Novial on tanskalaisen kielitieteilijän Otto Jespersenin (1860-1943) kehittämä kansainväliseksi apukieleksi tarkoitettu kieli. Ajatus sen takana on, että erikieliset ihmiset voisivat kommunikoida keskenään sellaisella kielellä, joka ei olisi kenenkään ainakaan ainoa äidinkieli ja joka olisi myös riittävän helppo jokaisen oppia.

Novialin sanasto on peräisin romaanisista ja germaanisista kielistä sekä latinasta. Sen kielioppi on saanut vahvasti vaikutteita englannin kielestä.

Novial on luonnollisemman oloinen kieli kuin vuonna 1887 julkaistu kuuluisa esperanto, mutta vähemmän luonnollisia kieliä muistuttava ja jonkin verran säännöllisempi kieli kuin vuonna 1951 julkaistu interlinguan kieli, josta sen kehittäjät olivat rakentaneet eräänlaisen yksinkertaistetun version jonkinlaisesta protoromaanisesta kielestä.

Novial esiteltiin ensimmäistä kertaa Jespersenin kirjassa An International Language vuonna 1928. Kielen sanakirja, Novial lexike julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin. Jespersenin luvalla Joel Vilkin suomentama versio Kansainvälinen kieli julkaistiin vuonna 1931.

Kielen nimi tulee uutta tarkoittavasta novialin sanasta 'nov' ja kansainvälistä apukieltä tarkoittavan novialinkielisen ilmaisun International Auxiliari Lingue lyhenteestä.

Tämä on vain minun mielipiteeni, mutta minusta novial on nerokas kieli. Sillä on kuitenkin sellainen suurehko ongelma, että kielessä ei yksinkertaisesti ole olemassa riittävän paljon sanoja. Tämä johtuu varmaankin siitä, että kieli on kuollut. Toinen suuri vika novialissa on se, millä lailla J äännetään. Tämä on tosin vain minun mielipiteeni.

PS. Tekemäni novial-suomi -sanaston pääset tarkastamaan täältä.

Aakkoset ja ääntäminen

Novialin aakkoset ovat:

A, B, CH, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, SH, T, U, V X, Y

Niistä pitää mainita seuraavaa:

C-kirjain esiintyy ainoastaan kirjainyhdistelmässä CH, joka voidaan lausua samalla lailla kuin englannin sanassa "chat" ja espanjan sanassa "churro". Toisin sanoen se voidaan lausua kuin lausuttaisiin "TSH" yhtenä äänteenä. Se on mahdollista lausua myöskin soinnittomana suhuäänteenä, kuten SH englannin sanassa "show". Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa äänteet merkitään: ʧ tai ʃ.

J lausutaan kuten J englantilaisessa nimessä James, tai vaihtoehtoisesti kuten J ranskan kielen sanassa "jour". Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa äänteet merkitään: ʤ tai ʒ.

Q-kirjain esiintyy ainoastaan kirjainyhdistelmässä QU, jossa Q lausutaan kuten suomen kielessäkin eli K:na ja U lausutaan joko V:n ja U:n välimuotona kuten se lausutaan englannin sanassa "question", taikka sitten V:nä tai U:na. Valinta on vapaa.

S saattaa vokaalien välissä kuulostaa soinnilliselta.

SH lausutaan soinnittomana suhuäänteenä, kuten SH englannin sanassa "show". Sen voi halutessaan myös lausua samalla lailla kuin CH englannin sanassa "chat" ja espanjan sanassa "churro".

X lausutaan joko KS:nä tai GZ:na, jossa Z merkitsee soinnillistä S-äännettä, kuten Z lausutaan englannin sanassa "zeal".

Y lausutaan yleensä kuten suomen J.

Novial on suvaitsevainen kieli (myös) siinä suhteessa, että ei ole kauheasti väliä, jos joskus unohtaa, että oliko esim. sanoissa chapele tai sharke CH vai SH.

Sanapaino

Novialin sanoissa sanapaino sijaitsee viimeistä konsonanttia edeltävällä vokaalilla. Jos sanassa ei ole viimeistä konsonanttia edeltävää vokaalia, sanapaino sijaitsee viimeistä vokaalia edeltävällä vokaalilla.

Esimerkkejä painotetuista tavuista (lihavoidut tavut): abandona, fala, egal, vie, botanike.

Ja väliä ei ole sillä, onko painotettu tavu pitkä, lyhyt vai puolipitkä, kunhan se lausutaan painokkaammin kuin muut sanan tavut.

Sanapainon paikkaa laskiessa ei oteta huomioon lopputavuja, jotka muodostuvat monikon päätteestä -s, genetiivin päätteestä -n, adverbin päätteestä -m taikka menneen ajan päätteistä -d ja -t. Myöskään adverbeja muodostavia jälkiliitteitä ei oteta huomioon. Nämä jälkiliitteet ovat (alempana sivulla lueteltuina jälkiliitteet ja niitten merkitykset):  -foy, -grad, -kas, -lok, -m, -man ja -tem.

Kielioppi

Sanajärjestys

Oletussanajärjestys on sama kuin suomessa eli subjekti-verbi-objekti.

Artikkeli

Monissa kielissä – vaikka ei suomen kielessä – käytetään artikkelia osoittamaan, onko käsite määrätty vai määräämätön.

Jos käsite on määräämätön, niin novialissa ei käytetä mitään artikkelia sen ilmaisemiseen.

