Kehittämistyö kannattaa aloittaa ottamalla kokonaisuus haltuun. Virkistysrakenteista kerätty tieto helpottaa ylläpitoa sekä korjaustarpeiden ennakointia. Kokonaisuuden hallinta antaa myös mahdollisuudet kartoittaa sitä, riittävätkö resurssit kaikkien erillisten kohteiden ylläpitoon riittävällä tasolla.Mikäli tietoja ei ole aiemmin koottu, tämä on tärkeää tehdä kartoittamisen yhteydessä. 

Kunnassa tulee kartoittaa nykyiset virkistyskohteet ja niiden käyttö, sopimukset, eri toimijoiden roolit, virkistykseen kytkeytyvät palvelut sekä kustannukset ja resurssit.

Vinkki! Valonia on toteuttanut kunnille suunnittelupohjan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien työstämisen tueksi. Materiaaliin sisältyvää Excel-pohjaa voi vapaasti muokata myös virkistysrakenteiden kehittämiseen.

Mitä suunnitelmia, strategioita ja kaavoitusta virkistyskäyttöön liittyy?

Virkistys- ja luontomatkailun kehittäminen kunnassa vaatii sekä kokonaisvaltaista että yksityiskohtaista asioiden huomiointia ja hallinnointia. Vastuunjaon määrittäminen helpottaa ja nopeuttaa kunnossapitoa, puutteiden korjauksia ja tiedottamista, sekä lisää luottamusta ja sitoutumista. Selkeä vastuunjako usein myös vähentää työmäärää, kun tekijä on jo ennalta päätetty.

On tärkeää tunnistaa ja kirjata ylös sekä kunnan sisäiset että keskeisten sidosryhmien vastuut ja roolit.

• Minkä toimialojen vastuulla reitit ja kohteet kunnassa ovat (esim. tekninen toimi, vapaa-aikatoimi, kaavoitus)? Vastuu voi olla jakautunut myös useille eri toimialoille: mm. ylläpito, budjetointi, data, yhteistyö, viestintä

• Kunnan alueen virkistys- ja matkailuyrittäjät

• Virkistysalueyhdistykset, seurat ja järjestöt

• Maanomistajat (mm. yksityiset & Metsähallitus)

• Poliittinen päätöksenteko – valmistelu ja päätösesitysten vieminen päätöksentekoprosessiin (lautakunnat, hallitus, valtuusto)

Kerää virkistyskohteiden ja reittien perus- ja sijaintitiedot yhteen paikkaan, esim. Virma, Lipas tai kunnan käytössä oleva järjestelmä. 

Lue lisää: Virkistystietojen digitaalinen hallinta ja ylläpito

Tarkista tietojen ajantasaisuus ja lisää puuttuvat tiedot! Muista myös tietojen säännöllinen päivittäminen.

Virkistystietojen saattaminen digitaaliseksi on hyödyllistä maankäytön suunnittelun ja virkistyskohteiden hoidon ja huollon kannalta. Erityisen tärkeää se on kohteiden löydettävyyden ja näkyvyyden kannalta ja mahdollistaa ajantasaisen ja kaikkien hyödynnettävissä olevan tiedon. Kunnan virkistys- ja luontomatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää digitaalisia tietojärjestelmiä niin palautteen keräämisessä, kuin karttojen ja muiden aineistojen päivittämisessä kuin seurannassakin.

Kunnan rooli voi olla moninainen. Kunta voi olla reitin ylläpitäjänä yksityismaalla tai vuokrata omia maitaan yhdistyksille tai yrityksille, jotka toimivat ylläpitäjinä ja kohteiden vastuutahoina.

• Kartoita ylläpidon, huollon, perusparannusten ja kehittämisen, yhteistyön, viestinnän ja koordinoinnin vastuutahot kunnassa

• Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä ostetaan?

• Muiden kuin kunnan omistamien kohteiden ja reittien vastuutahot ja yhteyshenkilöt

Kunnalla voi olla reitteihin ja virkistyskohteisiin liittyviä sopimuksia maanomistajien ja reittien ylläpitäjien kanssa:

• • Käyttöoikeus- tai vuokrasopimukset maanomistajien kanssa, kun kunnan ylläpitämät reitit kulkevat yksityismailla

  • Ylläpitoon ja huoltoon sekä muihin vastuisiin liittyvät sopimukset yhdistysten ja yrittäjien kanssa

Kerää ainakin nämä tiedot: 

• • sopimusten voimassaolo

  • sijainti

  • vastuuhenkilöt

  • yhteydenpitotavat

  • sopimuksen säilytyspaikka

Lue lisää: Suunnittelu ja kehittäminen / Sopimukset

Resurssien ja budjetoinnin osalta kannattaa huomioida sekä henkilöresurssit että taloudelliset resurssit.

• Ylläpitokustannukset ja kulut/ vuosi

• Virkatyön määrä

• Mille toimialoille mitkäkin virkistykseen liittyvät menot on budjetoitu?

• Erottele rahoitus ylläpidon ja investointien osalta

Kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittäminen helpottaa käytettävyyttä ja viestintää. 

• kenen vastuulla on kokonaisuuden koordinointi, toimintatapojen sujuvoittaminen (mm. useiden kuntien väliset yhteiset reittikokonaisuudet)

• sidosryhmätyö, vuorovaikutus ja osallisuus – olemassa olevat käytännöt ja mm. yhteistyöryhmät

• kunnan sisäisen viestinnän kanavat ja prosessit

• ulkoinen viestintä ja markkinointi – olemassa olevat käytänteet ja vastuiden määrittäminen (substanssiasiantuntijat ja kunnan viestinnästä vastaavat)

• nettisivujen päivitys (mm. karttaupotukset)