Huippuklaanin reviiri rajautuu pohjoisessa vilkkaaseen, vaaralliseen ukkospolkuun ja synkkään Korpimetsään. Hämäräklaanin raja kulkee suon läpi matalaan, hitaasti virtaavaan Suojokeen ja Puolimetsään ja sieltä aina Nelikiville asti. Huippuklaani ja Hämäräklaani taistelevat usein suon ja pienen Korpimetsäkaistaleen omistajuudesta, mutta ainakin toistaiseksi se on pysynyt Huippuklaanilla.

Rantaklaanin raja alkaa Nelikivien vastakkaiselta puolelta Lähdemetsästä ja jatkuu liuskarinteen kautta suurelle Kaksoisputoukselle, jonka ylempi putous kuuluu Huippuklaanille, mutta alempi ja suurempi on Rantaklaanin omistuksessa. Putoukselta raja jatkuu tunturin reunaa Kaksijalkojen hirvipaikalle.

Lännessä Huippuklaanin reviiri päättyy, kun tunturista muuttuu liian vaikeakulkuista vuoristoa. Monet kokemattomat, mutta liian itsevarmat oppilaat ovat pyrkineet kiipeilemään vuorille kohtalokkain seurauksin.

Huippuklaanin vesistöt ovat kivikkoisia, hyvin matalia puroja ja pieniä tunturikoskia sekä putouksia. Paikoin purot voivat olla leveitäkin, mutta syviä ne ovat vain lumien sulaessa hiirenkorvan aikaan.
Huippuklaanin purot jäätyvät lehtikadon aikaan, mutta putoukset jatkavat virtaamistaan kovimmillakin pakkasilla.

Tunturiklaanin reviirillä on kaksi metsäaluetta. Suurempi niistä on reviirin eteläosassa sijaitseva Tunturimetsä, joka koostuu täysin harvassa kasvavista vaivaiskoivuista.
Reviirin pohjoisosassa Huippuklaanilla on pieni kaistale synkkää Korpimetsää, jonka omistajuudesta klaani usein taisteleekin Hämäräklaanin kanssa.

Rantaklaanin reviiriä rajaa pohjoisessa Lähdemetsän reuna ja Nelikivet. Lännessä metsän reuna merkitsee myös osan matkaa Huippuklaanin rajaa aina Liuskarinteen kautta suurille Kaksoisputoukselle, joista ylempi putous kuuluu Huippuklaanille ja alempi, suurempi Rantaklaanille. Reviirin raja jatkuu putouksen toisella puolella tunturin rajalle, jossa kahden klaanin rajat erkanevat.

Ketoklaanin raja alkaa Kukkaisjoelta ja jatkuu ilman yksittäisten puiden kautta Hiiripelloille, mitkä Rantaklaanin harmiksi kuuluvat Ketoklaanille. Kaksikko monesti taisteleekin peltojen omistajuudesta niiden suuren hiiripopulaation takia, muttei Rantaklaania ole vielä onnistanut. Toinen kaksikon taistelun aihe on pohjoisemman rajan sijainti - Ketoklaani kun kovasti haluaisi työntää rajan Välijoelle, sillä heidän mielestänsä se olisi paljon selkeämpi rajamerkki. Rantaklaani ei kuitenkaan ole samaa mieltä.

Etelässä Rantaklaanin reviiri päättyy Esi-isien metsään, joka on niin pyhää aluetta, ettei klaani ole viitsinyt myöntää siitä itselleen kuin pienen kaistaleen. Tihkumetsä ja Rajametsä kuuluisivat muuten heille, mutta valitettavasti kaksijalat ovat rakentaneet sinne lenkkipolkuja, jotka ovat erityisesti koiranomistajien suosiossa.

Rantaklaanin reviirillä on paljon jokia ja muita vesistöjä. Nopeasti virtaava koski, joka ei jäädy edes kovimmilla pakkasilla, suuri Kotijärvi ja vehreä Syväjärvi,  mutkitteleva Sykkyräjoki, kaloja kuhiseva Kalajoki, pieni Välijoki ja runsaasti nimettömiä puroja ja lampia.

Rantaklaanin reviirillä on paljon vehreitä lehtimetsiä, joissa kasvaa monia puulajeja koivusta leppää, haapaan, pajuun ja tammeen.
Lähdemetsässä on paljon pieniä puroja ja lähteitä, sekä hurjan paljon riistaa! Esi-isien metsä, Tihkumetsä ja Rajametsä rajaavat reviiriä sen eteläosista. Ensimmäinen kolmesta on pyhä, ja vain harva viitsii metsästää siellä, ja kaksi jälkimmäistä suorastaan kuhisevat kaksijalkojen lenkkipolkuja ja koiria!

