytoida heitä muutama lisää.

Kampanja-avaukselle saadaan enemmän näkyvyyttä, kun tempaus on tavalla tai toisella omalaatuinen. Myös avauksen ajankohtaa kannattaa miettiä tarkkaan. Kampanjaa ei kannata avata liian aikaisin, kampanjan on jatkuttava avauksesta vaalipäivään ja kampanjan tekijöiden resurssien on riitettävä aktiiviseen kampanjointiin koko ajalle. Sosiaalisen median puolella kampanja on saattanut alkaa jo ennen varsinaista kampanja-avausta.

Aktiivinen katu- ja markkinointikampanja

Kampanja-avauksen jälkeen alkaa kampanjan aktiivinen osuus, jolloin käytetään suunnilleen 90 % markkinointibudjetista ja suunnilleen 70 % vapaaehtoistyöstä. Aktiivisen kampanjoinnin jakso on kampanjan kaikkein näkyvin osa, ja moni ajatteleekin, että tämä jakso on koko kampanja. Lue vinkit katukampanjointiin täältä.

Aktiivisen kampanjan aikana jaetaan ehdokkaan esitteitä ja kerrotaan ehdokkaasta ihmisille keskusteluissa, kirjeissä, tekstiviesteissä, lehti- ja radiomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Ehdokas tarvitsee valituksi tullakseen vaaleista ja alueesta riippuen satoja jollei tuhansia kontakteja äänestäjiin tänä aikana. Paljon riippuu siitä, millaisia kontakteja saadaan, mutta joka tapauksessa potentiaalisen äänestäjän pitäisi kuulla tai nähdä ehdokkaan mainos, suositus tai muu vastaava 3–10 kertaa kampanjan aikana. ”Kylmän” mainoksen tapauksessa kontakteja tarvitaan noin kymmenen per potentiaalinen äänestäjä, kun ystävän suosituksia tai ehdokkaan henkilökohtaisia tapaamisia riittää muutamakin.

Aktiivisen kampanjan aikana pitää varmistaa mahdollisimman monen potentiaalisen äänestäjän kuulevan ehdokkaasta tukiryhmäläisen, ehdokkaan tai näiden ystävän suusta. Tarkasti suunnitellut mainokset tulee hoitaa valittuihin medioihin ajoissa.

Kampanjan tukihenkilön tai muun vastuuhenkilön tulee olla tietoinen, mihin on jo jaettu ja mihin ollaan jakamassa esitteitä ja vaalilehteä. Konkreettinen materiaalien riittävyydestä huolehtiminen on tärkeää; viimeisillä viikoilla materiaalia kuluu paljon ja lisätilaukset eivät aikataulusyistä ole välttämättä mahdollisia. Hyvin suunnitellun vaalikampanjan kampanja-aktiiveista paistaa tekemisen ilo ja hyvä tunnelma kampanjan loppumetreille asti.

Konkreettisten materiaalien riittävyyden ja jakelun organisoinnin lisäksi olisi hyvä pyrkiä kannustamaan mahdollisimman suuri joukko ihmisiä suosittelemaan ehdokasta sosiaalisissa verkostoissaan, niin virtuaalisissa kuin muissakin.

Fyysisesti raskaat viimeiset viikot ovat ratkaisevat. Niiden aikana tehdään paljon tärkeää kampanjatyötä, kuten juostaan asuinalueita läpi esitteitä postiluukkuihin jakaen eli luukuttaen, tavataan satoja ihmisiä toreilla tilaisuuksissa, tarjotaan kahvia ja täytetään ilmapalloja. Tämä kaikki pitäisi jaksaa tehdä hymyillen ja omalla olemuksella hyvää tunnelmaa luoden. Suuressa kampanjassa aktiivinen kampanja vaatii paljon kampanjapäälliköltä, jonka vastuulla on johtaa kampanjaa ja mahdollistaa hyvähenkinen, tehokas kampanjointi.

Suuressa kampanjassa ydintukiryhmän ja aivan erityisesti kampanjapäällikön tulee muiden tehtävien ohella pitää huolta siitä, että ehdokas voi keskittyä kampanjointiin sataprosenttisesti. Ehdokkaan tulee olla mahdollisimman paljon mahdollisimman suurten potentiaalisten äänestäjäjoukkojen tavattavissa, minkä vuoksi minkään projektin pyörittämiseen liittyvän tehtävän ei pidä rasittaa ehdokasta. Ehdokkaan pitää olla positiivinen, hymyilevä ja hänen tulee uskoa kampanjaansa ja tavoitteensa saavuttamiseen. Ehdokkaan riittävä yöuni ja henkinen hyvinvointi ovatkin tärkeitä kampanjoinnin aktiivisen jakson tehtäviä.

Kampanjan päätös ja arviointi

Kun aktiivinen kampanja päättyy, jäljellä on vielä monta tärkeää tehtävää. Kampanjan viimeisiä tehtäviä ovat kiitokset, purku ja tehdyn työn analysointi.

Konkreettinen purku

Konkreettisella purulla tarkoitetaan tässä kampanjan alasajoa. Useimmissa kampanjoissa on lainattua tai vuokrattua tavaraa, joka tulee huoltaa ja palauttaa. Kampanjamateriaaleja jää jakamatta, ja ne pitää lajitella ja toimittaa kierrätykseen. Omat laitteet ja kampanjamateriaalien arkistokappaleet pitää varastoida.

Myös kampanjan purkamista helpottaa, kun siitä on kunnollinen suunnitelma. Tiedot aikatauluista, tarpeellisista osoitteista ja yhteystiedoista ovat helposti saatavilla. Purkuun tarvitaan lähes aina myös vapaaehtoisia apulaisia, jotka on syytä rekrytoida jo ennen kuin kampanja päättyy.

Analysointi ja raportointi

Kampanjan analysointi on aina hyödyllistä kampanjoijien kehitykselle ja erityisen tärkeää silloin, kun tulos ei ollut tavoiteltu. Mikään kampanja ei epäonnistu kaikissa toimissaan, eikä mikään liioin onnistu kaikessa. Aina on parannettavaa, ja juuri siihen raportoinnilla ja analysoinnilla pyritään.

Analyysi on kyseisen kampanjan kokoinen raportti, joka on pohjimmiltaan kampanjan suunnitelman ja toteutuksen vertaamista ja niiden onnistumisten ja epäonnistumisten syiden pohdiskelua. Suuressa kampanjassa tarve on laajemmalle raportille kuin pienemmässä. Tärkeää on kyetä ymmärtämään, mitä kampanjassa tapahtui ja miksi. Raportti tulisi kirjoittaa niin, että kuka tahansa kykenee sen lukemalla saamaan kuvan tehdystä kampanjasta.

Kiitokset

Kampanjan päätöksen tärkein tehtävä on kiittäminen. Kampanjan koosta riippuen siinä on voinut olla mukana useita ihmisiä, jotka ovat lahjoittaneet kampanjan käyttöön aikaa, rahaa tai mahdollisesti molempia. Nämä ihmiset ovat mahdollistaneet kampanjan; he ovat ansainneet kiitokset, riippumatta siitä, jäätiinkö tavoitteesta vai ylitettiinkö se.

Ehdokkaan ja muiden avainhenkilöiden perheiden ja puolisoiden jaksamista on luultavasti koeteltu melkoisesti kampanjan viime metreillä; he ovat tärkeä kiitettävien ihmisten erityisryhmä, jota ei saa unohtaa!