Alkuesittely

Glosa on Ronald Clarkin ja Wendy Ashbyn vuosina 1972–1992 suunnittelema kansainvälisenä apukielenä käytettäväksi tarkoitettu keinotekoinen kieli. Kieli perustuu pitkälti Lancelot Hogbenin (1895-1975) kehittämään interglossaan. Clark oli suunnitellut Hogbenin kanssa parannuksia tämän kieleen. Projektiin liittyi hieman ennen alkuperäisen kehittäjän kuolemaa vielä Ashby vuonna 1973.

Kielen nimi tulee kieltä – puhuttua tai suussa olevaa – tarkoittavasta kreikan kielen sanasta glossa.

Glosaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Sen aakkoset eivät sisällä tarkkeita. Glosa on isoloiva kieli, eli sen sanoilla ei ole taivutusmuotoja, ja sama sana voi toimia verbinä, substantiivina, adjektiivina tai prepositiona. Glosan sanasto on peräisin latinan ja kreikan kielten sanajuurista. Perusglosassa on tuhat sanaa, mutta 6.000 sanan laajennettu sanasto on kehitetty vaativampia erikoisaloja varten.

Silloin, kun asiayhteydestä ei sanan kieliopillinen tehtävä muuten selviä, se ilmaistaan erityisillä sanoilla, tai sitten asia päätellään sanajärjestyksestä.

Äänneoppi

Aakkoset

a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z

Glosaa äännetään kuten kirjoitetaan.

Vokaalit

Glosan vokaalit A, E, I, O ja U lausutaan täsmälleen samalla tavoin kuin suomen kielessä.

Konsonantit

C lausutaan kuten "c" italian sanassa "ciao" tai "ch" englannin sanassa "check". Eli tähän tapaan: TSH.

W lausutaan kuten se lausuttaisiin englannin kielessä. Eli äänteenä, joka on jotain V:n ja U:n väliltä.

Q lausutaan kuten KW lausuttaisiin glosassa.

Z lausutaan tähän tapaan: DZ, jossa Z siis merkitsee soinnillista S-äännettä.

Kaksoiskonsonantteja ei käytetä.

Kreikan kielen PH korvautuu glosassa F-kirjaimella, CH kirjaimella K, Y kirjaimella I ja TH kirjaimella T. 

Sanapaino

Sanapaino sijoittuu glosan sanoissa sanan viimeistä konsonanttia edeltävälle vokaalille. Se äännetään maltillisesti.

Muoto-oppi

Sanajärjestys; ynnä muuta

Jotta sanotun ymmärtäminen olisi tarkkaa, helppoa ja nopeaa, tulee glosaa käyttäessä käyttää seuraavaa sanajärjestystä:

subjekti – mahdollinen kieltosana – apuverbi – pääverbi – epäsuora objekti – suora objekti.

Samaa sanajärjestystä käytetään myös sivulauseissa.

Pääsanan määritteet sijaitsevat, kuten suomessa, ennen pääsanaansa.

Glosassa käytetään myös yhdyssanoja. Sanat, joista yhdyssana muodostuu, erotetaan väliviivalla.

Määritteet

Substantiivin merkitsijät

Glosassa ei ole erikseen määräistä eikä epämääräistä artikkelia. Mutta siinä on artikkeli, jolla merkitään yksikössä oleva substantiivi.

Se on ennen vokaaleilla ja H-kirjaimella alkavaa sanaa un, ja ennen konsonantteja, H poislukien, u.

plu taas on artikkeli, jolla merkitään monikossa oleva substantiivi.

Niitä voi, muttei ole pakko käyttää, preposition jälkeen.

Esimerkkejä:

Mi lekto u bibli.

= Minä luen kirjaa/kirjan.

Mi kapti plu piski.

= Pyydystän kaloja.

Mi fu lekto plu bibli.

= Luen kirjoja/kirjat.

Mi pa visita u teatra.

= Kävin teatterissa.

Mi pa audi u radio.

= Kuuntelin radiota.

Mi amo gene sko de plu lingua.

= Pidän kielten oppimisesta.

Mi fu skope u televisio.

= Katson televisiota (siis futuuri: katson tulevaisuudessa televisiota).

Mi kolekti plu moneta.

= Keräilen kolikoita.

U bibli es epi tabla.

= Kirja on pöydällä.

Maantieteellisistä nimistä tulee käyttää, jos mahdollista, paikallista versiota. Esim:

France

Suomi

Roma

Eläimistä ja kasveista tulee käyttää niistä tieteellisessä luokittelussa käytettyä suvun nimeä.

