Glosa on Ronald Clarkin ja Wendy Ashbyn vuosina 1972–1992 suunnittelema kansainvälisenä apukielenä käytettäväksi tarkoitettu keinotekoinen kieli. Kieli perustuu pitkälti Lancelot Hogbenin (1895-1975) kehittämään interglossaan. Clark oli suunnitellut Hogbenin kanssa parannuksia tämän kieleen. Projektiin liittyi hieman ennen alkuperäisen kehittäjän kuolemaa vielä Ashby vuonna 1973.
Kielen nimi tulee kieltä – puhuttua tai suussa olevaa – tarkoittavasta kreikan kielen sanasta glossa.
Glosaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Sen aakkoset eivät sisällä tarkkeita. Glosa on isoloiva kieli, eli sen sanoilla ei ole taivutusmuotoja, ja sama sana voi toimia verbinä, substantiivina, adjektiivina tai prepositiona. Glosan sanasto on peräisin latinan ja kreikan kielten sanajuurista. Perusglosassa on tuhat sanaa, mutta 6.000 sanan laajennettu sanasto on kehitetty vaativampia erikoisaloja varten.
Silloin, kun asiayhteydestä ei sanan kieliopillinen tehtävä muuten selviä, se ilmaistaan erityisillä sanoilla, tai sitten asia päätellään sanajärjestyksestä.
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z
Glosaa äännetään kuten kirjoitetaan.
Glosan vokaalit A, E, I, O ja U lausutaan täsmälleen samalla tavoin kuin suomen kielessä.
C lausutaan kuten "c" italian sanassa "ciao" tai "ch" englannin sanassa "check". Eli tähän tapaan: TSH.
W lausutaan kuten se lausuttaisiin englannin kielessä. Eli äänteenä, joka on jotain V:n ja U:n väliltä.
Q lausutaan kuten KW lausuttaisiin glosassa.
Z lausutaan tähän tapaan: DZ, jossa Z siis merkitsee soinnillista S-äännettä.
Kaksoiskonsonantteja ei käytetä.
Kreikan kielen PH korvautuu glosassa F-kirjaimella, CH kirjaimella K, Y kirjaimella I ja TH kirjaimella T.
Sanapaino sijoittuu glosan sanoissa sanan viimeistä konsonanttia edeltävälle vokaalille. Se äännetään maltillisesti.
Jotta sanotun ymmärtäminen olisi tarkkaa, helppoa ja nopeaa, tulee glosaa käyttäessä käyttää seuraavaa sanajärjestystä:
subjekti – mahdollinen kieltosana – apuverbi – pääverbi – epäsuora objekti – suora objekti.
Samaa sanajärjestystä käytetään myös sivulauseissa.
Pääsanan määritteet sijaitsevat, kuten suomessa, ennen pääsanaansa.
Glosassa käytetään myös yhdyssanoja. Sanat, joista yhdyssana muodostuu, erotetaan väliviivalla.
Glosassa ei ole erikseen määräistä eikä epämääräistä artikkelia. Mutta siinä on artikkeli, jolla merkitään yksikössä oleva substantiivi.
Se on ennen vokaaleilla ja H-kirjaimella alkavaa sanaa un, ja ennen konsonantteja, H poislukien, u.
plu taas on artikkeli, jolla merkitään monikossa oleva substantiivi.
Niitä voi, muttei ole pakko käyttää, preposition jälkeen.
Esimerkkejä:
Mi lekto u bibli.
= Minä luen kirjaa/kirjan.
Mi kapti plu piski.
= Pyydystän kaloja.
Mi fu lekto plu bibli.
= Luen kirjoja/kirjat.
Mi pa visita u teatra.
= Kävin teatterissa.
Mi pa audi u radio.
= Kuuntelin radiota.
Mi amo gene sko de plu lingua.
= Pidän kielten oppimisesta.
Mi fu skope u televisio.
= Katson televisiota (siis futuuri: katson tulevaisuudessa televisiota).
Mi kolekti plu moneta.
= Keräilen kolikoita.
U bibli es epi tabla.
= Kirja on pöydällä.