Jos ehdoton tarve vaatii, niin suomen sanoja "eräs", "muuan" ja "jokin" vastaavana sanana voi yksikössä olevien substantiivien kanssa käyttää numeroa yksi merkitsevää sanaa un.

Jos puhutaan jostain tietystä, tunnetusta, mainitusta, lähemmin määritellystä, käytetään määräistä artikkelia li sanan edellä. Esim.:

li hunde es men – (se/tämä) koira on minun

Substantiivit

Substantiivien monikon pääte on -s (konsonanttipäätteisillä sanoilla -es).

Substantiivit voivat päättyä joko konsonanttiin tai mihin tahansa vokaaliin i:tä lukuunottamatta.

Suomen kielen tapaan yhdyssanoja voi ja saa muodostaa. Esim.:

nasetuke – nenäliina

Novialissa on kaksi sijamuotoa, genetiivi ja akkusatiivi. Muut sijat muodostetaan aina prepositioiden avulla.

Jespersenin alkuperäisessä kirjassa ei esitelty akkusatiivia, mutta englanninkielisessa Wikipediassa se esitetään kieleen kuuluvana, joten lähden siitä, että se siihen kuuluu.

Sukupuolen merkitseminen

Tavallisesti sukupuolisia olentoja merkitsevien sanojen sukupuolta merkitsevyys ilmaistaan päätteillä. Päätteellä -o merkitään mies- tai urospuolista ja päätteellä -a nais- tai naaraspuolista. Jos ei ole tarvetta ilmaista sukupuolta, sana saa sukupuolisesti neutraalin nk. yhteissuvun päätteen -e. Esim.:

home – ihminen

homo – mies tai miespuolinen ihminen

homa – nainen tai naispuolinen ihminen

Novialissa, jos sukupuolista olentoa tarkoittavaan substantiiviin lisää esim. adjektiivisen päätteen -al, sukupuolta merkitsevän päätteen saa säilytettyä pistämällä väliin genetiivin päätteen -n. Esim.:

homal = homenal – ihmiseen liittyvä

homonal – mieheen tai miespuoliseen ihmiseen liittyvä

homanal – naiseen tai naispuoliseen ihmiseen liittyvä

Substantiivit lukumääräneutraaleina

Kiinan tai japanin kielestä pitävät saattavat arvostaa sitä, että novialissa on periaatteessa mahdollista käyttää eläinlajeista, mukaan lukien ihmislaji, lukumääräneutraalia muotoa. Se muodostetaan poistamalla sukupuolisuuspääte -o, -a tai -e.

Leon es ferosi – Leijona on hurja (laji)

Hom es brutali – Ihminen on brutaali (laji)

Lukumääräneutraalin muodon käyttäminen on kuitenkin ilmeisesti ollut melko harvinaista novialin harrastajien keskuudessa.

Adjektiivit

Adjektiivit edeltävät suomen kielen tapaan substantiivia, jota ne määrittävät.

Adjektiivien pääte on -i, mutta sen voi halutessaan tiputtaa pois. Hyvä sääntö tässä on se, että loppu-i kannattaa liittää jokaiseen sellaiseen adjektiiviin, joka muuten päättyisi useampaan kuin yhteen konsonanttiin. Loppu-i saattaa kannattaa liittää myös muuten vain yhteen konsonanttiin päättyvään adjektiiviin, jos se sitä seuraavan sanan takia näyttää tarkoituksenmukaiselta. Esim.:

boni kause – hyvä syy

nationali state – kansallisvaltio

Adjektiiveja muodostavien jälkiliitteitten -as, -os ja -is perään kannattaa laittaa loppu-i, jotta sanoja ei vahingossakaan erehdy pitämään monikollisina substantiiveina. Esim.:

laborasi – työteliäs

danjerosi – vaarallinen

Adjektiivit eivät taivu luvussa eivätkä sijassa, mutta jos ne eivät määritä jotain substantiivia, ne voivat saada substantiivin päätteitä. Esim.:

boni – hyvä

bone – hyvä ihminen tai eläin

bono – hyvä miespuolinen ihminen tai urospuolinen eläin

bonos – hyvät miespuoliset ihmiset tai urospuoliset eläimet

Vertailu

Komparatiivi muodostetaan laittamalla joku pikkusanoista plu, tam tai min adjektiivin edelle. Plu merkitsee 'enemmän', tam merkitsee 'yhtä paljon' ja min merkitsee 'vähemmän'. Esim.:

boni – hyvä

plu boni – parempi

tam boni – yhtä hyvä

min boni – vähemmän hyvä

Superlatiivi muodostetaan sanoilla maxim, eniten ja minim, vähiten, avulla. Esim.:

maxim boni – paras

minim boni – vähiten hyvä

Näiden sanojen kanssa käytettäessä "kuin" on kam. Esim.:

plu grandi kam li hunde – suurempi kuin se koira

tam grandi kam kaval – yhtä suuri kuin hevonen

Adverbit

Adverbi muodostetaan yleensä laittamalla adjektiivin päätteen -i jälkeen pääte -m. Esim.:

bonim – hyvin

Adverbien vertailuasteet muodostetaan adjektiivien vertailuasteitten tapaan sanojen plu, tam, min, maxim ja minim avulla. Esim.:

plu bonim – paremmin

tam bonim – yhtä hyvin

min bonim – vähemmän hyvin

maxim bonim – parhaiten

minim bonim – vähiten hyvin

Vaihtoehtoisesti päätteen -im sijaan voi käyttää adverbia merkitsemään päätettä -iman. Pääte tulee sanasta manere, mutta sen voi myös ajatella olevan muodostettu romaanisten kielten -mente-päätteestä. Sitä voi käyttää erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa on kysymys tavasta. Esim.:

altriman – toisella tavalla

Adverbin yleisellä päätteellä -im ilmaistaan myös "jollakin kielellä". Esim.:

finnim – suomeksi

fransim – ranskaksi

germanim – saksaksi

Genetiivi

Genetiivi ilmaistaan päätteellä -n (konsonanttipäätteisillä sanoilla -en). Esim.:

home – ihminen

homen – ihmisen

Vaihtoehtoisesti genetiivin voi ilmaista prepositiolla de: de me (minun), de hunde (koiran), jne.

