Miksi pumppuvoimalaa ei tehty
"Imatran Voima ei voi luopua (pumppuvoimala)hankkeesta", vakuutti IVO:n siloinen pääjohtaja Kalevi Numminen kirjeessään Vaarun-liikkeelle 17.7.1995. Useat IVO:n johtajat jatkoivat samoilla linjoilla, mm. IVO:n silloinen aluejohtaja Seppo Kuhmonen vielä 17.4.1997 (Keski-Suomen viikkolehti). IVO myös vastusti jyrkästi kaikkia suojeluohjelmia Vaarulle.
Mutta kehitys eteni pumppulan ohi. Pääsyy IVO:n Vaarulta vetäytymiseen oli ydinvoiman voittokulun hiipuminen. IVO osti maat Vaarulta samoina kuukausina kun solmi Suomen ensimmäisen ydinvoimalatilauksen Moskovassa. Lisäydinvoimaa ei 1970-luvun jälkeen kuitenkaan ole tilattu Suomeen (ennen Olkiluoto 3:sta, joka valmistui vuonna 2022 15 vuotta aikataulustaan myöhässä. J.P.) , kuten ei esim. Saksaan, Englantiin tai USA:hankaan. Fennovoima rakensi ydinvoimalaa Pyhäjoelle yhdessä venäläisen Rosatomin kanssa. Rosatomin yksi toimintasektoreista on ydinaseet. Voimalahanke kaatui keskeneräisenä vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Nykyään uusi ydinvoima tuottaa sähköä paljon kallimmalla kuin tuulivoima. Esimerkiksi Olkiluoto 3:en osakkaina Mankala-periaatteella olevat, kuten kuntien energialaitokset, joutuvat ostamaan tuon osuutensa mukaisen kalliimman sähkön, esim. halvemman tuulivoiman sijaan.
Ydinvoimaa on maailmassa rakennettu jo seitsemällä vuosikymmenellä, mutta ydinsähkön osuus maailman sähkönkulutuksesta on laskenut 17 %:sta jo 9,2%:iin. Nykyaikaista tuulivoimaa on rakennettu noin 20 vuotta, mutta sen osuus maailman sähkönkäytöstä on jo yli 7 % (2022). Tuulisähkön osuuden odotetaan kasvavan noin 15 %:iin maailman sähköntuotannosta jo vuonna 2030 (VTT).