Aloitimme työskentelyn maanantaina 9.9.2024 ensimmäisen tiimiklinikkatehtän parissa, jossa teimme mindmapin terveyden edistämisen viitekehyksestä.
Eli mitä on terveys yleiskäsitteenä, miltä eri kanteilta sitä voidaan tarkastella ja mitkä ovat terveyden editämisen viitekehyksiä oman tiimimme mielestä.
Nostimme itse esille muunmuassa psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen ja sairauksien välttämisen.
Toisessa tiimiklinikkatehtävässä maanantaina 16.9. teimme käsitekartan oman segmenttimme hyvinvoinnin haasteista.
Haasteiksi nostimme esimerkiksi vuorovaikutustaidot; välillä on hankala ymmärtää toista, mutta myös heidän on vaikea ymmärtää meitä.
Toisena merkittävänä haasteena koimme mielenterveyden ja sen miten kehitysvammaiset kokevat yhteiskuntaan kuulumisen/kuulumattomuuden.
Kävimme segmentissämme keskiviikkona 18.9. juttelemassa ohjaajille asiakkaiden tarpeista ja muutenkin siitä mitä meidän tulisi tunneilla mahdollisesti tehdä.
Saimme tietoa kehitysvammaisista, sillä kukaan meistä ei ole tehnyt kehitysvammaisten kanssa töitä.
Saimme ideoita tuntien sisältöön.
Sovimme päivän ja ajan, jolloin tulemme pitämään tunteja viikoittain. Päädyimme maanantaihin kello 12-13.
Päätimme myös, että aloitamme työskentelyn 14.10. maanantaina.
Teimme ryhmästämme kaksi eri ohjausporukkaa, jossa Vilma ja Saana ohjaavat heikommin liikkuvia ja Arttu, Kia sekä Nea paremmin liikkuvia.
Tustuimme itse asiakkaisiin maanantaina 23.9. jolloin kyselimme heidän mielenkiinnonkohteistaan liikunnan osalta.
Sähly oli esimerkiksi yksi, joka tuli esille paremmin liikkuvien ryhmässä. Päätimme jo tällöin, että se tulee olemaan yksi tunti. Kuitenkaan tuntimme ei rakennu sen ympärille, sillä he kuulemma muutenkin pelaavat sählyä viikoittain muutenkin.
Musiikki myös tärkeänä osana, sillä asiakkaat todella pitävät musiikista, joten musiikki tulee olemaan osana jokaista tuntiamme jollain tapaa.
Kolmannessa tiimiklinikkatehtävässä maanantaina 23.9. kirjasimme kymmenen eettistä haasteesta koskien oman segmenttimme henkilöitä.
Tärkeimpiä nostoja ehkä tasa-arvo, syrjäytymisvaara, ennakkoluulot sekä itsemääräämisoikeus.
30.9. maanantaina oli ensimmäisen blogitekstin palautus, jossa jokaisen piti valita tietyistä artikkeleista oma mielenkiinnonkohde, josta kirjoitti.
Kia: Paraurheilun eettiset haasteet
Nea: Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnan harrastaminen ja eriarvoinen osallisuus
Vilma: Lihavien ihmisten kohtelu ja liikkuminen
Arttu: Vammaiset ja pitkäaikaissairaat liikkumaan
Saana: Lahjattomat liikkujat
Tulimme koululle maanantaina 30.9. tekemään varsinaista käsikirjoitusta (joka oli samalla neljäs tiimiklinikkatehtävämme eli jatkaa käsikirjoituksen työstöä/aloittaa se), tällöin keksimme jokaiselle maanantaille erilaista liikuntaa. Samalla mietimme, miten se kehittää asiakkaitamme tavoitteidemme suhteen eli päätimme jokaisen tunnin tavoitteen, joka on liitoksissa päätavoitteisiin.
3.10. torstaina piti palauttaa ensimmäinen luonnos intervention käsikirjoituksesta ja dialogitunnilla esittelimme sen muulle luokalle.
8.10. tiistaina piti palauttaa toinen blogiteksti, jossa jokainen kirjoitti intervention pääkohdista, kaikkien tuli siis todistaa ymmärtävänsä intervention käsitteitä ja teorioita.