Glosan toimintaperiaate

Esimerkit, jotka valottanevat asiaa

u feli

= kissa

un insekti

= hyönteinen

un hepa

= maksa

plu feli

= kissat

poli feli

= monta kissaa

tri feli

= kolme kissaa

u feli tri

= kolmas kissa

u-ci feli

= tämä kissa

u-la feli

= tuo kissa

plu-ci feli

= nämä kissat

plu-la feli

= nuo kissat

Fe ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) menee kaupunkiin.

Fe nu ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) menee nyt kaupunkiin.

Fe fu ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) tulee menemään kaupunkiin.

Fe pa ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) meni kaupunkiin.

Fe pa du ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) oli menossa kaupunkiin.

Fe fu du ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) tulee olemaan menossa kaupunkiin.

Fe nu pa ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) on juuri mennyt kaupunkiin.

Fe nu fu ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) on aikeissa mennä / on menemäisillään kaupunkiin.

Fe pa more ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) tapasi mennä kaupunkiin.

Fe ne sio ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) ei menisi kaupunkiin.

Lase na ki ad urba.

= Menkäämme kaupunkiin.

Lase fe ki ad urba.

=Anna hänen (naispuolisen) mennä kaupunkiin.

Si fe ki ad urba, ...

= Jos hän (naispuolinen) menee kaupunkiin, ...

Fe sio ki ad urba, ...

= Hän (naispuolinen) menisi kaupunkiin, ...

Qe fe ki ad urba?

= Onko hän (naispuolinen) menossa kaupunkiin?

Qe tu pote ki ad urba?

= Voitko mennä kaupunkiin?

Qo acide?

= Mitä tapahtuu? (Mitä nyt tapahtuu?)

Tu pa vide qo-pe?

= Kenet näit?

Qo-ka fe pa ki ad urba?

= Miksi hän (naispuolinen) meni kaupunkiin?

Fe fu posi ki ad urba.

= Hän (naispuolinen) saattaa mennä kaupunkiin.

Gene u feli!

= Hanki kissa!

ge-lose feli

= kadonnut kissa

Id frakti; id pa frakti.

= Se menee rikki; se rikkoutui.

Id pa gene frakti.

= Se särkyi (särjettiin, tuli särjetyksi).

Id es ge-frakti.

= Se on rikki (särkynyt).

lave se

= pestä itseään

Mi auto pa vide id.

= Näin sen itse.

ma; maxi

= (komparatiivi:) enemmän; (superlatiivi:) eniten

mei; mini

= (käänteinen komparatiivi:) vähemmän; (käänteinen superlatiivi:): vähiten

u andro; qi ...

= mies, joka ...

u feli; qi ...

= kissa, joka ...

Vastakohta ilmaistaan NO-etuliitteellä:

gravi; no-gravi

= painava, raskas; kevyt

Negaatio ilmaistaan NE-etuliitteellä:

frigi; ne-frigi

= kylmä; ei-kylmä (ei välttämättä kuuma)

Tu feno sani.

= Näytät olevan kunnossa.

An feno no-sani.

= Hän (miespuolinen) vaikuttaa sairaalta.

Tu pa gene nati di okto, meno pento.

= Synnyit (sinut synnytettiin) toukokuun kahdeksantena päivänä.

Mi gene sko de Deutsch.

= Minä opin saksaa ("minulle opetetaan saksaa").

Fe sti fobo mi.

= Hän (naispuolinen) pelottaa minua ("aiheuttaa pelkoa minulle").

Na nece sti logi u demo.

= Meidän tulee saada väki ymmärtämään.

Fe habe dek anua.

= Hän (naispuolinen) on kymmenen vuotta vanha ("hänellä on kymmenen vuotta")

An nima es Jorma.

= Hänen nimensä on Jorma.

Place. Gratia. Penite.

= Pyydän, ole hyvä. Kiitos. Anteeksi.

Qo-lo tu eko? / Qo es tu eko-lo?

= Missä sinä asut?

Qe tu gene sko de Glosa?

= Opitko glosaa?

retro tri meno

= kolme kuukautta sitten

iso mega de

= yhtä suuri kuin

di-mo

= sunnuntai (sunnuntai lasketaan viikon ensimmäiseksi päiväksi)

di-bi

= maanantai

di-tri

= tiistai

Qo horo? Id es pen horo.