Maantieteellisistä nimistä tulee käyttää, jos mahdollista, paikallista versiota. Esim:
France
Suomi
Roma
Eläimistä ja kasveista tulee käyttää niistä tieteellisessä luokittelussa käytettyä suvun nimeä.
u feli
= kissa
un insekti
= hyönteinen
un hepa
= maksa
plu feli
= kissat
poli feli
= monta kissaa
tri feli
= kolme kissaa
u feli tri
= kolmas kissa
u-ci feli
= tämä kissa
u-la feli
= tuo kissa
plu-ci feli
= nämä kissat
plu-la feli
= nuo kissat
Fe ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) menee kaupunkiin.
Fe nu ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) menee nyt kaupunkiin.
Fe fu ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) tulee menemään kaupunkiin.
Fe pa ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) meni kaupunkiin.
Fe pa du ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) oli menossa kaupunkiin.
Fe fu du ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) tulee olemaan menossa kaupunkiin.
Fe nu pa ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) on juuri mennyt kaupunkiin.
Fe nu fu ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) on aikeissa mennä / on menemäisillään kaupunkiin.
Fe pa more ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) tapasi mennä kaupunkiin.
Fe ne sio ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) ei menisi kaupunkiin.
Lase na ki ad urba.
= Menkäämme kaupunkiin.
Lase fe ki ad urba.
=Anna hänen (naispuolisen) mennä kaupunkiin.
Si fe ki ad urba, ...
= Jos hän (naispuolinen) menee kaupunkiin, ...
Fe sio ki ad urba, ...
= Hän (naispuolinen) menisi kaupunkiin, ...
Qe fe ki ad urba?
= Onko hän (naispuolinen) menossa kaupunkiin?
Qe tu pote ki ad urba?
= Voitko mennä kaupunkiin?
Qo acide?
= Mitä tapahtuu? (Mitä nyt tapahtuu?)
Tu pa vide qo-pe?
= Kenet näit?
Qo-ka fe pa ki ad urba?
= Miksi hän (naispuolinen) meni kaupunkiin?
Fe fu posi ki ad urba.
= Hän (naispuolinen) saattaa mennä kaupunkiin.
Gene u feli!
= Hanki kissa!
ge-lose feli
= kadonnut kissa
Id frakti; id pa frakti.
= Se menee rikki; se rikkoutui.
Id pa gene frakti.
= Se särkyi (särjettiin, tuli särjetyksi).
Id es ge-frakti.
= Se on rikki (särkynyt).
lave se
= pestä itseään
Mi auto pa vide id.
= Näin sen itse.
ma; maxi
= (komparatiivi:) enemmän; (superlatiivi:) eniten
mei; mini
= (käänteinen komparatiivi:) vähemmän; (käänteinen superlatiivi:): vähiten
u andro; qi ...
= mies, joka ...
u feli; qi ...
= kissa, joka ...
Vastakohta ilmaistaan NO-etuliitteellä:
gravi; no-gravi
= painava, raskas; kevyt
Negaatio ilmaistaan NE-etuliitteellä:
frigi; ne-frigi
= kylmä; ei-kylmä (ei välttämättä kuuma)
Tu feno sani.
= Näytät olevan kunnossa.
An feno no-sani.
= Hän (miespuolinen) vaikuttaa sairaalta.
Tu pa gene nati di okto, meno pento.
= Synnyit (sinut synnytettiin) toukokuun kahdeksantena päivänä.
Mi gene sko de Deutsch.
= Minä opin saksaa ("minulle opetetaan saksaa").
Fe sti fobo mi.
= Hän (naispuolinen) pelottaa minua ("aiheuttaa pelkoa minulle").
Na nece sti logi u demo.
= Meidän tulee saada väki ymmärtämään.
Fe habe dek anua.
= Hän (naispuolinen) on kymmenen vuotta vanha ("hänellä on kymmenen vuotta")
An nima es Jorma.
= Hänen nimensä on Jorma.
Place. Gratia. Penite.
= Pyydän, ole hyvä. Kiitos. Anteeksi.
Qo-lo tu eko? / Qo es tu eko-lo?
= Missä sinä asut?
Qe tu gene sko de Glosa?
= Opitko glosaa?
retro tri meno
= kolme kuukautta sitten
iso mega de
= yhtä suuri kuin
di-mo
= sunnuntai (sunnuntai lasketaan viikon ensimmäiseksi päiväksi)
di-bi
= maanantai
di-tri
= tiistai
Qo horo? Id es pen horo.
