Lisätietoa Wikipediasta: fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivedyt - lue myös toisella kielellä!

Johdanto

Hiilivedyt koostuvat nimensä mukaisesti hiilestä (C) ja vedystä (H).

Hiili ja vety ovat molemmat epämetalleja, joten ne muodostavat molekyylisidoksia yhteisten elektroniparien avulla.

Yksinkertaisin hiilivety on metaani

Kuvassa siniset pallot esittävät hiilen elektroneja, ja x:t esittävät vetyjen elektroneja. Kun pallo ja x muodostavat parin, syntyy molekyylisidos.

Molekyylisidos voidaan kuvata kaksoispisteellä ( : ) tai viivalla ( - ). Atomit muodostavat sidoksia saadakseen oktetin eli 8 elektronia uloimmalle elektronikuorelle.

Samasta molekyylistä voidaan piirtää eri tilanteita varten erilaisia malleja. Jos halutaan tietää, kuinka paljon molekyyli sisältää tiettyä alkuainetta, käytetään molekyylikaavaa. Jos halutaan tietää, minkä kanssa molekyyli reagoi tai miten se reagoi, tarvitaan rakennekaavaa tai 3-ulotteista mallia.

Rakenteen ja nimien systeemi

(*) 4 hiiltä ja 10 vetyä voidaan yhdistää myös toisella tavalla. Tässä kuvassa on suoraketjuinen n-butaani. Toisenlaisen rakenteen nimi on isobutaani.

(**) 5 hiiltä ja 12 vetyä voidaan yhdistää neljällä eri tavalla. Tässä kuvassa on suoraketjuinen n-pentaani. Muut mahdolliset rakenteet ovat pentaanin isomeerejä.

Mitä suurempi molekyyli, sitä enemmän isomeerejä sillä voi olla.

Lue lisää hiilivetyjen systemaattisista nimistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Orgaaninen_kemia#Orgaanisten_yhdisteiden_nimeäminen

Kaksinkertaiset ja kolminkertaiset sidokset

Joskus tarvitaan kaksinkertainen sidos kahden atomin välille, jotta atomit saavuttavat oktetin.

Kuvassa punaiset x:t esittävät vetyjen elektroneja, vihreät pallot yhden hiiliatomin elektroneja ja siniset pallot toisen hiiliatomin elektroneja. Kahden hiilen välissä on kaksi sinivihreää elektroniparia eli kaksinkertainen sidos.

Kaksinkertaista sidosta kuvataan kahdella kaksoispisteellä ( : : ) tai kaksinkertaisella viivalla ( = ).

Systemaattista nimeämistä noudattaen meteeni olisi rakenteeltaan.... minkälainen hiilivety? Miksi siitä ei ole kuvaa täällä?

Kolminkertaiset sidokset

Kolminkertaisessa sidoksessa kahdella atomilla on kolme yhteistä elektroniparia. Sidosta kuvataan kolmella kaksoispisteellä ( : : : ) tai kolminkertaisella viivalla.

Minkälainen hiilivety olisi metyyni? Miksi sen rakenteesta ei ole kuvaa täällä?