Våra projekt

Insändare i HBL

Finlandssvenska barn i hälsovärlden

Att få vård och tjänster på svenska är lagstadgat i Finland. Detta gäller både barn och vuxna, men det är kritiskt att hälsovård ska vara tillgängligt för finlandssvenska barn. Barnens rättigheter lyfter fram att alla barn har rätt till vård på sitt modersmål. Trots det är det alltför svårt att få denna vård i Finland.

Vi i Ung röst är en grupp gymnasiestuderande som jobbar för att göra barnens rättigheter allmänt kända. Dessa rättigheter har ratificerats av Finland, vilket också innebär att Finland borde följa dem. Trots detta uppfylls inte de alltid, och därför vill vi speciellt betona artiklarna 24 och 26. De här artiklarna lyfter fram barnens rätt till bästa möjliga hälsa och social trygghet. Allt detta påverkas av möjligheten att få vård på sitt eget modersmål.

Som unga finlandssvenskar i Finland har vi märkt att vård på svenska, speciellt inom den offentliga vården, är extremt svårt att få tag på. Väntetiderna är långa och möjligheterna till svenskspråkig vård är få. Inom den privata sektorn går det något snabbare att få vård, men det innebär också att vården är dyrare. Det här bildar en ojämlikhet mellan mer och mindre förmögna svenskspråkiga familjer, vilket också strider mot barnens rättigheter. 

Finlandssvenska barn har samma rättigheter som finskspråkiga barn gällande vård på deras modersmål. För att det ska bli jämlikt krävs en förändring.

Sofia Berntzen, Stiftelsen Bensows Ung Röst 2025

Insändare i Helsingin Sanomat

Suomenruotsalaiset lapset terveysmaailmassa

Hoidon ja palvelun saaminen ruotsiksi on säädetty lailla Suomessa. Tämä koskee sekä lapsia, että aikuisia, mutta on erityisen tärkeää, että terveydenhuolto on saatavilla äidinkielellä lapsille. Lasten oikeudet korostavat kaikkien lasten oikeuteen hoitoon äidinkielellään. Siitä huolimatta tämän hoidon saaminen on Suomessa liian vaikeaa.

Me Ung Röst -ryhmässä olemme lukiolaisia, jotka työskentelevät saadakseen lasten oikeudet laajasti tunnetuiksi. Nämä oikeudet on ratifioitu Suomen lainsäädännössä, mikä myös tarkoittaa sitä, että Suomen pitäisi noudattaa niitä. Tästä huolimatta oikeuksia ei aina noudateta, ja siksi haluamme erityisesti korostaa artikloja 24 ja 26. Nämä artiklat korostavat lasten oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveyteen ja sosiaaliseen turvaan. Kaikkiin näihin asioihin vaikuttaa mahdollisuus saada hoitoa omalla äidinkielellään. 

Nuorina suomenruotsalaisina Suomessa olemme huomanneet, että ruotsinkielistä hoitoa, erityisesti julkisella puolella, on erittäin vaikeaa saada. Odotusajat ovat pitkät ja mahdollisuudet ruotsinkieliseen hoitoon ovat vähäiset. Yksityisellä puolella hoidon saaminen sujuu jokseenkin nopeammin, mutta se tarkoittaa myös, että hoito on kalliimpaa. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa varakkaampien ja vähemmän varakkaiden ruotsinkielisten perheiden välillä, mikä ei myöskään ole lasten oikeuksien mukaista. 

Suomenruotsalaisilla lapsilla on samat oikeudet kuin suomenkielisillä lapsilla saada hoitoa äidinkielellään. Tasa-arvon ja tasapuolisuuden saavuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Sofia Berntzen, Stiftelsen Bensowin Ung Röst 2025

Affisch inför de Finlandssvenska Barnrättsdagarna 2025