= Paljonko kello on? Se on viisi

nona minuta po tri horo

= yhdeksän minuuttia yli kolme.

bi-pen minuta pre six horo

= 25 minuuttia vaille kuusi

Na pa ki a Roma tem meno tri.

= Me menimme Roomaan maaliskuussa.

medika-pe

= lääkäri

medika-fe

= naispuolinen lääkäri

medika-an

= miespuolinen lääkäri

France-lingua

= ranskan kieli

Tämä varmaankin jossain määrin selvensi sitä, mistä aineksista glosa koostuu.

Yleisiä käsitteitä

oligo   (harva):

– Mi habe oligo bibli.

= Minulla on jokunen kirja.

poli   (monta):

– Mi habe poli poda-te.

= Minulla on monta sukkaa.

plura   (usea):

– Mi pa merka plura kosa.

= Ostin paljon asioita.

Näissä yhteyksissä voi käyttää tietysti myös numeroita, kuten: bi, tri, tetra ... hekto ...

Esimerkkejä:

Mi habe oligo bibli in mi domi.

= Minulla on jokunen kirja kotonani.

Mi habe poli ami in u-ci urba.

= Minulla on paljon ystäviä tässä kaupungissa.

Mi habe hekto bibli in mi domi.

= Minulla on sata kirjaa kotonani.

Mi habe tri bibli. Mi pa visita bi ami.

= Minulla on kolme kirjaa. Kävin kylässä kahden ystävän luona.

Mi pa grafo tri grama.

= Kirjoitin kolme kirjettä.

Mi habe plura nota bibli.

= Minulla on useita muistikirjoja.

Adjektiivit

Adjektiivit eivät glosassa taivu sen enempää suvussa kuin luvussakaan. Etuliitteellä NO- ilmaistaan vastakohta. Etuliitteellä NE- taas ilmaistaan negaatio, esim. "ei-kylmä".

komparatiivi:

ma ... de    enemmän... kuin

käänteinen komparatiivi:

mei ... de    vähemmän ... kuin

kun kyseessä ovat samanarvoiset:

iso ... de    yhtä ... kuin

superlatiivi:

maxi    eniten

käänteinen superlatiivi:

mini    vähiten

ma paleo    vanhempi (jokin)

maxi paleo    vanhin (jokin)

mei paleo    vähemmän vanha

mini paleo    vähiten vanha

fo    hyvin..., oikein... varsin...

Lisää esimerkkejä:

Mi es kali.

= Olen kaunis/komea.

U-ci anto es fo kali.

= Tämä kukka on hyvin kaunis

Maria es ma kali de Laura.

= Maria on kauniimpi kuin Laura.

Paavo Väyrynen es fo stimula efekti.

= Paavo Väyrynen on hyvin mielenkiintoinen ilmiö.

U-ci bibli es mei stimula de u-la.

= Tämä kirja on vähemmän mielenkiintoinen kuin tuo.

Jori es iso pove de Petteri.

= Jori on yhtä köyhä kuin Petteri.

Taisto es u maxi alti de u klase.

= Taisto on luokkansa pisin.

Adjektiiveista ei ole olemassa erillisiä adverbimuotoja.

Persoonapronominit ja adjektiivit

mi minä; minun; minua, minut

tu sinä; sinun; sinua, sinut

an (miespuolisesta): hän; hänen; häntä, hänet

fe (naispuolisesta): hän; hänen; häntä, hänet

id      se; sen; sitä, sen

na me; meidän; meitä, meidät

vi te; teidän; teitä, teidät

mu he, ne; heidän, niiden; heitä, heidät, niitä, ne

u-mi    minun; muotoa käytetään yksinään ilman sanaa, mihin se viittaa

pe    passiivia merkitsevä pronomini. Tulee sanasta "persona".  Käytetään kuten ruotsin kielen man- ja englannin kielen one-sanaa. Sana toimii myös jälkiliitteenä, jolloin sillä merkitään henkilöä tai olentoa.

Esimerkkejä:

Pe dice hispano ci.

= Täällä puhutaan espanjaa.

Pe dice...

= Sanotaan (että)...

se    refleksiivipronomini, joka viittaa subjektiin itseensä.

Esimerkkejä:

An vesti se.

= Hän (miespuolinen) pukeutuu (kirjaimellisesti pukee itsensä)

An pa sume se poda-ve.

= Hän (miespuolinen) otti kenkänsä.