Jos ilmaisee päätteillä monikon genetiivin, niin genetiivin pääte tulee monikon päätteen jälkeen. Esim.:

homesen – ihmisten

Genetiiviä käytetään myös kuvaannollisesti. Esim.:

arbe de korte – pihan puu

Genetiiviä voidaan käyttää laajemminkin ilmaisemaan suhdetta yleensä. Sen sovellutusalue on kuitenkin epämääräinen. Jos väärinymmärrystä voi pelätä, kannattaa käyttää jotain muuta prepositiota, kuten da, fro, pri jne. (alempana tällä sivulla luettelo prepositioista).

de + määräinen artikkeli li voidaan yhdistää: del

Datiivi

Datiivia eli suuntaa tai päämäärää ilmaistaan prepositiolla a.

Silloin kun datiivi on ilmeinen, a-prepositiota ei tarvitse käyttää. Esim.:

me vada a dar = me vada dar – menen sinne/tuonne

me vada heme – menen kotiin

le tradukte libres fro anglum en germanum – hän kääntää kirjoja englannin kielestä saksaan

a + määräinen artikkeli li voidaan yhdistää: al

Kieltosanat

Novialissa on kaksi sanaa, jotka molemmat merkitsevät "ei".

Kieltosanaa no käytetään erillään verbistä. Esim.:

No! – Ei!

No, le es instedu hir. – Ei, hän on sen sijaan täällä.

Kieltosanaa non käytetään verbin yhteydessä. Esim.:

Disdi le non es hir. – Tänään hän ei ole täällä.

No, le non es hir disdi. – Ei, hän ei ole täällä tänään.

Ilman kysymyssanaa olevat kysymyslauseet

Jos kysymyslause vaatii vastauksekseen "kyllä" tai "ei" ja kysymyslauseen alussa ei ole kysymyssanaa, käytetään sen ilmaisemiseen, että kyseessä on kysymys, partikkelia ob. Puheessa kysymys voidaan ilmaista lauseen loppua kohti nousevalla intonaatiolla, mutta kirjoittamisessa partikkeli on melko tärkeä. Esim.:

Ob vu lekte? – Luetko sinä?

Me questionad, ob vu nun lekte. – Kysyin, luetko sinä nyt.

Käsitteellinen neutri

Käsitteiden muodostamiseksi käytetään neutrimuotoa. Sillä on kaksi päätettä, -um ja -u. Edellistä käytetään abstraktimpien sanojen luomiseen asioista ja jälkimmäistä konkreettisten sanojen luomiseen esineistä tai objekteista. Esim.:

vakui – tyhjä  ->  vakuum – tyhjiö

verum – se mikä on totta

kontributu – osallistumismaksu, kontribuutio

falsum – se mikä on väärä, virheellinen asia

novum – uutinen, uusi asia

li bonum de ti situatione es ke... – tuon tilanteen hyvä puoli on se, että...

Käsitteellistä neutria käytetään myös kielten nimissä. Esim.:

le tradukte libres fro germanum en anglum – hän kääntää kirjoja saksasta englanniksi

latinum es tro desfasil por helpolingue – latina on liian vaikeata apukieleksi

Neutripäätettä käytetään paljon pronomineissa: lum – se asia; tum – tuo asia; disum - tämä asia; quum – mikä asia; nulum – ei mikään asia; omnum – kaikki asiat; kelkum – jokin asia, jotakin; irgum – mikä tahansa asia; altrum – jokin muu asia; omnum altri = omni altrum – kaikki muu asia.

Neutripäätteitä käytetään myös, kun puhutaan toiminnan tuloksesta, tuotoksesta tai tuotteesta erotettuna siitä tavasta millä se on tehty. Tällöin sanan muodostamisessa käytetään menneen ajan partisiipin päätettä -t. Esim.:

printatu – painotuote

kopiatu – kopio

Kun muodollista subjektia ei tarvita

Aina ei tarvitse käyttää muodollista subjektia, vaikka novial ei tunnekaan verbien persoonataivutusta. Esim.:

pluva – sataa

es nesesari tu komensa nun – on tarpeellista aloittaa nyt

Persoonapronominit

Alempana olevassa taulukossa käyttämäni lyhenteet:

[m] pronominia käytetään mies- tai urospuolisesta olennosta

[f] pronominia käytetään nais- tai naaraspuolisesta olennosta

[n] sukupuolisesti neutraali muoto, joka voi voi viitata niin mies- tai urospuoliseen olentoon kuin nais- tai naaraspuoliseen olentoon.

"Olento" voi tässä tarkoittaa niin ihmistä kuin muuta eläintä.

persoona    suomeksi novialiksi

yksikön 1.  minä     me

yksikön 2.  sinä     vu

yksikön 3.  hän      le [n]

yksikön 3.  hän      lo [m]

yksikön 3.  hän      la [f]

yksikön 3.  se       lu

monikon 1.  me       nus

monikon 2.  te       vus

monikon 3.  he       les [n]

monikon 3.  he       los [m]

monikon 3.  he       las [f]

monikon 3.  ne       lus

Monikon toisen persoonan pronomini vus ei merkitse koskaan teitittelyä.