= Paljonko kello on? Se on viisi
nona minuta po tri horo
= yhdeksän minuuttia yli kolme.
bi-pen minuta pre six horo
= 25 minuuttia vaille kuusi
Na pa ki a Roma tem meno tri.
= Me menimme Roomaan maaliskuussa.
medika-pe
= lääkäri
medika-fe
= naispuolinen lääkäri
medika-an
= miespuolinen lääkäri
France-lingua
= ranskan kieli
Tämä varmaankin jossain määrin selvensi sitä, mistä aineksista glosa koostuu.
oligo (harva):
– Mi habe oligo bibli.
= Minulla on jokunen kirja.
poli (monta):
– Mi habe poli poda-te.
= Minulla on monta sukkaa.
plura (usea):
– Mi pa merka plura kosa.
= Ostin paljon asioita.
Näissä yhteyksissä voi käyttää tietysti myös numeroita, kuten: bi, tri, tetra ... hekto ...
Esimerkkejä:
Mi habe oligo bibli in mi domi.
= Minulla on jokunen kirja kotonani.
Mi habe poli ami in u-ci urba.
= Minulla on paljon ystäviä tässä kaupungissa.
Mi habe hekto bibli in mi domi.
= Minulla on sata kirjaa kotonani.
Mi habe tri bibli. Mi pa visita bi ami.
= Minulla on kolme kirjaa. Kävin kylässä kahden ystävän luona.
Mi pa grafo tri grama.
= Kirjoitin kolme kirjettä.
Mi habe plura nota bibli.
= Minulla on useita muistikirjoja.
Adjektiivit eivät glosassa taivu sen enempää suvussa kuin luvussakaan. Etuliitteellä NO- ilmaistaan vastakohta. Etuliitteellä NE- taas ilmaistaan negaatio, esim. "ei-kylmä".
komparatiivi:
ma ... de enemmän... kuin
käänteinen komparatiivi:
mei ... de vähemmän ... kuin
kun kyseessä ovat samanarvoiset:
iso ... de yhtä ... kuin
superlatiivi:
maxi eniten
käänteinen superlatiivi:
mini vähiten
ma paleo vanhempi (jokin)
maxi paleo vanhin (jokin)
mei paleo vähemmän vanha
mini paleo vähiten vanha
fo hyvin..., oikein... varsin...
Lisää esimerkkejä:
Mi es kali.
= Olen kaunis/komea.
U-ci anto es fo kali.
= Tämä kukka on hyvin kaunis
Maria es ma kali de Laura.
= Maria on kauniimpi kuin Laura.
Paavo Väyrynen es fo stimula efekti.
= Paavo Väyrynen on hyvin mielenkiintoinen ilmiö.
U-ci bibli es mei stimula de u-la.
= Tämä kirja on vähemmän mielenkiintoinen kuin tuo.
Jori es iso pove de Petteri.
= Jori on yhtä köyhä kuin Petteri.
Taisto es u maxi alti de u klase.
= Taisto on luokkansa pisin.
Adjektiiveista ei ole olemassa erillisiä adverbimuotoja.
mi minä; minun; minua, minut
tu sinä; sinun; sinua, sinut
an (miespuolisesta): hän; hänen; häntä, hänet
fe (naispuolisesta): hän; hänen; häntä, hänet
id se; sen; sitä, sen
na me; meidän; meitä, meidät
vi te; teidän; teitä, teidät
mu he, ne; heidän, niiden; heitä, heidät, niitä, ne
u-mi minun; muotoa käytetään yksinään ilman sanaa, mihin se viittaa
pe passiivia merkitsevä pronomini. Tulee sanasta "persona". Käytetään kuten ruotsin kielen man- ja englannin kielen one-sanaa. Sana toimii myös jälkiliitteenä, jolloin sillä merkitään henkilöä tai olentoa.
Esimerkkejä:
Pe dice hispano ci.
= Täällä puhutaan espanjaa.
Pe dice...
= Sanotaan (että)...
se refleksiivipronomini, joka viittaa subjektiin itseensä.
Esimerkkejä:
An vesti se.
