Kimmo Huosionmaa B.Sc., BBA

Talouden mekanismit ovat erittäin herkkiä, ja ne eivät ole aina kaikille mieleen

Taloustieteen kulmakivi on sellainen asia, jota kutsutaan inflaatioksi. Tuolla tarkoitetaan rahan arvon alenemista, koska sitä vastaava reaaliomaisuuden arvo on alentunut suhteessa valuutan määrään. Kun rahaa painetaan, niin jokaista painettua rahaa kohtaan on oltava reaaliomaisuutta, millä valtio voi ostaa tuon rahan takaisin. Kultakanta on tietenkin hyvä vakuus siitä, että valtio voi ostaa sen liikkeelle laskeman valuutan takaisin, mutta kun puhutaan todellisen elämän kultakannasta, niin oikeasti yhdenkään valtion talous ei ole Toisen Maailmansodan jälkeen vastannut sen kultakantaa.

Joten kaikki valuutat ovat enemmän tai vähemmän kelluvia, kun niiden arvoa tarkastellaan suhteessa toisiin valuuttoihin. Kelluva valuutta tarkoittaa sitä, että sen arvo ei riipu kullasta vaan muista asioista. Nuo "muut asiat" ovat esimerkiksi valuutan ostoa sekä myyntiä koskevia asioita. Kun joku ostaa valtiolta rahaa, niin se näkyy kiinnostuksen kasvuna tuota valuuttaa kohtaan, ja tuo taas sitten muuttaa valuutan vaihtokurssia niin, että kyseinen valuutta kallistuu suhteessa muihin valuuttoihin. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla olevan valuutan määrä laskee, jolloin valuutta tietenkin kallistuu.

Valuutan arvoa voidaan säädellä myös devalvoimalla tai revalvoimalla sitä keskuspankin toimesta, eli tuolloin keskuspankki määrää valuutan arvon nostamisen muihin valuuttoihin nähden, jolloin se revalvoi valuuttaa, tai sitten se voi alentaa sitä devalvoimalla sen arvoa, mutta kun markkinavoimat määräävät rahan lopullisen arvon, niin silloin tietenkin nuo toimenpiteet ovat tehottomia. Valuutan markkina-arvo näet määräytyy kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla samalla tavoin kuin muidenkin tuotteiden arvo määräytyy. Eli kiinnostus valuuttaa kohtaan määrää sen paljonko valuuttaa on käytettävissä, ja se kuinka paljon valuuttaa ostetaan tai myydään määrää rahan lopullisen arvon

Tämä valuuttakurssin muutos on tavalliselle ihmiselle melko yhdentekevä, mutta kun kauppaa käydään miljardien eurojen edestä, niin silloin tietenkin pienikin valuuttakurssin muutos on merkittävä. Se mitä esimerkiksi vientiteollisuus varmasti pitää tärkeänä on se, että maamme valuutta olisi ulkoisesti mahdollisimman heikko, jolloin myytäessä saataisiin mahdollisimman paljon meidän maamme rahaa kaupoista, ja sisäisesti tietenkin valuutta voisi olla vahva, jotta sillä olisi paljon ostovoimaa. Tällöin maamme hinnat olisivat alhaiset. Tämä tietenkään ei ole mikään realistinen vaihtoehto, jos kyseessä on maan valuutan suhde kaikkiin muihin valuuttoihin, mutta tietenkin valuuttojen keskinäinen ero aiheuttaa sen, että maan valuutta on aina edullisempi johonkin toiseen valuuttaan nähden.

Tuon takia valuuttakaupoissa on tärkeää pohtia sitä, millä valuutalla kauppaa käydään, jotta saatava myyntivoitto olisi mahdollisimman suuri. Mutta kuten varmasti kaikki arvaavat, niin tietenkään minkään maan valuutta ei ole täydellinen, ja tuskin kukaan tavallinen ihminen haluaisi asua maassa, jonka valuutta on heikko ulkoisesti, koska se tarkoittaa että tuon maan olisi valtava alennusmyynti, jos naapurimaita ja niiden kansalaisia ajatellaan. Kuitenkin me olemme sitten menneet aikoinaan yhteisvaluutta Euroon juuri tämän valuutan arvoon perustuvan keplottelun estämiseksi. Ja tuo yhteisvaluutta sitten on tuonut esiin sellaisia asioita, kuten sen, että ihmiset voivat suoraan katsoa kuinka paljon joku tuote maksaa muissa maissa.