Persoonapronomineilla on genetiivimuodot: men, vun, len, lon, lan, lun, nusen, vusen, lesen, losen, lasen, lusen.

se on refleksiivipronomi, toisin sanoen sana tarkoittaa suomeksi "itseään, itsensä". Siitä on olemassa myös genetiivimuoto sen. Erillistä monikkomuotoa refleksiivipronominista ei ole.

on-pronominilla ilmaistaan tarkemmin määrittelemätöntä subjektia. Sen avulla voi joissain tapauksissa ilmaista passiivia. Esim.:

on manja – syödään

Demonstratiivipronominit

dis(i) – tämä, nämä

dises – nämä, jos sanaa käyttää yksinään substantiivisena

ti – tuo, adjektiivinen versio pronominista

te – tuo; tätä versiota pronominista käytetään yksinään. Voi myös käyttää sanasta sukupuolitettuja versioita to ja ta. Pronominin versiot voivat myös saada monikon päätteen, kun sitä käytetään substantiivisena: tes, tos, tas.

Verbit

Verbeillä ei ole erityistä verbitunnuspäätettä. Kuitenkin, aina kun on tarpeellista, voidaan verbin infinitiivi ilmaista partikkelilla tu:

tu lekte stranjeri lingue es plu fasil kam tu parla

– vieraan kielen lukeminen on helpompaa kuin puhuminen

me non prega vu tu neglekte tum

– en pyydä sinua laiminlyömään sitä

me prega vu tu non neglekte tum

– pyydän sinua olemaan laiminlyömättä sitä

Verbit eivät taivu persoonissa tai luvuissa. Useimmat verbimuodot ilmaistaan verbin perusmuotoa edeltävällä apuverbillä. Seuraavassa taulukossa suluissa näkyvät persoonamuodot ja pronominit ovat siinä esimerkin vuoksi:

Esimerkkipronominina olen käyttänyt persoonapronominia me:

kielioppi       suomeksi      novialiksi

infinitiivi     suojella      (tu) protekte

preesens        suojelen      me protekte

yksinkertainen  suojelin      me did protekte

menneen ajan                  tai

muoto                         me protekted

perfekti        olen          me ha protekte

                suojellut

pluskvam-       olin          me had protekte

perfekti        suojellut

futuuri         tulen         me sal protekte

                suojelemaan   tai

                              me ve protekte

futuurin        tulen         me sal ha protekte

perfekti        olemaan       tai

                suojellut     me ve ha protekte

menneen ajan    olin          me saled protekte

futuuri         ryhtymässä

                suojelemaan

konditionaalin  suojelisin    me vud protekte

preesens

konditionaalin  olisin        me vud ha protekte

perfekti        suojellut

1. imperatiivi  Suojelkaamme! Let nus protekte!

2. imperatiivi  Suojele!      Protekte!

                /Suojelkaa!

Did voidaan liittää samanaikaisesti kahteen verbiin:

lo did nek ama ni estima la – hän ei rakastanut eikä kunnioittanut häntä

Ja käyttää yksinään:

lo ama la, kom lo did sen unesmi marita – hän rakastaa häntä niin kuin rakasti ensimmäistä vaimoaan

Toivomus ilmaistaan sanalla mey:

mey le viva longitem! – eläköön hän kauan

Pari ylimääräistä esimerkkiä:

le ve ha perda – tulee olemaan kadottanut

es plu agreabli tu viva kam tu ha viva o tu ve viva

– on miellyttävämpää elää kuin olla elänyt tai tulla elämään

Apuverbeistä voidaan käyttää käteviä päätteellisiä muotoja, jotka tässä merkitsevät konditionaalia, vaikka normitapauksissa -d-pääte merkitsee imperfektiä:

povud – voisi

volud – haluaisi, tahtoisi

esud – olisi

devud – täytyisi

Ob vu povud montra a me li vie a...? – Voisitko näyttää minulle tien...

Ob vu volud repeti ? – Haluaisitko kerrata/toistaa?

Me esud felisi si me povud – Olisin onnellinen jos voisin.

Me devud ha dikte – Minun olisi pitänyt sanoa

Me volud questiona – Tahtoisin kysyä

Aktiivin partisiipin preesens muodostetaan -nt-päätteellä:

ama – rakastaa amant – rakastava

protekte – suojella protektent – suojeleva

i- ja u-päätteisissä verbeissä aktiivin partisiipin preesensin päätteen eteen tulee vielä -e-. Esim.:

voli – haluta, tahtoa volient – haluava, tahtova

konstitu – perustaa konstituent – perustava

Menneen ajan passiivin partisiippi muodostetaan -t-päätteellä. Esim.:

ama – rakastaa amat – rakastettu

protekte – suojella protektet – suojeltu

voli – haluta, tahtoa volit – haluttu, tahdottu

konstitu – perustaa konstitut – perustettu

Näihin muotoihin voidaan liittää päätteet -i, -e, -o ja -a. Esim.:

amanti fema – rakastava nainen

men amata – rakastettuni (naispuolinen)

marito – (avio)mies

Menneen ajan passiivin partisiipin johdoksia (t)-ione, -(t)iv- ja -(t)ure muodostettaessa:

a-, i- ja u-päätteisillä verbeillä johdosta edeltää -t-:

tu adapta  ->  adaptatione, adaptativi, adaptature

tu diminu  ->  diminutione, diminutivi, diminiture

tu posi  ->  positione, positivi, positure

e-päätteisillä verbeillä johdosta ei edellä -t-:

invente  ->  inventione, inventivi, inventura

dikte  ->  diktione, diktivi, diktura

Novial myöskin erottaa selkeästi toisistaan joksikin tulemisen passiivin ja olemisen passiivin.