= Hän (miespuolinen) pukeutuu (kirjaimellisesti pukee itsensä)
An pa sume se poda-ve.
= Hän (miespuolinen) otti kenkänsä.
u-ci tämä
plu-ci nämä
u-la tuo
plu-la nuo
auto itse; oma
alelo toistaan, toinen toistaan, toisiaan, toinen toisiaan, toinen toisensa
Esimerkkiverbinä ki, "mennä":
preesens imperfekti futuuri konditionaali
mi ki mi pa ki mi fu ki mi sio ki
tu ki tu pa ki tu fu ki tu sio ki
an ki an pa ki an fu ki an sio ki
fe ki fe pa ki fe fu ki fe sio ki
id ki id pa ki id fu ki id sio ki
na ki na pa ki na fu ki na sio ki
vi ki vi pa ki vi fu ki vi sio ki
mu ki mu pa ki mu fu ki mu sio ki
Tässä vielä pieni selkeytys asiaan:
mi ki = menen
mi pa ki = menin
mi fu ki = tulen menemään, olen menevä, menen (tulevaisuudessa)
mi sio ki = menisin
imperatiivi:
ki!
= mene!
partisiipin preesens
ki-pe
= menevä
menneen ajan partisiippi:
ge-ki
= mennyt
futuurin perfekti:
mi fu pa ki
= tulen olemaan mennyt
gerundi:
du ki
= menossa
Gerundi on verbin muoto, joka ilmaisee jatkuvaa, parhaillaan tekeillä olevaa tai keskeneräistä tekemistä. Eli se vastaa englannin kielen preesensin kestomuotoa (jonka pääte on siinä kielessä -ing).
Gerundimuodot:
Mi du ki
= Olen menossa
Mi pa du ki
= Olin menossa
Mi fu du ki
= Olen menossa tulevaisuudessa
Passiivi ilmaistaan "gene"-sanan avulla. Subjekti ilmaistaan tällöin ex-partikkelilla. Esim.:
An gene examina ex iatri.
= Häntä tutkitaan lääkärin toimesta (eli lääkäri tutkii häntä).
qe on kysymyspartikkeli, jota käytetään silloin, kun vastauksena on "kyllä" tai "ei":
– Qe tu volu veni ko mi?
= Haluatko tulla kanssani?
ne on verbin yhteydessä käytettävä kieltopartikkeli:
– Mi ne lekto u bibli.
= En lue kirjaa.
– Mi ne pa sporta tenis pa-di.
= En pelannut tennistä eilen.
debi täytyisi, pitäisi
nece täytyä, pitää, tarvita
lice olla sallittu
volu tahtoa, haluta
pote voida
pa more oli tapana
(more = tavanomainen)
Osa seuraavien suomennoksista on jossain määrin jäykkiä, mutta sille ei nyt voi mitään:
Vide
= Nähdä
Du vide.
= Jatkaa näkemistä.
Qe, nu-pa vide?
= Juuri nähty?
Qe, nu-pa du vide?
= Juuri oltu näkemässä?
Nu-fu vide.
= Katsopa vain.
Nu-fu du vide.
= Katselepas.
An vide
= Hän (miespuolinen) näkee
An du vide
= Hän (miespuolinen) on näkemässä
An nu-pa vide
= Hän (miespuolinen) juuri näki
An nu-pa du vide
= Hän (miespuolinen) on juuri ollut näkemässä
= Hän (miespuolinen) jatkoi näkemistä
An nu-fu vide
= Hän (miespuolinen) on näkemäisillään
An nu-fu du vide
= Hän (miespuolinen) on alkamassa nähdä
An pa vide
= Hän (miespuolinen) näki
An pa-du vide
= Hän (miespuolinen) oli juuri näkemässä.
= Hän (miespuolinen jatkoi näkemistä.
An pa-fu vide
= Hän (miespuolinen) oli näkemäisillään
An fu vide
= Hän (miespuolinen) tulee näkemään
An fu-du vide
= Hän (miespuolinen) tulee olemaan näkemässä
An fu-pa vide
= Hän (miespuolinen) tulee olemaan nähnyt
An fu-pa du vide
= Hän (miespuolinen) tulee olemaan ollut näkemässä
An nu-fu pa-du vide
= Hän (miespuolinen) [tätä minä en edes yritä kääntää suomeksi, sillä kieli ja aivot menevät solmuun]
An nu-fu vide
= Hän (miespuolinen) tulee juuri aivan pian näkemään
An sio vide
= Hän (miespuolinen) näkisi
An sio du vide
= Hän (miespuolinen) olisi näkemässä
An sio pa vide
= Hän (miespuolinen) olisi nähnyt
An sio pa-du vide
= Hän (miespuolinen) olisi ollut näkemässä.