Mutta kuten tiedämme, niin valuutan arvoa voidaan horjuttaa päästämällä valtava määrä tuota valuuttaa liikkeelle. Ja tuota kutsutaan nimellä "Roope-Setä"-efekti. Tuon toiminnan nimi johtuu siitä, että Aku Ankka-sarjakuvassa on kitsas pankiiri nimeltään Roope, joka ostaa kaiken käteisellä. Suuri kitupiikki sitten on hamstrannut rahaa valtavaan rahasäiliöön, joka sitten aiheuttaa tilanteen missä tuolla ankalla on hallussaan huomattava osa maan rahoista. Ja jos hän sitten päästää nuo rahat markkinoille, niin se aiheuttaa rahan arvon putoamisen. Samasta syystä toisen valtion hallussa oleva valuutta aiheuttaa saman ilmiön.

Valuutan tukiostot aiheuttavat sen, että suuri määrä valuuttaa päätyy toisen valtion haltuun. Kyseisessä tapauksessa tukiosto tietenkin auttaa lyhyellä ajanjaksolla, mutta pidemmän päälle se ei ole järkevää toimintaa. Mikäli toiselle valtiolle aletaan lahjoittaa rahaa, niin se antaa sitten signaalin, että se ei kykene maksamaan velkojaan ollenkaan. Tuolla tavoin sitten luodaan kuva siitä, että toinen valtio on ikään kuin kehitysmaa, joka tarvitsee jatkuvia tukia voidakseen kehittää yhteiskuntaansa tai edes pitämään valtion koneistoa toiminnassa.

Kun pohditaan sitä, että kannattaako meidän kaikkien ihmisten käyttäytyä kuin tuo sarjakuvien Roope-Ankka, niin silloin tulee mieleen sellainen asia, että tuollainen toiminta vie valtavan määrän rahaa pois markkinoilta. Se että rahaa ei ole markkinoilla ei tarkoita sitä, että sitä ei ole. Jos kaikki ihmiset käyttäytyisivät kuin Roope-Ankka, niin silloin voisi tapahtua niin, että jos esimerkiksi pankkeja menisi konkurssiin, niin silloin ihmiset hakisivat säästönsä pois pankkitileiltä, jolloin valtava määrä rahaa syöksyy markkinoille, ja tuolloin voisi tapahtua sama mitä Weimarin Saksassa tapahtui ennen Hitlerin valtaannousua.

Tuollaisen reaktion voisi saada aikaan yhden pankin konkurssi, jota pahentaa sellainen tiedotuspolitiikka, mikä ei herätä luottamusta pankkien kykyyn vastata velvoitteistaan. Tuolloin saattaa joku ihmisjoukko rynnätä pankkisaliin ja nostaa tilinsä tyhjäksi, jolloin saattaa seurata dominoilmiö, missä sitten yhä useampia tilejä tyhjennetään. Ja silloin tietenkin pankkien katteet putoavat alas, jolloin saattaa seurauksena olla talouselämän syöksyminen kaaokseen.

Inflaation vastakohta on deflaatio, missä valuutan sisäinen arvo kasvaa holtittomasti. Se aiheuttaa sitten sellaisen ilmiön, että hinnat valtiossa alenevat merkittävästi. Tuon hyperdeflaation aiheuttaa sellainen ilmiö, missä valuuttaa ostetaan aivan holtittomasti, jolloin markkinoilla oleva valuutta hupenee suhteessa valtion muuhun omaisuuteen. Tuolloin vapaana olevan valuutan arvo kasvaa suhteessa valtion omaisuuteen. Tuollainen tilanne oli esimerkiksi Tsekkoslovakiassa vuonna 1938, kun Hitler miehitti tuon maan, ja silloin kävi niin, että esimerkiksi auton sai sieltä parilla markalla.

Ja tämä tilanne syntyi silloin, kun valtion valuutta oli ulkoisesti heikko mutta sen sisäinen arvo oli suuri. Se johtui Saksan keskuspankin määräyksestä alentaa Tsekkoslovakian valuutan arvon miljoonasosaan Saksan markasta. Tuolloin kyseisestä valtiosta tuli toisen valtion kansalaisille ikään kuin valtava alennusmyymälä, joka alkoi vetään saksan valuuttaa itseensä. Tässä tilanteessa valtion viereen syntyi ikään kuin musta aukko, mikä alkoi vetää toisen valtion pääomaa itseensä. Tämä lisäsi silloin Saksan valtiopankin kassavajetta.