Embedded Files
Kimmo Huosionmaa B.Sc.,BBA
Monet ihmiset ovat kuulleet “Babylon”-ohjelmasta missä Irakin hallitus yritti rakentaa valtavaa supertykkiä, jonka avulla he olisivat voineet ampua esimerkkejä “scud”-ohjuksia kohteisiin, niin että tuo ohjus ammutaan ensin monikammiotykillä kohti taivasta, ja sitten tietyllä korkeudella barometri- eli ilmanpainelaukaisin laukaisee rakettimoottorin. Tällä tavoin voitiin tuohon ohjaukseen tai sen lentomatkan saada lisää pituutta. Mutta kun sitten myöhemmin alettiin kehitellä toista asetta, joka olisi paljon pienempi sekä kuollettavampi kuin tuo “Babylon-raketti. Siinä piti käyttää tavallisia tykin tai kranaatinheittimen ammuksia, joita sitten ammuttaisiin monikammiotykillä kohteisiin.
Noiden kranaattien tarkoitus oli viedä kaasua tai biologisia aseita maaliin. Tuossa välineessä olisi voitu käyttää 40 mm. kranaatinheittimen ammuksia, joiden sisään olisi laitettu VX-hermokaasua, ja jos se olisi todellinen laite, niin silloin tuollainen väline voi olla hyvin vaarallinen. Tai sitten voidaan käyttää erittäin pitkää ammusta, jonka sisällä on toki paljon räjähteitä, mutta sen halkileikkaus olisi todella pieni, jolloin ammus saadaan lentämään pidemmälle.
Monikammiotykki on väline, missä ajopanokset asennetaan putken molemmille puolille. Ja sitten ne lakaistaan peräkkäin ammuksen kulkiessa niiden ohitse, jolloin sen takana olevan ruutikaasun paine ei nousisi liian nopeasti. Nykyään nuo ajopanokset lakaistaan tietokoneella, ja ne on asennettu yleensä jenkaliitoksella varustettuihin putkiin, joihin voidaan asettaa mitä hyvänsä räjähdettä. Tuo ratkaisu perustui aikoinaan saksalaisten kehittämään V-3 “Korkeapainepumppu”-nimeä käyttävään aseeseen. Mutta kuten tiedämme, niin tuo ase ei sitten toiminut, koska tuon tykin piipun sisällä oleva paine kohosi liian nopeasti. Kyseinen supertykki oli sellainen, että sen piti ampua nuolen muotoisia ammuksia Lontooseen.
Tuolloin ei vielä voitu käyttää tahdistettua laukaisua, jossa tietokone laukaisee tuon tykin piipun sivulla olevat räjähteet niin, että ajopanos laukeaa vasta, kun ammus ohittaa sen. Tuolloin paineen nousu on hellävaraisempi, ja tuon aseen putki ei halkea niin helposti. Tuo nuolen muotoinen ammus tuetaan putkeen erityisellä tukirakenteella, mikä sitten repeää pois, kun ammus ohittaa putken suun. Nykyään tällaista tykkiä pidetään kuitenkin melko kömpelönä ratkaisuna. Mutta se on poikinut kuitenkin tieteellisen välineen, jota kutsutaan nimellä “Kolumbiardi”.
Tuo nimi johtuu Jules Vernen kirjoissa esitellystä tykistä, jolla piti lähettää ihminen Kuuhun: Todellisen elämän “kolumbiardi” olisi kiinteästi vuoren seinään porattu ratatykki, jossa magneetti- tai Gaussin rata vetää metallikappaletta sen sisällä. Tätä laitetta voidaan käyttää myös satelliittien ampumiseen radalleen.
Tuollainen magneettista vetoa räjähteen sijasta käyttävä tykki muistuttaa hiukkaskiihdytintä, ja sen toiminta perustuu siihen, että metallin kappale liikkuu tuota rataa pitkin magneettien vetämänä. Ratatykki tunnetaan myös Gaussin tykkinä, ja sen avulla voidaan ammus lähettää matkaan ilman, että tarvitaan hylsyjä, mikä mahdollistaa suurempien räjähdyspanosten käytön ammuksissa tai suuremman ammusmäärän ottamisen mukaan operaatioon. Gaussin tykin tulinopeus voi olla samaa luokkaa kuin konekiväärin, vaikka se käyttäisi raskaiden kenttätykkien ammuksia.
Tai sitten sen avulla voidaan lähettää metallinkappleita kohdetta kohti jopa yli nelinkertaisella äänennopeudella. Tämä nopeus sitten saa aikaan sen, että kohdetta kohti ammuttu ammus sulaa ilmassa metallipisaraksi, jonka kineettinen energia sitten tuhoaa suuremmankin kohteen. On ajateltu että maata kiertävälle radalle ammutaan satelliitti, jossa on tällainen rautanauloja ampuva ratatykki. Koska avaruudessa ei ole ilmaa, voidaan tuo magneettinen rata valmistaa sellaiseksi,että se vedetään sisään, kun satelliitti lähetetään taivaalle.
Sitten kun joku kohde halutaan tuhota, niin satelliitti etsii sen kamerallaan, minkä jälkeen tuo satelliitti avaa magneettiradan, ja sitten tuo rautanaula lähetetään sitä pitkin kohteeseen. Jos ratatykki on tarpeeksi tehokas, niin se voi tuhota kohteita myös maan pinnalla. Mikäli venäjän asevoimilla on tuollainen taistelusatelliitti, niin silloin se voisi tuhota helposti USA:n lentotukialuksia. Tuollainen ydinkäyttöinen ratatykki suunniteltiin aikoinaan SDI- eli “Tähtien sota”-ohjelmassa, missä sen teho olisi ollut valtava. Ja itse kyllä olen sitä mieltä, että esimerkiksi “Kosmos-954” saattoi olla tuollaisen aseen koe, koska ydinreaktorin käyttö tavallisessa tiedustelusatelliitissa on tarpeetonta. Eli on esitetty, että “Kvant” olisi tällainen laite, jolla voitaisiin tuhota täsmällisiä kohteita maan ilmakehän ulkopuolelta.
Tuollainen huippunopeiteuden saavuttavia eli yli 20 000 km/h liikkuvia rautanauloja ampuva ratatykki voi tuhota kohteita myös maan pinnalta, ja todellisuudessa noin korkeaa nopeutta tarvitaan ainoastaan tähtäyksen helpottamiseksi. Kyseinen ase todellisuudessa ei tarvitse niin kovaa lähtönopeutta, vaan se voi syöstä tuon rautakappaleen hitaamminkin ilmakehään, mutta liikkuvan kohteen tuhoaminen on helpompaa, jos tuo ammus olisi nopea. Kun kyseinen ammus saapuu ilmakehään, niin se kuumenee sulaksi rautapisaraksi, joka tuhoaa kohteen kineettisellä energialla, joten olisivatko siperiassa maanhan ilmestyneet kraaterit sitten tällaisen ratatykin aikaansaannosta. Näet jos kiertoradalta laukaistaan tuollainen kappale, niin sen aiheuttama tuho olisi melko suurta.
Google Sites
Report abuse