An sio nu-fu vide
= Hän (miespuolinen) näkisi aivan pian heti kohta
tai
= Hän (miespuolinen) olisi näkemäisillään
Lase an vide
= Anna hänen (miespuolinen) nähdä
An nece vide
= Hänen (miespuolinen) tarvitsee nähdä
An pa nece vide
= Hänen (miespuolinen) tarvitsi nähdä
An fu nece vide
= Hänen (miespuolinen) tulee tarvita nähdä
An fu posi vide
= Hän (miespuolinen) tulee mahdollisesti näkemään
An fu gene lice vide
= Hänen (miespuolinen) tullaan sallimaan nähdä
An habe lice vide
= Hänellä (miespuolinen) on lupa nähdä
An habe pote vide
= Hän (miespuolinen) on kykenevä näkemään / voi nähdä
An debi vide
= Hänen (miespuolisen) tulee nähdä
An sio debi vide
= Hänen (miespuolisen) tulisi nähdä
An pa debi vide
= Hänen (miespuolisen) tulisi olla nähnyt
U ge-vide objekti
= Nähty esine/objekti/kohde
Id gene vide per un andra.
= Mies näkee sen (tai sana sanalta tulkittuna "Se on miehen näkemä").
An fu gene vide.
= Hän (miespuolinen) tulee olemaan nähty.
Fe ne pa vide an.
= Hän (naispuolinen) ei nähnyt häntä (miespuolista).
Qe, an nu vide fe?
= Näkeekö hän (miespuolinen) hänet (naispuolisen) nyt?
nu = nyt
Jälkiliitteet ovat glosassa tärkeässä asemassa sanojen ja ilmaisujen muodostamisessa. Seuraavassa lista niistä. Suluissa suomennoksen vieressä kerrotaan, mistä glosan sanasta ja mistä sen osasta jälkiliite on peräisin).
-bo kauppa, putiikki (BOteka)
-bo-pe kaupanpitäjä
-do rakennus (DOmi)
-fa joukko; paketti, lajitelma, sarja (FAski)
-fi kuitu, säie, syy (FIlament)
-ka huone, tila (KAmera)
-li kivi (LIto)
-lo paikka, sijainti (LOka)
-ma materiaali, aines (MAteria)
-me laite, koje (MEkani)
-mo huonekalu, irtaimiston osa (MObili)
-pe henkilö, olento (PErsona)
-ra asia; esine, objekti, kohde (ReAli)
-ru väline, instrumentti (instRUmenta)
-te tekstiili, kangas (TExtili)
-va säiliö, astia (VAsa)
-ve vaatekappale, pukine, "rätti" (VEsti)
-zo rengas, kehä, lenkki, rinki, rinkula (ZOna)
-co "mitä juuri sanoin", käytetään vain osana muita sanoja, ei erillisenä sanana
akorda-co niinpä, siispä
po-co jälkeenpäin, myöhemmin, sitten
ko-co myös
no-klu-co lukuunottamatta
para-co muuten, sivumennen sanoen
seqe-co niinpä, näin ollen, siitä johtuen, sen seurauksena
kontra-co päinvastoin, sitä vastoin, kääntäen
klu-co siitä huolimatta
fini-co lopulta, vihdoin
anti-co kuitenkin, kuitenkaan, vaikka, siitä huolimatta, sittenkin
per-co tähän tapaan, tällä tavoin
tem-co sillä välin, sillä aikaa kun
plus-co lisäksi, sen lisäksi
hetero-co muuten, muutoin, muussa tapauksessa
homo-co yhtä lailla, samalla lailla, samoin
suma-co yhteenvetona
ka-co siksi, sen vuoksi, sen tähden, näin ollen
metri-co siinä määrin
a, ad (ennen vokaalilla tai H:lla alkavaa sanaa ad, muutoin a) jossakin, -lla, -llä; johonkin, -lle, asti, saakka
ab -sta, -stä, lta-, ltä
