Suunnittelu ja kehittäminen
Kun nykytilanne on kartoitettu, hahmotellaan ja suunnitellaan raamit, mihin pyritään ja miten kehitystyötä resursoidaan ja budjetoidaan lyhyellä ja pidemmällä tähtäimellä.
Kehittämisen suunnittelu kannattaa pohjata nykytilakartoituksessa koottuihin tietoihin.
Suunnitelmille kannattaa pyrkiä hakemaan poliittisessa päätöksenteossa vahvistettu mandaatti (virkistyskäytön strategia/toimenpidesuunnitelma), jotta resursoinnille ja pitkän aikavälin suunnittelulle on vahva pohja.
Visio ja toimenpidesuunnitelma
Visio – pitkän aikavälin tavoitteet
Visiolla tarkoitetaan näkemystä siitä, mihin kehittämistyöllä tähdätään. Pitkän aikavälin tavoitteille kannattaa määritellä aikataulu, ja tavoitteiden toteuttamista tukeva tarkempi toimintasuunnitelma.
Tavoitteiden määrittely kannattaa pohjata nykytilan kartoituksessa kerättyyn tietoon ja arvioida samalla, minkälaista lisätietoa kaivataan.
tavoitteiden ja vision määrittelyssä tärkeää on vuorovaikutus ja osallisuuden huomioiminen: mitä virkistyskohteiden käyttäjät haluavat ja mitä kehitystarpeita toimintaan kytkeytyvillä sidosryhmillä (yhdistykset, maanomistajat, yritykset) ja heidän kanssaan tehtävällä yhteistyöllä on ks. tiedonkeruun keinot
tavoitteiden kannattaa olla linjassa kunnan muiden strategioiden ja suunnitelmien kanssa – hyödynnä kerättyä tietoa ja etsi perusteluja
Konkreettinen tavoite voi olla, että virkistyskäytölle laaditaan virallinen poliittisesti hyväksytty toimenpidesuunnitelma tai strategia, mikäli nykytilan kartoituksessa ton todettu, että tällaista ei vielä ole.
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös toimii hyvänä taustoituksena kuntatason vision ja tavoitteiden laatimiselle.
Strategian visiossa määritellään, että vuoteen 2030 mennessä ”Luonnon virkistyskäytön edistämiseen on panostettu kansallisena menestystekijänä. Lähiluonto on noussut arvoonsa päätöksenteossa. Yhä useampi on löytänyt itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa. Väestön terveys ja hyvinvointi ovat parantuneet.”
Visiossa kehittämiskohteiksi on määritelty
Lähiluonnon saavutettavuus
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä
Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö
Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus
Toimenpidesuunnitelma – lyhyen aikavälin toimet
Perusteellinen nykytilan kartoitus toimii pohjana tulevien toimenpiteiden suunnittelulle.
Toimenpidesuunnitelma kannattaa koota samaan tiedostoon/tallennuspaikkaan nykytilan kartoituksen kanssa, ja toimenpidesuunnitelmaa laatiessa kannattaakin käydä läpi samat osa-alueet.
Vastuiden määrittely ja toimijat
Olemassa olevan reitin parantamisessa ja uuden reitin suunnittelussa tärkeää on aloittaa yhteistyö ja avoin vuoropuhelu hyvissä ajoin. Ennakoidulla ja avoimella osallistamisella varmistetaan toteutuksen hyväksyntä. Vuoropuhelu maanomistajien, käyttäjien, yritysten ja yhdistysten sekä seurojen kanssa on siis keskeisen tärkeää kunnan työssä.
Onko vastuunjaossa haasteita tai täsmentämistarpeita?
Tuleeko kunnan sisäistä työnjakoa muuttaa/kehittää?
