Vetoamme Valkolan kylänä ja monien kylän yhdistysten voimin, että Valkolan koulua ei missään nimessä lakkautettaisi.
Suomen kylät ry:n Kyläkoulujen pelastuspakettiin vedoten, työryhmä nostaa esille kyläkoulujen yhdysluokkapedagogiikan, jonka eduista julkisuudessa puhutaan vähän, vaikka se tutkitusti vahvistaa esimerkiksi lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä. Pelastuspaketissa korostetaan kyläkoulujen ketteryyttä uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä kyläkoulujen merkitystä alueen yhteisöllisyydelle. Alle 50 oppilaan koulujen kohdalla lakkautustahti on ollut vielä hurjempaa. Tuhannesta koulusta oli viime vuonna jäljellä enää vajaa 300. Vain noin kolmannes lakkautuksista on perusteltavissa lasten määrän pienenemisellä, mikä on johtanut isojen koulujen määrän kasvuun.
Toisena perusteena käytetyt säästöt eivät nekään näytä toteutuneen, sillä vuoden 2014 4,6 miljardin kokonaiskustannukset ovat kasvaneet noin 5,2 miljardiin euroon. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon sekä oppilashuollon kustannukset. Suomen Kylät vaatii kyläkoulujen pelastuspaketissaan selvitettäväksi, ovatko koulujen lakkautukset tuoneet todellisuudessa konsulttien lupaamia säästöjä kuntatalouteen, samalla kun oppilaiden pahoinvointi, oppimistulokset, oppimisympäristöjen viihtyvyys ja koulukuljetusajat ovat heikentyneet. ”Miksi aikuisten hammashoidon jonotusajoista asetetaan sakko kunnalle, mutta samaa käytäntöä ei hyödynnetä, kun kunnat rikkovat lasten oikeutta inhimilliseen koulumatkaan?”, Koivisto kysyy ja viittaa työryhmän vaatimukseen uhkasakosta sekä koulumatka-aikojen maksimirajan asettamiseen EU:n epävirallisen suosituksen mukaisesti alakouluikäisillä 1,5 tuntiin ja yläkouluikäisillä 2,5 tuntiin.
Hallitusohjelmassa 2023 linjataan maaseudun lähikoululisästä maaseudun koulujen saavutettavuuden tueksi, vuosina 2000-2004 lakkautettiin 300 kyläkoulua ja vastaavana aikana kasvoivat niin oppilashuollon menot kuin perusopetuksen käyttökustannukset 24 prosentilla, menoerä/kokonaiskustannukset n. 5,2 mrd. euroa
Luken erikoistutkijan Olli Lehtosen mukaan jos kyläkoulujen lakkauttamistahti säilyy nykyisellään, viimeinen kyläkoulu lakkautetaan 2032 mennessä.
Valkolan koulu on vanha, 117 vuotta. Sillä on paljon historiallista arvoa ja on erittäin toimiva vanha kyläkoulu, ihanalla maalaismiljööllä. Luonnonläheisyys oppimisessa tukee lasten kasvua ja kehitystä. Luonto antaa monet mahdollisuudet liikkumiseen. Hiihtoladut ovat vieressä. Kyläläiset pitävät koulun kentät kunnossa. Luistelujää jäädytetään kyläläisten voimin jo ajoissa heti, kun mahdollisuus säiden puolesta. Nuorisoseuran talolla käydään liikkumassa hyvässä salissa ja ulkona liikutaan todella paljon, joka on tosi tärkeää. Koulun pihassa on kyläläisten tekemä Suomen parhaimpia oleva parkourpuisto, jossa opettajat pitävät myös liikuntatunteja ja vapaa-ajalla jumppia.
Valkolan kylä on saatu näkyväksi ja kuuluvaksi montaa kautta. Valkolassa järjestetään monenlaisia tapahtumia esimerkiksi juhannustapahtuma kyläyhteisön ja Nuorisoseuran kanssa yhdessä, sinne saapuu porukkaa ympäri Keski-Suomea. Valkolassa on erittäin aktiivinen kyläyhteisö ja nuorisoseura, jotka ovat tunnettuja ja jotka tuovat kylälle aktiviteetteja lapsille ja perheille ja kyläläisille. Kylä kuolee jos koulu lähtee, miten käy nuorisoseuran ja kyläyhteisön??