8.10. tiistaina työstimme posterin interventiostamme. (Tiimiklinikkatehtävä 5)
Interventioposterissa kävimme läpi mm. tavoitteet, haasteet sekä arviointimenetelmät.
14.10. maanantaina aloitimme työskentelyn segmentissämme.
Heikommin liikkuvat (Vilma, Saana): Alkuun pidimme tutustumiskierroksen, jossa esittelimme itsemme ja kerroimme, mitä itse tykkäämme tehdä vapaa-ajalla. Esitimme samat kysymykset myös asiakkaille. Asiakkaita osallistui ensimmäselle ohjauskerralle noin 10. Näin saimme hieman kartoitettua, millaisesta asiakasryhmästä on kyse. Kyselyn ansiosta saimme tietää, että vaikka kyseessä on liikunnallisesti rajoittunut asiakasryhmä, listasivat useat asiakkaat erilaisia liikuntamuotoja kuten uintia, kävelyä ja pallopelejä vapaa-ajanvietto tavoikseen.
Alkukartoituksen jälkeen oli vuorossa keppijumppa, jossa kävimme läpi hieman kehon liikkuvuutta. Keppijumpan avulla pyystyimme hyvin havainnoimaan millaisella tasolla asiakkaiden liikkuvuus oli. Ohjauksen lopuksi teimme myös venyttelyjä sekä kysyimme asiakkailta mielipiteitä päivän ohjauksesta.
Paremmin liikkuvat (Arttu, Nea, Kia): Erilaisia heittotekniikoita; keilaus, rinkulan heitto keppiin ja frisbeegolf. Tämän jälkeen pidimme hippaa, jossa kiinniotetun tuli valita näistä kolmesta pisteestä yksi, jossa suorittaa heiton ja sen jälkeen on takaisin mukana pelissä. Lopuksi vielä venyteltiin ja kysyttiin asiakkaiden mielipiteitä tunnista peukkutekniikalla.
Asiakkaat tuntuivat pitävän ja pääsimme samalla myös tutustumaan asikkaiden käytökseen ja millaista mahdollista liikuntaa he odottavat meiltä.
Meistä ei tosiaan ketään ole aiemmin kehitysvammaisten kanssa työskennellyt, joten tämä ensimmäinen kerta oli meille kaikille jännittävää. Tunnin jälkeen tuli myös kuitenkin helpotus, sillä he olivat todella innokkait tekemään ja osallistumaan. Ensikerralla ei varmasti enää niin paljoa jännitä.
14.10. ohjauksen jälkeen työstimme käsikirjoitustamme oikeaan muotoon.
21.10. meillä oli syysloma, joten emme olleet tällöin pitämässä tuntia.
28.10. maanantaina oli toinen ohjaustuntimme.
Paremmin liikkuvat (Nea, Arttu, Kia): Tällä kertaa meillä oli vuorossa tanssia. Tavoitteena meillä oli saada asikkaat pysymään rytmissä ja muistamaan liikkeitä ulkoa. Tässä oli haastetta meille itsellemmekin.
Alkuideointimme tuntia kohden alkoi koulunliikuntasalissa, mietimme alkulämmittelyn, jossa saisimme koko kehon lämpimäksi ja vetreäksi varsinaista koreografiaa varten.
Sitten aloimme pohtimaan, mitkä olisivat tarpeeksi helppoja, mutta samalla myös asiakkaitamme haastavia liikkeitä. Päätimme ideoida koreografian hiphoppiin liittyen. Päätimme lämmittelyyn sopivan musiikin ja sitten myös musiikin, johon teemme tanssin.
Tunti alkoi ringistä, jossa kävimme vielä kertaalleen kaikkien nimet läpi, sillä uusia naamoja oli ilmestynyt. Sitten siirryimme lämmittelyyn, jonka jälkeen aloimme opettamaan liikkeitä yksi kerrallaan. Kun meistä tuntui, että he osasivat liikkeen, lisäsimme yhden liikkeen lisäksi. Tämä oli samalla myös muistin haastamista. Saimme koko koreografian tehtyä sujuvasti ja asiakkaat vaikuttivat innostuneilta. Toistimme sen muutamaan otteeseen, kunnes jaoimme heidät kahtia ja teimme ns. tanssibattlen vastakkain.