Reitin ylläpitäjät ja kunnan rooli: sovi/päivitä vastuut
Yhteistyössä on hyvä kartoittaa tarpeet aktiviteettien ja käytettävyyden osalta:
Kulkumuodot (kävely, pyöräily, vaellus)
Laatu ja käytettävyys (esteettömyys, helppokulkuisuus, reitin pituus)
Saavutettavuus (kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä, autolla)
Ominaisuudet (maisemapaikat, luonnonnähtävyydet, metsäisyys, lähialueen palvelut)
Rakenteet (pitkospuut, laavut, grillit, tulipaikat, wc, parkkipaikat, opasteet)
Ylläpidon helppous (rakenteiden määrä, merkintöjen toteutustapa, kyltitykset, polttopuuhuolto)
Ylläpidon tarve (huoltotoimien säännöllisyys, kerran kesässä, viikoittain…)
Merkintöjen riittävyys ja yhtenäisyys (kunnan alueella)
Reittien ja kohteiden tiedot ja kehittäminen
Korjaus- ja ylläpitotarpeiden seuranta ja varautuminen sekä uusien reittien perustaminen
Aikatauluta kehittämis- ja ylläpitotyöt (lähiajan suunnitelma, pitkän tähtäimen strategia, investointisuunnitelma ym.)
Tulevien kunnostustarpeiden määrittäminen
Kuntokartoitus – ylläpito- ja investointitarpeet, tarkoituksenmukaiset panostukset suhteessa käyttöön
Mitä virkistyskohteita säilytetään ja kehitetään?
Onko korjausvelkaa? Onko tarve poistaa kohteita?
Tarve reitin tai kohteen purkamiselle voi syntyä esim. vähäisen käytön, ilkivallan riskin tai korkeiden kustannusten suhteessa hyötyihin, tai vaikkapa käyttölupiin liittyvien haasteiden vuoksi
Onko tarvetta lisätä virkistyskohteita?
Laadi suunnitelma tietojen päivittämisestä digitaalisessa tietokannassa (tietojen tarkistussykli, vastuut jne.)
Reittien kehittämistarpeet (opastus ja viitoitus, kunnostus jne.)
Uusien kohteiden suunnittelu - reitin toteutussuunnitelma
Reittiura
Vaativuus: onko uran pohja metsäpolkua, sorastettua polkua, rinnettä, kivikkoa…? Millainen on reitin ”kuljettavuus”?
Maaston olosuhteet: onko tarvetta pitkospuille, ylikulkusilloille, portaille?
Kosteat ja liettyvät kohdat leventävät uraa – suunnittelu kannattaa ajatella vuoden kosteimman ajan mukaisesti.
Reittiura on hyvä linjata niin, että rakenteita ja kestävöittämistä tarvitaan mahdollisimman vähän (kustannukset rakentamisessa ja ylläpidossa), mutta vetovoimaisuus säilyy ja sellaiset kohteet, jonne ihmiset luontaisesti hakeutuvat (näköalapaikat, rannat) on huomioitu, eikä omatoimisia oikaisuja tulisi. Myös saavutettavuus/yhteys esimerkiksi linja-autopysäkille tulee huomioida.
Yleiset tietotarpeet (verkkosivut, opaskartat, oppaat)
Suunnitelma siitä, missä ja miten reitistä viestitään, kuka ylläpitää tietoja esim. Virma-palvelussa
Tieto reitin palveluista ja rakenteista (taukopaikat, polttopuuhuolto…)
Valokuvat reitistä ja sen ”ilmeestä”
Kuvaus reitin kuljettavuudesta ja maaston olosuhteista (helppo, kivinen, liukas sateella, yleistä maisemasta ja luonteesta, erityisarvot)
Pysäköintipaikat
Tärkeä määrittää, vähentää esim. piha-alueille tai yksityisteille pysäköintiä. Osoite tulee tuoda esille reitin kuvauksessa saapumisen helpottamiseksi.
Huollon tarpeen määrittäminen
Roskikset ja polttopuuhuolto
Huoltoväli sesongin aikana/talvikaudella
Muut huoltotarpeet
Reitin ja kohteiden tarkistuksen/kiertämisen aikaväli, merkintöjen ylläpito, rakenteiden kunnostus, maalaus jne.