ana ylhäällä; ylöspäin
ante edessä, etupuolella, edellä
anti vastaan
de genetiivinen prepositio; aiheesta..., -sta, -stä (prepositiolla lisäksi muitakin tehtäviä)
dia läpi, lävitse, kautta
epi -lla, -llä, pinnalla; -lle, pinnalle
ex ulkona, ulkopuolella; ulos, ulkopuolelle; passiivin tekijäagentti
in -ssa, -ssä, sisässä, sisällä; johonkin, sisään, sisälle
infra alla, alapuolella; alle, alapuolelle
inter välillä, välissä, joukossa; välille, väliin, joukkoon
intra puitteissa, piirissä, sisäpuolella; puitteisiin, piiriin, sisäpuolelle
kata alhaalla; alaspäin
ko kanssa, mukana
meso keskellä, välissä, välillä; keskelle, väliin, välille
minus ilman, vailla
per avulla, keinolla, keinoin
peri ympärillä; ympärille; ympäri
pro puolesta, varten, tähden
proxi lähellä; lähelle
sin kanssa, mukana [on suositeltavaa käyttää tämän sijaan prepositiota "ko"]
sine ilman, vailla
supra, su yläpuolella, päällä; yli
te jotta, tehdäkseen jotakin
tele kaukana
tem sillä hetkellä, silloin; aikana, kuluessa
to -lla, -llä, täsmällisessä sijainnissa
trans / ultra tuolla puolen, toisella puolella; tuolle puolen, toiselle puolelle
akorda (jonkun tai jonkin) mukaan
anti vaikka
homo kuten
indika olla merkkinä
kausa koska; vuoksi, tähden, takia
klu jopa; sisältäen
kompara verrattuna
konditio sillä ehdolla että, sikäli kuin, mikäli
kongru sovelias, sopiva, kelvollinen
metro sikäli kuin, siinä määrin kuin
pende riippuen
plus lisäksi
postula edellyttäen
seqe siitä johtuen, sen seurauksena
0 zero, ze
1 mo
2 bi
3 tri
4 tet, tetra
5 pen, penta
6 six, sixa
7 seti
8 ok
9 nona
10 deka
11 mo-mo
12 mo-bi
13 mo-tri
14 mo-tet, mo-tetra
15 mo-pen, mo-penta
20 bi-ze
21 bi-ze mo
30 tri-ze
37 tri-ze seti
40 tet-ze, tetra-ze
50 pen-ze, penta-ze
60 six-ze, sixa-ze
100 mo hekto
200 bi hekto
1000 mo kilo
1 000 000 miliona
1 000 000 000 000 giga
Erillisiä järjestyslukuja ei glosassa juurikaan ole. Järjestysluku ilmaistaan yksinkertaisesti sijoittamalla numero pääsanan jälkeen. Esim.:
di tet = neljäs päivä
Virallisista sanastoista löytyvät ainoastaan seuraavat kolme järjestysnumeroa:
proto ensimmäinen
sekunda toinen
tertia, trito kolmas
ali mikä tahansa
holo koko...
ke että
mega hurjan paljon; suuri, isokokoinen, iso
mero; peci pala, palanen, osa
multi, poli moni, usea; paljon
pan, panto kaikki; jokainen, joka
pusi vähän; pieni
sati tarpeeksi (jotakin)
singu jokainen, joka
solo ainoa
speci eräänlainen
Qe... ? Pronomia käytetään silloin, kun vastauksena on "kyllä" tai "ei".
Qo? Mikä? / Mitä? / Kumpi?
Qo numera? Kuinka monta?
Qo metri? Kuinpa paljon?
Qo freqe? Kuinka usein?
Qo-ka? Miksi?
Qo-te? Miksi? (intentio, aikomus, tarkoitus)
Qo-lo? Missä?
Qo-ra? Mikä asia/esine?
Qo-pe? Kuka?
Qo-mode? / Komo? Kuinka? / Millä tavoin?
Qo-horo?; Qo-di? Milloin?