Demonstratiivipronominit

u-ci    tämä

plu-ci nämä

u-la tuo

plu-la nuo

Muita pronomineja

auto    itse; oma

alelo    toistaan, toinen toistaan, toisiaan, toinen toisiaan, toinen toisensa

Verbit

Esimerkkiverbinä ki, "mennä":

preesens imperfekti  futuuri    konditionaali

mi ki    mi pa ki    mi fu ki   mi sio ki

tu ki    tu pa ki    tu fu ki   tu sio ki

an ki    an pa ki    an fu ki   an sio ki

fe ki    fe pa ki    fe fu ki   fe sio ki

id ki    id pa ki    id fu ki   id sio ki

na ki    na pa ki    na fu ki   na sio ki

vi ki    vi pa ki    vi fu ki   vi sio ki

mu ki    mu pa ki    mu fu ki   mu sio ki

Tässä vielä pieni selkeytys asiaan:

mi ki = menen

mi pa ki = menin

mi fu ki = tulen menemään, olen menevä, menen (tulevaisuudessa)

mi sio ki = menisin

Lisää muotoja:

imperatiivi:

ki!

= mene!

partisiipin preesens

ki-pe

= menevä

menneen ajan partisiippi:

ge-ki

= mennyt

futuurin perfekti:

mi fu pa ki

= tulen olemaan mennyt

gerundi:

du ki

= menossa

Gerundi on verbin muoto, joka ilmaisee jatkuvaa, parhaillaan tekeillä olevaa tai keskeneräistä tekemistä. Eli se vastaa englannin kielen preesensin kestomuotoa (jonka pääte on siinä kielessä -ing).

Gerundimuodot:

Mi du ki

= Olen menossa

Mi pa du ki

= Olin menossa

Mi fu du ki

= Olen menossa tulevaisuudessa

Passiivin muodot

Passiivi ilmaistaan "gene"-sanan avulla. Subjekti ilmaistaan tällöin ex-partikkelilla. Esim.:

An gene examina ex iatri.

= Häntä tutkitaan lääkärin toimesta (eli lääkäri tutkii häntä).

qe on kysymyspartikkeli, jota käytetään silloin, kun vastauksena on "kyllä" tai "ei":

– Qe tu volu veni ko mi?

= Haluatko tulla kanssani?

ne  on verbin yhteydessä käytettävä kieltopartikkeli:

– Mi ne lekto u bibli.

= En lue kirjaa.

– Mi ne pa sporta tenis pa-di.

= En pelannut tennistä eilen.

Apuverbit

debi    täytyisi, pitäisi

nece    täytyä, pitää, tarvita

lice    olla sallittu

volu    tahtoa, haluta

pote    voida

pa more    oli tapana

(more = tavanomainen)

Verbien käyttöä: esimerkkejä

Osa seuraavien suomennoksista on jossain määrin jäykkiä, mutta sille ei nyt voi mitään:

Vide

= Nähdä

Du vide.

= Jatkaa näkemistä.

Qe, nu-pa vide?

= Juuri nähty?

Qe, nu-pa du vide?

= Juuri oltu näkemässä?

Nu-fu vide.

= Katsopa vain.

Nu-fu du vide.

= Katselepas.

An vide

= Hän (miespuolinen) näkee

An du vide

= Hän (miespuolinen) on näkemässä

An nu-pa vide

= Hän (miespuolinen) juuri näki

An nu-pa du vide

= Hän (miespuolinen) on juuri ollut näkemässä

= Hän (miespuolinen) jatkoi näkemistä

An nu-fu vide

= Hän (miespuolinen) on näkemäisillään

An nu-fu du vide

= Hän (miespuolinen) on alkamassa nähdä

An pa vide

= Hän (miespuolinen) näki

An pa-du vide

= Hän (miespuolinen) oli juuri näkemässä.

= Hän (miespuolinen jatkoi näkemistä.

An pa-fu vide

= Hän (miespuolinen) oli näkemäisillään

An fu vide

= Hän (miespuolinen) tulee näkemään

An fu-du vide

= Hän (miespuolinen) tulee olemaan näkemässä

An fu-pa vide

= Hän (miespuolinen) tulee olemaan nähnyt

An fu-pa du vide

= Hän (miespuolinen) tulee olemaan ollut näkemässä

An nu-fu pa-du vide

= Hän (miespuolinen) [tätä minä en edes yritä kääntää suomeksi, sillä kieli ja aivot menevät solmuun]

An nu-fu vide

= Hän (miespuolinen) tulee juuri aivan pian näkemään

An sio vide

= Hän (miespuolinen) näkisi

An sio du vide

= Hän (miespuolinen) olisi näkemässä

An sio pa vide

= Hän (miespuolinen) olisi nähnyt

An sio pa-du vide

= Hän (miespuolinen) olisi ollut näkemässä.

