Pienviljelijäyhdistys

Askel sivistykseen otettiin Mäkikylässä, kun Vuohtomäen pienviljelijäyhdistys näki päivänvalon Kinnulan talossa 16.10.1930. Syyskokouksessa vuonna 1933 oli 42 osallistujaa ja seuraavan vuoden budjetti oli 640 markkaa.

Alkuvuosina tupaillat ja tanssit olivat suosittuja. Tupailtoja järjestettiin silloin joka toinen viikko. Kylä eli aktiivista aikaa ja yhteishenki oli voimissaan. Retket eri kohteisiin saivat kylänväen joukolla liikkeelle nauttimaan yhdessäolosta ja tutustumaan uusiin maisemiin. Yhdistys on pitänyt hiihtokilpailuja, lauluiltoja, uuden vuoden vastaanottajaisia ja äitienpäiviä.

Keskusjärjestön sekä paikalliset neuvojat olivat pienviljelijäyhdistyksille tärkeitä tiedon tuojia. Heidän ajatuksiaan ja neuvojaan kuunneltiin tarkasti. Kaikkien koulutus- ja neuvontatyöhön osallistuneiden henkilöiden pitämillä kursseilla ja puhetilaisuuksissa oli paljon väkeä. Tiedonnälkä oli suuri. Sanomalehdistä ja radioista sekä kirjoista saatiin tietoa silloin 1930- ja 1940-luvuilla, mutta alan ammattilaiset toivat tiedon heti konkreettisesti paikan päälle. Yhdessä tehden kurssit olivat sosiaalisia tapahtumia.

Yhdistys on tullut ihmisiässä vanhukseksi, mutta sen toiminnallinen elinvoima on tullut aina vastuuvuoroon siirtyneiltä uusilta sukupolvilta. Vuohtomäen pienviljelijäyhdistys oli pitkään ainoa Pyhäjärvellä vielä toiminnassa oleva pienviljelijäyhdistys, kunnes se lakkautettiin vuonna 2019 toiminnan yhdistyessä kyläyhdistyksen kanssa.