Joksikin tulemisen passiivi ilmaistaan apuverbin bli avulla, jota seuraa verbin perusmuoto.

Olemisen passiivi muodostetaan apuverbin es avulla, jota seuraa passiivin menneen ajan partisiippi (perusmuoto + -t).

Seuraavassa joitakin esimerkkejä, jotka toivottavasti hyvin osoittavat näiden kahden passiivimuodon tärkeän eron:

Li porte es klosat nun; lu bli klosa chaki vespre e ve anke bli klosa dis vespre.

– Portti on nyt suljettu; se suljetaan joka ilta ja suljetaan tänäkin iltana.

Me bli nultem konvikte per lon argumentes.

– En koskaan vakuutu hänen perusteluistaan.

Me es konviktet ke lo es mentiere.

– Olen vakuuttunut (vakuutettu), että hän on valehtelija.

La es sepultet in Vantaa; ob lan marito ve bli sepulte anke dar?

– Hänet on haudattu Vantaalle; haudataanko hänen miehensä myös sinne?

Lon libres blid venda in grandi nombre.

– Hänen kirjojaan myytiin suuressa määrin.

Ti libre es vendat. = Ti libre ha bli venda.

– Sitä kirjaa on myyty.

Tum kel non bli fa disdi, morge non es fat.

– Se mitä ei tehdä tänään, ei ole huomenna tehty.

Li spenses kel non es pagat (kel non ha bli paga) ve bli paga in novembre.

– Maksut joita ei ole maksettu, tullaan maksamaan marraskuussa.

Joillakin verbeillä tämä ero on merkityksetön. Sellaisilla kuten rakastaa, vihata, kiittää, moittia, ihailla, nähdä, kuulla.

bli ama = es amat

Partisiippia, jonka pääte on -t, voidaan joissakin tapauksissa käyttää myös aktiivin perfektin partisiippina. Kyse on niistä verbeistä, joita käytetään sekä objektin kanssa että ilman: chanjat, komensat, finat voivat merkitä sekä 'muutettu, aloitettu, lopetettu' että 'muuttanut, aloittanut, lopettanut' ja analogisesti niiden kanssa voimme käyttää morit = kuollut, li falat arbre kaatunut puu, li pasat tempe (li pasatum) mennyt aika.

Muuttumattoman verbin vartalomuodon käyttämisestä johtuu sellainen etu, että se tekee mahdollisiksi seuraavanlaiset yhdistelmät:

Me non ha e non ve responda.

– En ole vastannut enkä tule vastaamaan.

– Ob vu ha manja? – No, non ankore, ma men fratro ha ja e me ve bald.

– Oletko syönyt? – Ei, en vielä, mutta veljeni on jo, ja minä syön pian.

Me ama la kom me ha men matra e kom me ve men filies.

– Rakastan häntä kuten olen rakastanut äitiäni ja kuten tulen rakastamaan lapsiani.

a-päätteisistä verbeistä saadaan verbaalisubstantiivi vaihtamalla pääte o:ksi. Esim.:

sonja – nähdä unta sonjo – unennäkö, uni

pena – nähdä vaivaa peno – vaivannäkö

basia – suudella basio – suudelma

e-päätteisistä verbeistä saadaan vastaavasti e/o-sanat. Esim.:

respekte – kunnioittaa respekto – kunnioitus

atrakte – vetää puoleensa, viehättää atrakto – viehätys

diskuse – väitellä    diskuso – väittely

a- ja e-päätteisissä verbeissä loppuvokaali häviää -o:n edeltä, mutta -i- ja u-päätteisissä verbeissä taas täytyy säilyttää loppuvokaali -o-päätteisiä verbejä johtaessa. Esim.:

Niin saamme i/io- ja u/uo-sanat. Esim.:

aboli – lakkauttaa abolio – lakkauttaminen

suposi – olettaa suposio – oletus

distribu – jakaa, jaella distribuo – jakaminen, jakelu

solu – ratkaista soluo – ratkaisu

Lisäksi on olemassa erikoinen tapausten luokka, jossa -e-päätteisestä substantiivista johdetaan -a-päätteinen verbi, ja lopuksi tavalliseen tapaan johdettu -o-päätteinen verbaalisubstantiivi.

Lukuisissa tämän luokan sanoissa substantiivi merkitsee välikappaletta ja verbi tämän välikappaleen luonnollista käyttöä. Esim.:

brose – harja brosa – harjata broso – harjaaminen

mesure – mitta mesura – mitata mesuro – mittaaminen

(tele)fone – puhelin

(tele)fona – soittaa puhelimella, käyttää puhelinta

(tele)fono – puhelimella soittaminen

glue – liima glua – liimata gluo – liimaaminen

grupe – ryhmä grupa – ryhmittää grupo – ryhmittäminen, ryhmitys

drinke – juoma drinka – juoda drinko – juominen

Tämän luokan sanoista saa paljon lisää osviittaa pienessä novialin sanastossani, joka on sikäli valmis, että siihen on vaikea löytää uusia sanoja kovin helpolla.