Lopuksi vielä venyttelimme ja kysyimme, miten tunti meni ja tykkäsivätkö he siitä. Tunti vaikutti olevan asiakkaiden mieleen, lähtivät hymyssä suin!
Heikommin liikkuvat (Saana, Vilma): Tällä kertaa meillä ohjaustunnin aiheena oli tasapaino-jumppa. Tavoitteena meillä oli saada asiakkaat liikkumaan kevyesti sekä kehittää heidän tasapaino- ja motorisiataitoja. Suunitteluvaiheessa otimme huomioon, että ohjauksessa tulisi huomioida asiakasryhmän juurikin kehnot tasapaino ja motoriset taidot. Nostimme olennaisiksi harjoitteiksi siis kokovartalon tasapainon kehityksen. Eli monipuolistimme harjoitteita niin, että osa harjotteista tehtiin istuen ja ne kehittivät täten asiakkaiden istumatasapainoa ja osa tehtiin seisten, jolloin kehitimme asiakkaiden seisomatasapainoa. Valitsimme liikkeemme sen perusteella, että ne aktivoisivat mahdollisimman paljon tasapainoelinta, sekä kehittäisivät motoristisia taitoja. Valitsimme liikkeiksi esimerkiksi, vartalonkierrot seisten ja istuen, painonsiirrot, sekä erilaisia staattisia tasapainoharjotuksia. Näistä esimerkkejä olivat mm. yhdellä jalalla seisonta ja tähtiasento.
Toiselle ohjaustunnille osallistui 5 asiakasta. Telakan- ohjaajien mukaan osallistumiseen vaikutti tällä kertaa, se että useat asiakkaat olivat kipeinä taikka kotilomilla. Tämän kertainen osallistumismäärä mahdollisti meille kuitenkin tarjota henkilökohtaisempaa ohjaamista.
Aloitimme ohjauksen yhteispiirillä jossa kertasimme nimiä sekä kysyimme asiakkailta, millaista liikunta he olivat tehneet edellisellä viikolla. Tämän jälkeen aloitimme suunnittelemamme lämmittelyn sekä aiheen mukaisen tasapainojumpan. Ohjasimme tasapainoharjotteita noin 25 minuuttia, jonka jälkeen teimme yhteiset loppuliikkeet ja kysyimme palautteet. Asiakkaat kertoivat tunnin olleen hauska ja naurua kuului koko ohjauksen ajan.
6.11. keskiviikkona klo 9.30 oli kolmas ohjauskerta, päivä vaihtui tällä kertaa, sillä maanantaina oli työpaja.
Paremmin liikkuvat (Nea, Kia, Arttu): Meillä oli tällä kertaa vuorossa futsal. Tässä haimme ryhmäytymistä ja koordinaatiokyvyn parantumista. Aluksi teimme lämmittelyä salin päästä päähän hölkäten ja lisäten erilaisia liikkeitä lämmittelyyn, jotta koko kroppa on vetreänä peliä varten.
Tämän jälkeen jakauduimme kolmeen ryhmään ja aloitimme tötsien kiertelyharjoituksen ja sitä seurasi syöttely ja maalintekoharjoitus.
Siirryimme itse peliin ja mukana ollut ohjaaja auttoi joukkue jaossa, olimme myös itse pelissä. Huomasimme pelin edetessä, että on henkilöitä, jotka seisovat keskikentällä, eikä heille juurikaan syötetä palloa. Yritimme itse syötellä myös heille.
Peli sujui muuten oikein hyvin ja kaikki saivat jyvän päästä kiinni. Lopetimme tunnin noin 20-25min pelituokion jälkeen. Itsellemme jäi hyvä fiilis tästä tunnista ja asiakkaatkin vaikuttivat pitävän siitä. Seuraavalla kerralla vuorossa on käsipallo, joka on enemmän syöttelylaji, joten saadaan ehkä enemmän vielä kaikki mukaan!
Heikommin liikkuvat (Saana, Vilma): Ohjaustunnin aiheena oli tanssi. Asiakkaita osallistui tällä kertaa 4. Tavoitteenamme oli saada asiakkaat nauttimaan tanssista sekä oppimaan 3–5 tanssiliikkeen sarja.