Kysymyssanat, jotka ovat samalla objekteja, sijoittuvat verbin jälkeen.
ne ei
ne- ei-
ne pre ei ennen kuin
no ei, epä-
no- epä-
nuli; zero ei ollenkaan, ei mitään
ni ... ni ei ... eikä
Näitä verbejä seuraa toinen verbi:
debi täytyä, pitää, olla pakko
feno näyttää joltakin, vaikuttaa joltakin
hedo pitää, tykätä (tehdä jotain)
lice olla sallittua
more tavallisesti
nece täytyä, pitää, tarvitsee
no-dura lopettaa, keskeyttää
pa more oli tapana
posi saattaa
pote voida, kyetä
prepara olla tekemäisillään jotain
proto alkaa, aloittaa, ruveta
spe toivoa voivansa
tende, te olla aikomus, olla tarkoituksena
tenta yrittää
volu haluta, tahtoa
anua vuosi
di päivä
fu-di huominen
horo tunti; kello; aika
kron välitön
mana aamu
meno kuukausi
minuta minuutti
noktu yö
nu nyt
pa-di eilinen
po jälkeen
pre ennen
retro (aikaa) ... sitten
sekunda sekunti
septi-di viikko
tem aikana, kuluessa, sillä aikaa kun
vespera ilta
Ave!
= Terve! / Moi! / Hei!
Place
= Ole hyvä (kysyttäessä tai pyydettäessä jotain)
Gratia!
= Kiitos!
Gratula!
= Onnitteluni!
Vale!
= Näkemiin! / Hyvästi!
Gratia de tu grama.
= Kiitos kirjeestäsi.
Pardo!
= Anteeksi, saanko ohittaa / Anteeksi, mitä!!
Penite!
= Anteeksi! / Olen pahoillani!
Kura!
= Varo!
Auxi mi!
= Auta minua!
Mu auxi alelo.
= He auttavat toisiaan.
U makina funktio bene.
= Moottori toimii hyvin.
No-funktio! Ne pote detekti u defekti.
= Epäkunnossa! Vikaa ei löydy!
Kogita! Tu debi auxi fe.
= Mieti ankarasti! Sinun tulee auttaa häntä (naispuolista).
Fe pote gresi. Qe fe pote gresi?
= Hän (naispuolinen) kykenee kävelemään. Voihan hän (naispuolinen) kävellä?
An pa pote dromo e salta.
= Hän (miespuolinen) kykeni juoksemaan ja hyppäämään.
Qe mu pote salta?
= Kykenevätkö he hyppäämään?
Fe pa du kanta, kron an pa veni.
= Hän (naispuolinen) oli laulamassa, kun hän (miespuolinen) tuli.
Fe nu-pa sedi.
= Hän juuri istuutui.
Qo acide? Tu pa vide qo?
= Mitä on meneillään? Mitä sinä näit?
Qo-ka id pa acide?
= Mikä aiheutti sen (Mikä sai sen tapahtumaan? / Mikä oli syynä tapahtuneelle?)
Qo-te an pa ki?
= Miksi hän (miespuolinen) meni?
Mi ski, qod fe puta.
= Tiedän, mitä hän (naispuolinen) ajattelee.
Mi qestio se, qe fe fu ki.
= Ihmettelenpä, meneekö hän (naispuolinen) (tulevaisuudessa).
Un andro, tu pa vide pa setimana.
= Mies, jonka näit viime viikolla.
U gina, qi ki peri gono, es mi para-fe.
= Nainen, joka on menossa kulman taa, on naapurini.
Mi pa vide fe. Fe pa vide mi.
= Näin hänet (naispuolisen). Hän (naispuolinen) näki minut.
Mi plu bibli es epi tabla.
= Kirjani ovat pöydällä.
Mu pa dice iso-kron.
= He puhuivat samanaikaisesti.
An pa vive tem hekto-anua mo-nona.
= Hän (miespuolinen) eli 19. vuosisadalla (1800-luvulla siis).
Fe eko in deutsche urba.
= Hän (naispuolinen) elää saksalaisessa kaupungissa.
Anti-co fe amo eko in rura.
= Kuitenkin hän pitää asumisesta maaseudulla.
Ergo-pe. In-pe. Pro-pe. Filo-pe.
= Työntekijä/työläinen. Asukas. Tukija. Rakastaja.