Ei kovin välttämätön akkusatiivi

Tavanomaista sanajärjestystä käyttäessä ei ole välttämätöntä merkitä objektia, sillä se ilmenee sanajärjestyksestä. Silloin, kun asiasta voi olla epäselvyyttä, voi käyttää -m-päätettä merkitsemään akkusatiivia (-em konsonanttipäätteisen sanan jälkeen).

Akkusatiivi ei sisältynyt Jespersenin alkuperäiseen novialiin (v. 1928), vaan on lisätty kieleen myöhemmin. Englanninkielisen Wikipedian mukaan kuitenkin akkusatiivisijaa käytetään nykyään.

Akkusatiivin monikon objektin pääte on -sem (-esem konsonantin jälkeen).

Objektia merkitsemään voidaan myöskin käyttää prepositiota em.

hunde – koira

me vida hunde – näen koiran

me vida hundes – näen koiria

hundem me vida tai em hunde me vida – koiran minä näen

hundes – koirat

hundesem me vida tai em hundes me vida – koiria minä näen

Silti voidaan sanoa, että aina tai melkein aina akkusatiivin käyttö on melko tarpeetonta. Yleensä voi sanoa yhtä hyvin hunde me vida kuin hundem me vida tai em hunde me vida.

Numeraalit

sero – 0

un – 1

du – 2

tri – 3

quar – 4

sink – 5

six – 6

set – 7

ot – 8

nin – 9

dek – 10

dek-un – 11

dek-du – 12

dek-tri – 13

dek-quar – 14

dek-sink – 15

dek-six – 16

dek-set – 17

dek-ot – 18

dek-nin – 19

duanti – 20

duanti-un – 21

duanti-du – 22 …jne.

trianti – 30

trianti-du – 32

quaranti – 40

quaranti-tri – 43

sinkanti – 50

sinkanti-quar – 54

sixanti – 60

sixanti-sink – 65

setanti – 70

setanti-six – 76

otanti – 80

otanti-set – 87

ninanti – 90

ninanti-ot – 98

sent – 100

sent-duanti – 120

sinksent-trianti-set – 537…jne.

mil – tuhat

mil-un – 1001

mil-sent – 1100

mil-dusent-tri – 1203

mil setsent-quaranti-du - 1742

milione – miljoona (1000.000)

miliarde – miljardi (1000.000.000)

bilione – biljoona (1000.000.000.000)

Järjestysluvut muodostetaan perusluvuista päätteen -esmi avulla, joka lisätään numeron viimeiseen osaan. Esim.:

unesmi – ensimmäinen

duesmi – toinen

trisent-quaranti-sinkesmi – kolmessadasneljäskymmenesviides (345.)

Järjestysluvut voi lyhentää: 1smi, 2smi, 345smi jne.

Substantiivit muodostetaan päätteellä -o. Esim.:

duo – kakkonen

dekduo – tusina

duanto – tiu

Murtoluvut muodostetaan päätteellä -ime. Esim.:

sentime – sadasosa

duime – puolikas

sink siximes – viisi kuudesosaa

etuliite mi- = puoli

Monistussanat muodostetaan liitteellä -opli. Esim.:

duopli – kaksinkertainen

triopli  – kolminkertainen

sentopli  – satakertainen

distributiivisanat muodostetaan liitteellä -opi(m). Esim.:

triopim – kolme kerrallaan

Alla olevissa Novialin etu- ja jälkiliitteitä käsittelevissä osioissa liitän kunkin liitteen oheen selityksen siitä, mitä se merkitsee ja esimerkkejä sen avulla muodostetuista sanoista:

Etuliitteet

ANTI- anti-, vastaan jotain:

ARKI- {yli-}:

BO- avioliiton kautta syntynyt sukulaisuus:

DES- epä-, suora vastakohta:

DIS- erilleen, hajalleen:

EX- entinen:

MAL- huono, huonosti:

MI- puoli, puoliksi:

MIS- väärin:

NON- ei-, epä-:

OM- tehdä uudestaan, mutta toisin, paremmin ja oikeammin:

PAR- täydellinen, loppuunsuoritettu toiminta:

PRE- ennen:

PSEUDO- vale-:

RETRO- takaisin; sanaa käytetään myös itsenäisesti:

RI- jälleen, uudestaan:

STIF- -puoli sukulaisuuden ollessa kyseessä:

Jälkiliitteet

Substantiiveja muodostavat jälkiliitteet

-AJE tehty, kokoonpantu jostakin, luonteenomainen jollekin:

-ARIE henkilö, johon toiminta kohdistuu tai jolle jotakin on määrätty:

-ARO merkitsee kokoelmaa, ryhmää, joukkoa esineitä tai henkilöitä; useimmiten kokoomakäsitettä:

-EDE ilmaisee määrää, joka täyttää jonkin tilan:

-ERE jonkin asian tekijä tai harrastaja; voidaan käyttää myös joidenkin eläinten ja kasvien nimien muodostamiseen:

-ESO käytetään abstraktien sanojen muodostamiseen, ilmaisee olemisen tilaa:

-IA alue tai maa; tieteiden, filosofioiden, oppien, taitojen sekä taiteiden nimet; lisäksi -ere-päätteisistä sanoista voidaan myös muodostaa teon paikka:

-IDE jälkeläinen:

-IERE -ere- päätteen muunnos, jota käytetään merkitsemään henkilöä tai esinettä, jolle jokin esine on tunnusmerkillistä tai jota voidaan pitää sen kantajana:

-ILO työkalu tai väline, jolla verbin ilmaisema toiminta suoritetaan: skriptilo (kirjoitusväline)