Huollon määrä ja mahdollinen korvaus huollosta, sekä kuka huollon tekee (omatyö, yhdistys, yritys)
Tarvitaanko turvallisuuteen liittyviä parannuksia?
Reitin ylläpitäjä vastaa aina reitin turvallisuudesta! Lue lisää TUKESin sivuilta
Vinkki! Uuden reitin tai perusparannetun reitin osalta on suositeltavaa järjestää avaustilaisuus ja tarjota mahdollisuutta opastuksella tutustua reittiin. Muista viestiä tilaisuuksista! (Lue lisää viestintä-osiosta)
Uusien kohteiden suunnittelu - reitin merkitseminen ja opasteet
Opastussuunnitelma kannattaa tehdä erikseen niin, että kohteesta olevat digitaaliset tiedot ja ohjeet menevät saumattomasti yhteen maastossa olevan opastuksen kanssa
Opastus ja merkinnät
Yhdenmukainen merkintätapa helpottaa kulkua ja ylläpitoa
Lähtöpisteeseen reittikokonaisuuden opastaulu sekä tieto/ohjeistus palautteen antamisesta
Kiinteät kyltit pitkäikäisiä, mutta usein kalliimpia hankkia sekä hankalampia uusia ja ylläpitää
Puihin maalatut merkinnät tai nauhat edullisempia ja helppoja ylläpitää, mutta ovat hieman enemmän huoltoa vaativia
Merkinnät lähtöpaikalta (parkkipaikka, bussipysäkki, tms.) reitille
”Ei kulkua” -merkinnät (piha-alueet, yksityistiet, mökkitiet)
Rakenteisiin (laavu, tulipaikka) tieto sijainnista pelastuslaitoksen käyttämin koordinaatein, tieto metsäpalovaarasta, jne.
Sopimukset
Onko tarve uusia sopimuksia maanomistajien tai kohteiden ylläpitäjien kanssa?
Sopimukset maanomistajan kanssa
Jokaisesta yksityismaalla sijaitsevasta reitistä ja virkistyskohteesta on hyvä olla kirjallinen sopimus maanomistajan kanssa. Sopimus selkeyttää osapuolten väliset vastuut, turvaa reitin pysyvyyttä ja on usein edellytyksenä reittiin kohdistuville investoinneille.
Paras tilanne sopimiseen on, kun maanomistajat otetaan heti alussa mukaan uuden reitin suunnitteluun.
Mikäli olemassa olevasta reitistä ei ole tehty sopimuksia, ne ovat olleet suullisia tai sopimus on tehty edellisen maanomistajan kanssa, eivätkä sopimusehdot ole siirtyneet kiinteistön luovutuksen yhteydessä, on tilanne syytä selkeyttää tekemällä uudet kirjalliset sopimukset maanomistajien kanssa.
Sopimusosapuolten näkökulmista keskusteluun, hyötyihin, ristiriitojen hälventämiseen ja käytännön kysymysten ratkaisemiseen on tärkeää varata riittävästi aikaa.
Jos sopimukseen ei päästä ja reitillä on huomattavan tärkeä merkitys, voidaan harkita ulkoilureittitoimitusta (Lue lisää: Ulkoilureittitoimitus)
Vastaavasti kunnan kannattaa aina tehdä sopimus, kun kunta maanomistajana vuokraa kiinteistöään yhdistykselle ja yrittäjälle virkistyskäyttöä varten tai kunta tilaa ylläpito- tai huoltopalveluita.