Koulu on se, mikä saa lapsiperheet muuttamaan kylälle, vaikuttaa myös lapsettomien muuttopäätöksiin suuresti. Valkolan koulu tekee yhteistyötä kylällä toimivien yhdistysten kanssa ja toisinpäin. Yhdistykset antavat koululle paljon, osallistuvat koulun toimintaan, tällaisia palveluita ei saa isoissa kouluissa. Täällä maalla lapset saa olla lapsia. Lapset leikkivät pihalla kaikki yhdessä. Luonto otetaan mukaan leikkiin. Metsään rakennetaan majoja, leikitään kirkonrottaa, rönttöä, lipunryöstöä yms. Koulu on myös vapaa-ajalla lasten ja perheiden kohtaamispaikka, joka on ainut paikka missä lapset täällä yhdessä leikkivät ja touhuavat. Lähteekö meillä ainut lasten ja perheiden leikkipaikka täältä pois?
Pienessä kyläkoulussa on aivan erilainen yhteisöllisyys kuin isoissa kouluissa. Koulu on kuin yhtä perhettä. Kaikki lapset tuntevat toisensa ja tällöin tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja yhteenkuuluvammaksi kuin isoissa kouluissa. Kaikki ovat kavereita keskenään, ei niin kuin jossakin väitetään, että pienissä kouluissa ei ole kavereita, se ei ole totta. Opettajilla on enemmän aikaa oppilaille; tällöin opetus on yksilöllisempää, mihin isoissa kouluissa ei ole mahdollisuutta.
Kouluverkkoselvityskokouksessa sanottiin, että isoissa kouluissa on lapsen erityisopetuksen tukeminen parempaa ja helpompaa, mikä jäi mietityttämään. Pienessä kyläkoulussa resurssit ovat erilaiset, aikaa yhdelle oppilaalle on paljon enemmän, tukea saadaan jo omalta opettajalta erilailla ja tukiopetusta, että erityisopetusta ei tarvita pienessä kyläkoulussa niin paljoa. “Erityisoppilaat” sopeutuvat pieniin luokkiin hyvin, pienluokkapalveluita ei erikseen tarvita.
Kyläkoulun lakkauttamisen myötä myös kylän muut palvelut vähentyvät, jäisikö lapsille mitään harrastusmahdollisuuksia tänne, lähtisikö kentät, kyläläisten tekemä parkourpuisto, hoidettaisiinko uimarantaa enää, miten teiden kunnossapidolle ja muille palveluille kävisi?
Onko otettu huomioon lasten hyvinvointi, ajateltu, että lasten pahoinvointi ja heikentyneet oppimistulokset, mm. Pisa-tulosten lasku, olisivat yhteydessä kyläkoulujen lakkauttamiseen? Koulujen lakkautusvalmisteluista ei ole tehty laillisia, lapsen edun ja oikeuden mukaisia moniammatillisia arvioita. Jos lapsivaikutusten arvioinnit olisi tehty lain mukaisesti, moni koulu olisi säästynyt. (Lainaus Kuntalehdestä)
Miten kunnan imago kestää tämän? Miten kyläkoulujen lakkauttaminen tukee kunnan arvoja (elinvoimaisuus, avoimuus, tekemisen meininki)? Voisiko Laukaassa olla mahdollisuus valita lapsiperheillä mahdollisuus isoon kouluun (Kirkonkylän koulu), pienempään (Kuhanniemi, Savio) ja jopa näihin ihaniin kyläkouluihin (Valkola, Kuusa, Äijälä, Haapala)?
Laukaa on ottanut usein mallia Jyväskylästä. Jyväskylässä oli lakkautusuhan alla kuusi kyläkoulua. Kuulimme, että nämä koulut eivät enää olekaan lakkautusuhan alla vaan on pelastettu. Jyväskylä ehkä ymmärsi, että tässä ei säästetäkään ja veti lakkautusuhat pois?!
Tie Kuusaaseen ja kylälle on todella huonossa kunnossa. Se olisi kunnotettava, jos lapsia kuljetetaan sitä kautta kouluun keskustaan. Onko otettu huomioon kuinka paljon siihen menisi rahaa?
Koulukuljetuksesta sanottiin, että se on toimivaa, mutta muutamia esimerkkejä kun kuuntelimme, niin kuljetus ei todellakaan ole toimivaa. Esimerkiksi lapsella alkaa esikoulu yhdeksän aikaan, kyyditys tulee vasta puoli kymmenen. Pieni eskarilainen lapsi kulkee isojen koululaisten mukana isossa bussissa, ei suostu syömään aamulla mitään, kun bussissa tulee niin huono olo. Lapsi itkee matkat. Lapset saavat aina jännittää, että pääseekö bussilla perille, hajoaako se välille vai ajetaanko ojaan (tien kunto, bussien kunto).