-ISME ilmaisee oppia tai aatetta:

-ISTE Ihmisolennot, jotka ovat jonkin opin, aatteen, järjestelmän, puolueen tai uskonnon kannattajia. Myöskin käytetään merkitsemään ammatin tai tieteen harjoittajaa:

-O muodostaa verbaalisubstantiiveja eli ilmaisee verbin ilmaisemaa toimintaa tai tilaa:

-(T)IONE toiminnan tulos tai tuloksena oleva tila tai tapa, jolla jokin tapahtuu;

– -a-, -i- ja -u-päätteisiin verbeihin yksinkertaisesti lisätään -tione, mutta -e-päätteisissä verbeissä loppu-e korvautuu kun päätteeksi laitetaan -ione:

konversatione (keskustelu)

-(T)ORE jonkin asian tekijä tai harrastaja; tätä voi käyttää -ere-päätteen sijaan ainakin joissakin tapauksissa. Sitä voidaan myös käyttää muodostamaan sanoja laitteille. Mutta ei joidenkin (luultavasti etymologiasta kiinnostuneiden) mielestä sovi hyvin käytettäväksi joidenkin a-päätteisten verbien kanssa, sellaisten kuten "baka", "mila", joista siis tämän mukaan muodostetaan muodot "bakere" ja "milere":

-(T)ORIE paikka, jossa jotakin tehdään

– -a-, -i- ja -u-päätteisiin verbeihin yksinkertaisesti lisätään -torie, mutta -e-päätteisissä verbeissä loppu-e korvautuu kun päätteeksi laitetaan -ore: 

-URE ilmaisee tulosta tai tuotetta (erotettuna toiminnasta itsestään):

-YUNE merkitsee nuorta:

Verbejä muodostavat jälkiliitteet

-ADA ilmaisee jatkuvaa tai toistettua toimintaa:

-ESKA merkitsee toiminnan tai tilan alkamista:

-IFIKA tehdä joksikin, muuttaa joksikin:

-IRA muodostaa verbejä elollista olentoa tarkoittavista sanoista:

-ISA tehdä joksikin, muuttaa joksikin; varustaa jollakin, peittää jollakin

Adjektiiveja muodostavat jälkiliitteet

-AL jotakin koskeva, johonkin liittyvä

– ennen tätä päätettä mikä tahansa loppuvokaali yksin -u:ta lukuunottamatta häviää:

-AN merkitsee asukasta tai johonkin luokkaan tai puolueeseen kuulumista:

-ARI sovelias, mukainen:

-ASI taipuvainen, -haluinen, kärkäs

– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen:

-ATRI kaltainen, luontoinen, -hko, -mainen:

-BLI ilmaisee passiivista mahdollisuutta, "joka voidaan":

-ENDI joka täytyy

– verbien -a- ja -e-päätteet tippuvat pois; verbien -u- ja -i-päätteet taas säilyvät:

– fa-verbiltä ei käytännön syistä putoa loppu-a pois

-INDI jonkin arvoinen

– verbien -a- ja -e-päätteet tippuvat pois; verbien -u- ja -i-päätteet taas säilyvät:

-ISI ilmaisee hyvin korkeaa määrää ilman vertailukohtaa

– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen:

-IV(I) omiaan johonkin, kykenevä johonkin, "joka voi":

-OSI runsaasti varustettu jollakin, täynnä jotakin

– on suositeltavaa käyttää tämän päätteen kanssa adjektiivista -i-päätettä, ettei se sekaannu monikon päätteeseen:

Yleiset jälkiliitteet

-ET- ilmaisee vähennystä tai pienennystä tai diminutiivia:

-ON- merkitsee suurennusta:

-ACH- alentava tai halventava merkitys:

Lukusanajälkiliitteet

-ANTI muodostaa kymmeniä:

-ESMI muodostaa järjestysnumeroita:

-IME muodostaa murtolukuja:

-O muodostaa substantiiveja numeroista:

-OPIM muodostaa nk. distributiivisia adverbeja:

-OPLI moninkertaistava jälkiliite:

Adverbeja muodostavat jälkiliitteet

-FOY kuinka monta kertaa:

-GRAD missä määrin:

-KAS tapaus  (substantiivista kasu):

-LOK paikka, sijainti:

-M adverbit:

-MAN tapa (substantiivista manere tai väännös romaanisten kielten -ment-päätteestä):

-TEM aika (substantiivista tempe):

"Partikkelit" eli adverbit, prepositiot ja konjunktiot

• a propo    sivumennen tai ohimennen sanoen, muuten

• anke    myös

• ankore    vielä; enää

• apene    tuskin

• bald    pian

• den    sillä

• dunke    siis, niin muodoin

• e    ja

• erste    vasta

• et ... e    sekä ... että

• even    edes

• ja    jo

• jus    juuri, vastikään

• kam    kuin

• kand    kun

• ke    että

• kom    kuten, -na, -nä

• ma    mutta, vaan

• nek ... ni    ei ... eikä

• no    ei (käytetään erillään verbistä)

• non    ei (käytetään verbin yhteydessä kieltosanana)

• nun    nyt

• nur    vain, ainoastaan

• o    tai, vai

• ob    -ko, kö, kysymyssana, jota käytetään kysymyslauseen alussa silloin, kun se ei sisällä muuta kysymyssanaa, eli lauseissa, jotka vaativan myöntävän tai kieltävän vastauksen

• od ... o    joko ... tai

• or    mutta nyt

• poves    ehkä

• preske    melkein, lähes

• quam oldi?    kuinka vanha?