Suunnitteluvaiheessa otimme huomioon liikkeiden toteutuksen nopeuden, toistojen määrän sekä vaikeustason. Loimme alkulämmittelyliikkeet Kari Hyttisen Dirlandaan tahtiin, mikä toi asiakkaille liikettä helposti omaksuttavien liikesarjojen avulla.
Tämän jälkeen aloitimme "pääkoreografian" harjoittelun Paula Koivuniemen Sata kesää, tuhat yötä -kappaleen tahdissa. Olimme suunnitelleet koreografian niin, että liike kattaa koko kehon, jaloista käsiin saakka. Ohjauksen aikana kävimme koreografiaa läpi useaan otteeseen ja kysyimme asiakkailta esimerkiksi, muistavatko he ensimmäisen liikkeen.
Asiakkaat näyttivät nauttivan, ja heidän ilonsa oli nähtävissä. Alkuvaiheessa, kun kuulumiset vaihdettiin seisaaltaan eikä istuttu penkkiringissä niin kuin aiemmat kerrat, osa asiakkaista väsyi kesken ohjauksen, koska he joutuivat seisomaan koko ajan. Loppuun otimme kevyet venyttelyt, joka piti sisällään käsien, ranteiden ja jalkojen dynaamiset venytykset. Asiakkaat kertoivat tunnin jälkeen tykänneensä tanssista ja ohjaajan silmin hymyä ja hienoja onnistumisia oli nähtävissä.
11.11. maanantaina saimme uuden tehtävän liittyen 14.11. käytävään yhteiseen TEAM -kokoukseen.
Meidän tuli valmistella noin 10 minuutin esitys ohjausryhmätapaamiseen, jossa mukana siis myös oman segmenttimme edustaja. Tuli myös valita ketä meistä esityksen tulee pitämään. Nea oli meillä TEAMS -esiintyjä.
Aloimme työstämään esitystä 12.11.
Meidän piti miettiä interventiotyöskentelymme heikkouksia, mahdollisuuksia, vahvuuksia sekä uhkia.
11.11. maanantaina oli myös neljäs ohjauskertamme.
Paremmin liikkuvat (Arttu, Nea, Kia): Tällä kertaa oli vuorossa käsipallo. Tosiaan huomasimme viime ohjauksen futsal kerrasta, että peli helposti meni siihen, ettei joillekin syötetty palloa kertaakaan ja helposti kentällä oli neljän hengen joukkio, jotka eivät niinkään päässet osallistumaan. Käsipallokerralla ajattelimme, että se lisää joukkue tekemistä, sillä pallon kanssa ei saa liikkua ja sitä on syötettävä eteen päin, jotta joukkue pääsee maalipaikoille.
Aloitimme ohjauksen lämmittelyllä ja sen jälkeen otimme syöttelyharjoittelua kahdessa jonossa. Tuli aina syöttää eteen päin jonossa seuraavalle ja viimeisen piti tehdä maali. Tämän jälkeen menimme nässä samoissa ryhmissä toiset toiselle puolelle kenttää ja toiset toiselle, harjoittelemaan edelleen syöttämistä ja maalintekoa. Yritimme myös muistuttaa, että ilman palloa saa ja pitää liikkua, jotta uusia maalintekopaikkoja avautuu.
Tämä oli aluksi heille ehkä hankala ymmärtää, mutta kun siirryimme itse peliin, se menikin oikein hyvin ja syöttely onnistui. Huomasimme myös henkilöissä, jotka ei futsal kerralla päässeet niin peliin kiinni, että nämä tällä kertaa näyttivät nauttivan pelistä ja oikeasti osallistuivat.
Ohjaaja sanoikin tunnin jälkeen, että hän itse epäili, miten ymmärretään syöttäminen eteen päin ja paikallaan pysyminen pallon kanssa, mutta yllättyi itsekin siitä kuinka hyvin se meni.
Olimme jälleen tyytyväisiä käyntiin ja edistimme tiettyjä tavoitteita, nimittäin ryhmäytymistä, yhdessä työskentelyä, muistia sekä koordinaatiokykyä.