Ketoklaanin reviiriä rajaa pohjoisessa vilkas, vaarallinen ukkospolku, jonka luona klaanikissat eivät vieraile kovin usein.

Hämäräklaanin raja seuraa koko matkalta leveää, syvää, kivikkoista Rajajokea, joka on toiminut kahden klaanin rajana muuttumatta jo pitkään, eikä kumpikaan klaani ole suunnittelemassa tekevänsä asialle muutosta. Olisihan joen ylitys vaarallista, ja miksi korjata mitään sellaista, mikä toimii jo!

Rajajoki muuttuu Nelikivien kohdalla Kukkaisjoeksi, ja Ketoklaanin raja seuraa sitä uskollisesti aina siihen saakka, kunnes Rantaklaanin raja heidän matkansa erottaa. Raja seuraa yksittäisiä puita Hiiripelloille asti. Ketoklaani ja Rantaklaani ovat käyneet useita tappeluita kahdesta asiasta - Ketoklaanin mielestä raja pitäisi siirtää Kukkaisjoelle ja Rantaklaanin mielestä Hiiripellot kuuluvat heille.

Koko itärajaa osoittaa kaksijalkala aina pohjoisen pikkukylästä etelän maatilalle saakka.

Ketoklaanin ainoat vesistöt ovat klaanien rajoja merkitsevät joet. Rajajoki on kivikkoinen, leveä, syvä, nopeasti virtaava joki, jonka läheisyydessä on hyvä olla erityisen varovainen. Kukkaisjoki on matalampi ja hitaampi, mutta Suojoen tuoman liejun takia sumea ja vehreä. Rantaklaani sanoo, että siellä olisi paljon kalaa, muttei Ketoklaani ole niin varma asiasta.

Ketoklaanin reviirillä on vain vähän metsää ja yksittäisiä puita. Tämä vähäinen metsä sijoittuu reviirin pohjoisosiin ja on pääasiassa lehtimetsää muutamalla kuusella koristeltuna. Useimmiten ketoklaanilaiset pysyttelevät niityillä, ja vain harva välittää metsistä tai niissä metsästämisestä.

Hämäräklaanin reviirin pohjoisraja on koko matkalta vilkas, äärimmäisen vaarallinen ukkospolku, jonka vain rohkeimmat soturit ovat ylittäneet.

Huippuklaanin raja kulkee läpi Suolammikoiden, pienen pätkän Suojoen reunaa ja lopun matkaa Puolimetsän laidassa aina Nelikiville asti. Hämäräklaani ei pidä siitä, että Huippuklaani on asettanut reviirinsä ukkospolulle asti, minkä takia kaksi klaania usein taistelevat pienen Korpimetsäkaistaleen ja suon omistajuudesta. Ainakin toistaiseksi se on pysynyt Huippuklaanilla, mutta Hämäräklaani on suunnitellut näyttävänsä vielä!

Ketoklaanin rajaa osoittaa leveä Rajajoki, jota tuskin kummallakaan klaanilla on innostusta lähteä ylittämään. Raja on pysynyt samana niin kauan kuin voi muistaa, eikä asiasta ole kuunaan tapeltu. Niin on aina tehty, joten niin on hyvä.

Etelässä Hämäräklaanin reviiri päättyy Puolimetsän rajaan Nelikiville.

Hämäräklaanin reviirillä on kaksi suurempaa jokea. Toinen, Suojoki, on matala, liejuinen ja hidas, mutta toinen, Rajajoki, on nopeammin virtaava, kivikkoinen, leveä ja syvä. Joet yhdistyvät reviirin etelärajalla jatkaen Kukkaisjokena pois Hämäräklaanin reviiriltä.
Molemmat joet jäätyvät lehtikadon aikaan, mutta Rajajoen jää saattaa paikoin olla ohutta nopean virtauksen takia.

Hämäräklaanin reviiri koostuu lähes täysin synkästä Korpimetsästä, jossa kasvaa pääasiassa korkeita, vanhoja kuusia ja muita havupuita. Metsä on tiheä ja sinne ei tunnu pääsevän auringonvaloa edes keskipäivällä.
Hämäräklaani omistaa myös etelärajalla kasvavan Puolimetsän, jossa kasvaa sekä havupuita että lehtipuita sekaisin. Metsä on harvempi kuin Korpimetsä, mutta siellä on paljon riistaa, minkä takia muut klaanit ovatkin yrittäneet vallata sitä itselleen - tuloksetta.