An sio nu-fu vide

= Hän (miespuolinen) näkisi aivan pian heti kohta

tai

= Hän (miespuolinen) olisi näkemäisillään

Lase an vide

= Anna hänen (miespuolinen) nähdä

An nece vide

= Hänen (miespuolinen) tarvitsee nähdä

An pa nece vide

= Hänen (miespuolinen) tarvitsi nähdä

An fu nece vide

= Hänen (miespuolinen) tulee tarvita nähdä

An fu posi vide

= Hän (miespuolinen) tulee mahdollisesti näkemään

An fu gene lice vide

= Hänen (miespuolinen) tullaan sallimaan nähdä

An habe lice vide

= Hänellä (miespuolinen) on lupa nähdä

An habe pote vide

= Hän (miespuolinen) on kykenevä näkemään / voi nähdä

An debi vide

= Hänen (miespuolisen) tulee nähdä

An sio debi vide

= Hänen (miespuolisen) tulisi nähdä

An pa debi vide

= Hänen (miespuolisen) tulisi olla nähnyt

U ge-vide objekti

= Nähty esine/objekti/kohde

Id gene vide per un andra.

= Mies näkee sen (tai sana sanalta tulkittuna "Se on miehen näkemä").

An fu gene vide.

= Hän (miespuolinen) tulee olemaan nähty.

Fe ne pa vide an.

= Hän (naispuolinen) ei nähnyt häntä (miespuolista).

Qe, an nu vide fe?

= Näkeekö hän (miespuolinen) hänet (naispuolisen) nyt?

nu = nyt

Jälkiliitteet

Jälkiliitteet ovat glosassa tärkeässä asemassa sanojen ja ilmaisujen muodostamisessa. Seuraavassa lista niistä. Suluissa suomennoksen vieressä kerrotaan, mistä glosan sanasta ja mistä sen osasta jälkiliite on peräisin).

• -bo    kauppa, putiikki (BOteka)

• -bo-pe    kaupanpitäjä

• -do    rakennus (DOmi)

• -fa    joukko; paketti, lajitelma, sarja (FAski) 

• -fi    kuitu, säie, syy (FIlament)

• -ka    huone, tila (KAmera) 

• -li    kivi (LIto) 

• -lo    paikka, sijainti (LOka) 

• -ma    materiaali, aines (MAteria) 

• -me    laite, koje (MEkani) 

• -mo    huonekalu, irtaimiston osa (MObili) 

• -pe    henkilö, olento (PErsona) 

• -ra    asia; esine, objekti, kohde (ReAli) 

• -ru    väline, instrumentti (instRUmenta) 

• -te    tekstiili, kangas (TExtili) 

• -va    säiliö, astia (VAsa) 

• -ve    vaatekappale, pukine, "rätti" (VEsti) 

• -zo    rengas, kehä, lenkki, rinki, rinkula (ZOna) 

Sidossanoja

• -co    "mitä juuri sanoin", käytetään vain osana muita sanoja, ei erillisenä sanana

• akorda-co     niinpä, siispä

• po-co    jälkeenpäin, myöhemmin, sitten

• ko-co    myös

• no-klu-co    lukuunottamatta

• para-co    muuten, sivumennen sanoen

• seqe-co     niinpä, näin ollen, siitä johtuen, sen seurauksena

• kontra-co    päinvastoin, sitä vastoin, kääntäen

• klu-co    siitä huolimatta

• fini-co    lopulta, vihdoin

• anti-co    kuitenkin, kuitenkaan, vaikka, siitä huolimatta, sittenkin

• per-co    tähän tapaan, tällä tavoin

• tem-co    sillä välin, sillä aikaa kun

• plus-co    lisäksi, sen lisäksi

• hetero-co    muuten, muutoin, muussa tapauksessa

• homo-co    yhtä lailla, samalla lailla, samoin

• suma-co    yhteenvetona

• ka-co    siksi, sen vuoksi, sen tähden, näin ollen

• metri-co    siinä määrin

Prepositiot

• a, ad (ennen vokaalilla tai H:lla alkavaa sanaa ad, muutoin a) jossakin, -lla, -llä; johonkin, -lle, asti, saakka

• ab    -sta, -stä, lta-, ltä

• ana    ylhäällä; ylöspäin

• ante    edessä, etupuolella, edellä

• anti    vastaan

• de    genetiivinen prepositio; aiheesta..., -sta, -stä (prepositiolla lisäksi muitakin tehtäviä)

