Teemestarin kirja ja lukuviikko 14.11.-20.11.2022

Avain Kustantamo avaa Emmi Itärannan kirjoittaman, Riikka Tuohimetsän selkomukauttaman sekä Nora Niemispellon kuvittaman, kesäkuussa 2022 julkaistun Teemestarin kirja – Veden vartijan vapaaseen käyttöön yhdeksi viikoksi, jolloin se on luettavissa Avain-kustantamon verkkosivuilta. Silloin on mahdollista järjestää ohjattu lukuviikko ja antaa oppijoille onnistunut kokemus suomen kielellä lukemisesta.

Kirjan teemat ja arvomaailma

Kirja sopii kaikenikäisille ja -taustaisille lukijoille, sillä hyvän ja pahan vastakkain asettelua ei tehdä uskonnon, politiikan tai ihonvärin mukaan. Teemoina vahvasti nousevat esiin ilmastonmuutos ja puhdas, juomakelpoinen vesi. Teemestarin kirja on turvallinen monikulttuurisen ryhmän kanssa käsiteltäväksi, sillä siitä puuttuvat myös seksi, kiroilu ja alkoholi.

Mietin lukiessani kirjaa, kuinka hyviä keskusteluja siitä saisi opiskelijoiden kanssa. Jokaisella on kokemusta vedestä ja sen puutteesta tai runsaudesta: myös ryhmän heikoimmista lähtökohdistakin olevilla on kokemusta vedestä. Heidän kertomuksensa siitä, mitä veden saamisen eteen voi joutua tekemään herättävät toisia pohtimaan, kuinka etuoikeutettua Suomessa onkaan. Ennen lukuviikkoa kannattaa tutustua opiskelijoiden kanssa siihen, tarkastella sanastoa sen kautta ja yleisesti keskustella vedestä, veden merkityksestä ja millaista on elämä maissa, joissa vesi ei ole samanlainen luonnonvara kuin meillä.

Opettajalle tulee oheismateriaali

Teemestarin kirja on kuukauden kirjana Facebookin Selkokirjalukupiirissä, mutta marraskuussa aukeaa myös Google Sites sivusto, jossa on kirjaan kuvasanakirja, tehtäviä, keskusteluideoita sekä erilaisia ehdotuksia tuntityöskentelyyn. Sivusto aukeaa linkillä, joka jaetaan Suomenopettajat-ryhmissä, Äikänopettajien ryhmässä sekä Erkkamaikkojen - Facebook-ryhmissä. Sivustoa saa jakaa myös muille ryhmille, jotta tieto tavoittaa mahdollisimman monia.

Suomea oppivalle kirjan lukeminen voi tuntua mahdottomalta urakalta, joten se kannattaa jaksottaa päiväkohtaiseen tavoitesivumäärään (noin 40 sivua). Sivumäärä kuulostaa hurjalta, mutta kyse on pokkarikokoisesta kirjasta, jossa on selkokirjamaisesti väljä asettelu, isompi fontti sekä riviväli. Lauseita on yhdellä rivillä vain yksi. Sen vuoksi on hyvä tutustua selkokirjojen asetteluihin jo valmiiksi ja näyttää, että 40 sivua selkokirjaa ei todellakaan ole sama määrä kuin tavallisissa kirjoissa. Alussa sanasto voi tuntua haastavalta ja uusia sanoja tulevan paljon, mutta sanasto toistuu läpi kirjan ja tulee tutuksi lukemisen edetessä. Positiivinen lukukokemus madaltaa kynnystä lukea uudestaan.

Lukuviikolle tulee tehtävät valmiiksi

Lukuviikolla on mahdollista jokaiselle lukea kirjaa omalta laitteeltaan. Ryhmien sisällä lukutaito on usein heterogeeninen. Mietin vaihtoehtoja varsinkin ensimmäiselle päivälle. Jos ryhmä on tottumaton lukemaan, voisi yhtenä vaihtoehtona olla se, että opettaja jakaisi kirjan näytön ja lukisi itse alussa ääneen. Silloin voi lukutahtia voi säädellä, voi varmistaa opiskelijoiden osaavan seurata ja kyselemällä helppoa luetun ymmärtämisiä. Opiskelijat voivat lukemisen lomassa harjoitella kysymyksiin vastaamista. Heikommille voi antaa monivalintakysymyksiä, kun taas osalle voi antaa avokysymyksinä. Kaikki tehtävät julkaistaan hyvissä ajoin, samoin kuin vastaukset. Lukemista voidaan myös tehdä pari- tai pienryhmätyöskentelynä ja ääneen lukemisena ryhmissä. Pääasia on lukemisen kynnyksen madaltaminen ja onnistuneen lukukokemuksen tarjoaminen.

Kolme perustelua lukemisen eduista opiskelijalle

Miksikö lukea? Lukeminen laajentaa sanastoa ja maailmankuvaa, näyttää toisenlaisia tapoja ajatella ja antaa erilaisia sanoituksia. Opettajille lukutaidon opettamisen tärkeys on itsestään selvää ja olemme varmasti perustelleet lukemisen ja lukutaidon merkitystä uupumiseen asti. Vuosien varrella olen oppinut argumentoimaan selkokirjojen puolesta seuraavanlaisesti:

1. Nopea lukutaito tulee vain lukemalla. Elämässä joutuu tilanteisiin, jossa lukutaidonpitää olla jo sujuvaa. Tässä kohtaa yleensä pelaan YKI-kortin. YKI-testin luetun ymmärtämiseen osakokeeseen ei kannata mennä harjoittelemaan lukemista.

2. Lukemisesta saa tekstimallia, joka myös auttaa kirjoittamisessa.

3. Selkokirjojen kieli on lähempänä yleistä kieltä kuin oppikirjoissa esiintyvät tekstit. Omat opiskelijani ovat olleet ylpeitä luettuaan ensimmäisen selkokirjansa, sillä varsinkin selkomukautetut kirjat saavat nopeasti statuksen oikeasta kirjasta. Opettajan arvostus selkokirjoja kohtaan nostaa kirjan arvoa ja kannustaa lukemaan.

Heidi Sippola

juttu julkaistu Suomenopettajat -lehdessä 3/2022