Historia
Kylämme alueelta on löytynyt joitakin merkkejä kivikauden aikaisista kulkijoista. Ei tiedetä varmaksi, keitä he olivat. Ensimmäinen pysyvä asuinpaikka oli Vanhapaikka, jonne nykyisten asukkaiden esi-isät tulivat vuonna 1700. Heidän mukaansa kylän nimi oli pitkään Vartiala. Vanhapaikka oli kylän tärkein talo. Siinä piti päämajaansa Suomen sodan aikana kesän 1808 eversti J.A. Sandels. Isoja taisteluja ei täällä käyty, mutta muutaman kuukauden ajan suomalaiset joukot viivyttivät venäläisten joukkojen etenemistä kohti pohjoista. Tuolta ajalta silloisesta Vartialasta on olemassa kartta.
Toivala pysyi pienenä, maataloudesta elävänä kylänä aina 1900-luvun alkuun saakka. Tuolloin kylässä oli noin 60 asuintaloa. Valtava muutoksen vuosi oli 1902, jolloin Savon radan rakentaminen oli edennyt kyläämme asti. Aseman nimeksi valittiin Toivala, Suomen sodan muistoa kunnioittaen. Aluksi oli Asema-Toivala erotukseksi Ranta-Toivalasta, vähitellen vain Toivala. Kylään tarvittiin kauppa, koulu, kestikievari idästä päin asemalle tulevia varten... maailma avautui pienen kylän asukkaille.
1. maailmansodan aikana Suomi oli osa Venäjää, joka pelkäsi Saksan käyttävän juuri rakennettua Savon rataa. Venäläisten tarkoituksena oli motittaa saksalaiset joukot, jos ne olisivat tänne junalla Oulusta päin tulleet ja tästä itään päin lähteneet. Vielä tänäkin päivänä kylämme metsistä löytyy juoksuhautoja, joita on kaivettu maastoon miesvoimin.
Sisällissodan aikaan ei Toivalassa tiedetä käydyn aseellisia taisteluita.
Toisen maailmansodan aikaan Toivalassa asui saksalaisia joukkoja. Ne osallistuivat Kuopion lentokentän rakentamiseen. Tarkoituksena oli käyttää kenttää sotilastarkoituksiin taistelussa silloista Neuvostoliittoa vastaan.
1900-luvun ajan kyläläiset ovat rakentaneet, toimineet yhteistyössä, perustaneet monta seuraa ja yhdistystä tuomaan tietoja, taitoja, vaurautta ja huvia omaan elämäänsä. Tuo vuosisata oli kylälle todellisen kehittymisen aikaa. Kehitys jatkuu edelleen, uudella vuosituhannella.