Heikommin liikkuvat (Saana, Vilma): Ohjaustuntimme aiheena oli pallojumppa, johon osallistui kuusi innokasta asiakasta. Tavoitteenamme oli kehittää osallistujien pallokäsittelytaitoja sekä keskittymiskykyä. Jokainen tuntimme alkaa yhteisillä venytyksillä, jotka ovat tulleet asiakkaille jo tutuiksi. Venyttelyn aikana vaihdetaan myös kuulumiset, mikä luo mukavan ja rennon ilmapiirin.
Tällä kertaa tunti eteni suunnitellusti niin, että aloitimme palloliikkeet seisten. Teimme erilaisia pallon kanssa suoritettavia liikkeitä, kuten kurottelua ylös ja pallon kiertoa kehon ympäri eri korkeuksilla: lantion, polvitaipeiden ja nilkkojen tasolla. Lisäksi siirryimme rinkiin, jossa palloa siirrettiin ja heitettiin toisille. Huomasimme, että asiakkaat saivat pidettyä palloa hyvin hallussaan ja keskittyminen säilyi läpi harjoituksen.
Seuraavaksi siirryimme istumaan penkeille, jossa jatkoimme erilaisilla pallojumppaharjoitteilla. Näihin kuului muun muassa pallon vienti penkin alle ja pään yli sekä liikesarjat, kuten "iso O" ja selän takana tehtävät pyöräytykset. Asiakkaat keskittyivät hienosti, vaikka tunnin edetessä osalla näkyi myös pientä väsymystä.
Pallojumpassa aika vierähti nopeasti, jonka lopuksi teimme tutut loppu venytykset. Venytyksien aikana huomasimme, että monet venytysliikkeet ovat jääneet jo muistiin! Oli todella mukava huomata edistys, ja että liikkeitä on opittu omaksumaan. Saimme lisäksi positiivista palautetta asiakkaiden henkilökohtaiselta ohjaajalta, mikä lisäsi entisestään motivaatiotamme luoda monipuolisia ja mielekkäitä tunteja.
14.11. oli siis TEAM -kokous, jossa jokainen segmentti kertoi oman tilannekatsauksensa.
Kävimme läpi padlettia, jonka olimme aiemmin tehneet TEAM:sia varten.
Esitys meni ihan mukavasti ja saimmekin paljon positiivista palautetta segmenttimme ohjaajilta. Oli mukava kuulla, että heille oli tullut yllätyksenä esimerkiksi asiakkaista joitain taitoja ja se miten hyvin asiakkaat ymmärtävät tehtävänantoja.
18.11. jo kolmanneksi viimeisin ohjauskertamme, aika on mennyt nopeasti.
Paremmin liikkuvat (Kia, Nea, Arttu): Meillä oli tällä kertaa vuorossa sähly ja se onkin monelle tässä kohderyhmässä jo tuttu laji. Ymmärtääksemme he pelaavat sitä viikottain.
Aluksi ajattelimme, ettemme ota sählyä yhdeksi kerraksi, mutta sitten kumminkin otimme, sillä onhan se asiakkaille tuttu ja turvallinen laji ja heistä ainakin suurinosa siitä pitää. Joten miksipä ei ja olihan meillä itse lajin harrastaja Arttu mukana.
Aloitimme tunnin perus lämmöillä, jota seurasi syöttöharjottelua pareittain. Sen jälkeen siirryimme pallon kuljetukseen ympäri salia, jonka jälkeen oli vielä maalintekoharjoituksia ennen varsinaista peliä. Peli sujui hyvin ja henkilöt, jotka eivät välttämättä ole aiemmin pelanneet osallistuivat myös hyvin mukaan pienen alkukankeuden jälkeen. Olimme tästä positiivisesti yllättyineitä. Lopetimme tunnin venyttelyyn.