• dia    läpi, lävitse, kautta

• epi    -lla, -llä, pinnalla; -lle, pinnalle

• ex    ulkona, ulkopuolella; ulos, ulkopuolelle; passiivin tekijäagentti

• in    -ssa, -ssä, sisässä, sisällä; johonkin, sisään, sisälle

• infra    alla, alapuolella; alle, alapuolelle

• inter    välillä, välissä, joukossa; välille, väliin, joukkoon

• intra    puitteissa, piirissä, sisäpuolella; puitteisiin, piiriin, sisäpuolelle

• kata    alhaalla; alaspäin

• ko    kanssa, mukana

• meso    keskellä, välissä, välillä; keskelle, väliin, välille

• minus    ilman, vailla

• per    avulla, keinolla, keinoin

• peri    ympärillä; ympärille; ympäri

• pro    puolesta, varten, tähden

• proxi    lähellä; lähelle

• sin    kanssa, mukana [on suositeltavaa käyttää tämän sijaan prepositiota "ko"]

• sine    ilman, vailla

• supra, su    yläpuolella, päällä; yli

• te    jotta, tehdäkseen jotakin

• tele    kaukana

• tem    sillä hetkellä, silloin; aikana, kuluessa

• to     -lla, -llä, täsmällisessä sijainnissa

• trans / ultra    tuolla puolen, toisella puolella; tuolle puolen, toiselle puolelle

Liitännäisiä

• akorda    (jonkun tai jonkin) mukaan

• anti     vaikka

• homo    kuten

• indika    olla merkkinä

• kausa    koska; vuoksi, tähden, takia

• klu    jopa; sisältäen

• kompara    verrattuna

• konditio    sillä ehdolla että, sikäli kuin, mikäli

• kongru     sovelias, sopiva, kelvollinen

• metro    sikäli kuin, siinä määrin kuin

• pende    riippuen

• plus    lisäksi

• postula    edellyttäen

• seqe     siitä johtuen, sen seurauksena

Numeraalit

0    zero, ze

1    mo

2    bi

3    tri

4    tet, tetra

5    pen, penta

6    six, sixa

7    seti

8    ok

9    nona

10    deka

11    mo-mo

12    mo-bi

13    mo-tri

14    mo-tet, mo-tetra

15    mo-pen, mo-penta

20    bi-ze

21    bi-ze mo

30    tri-ze

37    tri-ze seti

40    tet-ze, tetra-ze

50    pen-ze, penta-ze

60    six-ze, sixa-ze

100    mo hekto

200    bi hekto

1000    mo kilo

1 000 000    miliona

1 000 000 000 000    giga

Erillisiä järjestyslukuja ei glosassa juurikaan ole. Järjestysluku ilmaistaan yksinkertaisesti sijoittamalla numero pääsanan jälkeen. Esim.:

di tet = neljäs päivä

Virallisista sanastoista löytyvät ainoastaan seuraavat kolme järjestysnumeroa:

proto    ensimmäinen

sekunda    toinen

tertia, trito    kolmas

Lisää tärkeitä pikkusanoja

ali    mikä tahansa

holo    koko... 

ke    että

mega    hurjan paljon; suuri, isokokoinen, iso

mero; peci      pala, palanen, osa

multi, poli    moni, usea; paljon

pan, panto    kaikki; jokainen, joka

pusi    vähän; pieni

sati    tarpeeksi (jotakin)

singu    jokainen, joka

solo    ainoa

speci    eräänlainen

Kysymyksiä

• Qe... ?    Pronomia käytetään silloin, kun vastauksena on "kyllä" tai "ei".

• Qo?    Mikä? / Mitä? / Kumpi?

• Qo numera?    Kuinka monta?

• Qo metri?    Kuinpa paljon?

• Qo freqe?    Kuinka usein?

• Qo-ka?    Miksi?

• Qo-te?    Miksi? (intentio, aikomus, tarkoitus)

• Qo-lo?    Missä?

• Qo-ra?    Mikä asia/esine?

• Qo-pe?    Kuka?

• Qo-mode? / Komo?    Kuinka? / Millä tavoin?

• Qo-horo?; Qo-di?    Milloin?

Kysymyssanat, jotka ovat samalla objekteja, sijoittuvat verbin jälkeen.