Sopimuksessa on tärkeä määrittää mm. seuraavat asiat:
Vastuukysymykset
Yleensä reitin ylläpitäjä on vastuussa kaikesta reitin ylläpitoon, huoltoon, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvästä
Merkinnät
Kuinka leveää uraa maastossa saadaan käyttää ja mitä liikkumista sinne ohjataan (kävely, pyöräily), miten reitti merkitään
Huolto
Miten huoltotoimenpiteitä voidaan yleensä toteuttaa – esim. mönkijällä tai moottorikelkalla
Vesakon tai taimikon raivaaminen siten, että reitti on kuljettavissa ja merkinnät näkyvät
Korvaukset
Maksetaanko reittiuran osalta korvausta vai ei?
Yleisesti reittiura ei vaikuta metsätalouteen ja pinta-alat uran osalta ovat niin pieniä, ettei korvauksia makseta.
Pysäköinti
Miten pysäköinti huomioidaan, tuleeko velvoitteita esimerkiksi yksityistiemaksuille tai vastaaville
Pysäköinti on tärkeä ratkaista ja ohjeistaa selkeästi, sillä se aiheuttaa usein ongelmia
Tiedonkulku osapuolten välillä
Maanomistajan odotetaan yleisesti tiedottavan riittävän ajoissa reitin omistajaa, mikäli maa-alueelle kohdistuu muutoksia (esim. metsätyöt) tai mikäli maa-alueen omistussuhteet muuttuvat
Sopimusehdot
Sopimuksen voimassaoloaika
irtisanominen
mahdolliset muut ehdot, kolmannet osapuolet
Ulkoilureittitoimitus
Ulkoilureittitoimituksella reittiura ja sen vaatimat alueet lunastetaan maanomistajalta kunnan omistukseen. Toimitusta ohjaa ulkoilulaki.
Ulkoilureittitoimituksen edellytyksenä on, että reitti on merkitty vahvistettuun ulkoilureittisuunnitelmaan tai yleis- tai asemakaavaan, tai että reitistä on sovittu asianosaisten kesken.
Soveltuu erityisesti tilanteeseen, jossa maankäyttökorvauksista keskustellaan maanomistajien kanssa alueen kokonaiskäytön näkökulmasta. Toimituksella voidaan esimerkiksi turvata lähivirkistyksen reitit tiiviissä ympäristössä.
Ulkoilureittitoimitus on pitkä prosessi, jota kannattaa käyttää harkiten. Sopiminen maanomistajan kanssa soveltuu useimpiin tilanteisiin paremmin.
Resurssit ja budjetti
Luonnon virkistyskäyttöedellytysten ylläpito ja kehittäminen vaativat taloudellisia panostuksia niin valtion kuin kaupunkien ja kuntien budjeteista. Myös yhdistysten, säätiöiden ja muulla yksityisellä rahoituksella on merkitystä. Erinäisillä hankerahoituksilla tuetaan myös luonnon virkistyskäyttöä.
Käytössä olevan budjetin priorisointi eri toiminnoille/kohteille
Rahoitus ylläpidon ja investointien osalta – uusien kohteiden/reittien kehittäminen ja olemassa olevien ylläpito
Kartoita rahoitusmahdollisuudet:
kunnan oma rahoitus
hankerahoitus ja avustukset
sponsorointi
yhteistyö sidosryhmien kanssa
Mahdollisia rahoituslähteitä:
Kunnat
Ministeriöt (YM, MMM, OKM, TEM)
Yksityiset investoinnit virkistyskäyttöä tukeviin palveluihin
Virkistysalueyhdistykset ym.
Hankerahoitus: rahoitusinstrumentteina ovat olleet esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahasto, maaseudun ja -talouden tuet, maakuntien liittojen rahoitus sekä muut Euroopan unionin tuet
Yhteistyö ja vuorovaikutus
Vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisessä kannattaa huomoida seuraavat osa-alueet:
Kuntien välisen yhteistyön kehittämisen toimet
Sisäisen viestinnän kehittäminen
Verkkosivuilla olevan tiedon päivittäminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen
Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen, esim. työryhmät, tapaamiset, yhteydenpidon keinot
Käyttäjäpalautteen hyödyntäminen ja siihen reagoiminen