Heikommin liikkuvat (Vilma, Saana): Tunnin aiheena heittäminen ja kiinniottaminen. Asiakkaita osallistui kahdeksan henkilöä. Ohjaus oli mielenkiintoinen asiakkaille ja he tykkäsivät paljon ohjauksemme teemasta. Alkuun vaihtelimme kuulumisia ja otimme tutuksi tulleet venyttelyt. Sen jälkeen ohjelmassa oli pallon kanssa veryttelyä sekä sen siirtämistä parille. Välineinä heitoissa ja kiinniotoissa käytimme tennispalloja, isompia pehmopalloja sekä hernepusseja. Esimerkki tehtävänä oli heittää hernepussia/tennispalloa tötteröön, joka oli parin kädessä. Osallistujat ylittivät odotuksemme ja saivat pidettyä keskittymisensä koko ohjauksen ajan. Ryhmässä oli kuitenkin havaittavissa hieman enemmän tasoeroja motorisissa taidoissa. Toinen meistä joutui antamaan henkilökohtaista ohjausta yhdelle parille melkein koko ohjauksen ajan heidän motorisista taidoista johtuen. Loppuun otimme vakituiset loppuvenyttelyt ja kiitimme osallistumisesta.
25.11. toiseksi viimeinen ohjauskerta.
Paremmin liikkuvat (Nea, Arttu, Kia): Tällä kertaa aiheena oli muistipeli ja sitä kautta muistin kehittymistä tukevat harjoitteet kuitenkin liikunnan keinoin. Aloitimme lämmittelyillä, teimme sykettä nostattavia monipuolisia harjoitteita.
Sen jälkeen siirryimme päivän pääaktiviteettiin, muistipeliin jonka ideana oli, että jokainen pääsee vuorollaan yrittämään ja muut tarkkailevat. Huomasimme että tämän avulla saimme kaikki kokemaan onnistumisen kokemuksia. Huomasimme myös, että etenkin sellaiset asiakkaat jotka ovat aiemmin vauhdikkaammissa peleissä olleet passiivisempia, innostuivat nyt todella. Yhdistimme aktiviteettiin myös liikkeen niin, että kun joku onnistui löytämään parin kaikki yhdessä suoritimme liikettä, joka lisäsi aktiivisuutta kaikkien osalta.
Loppuun teimme vielä leikkimielisen joukkueviestin, joka oli kaikkien mielestä hauskaa. Lopuksi vielä pidimme tuttuun tapaan venyttelyringin jossa kävimme läpi kuulumisia ja asiakkaiden kokemuksia tunnista.
Heikommin liikkuvat (Vilma, Saana): Tunnin aiheena oli koordinaatiojumppa, jonka tavoitteena oli asiakkaiden keskittymisen säilyttäminen sekä koordinaatiokyvyn kehittäminen. Aloitimme venyttelyillä ja jatkoimme siitä keppijumpalla. Hyödynsimme penkkiä liikkeissä esimerkiksi kun suoritimme tasapainoliikkeitä (yhdellä jalalla seisomista tms.) Keppiliikkeiden jälkeen otimme käyttöön frisbeet, joilla asiakkaat pääsivät tasapainottelemaan (tarjoilu asento yms.) Sen jälkeen tasapainoiluun tuli mukaan muovikeilat, joita pyrittiin pitämään frisbeen päällä. Tekemisessä näkyi mahtavaa keskittymistä sekä yrittämisen halua. Onnistumisia näkyi vaikka tehtävät olivat haasteellisia. Loppuun otimme istuen venyttelyt ja kiitimme osallistumisesta.
Yhteinen lopetus 2.12.
Tällä kerralla olimme siis kaikki yhdessä, niin Saanan ja Vilman ohjaama ryhmä kuin Kian, Artun ja Nean ohjaama. Olimme keksineet erilaisia pisteitä, joita kierreltiin yhden ohjaajan kanssa. Näitä olivat hernepussin heitto, rinkulan heitto, keilaus ja tasapainottelu.
Aloitimme alkuverryttelyllä, jonka jälkeen jakauduimme ryhmiin niin, että "heikommin liikkuvista" tuli oma ryhmänsä ja "paremmin liikkuvista" omansa. Vaihtelimme pisteiden välillä samalla kuunnellen joulumusiikkia.
Lopuksi otimme vielä yhteisen tanssihaasteen, jossa musiikin soidessa tuli näyttää parhaimmat tanssiliikkeensä ja sen loputtua pysähtyä ja olla paikallaan. Asiakkailla vaikutti olevan mukavaa ja viimeinen kerta jättikin meille haikean tunnelman.