Kouluverkkoselvityksessä tuotiin esille sitä, että miten paljon säästetään jos kouluja lakkautetaan, mutta ei sitä miten paljon jäljelle jäävien tai uusien koulujen kustannukset nousevat. Kuhanniemi oli myös kouluverkkoselvityksessä mukana ennen. Sinne kaavoitettiin uusia asuinalueita ja annettiin näin mahdollisuuksia toimivaan ja kasvavaan kouluun. Koulu pelastettiin näin, mutta miksi Valkolaa ei voitaisi samanlailla pelastaa? Lapsiperheitä olisi tulossa ja rakentajia, mutta koulun tulevaisuus huolettaa perheitä, eikä uskalleta aloittaa rakentamista.
Hallitus budjettiriihessä päätti nostaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Mihin Laukaa meinasi nämä rahat laittaa? Tässähän olisi rahoitusta pelastaa kyläkoulut ja saada kylät pysymään elinvoimaisina ja palvelut kyläläisille.
Säästötoimenpideideoita, mistä meidän puolesta voitaisiin säästää:
- Valaistusasiat ympäri kuntaa, kouluilla palaa kenttien valot silloin kun ei tarvikaan ja kaikkien muiden rakennusten valoja poltellaan aivan turhaan. Sähkö on kallista, siinä on iso säästö. Samoin katuvalot, tarvitaanko niitä poltella öisin??
- Laukaan talousarviossa oli laitettu näin säästötoimenpiteitä:
Tekniset palvelut, 190.000 euroa Yhdyskuntatekniikan määrärahaa pienennetty 60.000 euroa, Katujen hoidon tasoa lasketaan. Lumenaurauksiin entistä pidempiä viiveitä. 50.000 euroa. Katuvalojen syttymis- ja sammumisaikaa muutetaan 10 minuutilla, 10.000 euroa. Tilapalvelun määrärahaa pienennetty 130.000 euroa Kiinteistöjen lämpötiloja lasketaan yhdellä asteella, 50.000 euroa.
Jos esimerkiksi katuvalojen syttymis- ja sammumisaikoja muutettaisi useammalla tunnilla, niin sillä saataisi jo isoja säästöjä. Kiinteistöjen lämpötiloja voitaisiin myös laskea enemmän, niin säästöjä tulisi enemmän sieltäkin. Sekin on tutkittua, että kun huonelämpötilat eivät ole liian korkeat niin on helpompaa keskittyä ja hengittää ja olla sisätiloissa.
Faktaa ja Linkkejä luettavaksi:
Huomenta Suomi: syntyvyyden lasku vaarantaa monen kunnan tulevaisuuden
https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-1487/syntyvyyden-lasku-vaarantaa-monen-kunnan-tulevaisuuden-20711700
Heinonen, Samuli V. J.: Kylän sydän lakkaa silloin sykkimästä - Kyläkoululakkautuksen merkitys https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/27263/urn_nbn_fi_uef-20220294.pdf?sequence=1
Maaseudun tulevaisuus 18.5.2023 Kyläkoulujen lakkautus ei tuo kuntien haaveilemia säästöjä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/159c04ec-1003-461b-8e94-893a83286390
Karvin arviointiraportti
https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2922.pdf
Kyläkoulujen pelastussuunnitelma - Suomen kylät ry
https://suomenkylat.fi/content/uploads/2023/01/kylakoulujenpelastussuunnitelma_.pdf
Keskisuomalainen 6.9.2023 Jyväskylän kyläkoulujen lakkauttaminen ei tuo säästöjä – "Tarjolla oltava myös muuta kuin keskusta-asumista"
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6192224
Yle - Kouluja lakkautetaan rahankiilto silmissä, mutta säästöjen sijaan menot voivatkin kasvaa – peruskoulujen määrä on romahtanut 30 vuodessa
https://yle.fi/a/74-20048667?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Mukana vetoomuksessa ovat
Valkolan kyläläiset
Valkolan koulun vanhempaintoimikunta
Valkolan kyläyhdistys ry
Valkolan nuorisoseura ry
Valkolan osakaskunta
Valkolan Jahti ry