• quam?    kuinka? miten?

• quand    milloin, koska

• quant    kuinka paljon, kuinka monta

• quasi    ikään kuin

• sat    tarpeeksi, kyllin

• self    itse

• si    jos

• si non    ellei

• si nur    jos vain

• tam    yhtä

• tam oldi kam me    yhtä vanha kuin minä

• tamen    kuitenkin, siitä huolimatta, silti

• tand    silloin

• tre    varsin, hyvin, oikein (esim. "hyvin hieno")

• tro    liian (paljon)

• ya    -han, -hän, käytetään väitteen vahvistamiseksi tai asian myöntämiseksi

• yes    kyllä

Prepositiot

Silloin kun prepositiota käytetään erillisenä ilman objektia, siihen lisätään -u. Tarpeen tullen -eru supistuu muotoon -ru.

• a    -lle, luo (ajallisesti ja paikallisesti), kohtaan

• after    jälkeen: ~ aftru = sitten, sen jälkeen

• along    pitkin: ~ alongu

• an    vasten, vierellä: ~ anu

• ante    ennen (vain ajasta puhuttaessa): ~ anteu = ante tum

• apud    luona: ~ apudu

• che    luona, kotona: ~ cheu

• da    tekijäagentti, käännetty subjekti passiivilauseissa: ti libre es skriptet da Väinö Linna = tuo kirja on Väinö Linnan kirjoittama

• dank    tähden, ansiosta: ~ danku = kiitos

• de    genetiiviä ja suhdetta ylipäätään merkitsevä prepositio

• depos    lähtien, alkaen, jostakin asti: ~ deposu = siitä saakka

• devan    edessä, etupuolella: ~ devanu

• dexter    oikealla puolella, oikealla: ~ dextru

• durant    aikana, kuluessa: ~ durantu = sinä aikana

• ek    ulos, pois; mistä aineesta (ornamente ek ore); joukosta (un ek men amikes)

• en    sisään (voidaan käyttää yhtymän "a in" sijasta), -ksi

• est    idässä: ~ estu

• exept    paitsi, lukuunottamatta: ~ exeptu = sitä paitsi

• exter    ulkopuolella, ulkona: ~ extru

• for    poissa

• fro    -sta, -stä, -lta, -ltä (lähtökohta ajallisesti tai paikallisesti): ~ frou

• hinter    takana: ~ hintru

• in    -ssa, -ssä: ~ inu

• insted    sijasta, asemesta: ~ instedu = sen sijaan

• inter    välillä, välissä, joukossa: ~ intru

• klok    ilmaisee kellonaikaa

• konter    vastaan, vasten, vastoin (paikallisesti; vihamielisesti): ~ kontru

• koram    edessä, läsnäollessa: ~ koramu

• kun    kanssa, mukana: ~ kunu = yhdessä

• later    sivulla, vieressä: ~ latru

• left    vasemmalla puolella, vasemmalla: ~ leftu

• malgre    huolimatta, uhalla: ~ malgreu = tamen = kuitenkin, siitä huolimatta

• mid    keskellä (medi = keskelläoleva): ~ midu

• nord    pohjoisessa: ~ nordu

• oposit    vastapäätä: ~ opositu

• paralel    yhdensuuntaisesti, samaan suuntaan: ~ paralelu

• per    avulla, kautta, keinoin: ~ peru = siten

• po    ilmaisee hintaa tai arvoa: tri melones po un euro = kolme euron melonia

• por    varten, hyväksi, puolesta

• preter    ohitse: ~ pretru

• pri    -sta, -stä (mitä koskee, mistä on kysymys): parla pri le

• pro    tähden, vuoksi, takia: ~ prou = pro tum = siitä syystä

• proxim    lähellä (proximi = läheinen, lähellä oleva): ~ proximu

• relat    suhteen, suhteessa: ~ relatu

• res   tasalla, korkeudella: ~ resu

• segun    mukaan: paga segun li laboro = maksaa työn mukaan; segunvolimlaboro = vapaaehtoistyö: ~ segunu = segun tum

• sin    ilman: ~ sinu

• sirk    ympäri(llä); noin, suurin piirtein, suunnilleen: ~ sirku

• sis    tällä puolella: ~ sisu

• sub    alla, alapuolella: ~ subu

• sud    etelässä, etelä: ~ sudu

• super   yläpuolella, päällä (koskematta): ~ supru

• sur   -lla, -llä (yhdyssanoissa ei ole tarpeellista käyttää -u-päätettä): ~ suru

• til    luo; asti, saakka (paikasta ja ajasta)

• tra    läpi, kautta: ~ trau

• trans    toisella puolen, takana: ~ transu

• ulter    ohella: ~ ultru = sen lisäksi, edelleen

• vers    kohti, päin: ~ versu

• vest    lännessä: ~ vestu

• ye    epämääräinen prepositio, jota käytetään, kun mikään muu prepositio ei tarkoin vastaa merkitystä; prepositio on peräisin esperanton kielestä

Joitakin prepositioita voidaan käyttää yhdessä. Esim.:

• a hinter    taakse

• a inter    väliin

• a trans    toiselle puolelle

• fro che nus – meidän luotamme

• fro hinter li arbre – puun takaa

• fro inter li arbes – (niiden) puiden välistä

• fro sur li table – pöydältä

• salta a sur li stule    hypätä tuolille

On muuten olemassa myös novialinkielinen Wikipedia, vaikkakaan se ei ole kovin laaja.

A chefipagine, keli

es skriptet finnim