Kieltosanat

• ne    ei

• ne-    ei-

• ne pre    ei ennen kuin

• no    ei, epä-

• no-    epä-

• nuli; zero    ei ollenkaan, ei mitään

• ni ... ni    ei ... eikä 

Modaaliapuverbit

Näitä verbejä seuraa toinen verbi:

• debi    täytyä, pitää, olla pakko

• feno    näyttää joltakin, vaikuttaa joltakin

• hedo    pitää, tykätä (tehdä jotain)

• lice    olla sallittua

• more    tavallisesti

• nece    täytyä, pitää, tarvitsee

• no-dura    lopettaa, keskeyttää

• pa more    oli tapana

• posi    saattaa

• pote    voida, kyetä

• prepara    olla tekemäisillään jotain

• proto    alkaa, aloittaa, ruveta

• spe    toivoa voivansa

• tende, te    olla aikomus, olla tarkoituksena

• tenta    yrittää

• volu    haluta, tahtoa

Aika

• anua    vuosi

• di    päivä

• fu-di    huominen

• horo    tunti; kello; aika

• kron    välitön

• mana    aamu

• meno    kuukausi

• minuta    minuutti

• noktu    yö

• nu    nyt

• pa-di    eilinen

• po    jälkeen

• pre    ennen

• retro    (aikaa) ... sitten

• sekunda    sekunti

• septi-di    viikko

• tem    aikana, kuluessa, sillä aikaa kun

• vespera    ilta

Lisää hyviä esimerkkejä kielen käytöstä

Ave! 

= Terve! / Moi! / Hei!

Place

= Ole hyvä (kysyttäessä tai pyydettäessä jotain)

Gratia!

= Kiitos!

Gratula!

= Onnitteluni!

Vale!

= Näkemiin! / Hyvästi!           

Gratia de tu grama.

= Kiitos kirjeestäsi.

Pardo!

= Anteeksi, saanko ohittaa / Anteeksi, mitä!!

Penite!

= Anteeksi! / Olen pahoillani!

Kura!

= Varo!      

Auxi mi!

= Auta minua!

Mu auxi alelo.

= He auttavat toisiaan.

U makina funktio bene.

= Moottori toimii hyvin.

No-funktio! Ne pote detekti u defekti.

= Epäkunnossa! Vikaa ei löydy!         

Kogita! Tu debi auxi fe.

= Mieti ankarasti! Sinun tulee auttaa häntä (naispuolista).

Fe pote gresi. Qe fe pote gresi?

= Hän (naispuolinen) kykenee kävelemään. Voihan hän (naispuolinen) kävellä?

An pa pote dromo e salta.

= Hän (miespuolinen) kykeni juoksemaan ja hyppäämään.

Qe mu pote salta?

= Kykenevätkö he hyppäämään?

Fe pa du kanta, kron an pa veni.

= Hän (naispuolinen) oli laulamassa, kun hän (miespuolinen) tuli.

Fe nu-pa sedi.

= Hän juuri istuutui.

Qo acide? Tu pa vide qo?

= Mitä on meneillään? Mitä sinä näit?

Qo-ka id pa acide?

= Mikä aiheutti  sen (Mikä sai sen tapahtumaan? / Mikä oli syynä tapahtuneelle?)

Qo-te an pa ki?

= Miksi hän (miespuolinen) meni?

Mi ski, qod fe puta.

= Tiedän, mitä hän (naispuolinen) ajattelee.

Mi qestio se, qe fe fu ki.

= Ihmettelenpä, meneekö hän (naispuolinen) (tulevaisuudessa).

Un andro, tu pa vide pa setimana.

= Mies, jonka näit viime viikolla.

U gina, qi ki peri gono, es mi para-fe.

= Nainen, joka on menossa kulman taa, on naapurini.

Mi pa vide fe. Fe pa vide mi.

= Näin hänet (naispuolisen). Hän (naispuolinen) näki minut.

Mi plu bibli es epi tabla.

= Kirjani ovat pöydällä.

Mu pa dice iso-kron.

= He puhuivat samanaikaisesti.

An pa vive tem hekto-anua mo-nona.

= Hän (miespuolinen) eli 19. vuosisadalla (1800-luvulla siis).

Fe eko in deutsche urba.

= Hän (naispuolinen) elää saksalaisessa kaupungissa.

Anti-co fe amo eko in rura.

= Kuitenkin hän pitää asumisesta maaseudulla.

Ergo-pe. In-pe. Pro-pe. Filo-pe.

= Työntekijä/työläinen. Asukas. Tukija. Rakastaja.

Loka = -lo. Elekti-lo. Plati-lo

= Paikka/sijainti. Vaalipiiri. Tasanko.