Loka = -lo. Elekti-lo. Plati-lo
= Paikka/sijainti. Vaalipiiri. Tasanko.
Panto-lo. Uno-lo. Nuli-lo.
= Kaikkialla. Jossain. Ei missään.
Tu feno sani. Feno, fe ne pote veni.
= Näytät voivan hyvin. Ilmeisesti hän (naispuolinen) ei voi tulla.
Id frakti. Pa gene frakti. Ge-frakti.
= Se on särkymässä. Rikottiin. Särkynyt.
Qo-pe pa vide tu? Tu pa vide qo-pe?
= Kuka näki sinut? Kenet sinä näit?
Anti kali klima na pa resta intra. Extra.
= Huolimatta hienosta säästä me pysyimme sisätiloissa. Ulkona.
Ra. Uno-ra. Ali-ra. Nuli-ra.
= Asia. Jotakin. Mitä tahansa. Ei mitään.
Mu dice: id es solo u mu-dice.
= He sanovat: se on vain huhu.
Tu eko qo-lo? Proxi alo tele?
= Missä asut? Lähellä vaiko kaukana?
An logi. An ne logi.
= Hän (miespuolinen) ymmärtää. Hän (miespuolinen) ei ymmärrä.
Qe an logi?
= Ymmärtääkö hän (miespuolinen)?
Sti / sto u lampa.
= Pistä päälle / pois päältä lamppu.
Fe pa sti ridi mi.
= Hän sai minut nauramaan.
Mi ne pa pote ne ridi.
= En voinut olla nauramatta.
Fe nu-pa ki ex.
= Hän (naispuolinen) on juuri mennyt ulos.
Mi nu-fu ki ab.
= Olen juuri menossa pois.
Ana. Kata.
= Ylöspäin. Alaspäin.
Ana kata.
= Ylösalaisin.
Avanti e retro.
= Eteenpäin ja taaksepäin.
Bi bileta ab, place.
= Kaksi menolippua, pyydän.
Tri versi bileta, place. Gratia.
= Kolme meno-paluu-lippua, pyydän. Kiitos.
Mi vagona a London.
= Kuljen Lontooseen autolla.
Fe trena. Mi pedi.
= Hän (naispuolinen) kulkee junalla. Minä kävelen.
U-ci dendro es ma alti de u-la.
= Tämä puu on korkeampi kuin tuo.
Rota-via. Pedi-via. Kanali.
= Autotie. Jalkakäytävä. Viemäri.
Puri-me. Puta-me.
= Pölynimuri. Tietokone.
U iatri pa examina u pato-pe.
= Lääkäri tutki potilaan.
An pa gene examina ex iatri.
= Hän (miespuolinen) tuli lääkärin tutkimaksi (eli lääkäri tutki hänet (miespuolisen).)
Id pa gene termo. Id pa gene frigi in frigi-me.
= Se kuumeni. Se kylmeni jääkaapissa.
Vapo-me. Tipo-me.
= Höyrykone. Painokone.
Bibli-mo(bili). Grafo-mo.
= Kirjahylly. Kirjoituspöytä.
bibe-ma
= juoma
Geo-ma. Infra-ma. Mero-ma.
= Mineraali. Sedimentti. Ainesosa.
Vora-ma. Proto-ma. Supra-ma.
= Ruoka / elintarvike. Raaka-aine. Pintaliete.
Plu pre-nu zoa. Plu nu fito.
= Sukupuuttoon kuolleet eläimet. Olemassa olevat kasvit.
Mi nece ki. Mi pa nece ki.
= Minun täytyy/tarvitsee mennä. Minun täytyi/piti mennä.
Mi fu nece ki.
= Minun täytyy/tarvitsee mennä (tulevaisuudessa).
Fe debi ki.
= Hänen (naispuolisen) täytyy mennä.
Fe pa debi ki.
= Hänen (naispuolisen) täytyi mennä.
Mi puta, kredi, doxo, dubi.
= Arvelen, uskon, olen sitä mieltä, epäilen.
Mi fu tena u-ci. Tena id termo.
= Pidän tämän. Pidä se kuumana.
Kura! Ne kade!
= Varo! Älä putoa/kaadu!
Sposa-matri. Parenta sorori.
= Anoppi. Täti.