Panto-lo. Uno-lo. Nuli-lo.

= Kaikkialla. Jossain. Ei missään.

Tu feno sani. Feno, fe ne pote veni.

= Näytät voivan hyvin. Ilmeisesti hän (naispuolinen) ei voi tulla.

Id frakti. Pa gene frakti. Ge-frakti.

= Se on särkymässä. Rikottiin. Särkynyt.

Qo-pe pa vide tu? Tu pa vide qo-pe?

= Kuka näki sinut? Kenet sinä näit?

Anti kali klima na pa resta intra. Extra.

= Huolimatta hienosta säästä me pysyimme sisätiloissa. Ulkona.

Ra. Uno-ra. Ali-ra. Nuli-ra.

= Asia. Jotakin. Mitä tahansa. Ei mitään.

Mu dice: id es solo u mu-dice.

= He sanovat: se on vain huhu.

Tu eko qo-lo? Proxi alo tele?

= Missä asut? Lähellä vaiko kaukana?

An logi. An ne logi.

= Hän (miespuolinen) ymmärtää. Hän (miespuolinen) ei ymmärrä.

Qe an logi?

= Ymmärtääkö hän (miespuolinen)?

Sti / sto u lampa.

= Pistä päälle / pois päältä lamppu.

Fe pa sti ridi mi.

= Hän sai minut nauramaan.

Mi ne pa pote ne ridi.

= En voinut olla nauramatta.

Fe nu-pa ki ex.

= Hän (naispuolinen) on juuri mennyt ulos.

Mi nu-fu ki ab.

= Olen juuri menossa pois.

Ana. Kata.

= Ylöspäin. Alaspäin.

Ana kata.

= Ylösalaisin.

Avanti e retro.

= Eteenpäin ja taaksepäin.

Bi bileta ab, place.

= Kaksi menolippua, pyydän.

Tri versi bileta, place. Gratia.

= Kolme meno-paluu-lippua, pyydän. Kiitos.

Mi vagona a London.

= Kuljen Lontooseen autolla.

Fe trena. Mi pedi.

= Hän (naispuolinen) kulkee junalla. Minä kävelen.

U-ci dendro es ma alti de u-la.

= Tämä puu on korkeampi kuin tuo.

Rota-via. Pedi-via. Kanali.

= Autotie. Jalkakäytävä. Viemäri.

Puri-me. Puta-me.

= Pölynimuri. Tietokone.

U iatri pa examina u pato-pe.

= Lääkäri tutki potilaan.

An pa gene examina ex iatri.

= Hän (miespuolinen) tuli lääkärin tutkimaksi (eli lääkäri tutki hänet (miespuolisen).)

Id pa gene termo. Id pa gene frigi in frigi-me.

= Se kuumeni. Se kylmeni jääkaapissa.

Vapo-me. Tipo-me.

= Höyrykone. Painokone.

Bibli-mo(bili). Grafo-mo.

= Kirjahylly. Kirjoituspöytä.

bibe-ma

= juoma

Geo-ma. Infra-ma. Mero-ma.

= Mineraali. Sedimentti. Ainesosa.

Vora-ma. Proto-ma. Supra-ma.

= Ruoka / elintarvike. Raaka-aine. Pintaliete.

Plu pre-nu zoa. Plu nu fito.

= Sukupuuttoon kuolleet eläimet. Olemassa olevat kasvit.

Mi nece ki. Mi pa nece ki.

= Minun täytyy/tarvitsee mennä. Minun täytyi/piti mennä.

Mi fu nece ki.

= Minun täytyy/tarvitsee mennä (tulevaisuudessa).

Fe debi ki.

= Hänen (naispuolisen) täytyy mennä.

Fe pa debi ki.

= Hänen (naispuolisen) täytyi mennä.

Mi puta, kredi, doxo, dubi.

= Arvelen, uskon, olen sitä mieltä, epäilen.

Mi fu tena u-ci. Tena id termo.

= Pidän tämän. Pidä se kuumana.

Kura! Ne kade!

= Varo! Älä putoa/kaadu!

Sposa-matri. Parenta sorori.

= Anoppi. Täti.

PS.

Seuraavat linkit sivustoni ulkopuolelle voivat kiinnostaa:

Pieni glosa-englanti -sanasto

Suurehko glosa-englanti -sanasto

Glosan kielen kansainvälinen sivusto (joka ei sisällä linkkejä suomenkieliseen aineistoon kuitenkaan)